|
Lestadiolaisuus ja kulttuuri/väkijuomat/urheilu |
|
Vanhoillislestadiolaisessa perheessä kasvanut Anna-Maija Raittila on lukeutunut maamme tunnetuimpiin lyyrikkoihin sotien jälkeen |
|
Suomalaisen modernismin "isiin" kuuluu vanhoillislestadiolainen kirjailija Antti Hyry Espoosta |
|
LESTADIOLAISUUS JA
KULTTUURI
Lestadiolaisen herätysliikkeen asenne kulttuurin moniin ilmentymiin on ollut
perinteisesti varauksellinen. Herätysliikkeen käsityksen mukaan monet
kulttuurimuodot vaikeuttavat kristityn kilvoittelua hyvän omantunnon ja
taivastoivon säilyttäjänä. Kielteisimmin on asennoiduttu elokuviin ja
teatteriin, joissa väkivalta ja avoin seksuaalisuus ovat usein keskeisesti
esillä. Vaikka vuosikymmenien kuluessa mielipiteissä on tapahtunut muutoksia,
herätysliikkeen kaksi suurinta ryhmää – vanhoillislestadiolaisuus ja esikoislestadiolaisuus
– ovat edelleen niihin asennoitumisessaan torjuvia.
Vanhoillislestadiolaisuudessa ovat kaunokirjallisuus, musiikki ja kuvataiteet
hyväksyttyjä kulttuurin harjoittamisen muotoja, sen sijaan
esikoislestadiolaisuudessa suhtautuminen niihin on edelleen osittain
varauksellista.
Kilpaurheilu ei myöskään saa herätysliikkeen täyttä tukea. Varsinkin
huippu-urheiluun osallistuminen kilpailijana nähdään kielteisessä valossa
siihen liittyvän ihmispalvonnan takia. Myös se, että urheilukilpailut hyvin
usein järjestetään pyhäisin, on vaikuttanut varaukselliseen asenteeseen.
Alla olevaan luetteloon on otettu artikkeleita, jotka valottavat
liikkeen suhtautumista eri kulttuurimuotoihin. Myös herätysliikkeen piirissä
syntynyt runsas hengellinen runous ja musiikki nousevat esille alla olevissa
artikkeleissa.
Artikkelit
Ahtinen, Seppo: Kolme liikettä ja kolme lankeemusta.
(seurakuntapastori Ahtisen varsin kriittinen puheenvuoro kirkosta ja
lestadiolaisuudesta) PohjolanSanomat 21.1.2000.
…Evankeliumi teki kasvitieteen harrastajasta ja papista Lars Leevi
Laestadiuksesta uuden hengellisen syntymän kautta "huutavan äänen"
Lapin kurjien ja syntisten ihmisten keskelle. Entä tänään 150 vuotta hänen
kuolemansa jälkeen? Mitä on jäljellä?
Useita hänen nimeään kantavia lahkoja ja erillisä yhdistyksiä, jotka kaikki
uskovat olevansa Laestadiuksen perinnön ainoita todellisia vaalijoita. Ehkäpä
lukemattomien perinnäissääntöjensä kahlitsema lestadiolaisuus elääkin aivan
omaa elämäänsä, jolla ei ole anää kovinkaan paljon yhteistä Kaaresuvannon ja
Pajalan Jumalan kutsuman pasuunan kanssa? Ovatko sielunpelastuksen asiaa
tärkeämmäksi tulleet leppoisat välit sekä valtiokirkon että maallisen ja
poliittisen koneiston kanssa? Ovatko Jeesuksen persoona ja pyhän Raamatun sanat
enää vain jonkinlaisia pakollisia lisukkeita uskonnollissävytteisessä
seuraperinteessä?
Mitä sanoisivatkaan Luther ja Laestadius seuraajilleen tänään? Ennen kaikkea,
mitä sanoisi köyhien ja ahdistettujen, sairaitten ja syntisten seurassa kulkenut
ja aikansa uskonnollisen valtakoneiston vainoama Nasaretin Jeesus?….
Alftan, Maija: "Antikvariaatti
on jo muoti-ilmiö" Helsingin Sanomat 10.2.1999.
Irma Alm rakastaa vanhaa kunnon kaunokirjallisuutta
Antikvariaateista on tullut Helsingissä muoti-ilmiö: joka korttelissa pitää
olla antikvariaatti ja kebab-kioski. Tarjontaa on enemmän kuin kysyntää,
väittää Kirjalohen omistaja Irma Alm. Hän perusti divarinsa
Runeberginkatu 8:aan kuusi vuotta sitten. Irma Alm, entinen Salama, sanoo
olevansa burn out -juristi, joka paloi loppuun lamavuosina. Vanhojen kirjojen
parissa on ollut hyvä toipua. "Bisnes tämä ei ole missään tapauksessa.
Samaan tulokseen pääsisin loistavasti olemalla työtön, mutta se ei ole minun
vaihtoehtoni."
Aziz, Christine: Pregnant for fifteen years. Marie Claire (London)
9/1995.
Christine Aziz meets four mothers in the north of Finland who have enormous
families
–are members of the Laestadius Church, a religious movement within the
mainstream Finnish Lutheran Church
Björkskog,
Helmer: Laestadianismen möter modernismen: väckelserörelse i förändring: omedveten
nutidsanpassning påverkar budskap och efterlevnad : http://epubl.luth.se/1402-1773/2000/38/
Byfält, Ola: Fängslande
roman om laestadianerna. (Hannu Raittila: Ei minulta mitään
puutu). Jakobstads Tidning 3.7.1999.
Raittila har på ett intressant sätt kombinerat sitt inifrånperspektiv med ett
utifrånperspektiv präglat av postmodernistisk livshållning. Detta gör att Raittilas roman är mångbottnad. Romanen är
en beskrivning av laestadianismen som en av flera subkulturer I dagens Finland.
Laestadianismens organisation och riter
Byfält,
Ola: "Niemi förmedlar finsvenskens syn" Norrländska Socialdemokraten
22.5.2001.
Jag läser på NSDs hemsida av den 8 maj en notis, Niemi
vill inte bli omdöpt, med anledning av Mikael Niemis besök på Åland i
samband med Mariehamns littteraturdagar 23-25 mars.
I notisen refereras kort till den debatt som uppstod i tidningen Nya Åland, på
grund av mina kritiska synpunkter med anledning av recensioner i den lokala
pressen av hans roman Populärmusik från
Vittula. Dessutom deltog jag
i en radiodebatt i Radio Pajala (Sisuradio) på finska där Mikael Niemi
upprepade sina märkliga invektiv mot mig utan att alls gå in på den sakkritik
jag framfört..
Carlander Fredriksson, Lisbeth: Oj, så oskön sång. En undersökning av jojk och
Laestadiansk koralsång i Nordnorge. D-uppsats. Institutionen för
Musikhögskolan. Luleå Tekniska Universitet.
SAMMANFATTNING
I föreliggande uppsats har jag gjort en undersökning av det laestadianska
sångsättet i Nordnorge. Uppsatsen kan ses som en fortsättning av min C-uppsats
som gällde i stort sett samma undersökning fast i Norra Sverige (Fredriksson
1998). I denna uppsats har jag använt det norska ordet pressesang beträffande
röstfonationen i den laestadianska psalmsången, jojken och folktonen. I
undersökningen har jag dels velat få reda på kopplingen mellan laestadiansk
sång och jojk och dels hur barn och ungdomar i laestadianska familjer sjunger.
För att kunna få svar på dessa frågor har jag använt mig av historisk och
religionshistorisk litteratur. Även språket har fått en del utrymmet i
undersökningen. Uppsatsen bygger till stor del även på intervjuer med
musiklärare och kantorer. Det har visat sig att pressesangen är begränsad till
de norra delarna av Norge, och detta kan innebära att sångsättet är som jag
beskrivit i C-uppsatsen, ett arktiskt sångsätt.
Hela
uppsatsen hittar du här: http://epubl.luth.se/1402-1552/2000/08/
De yttre skillnaderna
försvinner allt mer.
(Nya Dagen 9.2.1996)
De yttre skillnaderna
försvinner allt mer.
Ellen Groth, pensionerad lärare i Tärendö, växte upp i ett laestadianskt hem.
Hon ser tillbaka på sin uppväxt med glädje.
I dag lever hon inte som laestadian, hon säger själv att hon är alltför
ekumenisk för det. Men hon uppskattar det arv laestadianismen har givit bygden.
Den laestadianska sedvänjan med bikt i hemmet gjorde att man dagligen bad
varandra om förlåtelse om man hade gjort något orätt. När avlösningen hade
uttalats skulle felsteget vara glömt
Dokumenttiprojekti-ohjelmat – Ainoa oikea jumala. Ohjaus Rauni Järvilehto. Tuotanto: Kuvakieli 1997.
http://www.yle.fi/d-projekti/paasarja/97ainoa.html
-tarina vanhoillislestadiolaisten Vuokko ja Tuomo Kankaan
perheestä, maailmankatsomuksesta sekä kosketuspinnoista ympäröivän
lestadiolaisen yhteisön kanssa.
Er joik synd?
Der
har vi det igjen! I Guds navn skal alt man «ikke liker» undertrykkes, og kommer
det fra samer, er det nærmest opplest og vedtatt at det er synd! Når skal vi
ryste av oss denne vrangforestillingen? Hvilket belegg har vi for å si at joik
i kirka er synd?
Man påberoper seg
«kristen tradisjon i menighetene i Finnmark». Hva er nå det for kriterium? Vi
vet jo at i fornorskningsprosessen har man ikke skydd noe middel for å
undertrykke «disse hedningene», og henvisning til guddommelig forordning har
alltid vist seg å ha stor virkning. Fatter man ikke rekkevidden av de
begrensninger man setter på menneskelige uttrykksformer? Skal man tøye dette
til ytterste konsekvens, ville det være synd å åpne munnen.
Ervasti, Seppo: "Kerran
koillisen koskilla" (kolumni). http://poro.koillismaa.fi:81/kollissanomat/arkisto/yleisö1198/koskilla/koskilla.html
-Petri Kejosen näytelmän "Kerran koillisen koskilla"
arvostelua (Kuusamon näyttämön 50-vuotisjuhlanäytelmä)
>moittii näytelmän lestadiolaisseurakohtausta irralliseksi, erikoiseksi,
täysin vääräksi: "Tuollaisia seuroja ei Kuusamossa tunnettu".
Erämaja, Tapani; Uskonto ei ole sairaus.Kotimaa 113/2.10.1980.
–lääket.lis. Matti Brummerin esitelmä Suomen Nuorisopsykiatrisen
yhdistyksen koulutuspäivillä
–lestadiolaisuus vastaus ihmisille, jotka joutuivat elämään voimakkaissa
paineissa
–lestadiolaisuus pohjoisen väestön pelastus
–lestadiolaisuudessa läntinen kulttuuri, kristinusko ja toisaalta vanha
saamelaiskulttuuri myytteineen, onnistuttiin luovasti yhdistämään
–myöhemmin lestadiolainen liike saanut yhä tiukemmat muodot – liike
organisoitunut > vapaa uskonnollinen kokeminen ei enää mahdollista liikkeen
kontrolloidessa kannattajiaan
–kehtys liikkeelle itselleen vaarallista:"liike menettää jatkuvasti niitä
jäseniään, jotka elävät reunoilla. Näitä marginaalijäseniään liike tarvitsee
pysyäkseen elävänä"
–"koska lestadiolaisuus tarjoaa niin syvän turvan, sen ulkopuolelle
joutuminen merkitsee vastaavasti syvää turvattomuutta. Ulkopuollele
joutuneitten elämä on usein hyvin turvatonta"
Familj vanäras i Pohjanens
pjäs. Norrbottens Kuriren 12.7.2000.
FÖR NÅGON vecka sedan råkade jag lyssna på Bengt Pohjanens radiopjäs om L. L.
Laestadius, som gick i P2 en tidig söndagsmorgon. Det gavs ut på "meän
kieli".
Det jag förvånas över är det okultiverade språk som författaren, filosofen och
före detta prästen Pohjanen använder sig av. Och jag frågar mig samtidigt med
vilken rätt en författare sätter alla dessa....
Haapala,
Eero: Laestadiusta ja Bachia Hetan musiikkipäivillä. PohjolanSanomat 2.3.2000. http://www.pohjolansanomat.fi/lehdet/20000302/etusivu_1.shtml
Hetan musiikkipäiviä vietetään tämän vuoden pääsiäisviikolla 31. kerran.
Musiikkipäivillä juhlitaan tänä keväänä Laestadiusta ja Bachia. Edellisen
syntymästä on kulunut 200 vuotta ja jälkimmäisen kuolemasta 250 vuotta.
Toukomettiset -kuoro ja orkesteri esittävät Luukas.
Haapalainen, T.I: Siionin Laulujen nuotti. Kotimaa 14.3.1978.
…Lestadiolaisen herätysliikkeen piirissä syntyi omia lauluja ja laulukokoelmia
jo 1800-luvun loppupuolella. Kun Oskari Heikki Jussilan toimittama Siionin
laulut ja Virret ilmestyi vuonna 1916, se merkitsi vallinneen
kirjavuuden poistumista ja keskeismmäksi katsotun laulumateriaalin keskitettyä
yhtenäistymistä. "Jussilan kirjan2 perusolemus ei muuttunut
myöhemmissäkään painoksissa, eipä edes vuoden 1961 laitoksessa….Siionin
Laulujen sävelmistö koostuu lähinnä koraaleista ja koraalitoisinnoista….sekä
kansansävelmistä. Anglosaksinen osuus on miltei olematon, mutta kotimaista
kansansävelmistöä on sitäkin runsaammin, ja se on omaleimaista, muissa
kokoelmissamme käyttämätöntä….
Hartikka, Aaro; Kristittynä tietoyhteiskunnassa. Rauhan Side 4/1995, 3
– 4.
-kirjallisuuden, puhelimen, nauhurin, radion, television, videoiden ja
tietokoneiden käytöstä, kielteinen asenne televisioon, varoittelua e.m.
välineiden käytöstä "synnilliseen" elämään, radion ja television
ohjelmat pääasiassa Jumalaa ja uskoa rienaavia
Hautamäki,
Jaakko: Satusetä poliitikkojen maassa.Niilo
Keränen, 50.
Taivalkoskelainen satukirjailija, lääkäri ja kansanedustaja Niilo Keränen istuu
eduskunnan tupakkahuoneessa ja kihertää pieneen kokoon käpertyneenä omille
jutuilleen.Kiherrys tarttuu nopeasti kuulijaan. Hän sanoo kirjoittavansa Nalle
Puhin tyyppisiä satukirjoja, joissa on tarjolla myös ripaus ironiaa aikuisten
käyttöön. Onko niissä sitten sitä hetkeä ennen hunajaa? Onko niissä peikkoja,
jättiläisiä ja noita-akkoja? "On. On. Tietenkin on!" Taivalkoskella Keränen tunnetaan satusetänä
ja vähän muuallakin, koska hänen satukirjaansa
Hautamäki,
Tero: Eräänä päivänä suurissa seuroissa. Ilkka 16.11.2000.
68. KIRJA
Ei minulta mitään puutu on fiktiivinen kuvaus yhdestä päivästä
körttihistorian suurimmissa seuroissa. Suunnattoman suurella
lestadiolaiskokouksella on suorastaan maailmannäyttelyn mittapuitteet:
Venetsian oopperatalon kokoinen suurteltta, painokone, paikallisradioasema,
autoliike ja suora satelliittiyhteys Amerikkaan
Heikkilä, Elina: Suviseurajulkaisu 90-vuotias. PMS 37/15.9.1999.
Artkkelissa kerrotaan vuosikokousseurojen/suviseurojen
pöytäkirjoista/seurapuheista y.m. kootun kirjan historiasta. Samoin esitellään
SRK:n synty ja SRK tänään.
Heikkilä, Elina: Elämän arvokas ihme. Kirsi Jokitalon kirja Pitäisin
pientä sylissäni julkistettiin. PMS 48/1.12.1999.
–kirja kertoo nuoren perheen vaiheista, lapsettomuudesta ja kasvamisesta
adoptiovanhemmuuteen
Heikkilä, Mervi: Isompi kuin Ruisrock, kuiva mutta
suosittu. Keskisuomalainen/Syke 6.6.1999
Joka kesä 70 000 ihmistä telttoineen ja asuntovaunuineen pakkautuu 100
hehtaarin pellolle. Kaiuttimet pauhaavat, muonitusteltoista leijuu hernekeiton
haju ja sateisina kesinä maa jauhautuu mutavelliksi. Kaljatelttaa on silti
turha etsiä. Vapaa rakkaus ei kukoista eikä rokki soi…
Heikkilä, Ulla-Maija; Kirjan sanoma tärkeämpi kuin kirjoittajan
tyyli. Liitto 2.7.1993.
-runoilija Niilo Rauhalan runokirjan julkistamistilaisuudesta
Heikkilä, Ulla-Maija; "Nuoren löydettävä itse vahvistus
uskolleen". Liitto 2.7.1993.
-kirjailija, terveyskeskuslääkäri (tuleva kansanedustaja) Niilo Keräsen
kirjan
julkistamistilaisuudesta.
Heikkilä, Ulla-Maija: Paavo Marin maalaa näkyviin sisäiset
maailmat. Suomenmaa 2.7.1999.
Isänmaa, Raamattu ja kalevala nivoutuvat kokonaisuudeksi Paavo Marinin
taidenäyttelyssä Pyhäsalmella…Kalevalaakin keskeisempänä näyttelyssä on
Raamattu, josta Paavo Marin aina löytää uutta kuvattavaa…
Heikkilä, Ulla-Maija: Weljet laulavat veljeshengessä. Suomenmaa 2.7.1999.
Weljet ei ole veljeskuoro, vaikka laulajista valtaosa on kuin veljet keskenään.
Tammikuussa aloittaneen kuoron vanhin jäsen, 27-vuotias Jukka Junes
korostaa kuoron avoimuutta. Laulajan ei tarvitse olla uskovainen.
-Weljet-kuorossa on yli kolmekymmentä laulajaa
–Monet laulajista ovat työssään ja opiskelussaan tekemisissä tietokoneiden ja
internettien kanssa ja pitävät kuoroa niiden vastapainona
–Oma levy pikavauhdilla
Hietalahti Ulla; Mäkelä, Mörö ja Raittila kertovat elämästä Kehä
kolmosen ulkopuolella.. Kirjailijoita pääkaupunkiseudun ulkopuolisesta
todellisuudesta.
-Hannu Raittila kritisoi haastattelussa lestadiolaisuutta ja
selittää kiinnostustaan siihen:
."Minua kiinnosta lestadiolaisuudessa maallinen puoli: kyky rakentaa vuosi
vuoden jälkeen yhä suurempi ja suurempi kesätapahtuma, kyky menestyä
liike-elämässä ja politiikassa, vallankahvassa."
-"Suviseuroissa on myös tanssia kultaisen vasikan ympärillä,
teknouskoa."
-"Minusta lestadiolaisuudessa näkyy tämä protestanttinen eetos, jolle koko
pohjoismainen yhteiskunta on rakentunut
Holma Marja & Toivo;
Hyry Maija & Antti: Paavo Rintalan muistolle. PMS 50-51/15.12.1999.
Kirjailija Paavo Rintala nukkui vanhurskasten lepoon 8.8.1999 Kirkkonummella. Hän oli syntynyt Viipurissa 20.9.1930…Hänen vanhempansa olivat
maatalousteknikko Otto Adiel Rintala
ja sairaanhoitaja Aino Amalia Nikula.
Paavo Rintalan lapsuudenkoti oli Karjalassa
Antreassa . Kun talvisota alkoi, hän joutui lähtemään äitinsä kanssa
evakkoon. Isä ja eno kaatuivat rintamalla aivan talvisodan viimeisissä taisteluissa.
Näistä tapahtumista hän on kirjoittanut teoksessaan Nahkapeitturien
linjalla 1976…
Holma, Timo: Lestadiolaisen lauluperinteen historiaa. Esitelmä Rovaniemen
kirkossa 16.1.2000. Liittyy Lars Levi Laestadiuksen juhlavuoden
seminaariin Rovaniemellä 16-18.1.2000.
http://www.tornio.fi/kirjasto/torkok/laestadius/tholma2.htm
Hoppula, Tellervo: Kaikkea muuta kuin kiiltokuva. Bengt
Pohjasen Laestadius -kaikkea muuta kuin kiiltokuva (kirja-arvostelu)
http://www.pohjolansanomat.fi/lehdet/20000104/kult1.shtml
Bengt Pohjanen: Huutavan ääni, suomentanut Jorma
Aspegrén (332 sivua – PerusSanoma Oy 1999)
Huutavan ääni on romaani Lars Levi Laestadiuksen kilvoittelusta,
korpivaelluksesta kohti todellista kristillistä uskoa sekä lestadiolaisen
liikkeen ensimmäisistä heränneistä. Romaani rakentuu Laestadiuksen ja hänen
seurakuntalaistensa henkisen ja hengellisen maailman kuvauksille enemmän kuin
ulkoisille
Huotari, Voitto: Esikoislestadiolaiset. Länsi-Savo 16.6.1991.
Esikoislestadiolaisten uusi rukoushuone on otettu käyttöön Mikkelissä
Pihlajatiellä. Miljoonahanke 60 perheen talkootyönä on upea uskon, rukousten ja
uutteruuden näyte….Tähän nyt Mikkeliin uuden rukoushuoneen saaneeseen suuntaan
ei kuulune koko maassa yhtään pappia. Se on täysin maallikkojohtoinen…Oma
seurayhteisö on tosin lestadiolaisen ajattelutavan mukaan pelastuksen kannalta
olennainen. Siitä muodostuu myös hyvin kiinteä ystäväpiiri, joka on aidon
kristillisen yhteisvastuun hengessä valmis tukemaan toinen toistaan, olipa kyse
hengellisistä asioista tai omakotitalon rakentamisesta….Joskus luetaan vanhaa
Raamattua tai Lutherin taikka Laestadiuksen postillaa. Virsiä ei soittopelein
säestetä. Meno on ulkonaisesti karua, mutta siihen tottuneelle syvästi
hengellistä…
Huoviala, Helena; Taivasosuuksia jaetaan jäsenkirjan perusteella.
Saimaan Sanomat huhtikuu 1992.
-lestadiolaisuuden suhde politiikkaan, kulttuuriin, televisioon, kulttuuriin,
kirkkoon, kirkkokuoroon, urheiluun, diakoniatyöhön, entisiin uskonveljiin jne
kriittisen tarkastelun kohteena.
Vaaditaan kirkon johdolta toimenpiteitä.
Hytönen, Mattiesko; Keskeneräinen nainen. (HS 26.1.1997).
-kirjailija Anna-Leena Härkösen provokatiivinen henkilökuva
-->äidin isä oli lestadiolaispappi
-->kotoisin Kempeleestä,
jossa asuu paljon lestadiolaisia, naapurikunta Oulunsalo
on
lestadiolaismafian maallinen paratiisi,
ja artikkeli jatkaa edelleen sitä tasoa!!!!
Häme, Mikko; Kuusamolainen on itsenäinen, epäileväinen, maltillinen.
http://poro.koillismaa.fi:81/koillissanomat/arkisto/uutiset1298/kuusa…/kuusamolainen.htm
-historioitsija Seppo Ervastin kuusamolaisuus aiheen pohdintoja
"Konservatismista Korvatunturille"-seminaarissa Kuusamon
Kansanopistolla:
-"aikaisemmin sanottiin, että kunnon kuusamolainen
on lestadiolainen, kepulainen ja osuuskauppalainen yhdessä persoonassa."
–"Rauhanyhdistysläinen lestadiolaisuus on paljon vaikutusvaltaisempi kuin
sen jäsenmäärä sinänsä edellyttäisi."
–"Lestadiolainen valtava itsetunto, itsenäinen ja arvosteleva asenne
kirkkoon sekä vankkumaton esivaltauskollisuus suorastaan tukevat kuusamolaista
luonnetta."
Höijer,
Björn- Erik: Isak Juntti hade många söner. http://www.gellivare.se/biblioteket/focus/bjornerik/Isak.htm
Höijer, Björn-Erik: Djävulens kalsonger. http://www.gellivare.se/biblioteket/focus/focus/bjornerik/djävulens.htm
Höijer, Björn-Erik. Mannen på myren (1957). http://www.gellivare.se/biblioteket/focus/bjornerik/mannenp.htm
Ihonen, Markku: Miten lestadiolaisuus ymmärretään? HS
24.4.1990. Vastine Martti Mäkisalon lehtiarvosteluun Mikko
Juvan ja Seppo Lohen kirjoista.
"Lestadiolaisuuta ymmärtääkseen ei tarvitse olle lappilainen, vaan
pikemminkin lestadiolainen"
"Myös lestadiolaisuuden kielteinen suhde televisioon, eräänlainen
mediapurismi, voi osoittautua viisaaksi ratkaisuksi. Se, että
lestadiolaisuudesta tulee yhä enemmän kirjailijoita, ei johdu yksin liikkeen
ahdistavista piirteistä eikä liikkeen lappilaiseksotiikasta"
Ihonen, Markku: Lestadiolaista. Herätysliike Tampereella.
Aamulehti 21.1.1991. Eero Lumijärven: "Teidän keskellänne. Tampereen
Rauhanyhdistys 100 vuotta. SRK 1990." Arvostelu
–arvostelussa nähdään myönteisinä puolina:
>avoimuuden, toisaalta pieteettisyyden tuoreita ongelmia ja niihin liittyviä
henkilöitä kohtaan
–kielteisinä:
-lestadiolaisuuden yleiseen historiaan käydään vain ohuesti. Siihen mitä
lestadiolaisuus, sen uskonelämä on. Päästään tutustumaan vain vähän
kurkistamalla. Yhdistyksen historia esitetään irrallaan tai muodollisesti
kytkettyinä yleisiin sosiaali- ja kulttuurihistoriallisiin yhteyksiin, ei
myöskään evankelisluterilaisen kirkon kehitykseen viitata, rajaus tietoista?
Sen voi selittää se, ettei kirjoittajalla ole ilmeisesti historian koulutusta
Ihonen, Markku; Lestadiolaisuudella oikeus omaan kulttuuriin. (HS
23.10.1993). http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/oikkultt.htm
Ihonen, Markku: Kaunokirjallisuus ilman ongelmia, kiroilua ja
seksiä. Tabuja, häpeää ja valmiita ratkaisuja. Uskonnollinen kirjallisuus
amputoi elämästä kirosanat, seksin ja moraalisen epätietoisuuden. Aamulehti
25.8.1997.
–arvioi lähinnä SRK-vanhoillisuuden ja helluntai-liikkeen kustantamaa
kaunokirjallisuutta.
Ihonen, Markku: Lestadiolaisäiti synkkänä synnytysosastolla.
Aamulehti 25.8.1997.
–Marjatta Säkkisen kirjan: "Sylissä syksyn ja kevään" .
SRK 1997. Sanomalehtiarvostelu
Ihonen, Markku: "Uskonnolliset kielipelit: vallankäyttöä ja
identiteetin vahvistamista" teoksessa Kielen vallassa, Näkökulmia
politiikan, uskonnon ja julkishallinnon kieleen. Toim Matti Mälkiä ja Jari
Stenvall. Tampere: tampere
University Press 1997 (s. 91-103. http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/uskkieli.htm
Ihonen, Markku; Pesukoneen ikkuna: kurkistusluukku
lestadiolaisuuteen? Suomen Kuvalehti 12/20.3.1998. http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/pesukone.htm
-pohtii lestadiolaisuuteen ja sen julkisuuskuvaan liittyviä paradokseja.
Ihonen, Markku: Myytiset mielikuvat eli lestadiolaisuus ja
saamelaisuus valtakulttuurin marginaaleina. http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/leskalt.htm
Ihonen, Markku: Uskonnollisen kaunokirjallisuuden tarjoamat
vaihtoehdot. http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/uskokirj.htm
Ihonen, Markku: Uskonnollisen kaunokirjallisuuden mahdollisuuksia
ja mahdottomuuksia. http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/leskir98.htm
Ihonen, Markku: Nainen lestadiolaisuudessa 1800-luvulla. Naisen
paikka lestadiolaisuudessa. Varhaisia juonteita. Esitelmä Suomen Akatemian ja
Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden järjestämässä seminaarissa
"Nöyrä, uhmakas, itsenäinen. Nainen 1800-luvun suomalaisessa
kulttuurissa". Turussa 15.10.1999. http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/naiskuva.htm
Ihonen, Markku: Kaunokirjallisuus tienä lestadiolaisuuden ytimeen
? Perusta 1/2000, 32-33.
http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/lestkaun.htm
Ihonen, Markku: Tutkija löysi
muistin työstäjän. Helsingin Sanomat 3.3.2001.
Antti Hyryn pinnalta niukka proosa on syvemmältä
monimielistä Katja
Seutu: Ja mieli on jakautunut maan yli. Muisti ja oleminen Antti Hyryn
teoksissa. Otava. 192 s. 162 mk.
Syksyllä seitsemänkymmentä vuotta täyttävä Antti Hyry aloitti uransa vuonna
1958 romaanilla Kevättä ja syksyä sekä novellikokoelmalla Maantieltä hän lähti.
Samana vuonna…
Ihonen, Markku: Lestadiolaisuuden identiteetti ja mentaliteetit. Kaleva 29.4.2001.
Lestadiolaisessa identiteetissä on piirteitä, joissa ei suostuta
kompromisseihin. Siitä seuraa jatkuvaa hankausta valtakulttuurin ja myös
liberalisoituvan kirkon kanssa. Suomessa on yli satatuhatta lestadiolaista.
Yksittäistä lestadiolaista ei ole kuitenkaan helppo tunnistaa…
Immanuelin
ikkunasta: Onpa jännittävää nähdä. Lähettäjä
2/2000
Niin mitäkö nähdä?
No sitä, miten sisaret ja veljet "kentällä" suhtautuvat Siionin
Matkalaulun 109 uudistettuun muotoon.
Lyhykäisesti esitettynä juttu on näin. Kun laulukirjatoimikunnan sihteeri Timo
Himanka sai syystalven aikana 1999 palautetta uudistetuista lauluista, niin
eniten ajatuksia kirvoittavat seuraavat:….
Indregard,
Geir: "Krig i kvitt" Håkon evjenth". http://www.rana.fylkesbibl.no/fylket/nordbibl/nordbib5.htm
-Andreas Markussons (1891 –1952) navn blir oftest forbundet med
bökene om Lars Levi Laestadius og laestadianismens utbredelse
Indregard, Geir:
Andreas
Markusson
Andreas Markussons (1891-1952)
forfatterskap blir ofte forbundet med bøkene om Lars Levi Læstadius og læstadianismens utbredelse. Disse
bøkene regnes som et høydepunkt i forfatterskapet. Men Markusson kan med full
rett også kalles nordlandsfiskerens eller fiskerbondens dikter. Bortsett fra de
to bøkene om læstadianismen er det fiskerbonden og det miljøet som
kystbefolkninga langs nordlandskysten har levd i som er utgangspunktet for
diktninga. Slik sett blir forfatterskapet en spennende forløper for nordnorsk
litteratur på 1970- og 1980 tallet..
Itkonen, Satu Räätälin paremmat kuvat. Kirkko ja kaupunki
20/2.6.1999.
Tyko Sallisen retrospektiivisen näyttelyn (Helsingin kaupungin
taidemuseossa) esittely
…Sallisen dramaattinen
lapsuus….Sallisen kiivas
lestadiolainen, saarnaajanakin toiminut isä oli räätälimestari. Hän ei
hyväksynyt Tykon kiinnostusta
taiteeseen, ja poika sai myös räätälin opin. Myrskyisän ja vaiherikkaan
nuoruuden jälkeen Sallinen
muutti Helsinkiin ja pääsi
25-vuotiaana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun…Sallisen uskonnolliset kuvat eivät tee
pilkkaa kohteistaan: Hihhuleissa ja
monissa muissa aiheissa hän on tavoittanut käsinkosketeltavan tiheän tunnelman
nöyrryyden ja yhteisööllisen hurmion, joka henkisesti voimallisiin kokemuksiin
kuuluu. Hihhulit oli
väkevin aihepiirin kuvaus
Jama, Olavi: "Tuntuu
kuin nykyään kelpaisi kaikki, millään ei ole mitään väliä",
Antti Hyry viimein vastaa suhteestaan nykykirjallisuuteen. Kaltio
3/2000.
Kyllä, pihan perällä on kaksi aittaa. Keittiötä hallitsee iso leivinuuni.
Lattialankut narisevat. Ollaan Antti Hyryn maailmassa. Istun pirtinpenkillä,
Antti Hyry ovensuutuolissa, seinäkello tikittää.
J.K.P.; Televisio ja elävä kristillisyys. SLL 11/1964, s.
227-228.
Johnson, Raija: Satama vai
karikko – kysymys lukijalle. Niilo Keräsen
kirjan "Satama vai karikko"
(SRK 1997) esittely ja arvostelu. PMS 40/1.10.1997.
Johnson, Raija: Mediakasvatus ja havaintoja ajasta. PMS
11/15.3.2000.
…Yksi joukko on julkisuudessa leimattu vastaan hangoittelijaksi erityisesti
suhteessa televisioon. Aavistamatta nykyisiä aikalaisarvioita ja television
hankinnan seurauksia uskovaisten joukko on luottanut Pyhän Hengen johdatukseen,
ei omiin päähän pälkähdyksiin. Kieltäytymällä televisiosta ohjelmien sisällön
vuoksi se on tullut varjelluksi vaikuttajalta, joka näyttää viesteillään
vetävän ihmisiä pois Jumalasta tehokkaammin kuin mikään muu viestintäväline.
Junkkaala, Timo: Mitä meidän tulisi oppia lestadiolaisuudesta.
Perusta 1/2000, 3 – 4.
Junttila, Irja: Pentti
Koskelo (1917 – 1995). SLL 5/2000, 14-15.
Kajaanilainen saarnaaja ja runoilija Pentti Koskelo syntyi Iisalmen maalaiskunnassa 18.12.1917
uskovaiseen kotiin. Pentti lähti 15-vuotiaana suutarin töihin Kajaaniin, jonne koko perhe muutti asumaan
vuonna 1933. Avioliiton hän solmi pyhäntäläisen Mirjam Ahonpään
kanssa vuonna 1937. Lapsia heille syntyi kymmenen. Elämäntyönsä Pentti teki
aluksi suutarina. Sota-aikana hän toimi Puolustusvoimien autokorjaamoissa. Sen
jälkeen hän oli autoilijana, työnjohtajana rakennustyömailla ja viimeksi
varastonhoitajan rengasliikkeessä. Sananpalvelijan tehtävään Pentti Koskelo asetettiin
vuonna 1949…Kajaanin Rauhanyhdistyksen johtokunnassa hän oli neljän
vuosikymmenen ajan. SRK:n julkaisujen toimitusneuvostoon hän kuului vuosina
1970-1990. Hänen runojaan on julkaistu kahdessa SRK:n kustantamassa
runokirjassa "Verraton rikkaus" (1969) ja "Koti-ikävä"
(1986). Siionin lauluissa on viisi hänen sanoittamaansa ja viisi hänen
uudistamaansa laulua. Pentti Koskelo nukkui vanhurskasten lepoon Kajaanissa
22.10.1995.
Juntunen, Viljo: Parannussaarnaa tarvitaan. Iltahartaus Lestadius-seminaarin juhlaillallisilla
17.1.2000 Rovaniemellä. PMS 4/26.1.2000 .
Mielenkiintoinen ja rikas seminaaripäivä on kallistunut iltaan. Olemme näinä
päivinä koolla muistelemassa Pohjolan suurta herättäjää Lars Leevi
Lestadiusta. Hän saarnasi itse armon armoksi….
J(ussi)la, O.H.: Tie rauhaan. SLL 9/1944, 197.
Asevelipapit r.y. on julkaissut lähes pariinkymmeneen nousevan sarjan
ajankohtaisia kirjasia, joista tässäkin lehdessä on aikaisemmin mainittu
kirkkoherra Kullervo Hulkon
kirjanen "Säännöstely ja omatunto"…..Tämän
sarjan viimeisimpiä julkaisuja on kirkkoherra Paavo
Viljasen kirjoittama "Tie
rauhaan". Tekijä on merkinnyt alaotsikoksi "Sananen nuorille"…
Kaila, Meri: Kanttori Yrjö Koskimäki
arkkiveisujen jäljillä. Kaltio 2/1997, 62 – 63.
–Koskimäeltä valmistumassa neljästä lestadiolaiseen herätysliikkeeseen
kuuluneesta arkkivirsirunoilijasta (Paavali
Ervasti, Salomon Kantonen,
Juho Ranginen ja Gustaf
Skinnari) tutkimus. Käynyt jäljittämässä arkkiveisuja Venäjällä
saakka.
Kaksi pahaa. Telkkari ja SMP. Demari 199/12.10.1979.
Kantola, Hanna: Sananvastuu. PMS 8/23.2.2000.
…otetaanpa esimerkiksi vanhoillislestadiolainen perhe. Yleisen mielikuvan
mukaisesti se on monilapsinen. Minulla on seitsemän nuorempaa siskoa: me olemme
siis "tyypillinen" vanhoillislestadiolainen perhe…kirjoittajan ja
toimittajan vastuuseen kuuluu myös se, että yhteisölliset kuvat pysyvät
rehellisinä ja vastaavat todellisuutta. Jos vanhoillislestadiolaisen perheen
"tuntomerkkinä" pidetään lasten suurta lukumäärää, osa perheistä jää
huomiotta..…mielikuva vanhoillislestadiolaisesta perheestä aina monilapsisena
kaipaa mielestäni tarkistamista….Minulla on useita ystäviä, joiden perheeseen
Jumala on siunannut kolme lasta. Tunnen monia muitakin uskovaisia
"ei-tyypillisiä" perheitä..…
Kantola, Hanna: Tiessä on monenvärisiä kiviä. Eeva-Liisa
Kantolan runokirja julkistettiin. PMS 12/22.3.2000.
"Kyseessä on eräänlainen matkakertomus, mihin kirjan nimikin viittaa. Sen
kaukaisimmat lähtökohdat ovat Pohjois-Karjalassa,
Kolin maisemissa, jossa vietin
lapsuuteni", Eeva-Liisa Kantola luonnehti runokirjaansa "Tiessä on
monenvärisiä kiviä". Kirjan julkistamistilaisuus oli 13.3.
Kantonen, Marja: Helmiriitta Honkasen Sideharsosiivet
on kirja lapsille ja aikuisille. PMS 47/24.11.1999.
Artikkeli SRK:n kustantaman kirjan julkistamistilaisuudesta Helsingin RY:llä
Kantonen, Marja: Seura puhelimesta Helsingissä. PMS 9/1.3.2000.
Helsingin rauhanyhdistyksen toimitalolla pidettäviä seuroja voi kuunnella myös
puhelimella. Palvelu on ollut käytössä viime keväästä asti. "Oli yllätys,
että puhelimen toiminnasta tuli näin laajaa"., Rauhanyhdistyksen
puheenjohtaja Pekka Nurmela sanoo…..Kuukaudessa 1300 soittoa…
Karemo, Elina: Uskonto ei hauskanpitoa estä: Kaleva 19.6.1999.
Lestadiolaisten elämäntavat herättävät paljon ajatuksia ja kysymyksiä.
Ulkopuolisia tuntuvat kiinnostavan varsinkin seurusteluun ja television
katselemiseen liittyvät asiat. Kolme parikymppistä vanhoillislestadiolaista
kertoo uskontonsa liittyvistä arkipäivän asioista.
Kauppinen, Tauno: Minunkin kanteleeni soi… Oskari Jussilan rippivirren synnystä.
Maitojyvä 1956, 19 – 20.
Päätalo-instituutti esittelee Koillismaan kirjailijoita: Niilo Keränen http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instit…/koillism.ht
Kettunen, Jarmo: Urho Kekkoselle kirkkokin oli politiikan väline. Väitöskirjan arvostelu sanomalehti Karjalaisessa
22.4.2000.
Pekka Niiranen: Kekkonen ja kirkko. Kirjapaja 2000. 327 s. Kansakunnan
eheyttäminen oli presidentti Urho Kekkosen kuningasajatus. Tätä tavoitetta hän
toteutti myös kirkkopolitiikkansa. Tätä mieltä on Kekkosen kirkkosuhteista
väitellyt Pekka Niiranen.
Väinö Kirstinän lapsuus. http://www.jyu.fi/~anasika/lapsuus.htm
*29.1.1936 Tyrnävällä
"Isä Pauli harjoitti
maatalouden ohella muutakin liiketoimintaam johon alueen lestadiolaiset
suhtatuivat kielteisesti ja tämän vuoksi Väinölle
muodostui heistä vastenmielinen kuva. Hän piti lestadiolaisia ahdasmielisinä ja
kammoksui heidän suhtautumistaan seksuaalisuuteen".
Kivirinta, Marja-Terttu: Helsingin kaupungin taidemuseo avasi kesän Tyko Sallisen takautuvalla näyttelyllä.
Karkeita vai aistillisia ihmisiä? HS 12.5.1999.
-Tyko Sallisen lestadiolaisesta
taustasta, sen vaikutuksesta hänen elämäänsä ja taiteeseen.
-Herätysliikkeestä ankara, kielteinen kuva artikkelissa
Koivisto, Pekka: Sorretut ja solvatut lestadiolaiset. Kaleva 2.11.1996.
Laestadius-työryhmä kokosi KUTU-seminaarin jatkuessa eilen sekiotyöskentelynä
osanottajia enemmän kuin saliin mahtui….
Kirjallisuuden apulaisprofessorina Tampereella
toimiva Markku Ihonen tarkasteli alustuksessaan,
miten lestadiolaisuutta on julkisuudessa, lähinnä kirjallisuudessa ja
lehdistössä esitetty. Ihosen pääteesin mukaan
Koivisto, Pekka; Niemi, Jari; Useita artikkeleita Kalevassa
1.7.1995 mm. seuraavin otsikoin:
2. Omalla radiolla sanaa ympäristöön
4. Harrastusten pysyttävä pelkkinä harrastuksina
Komu, Eija: Ikiaikainen Amor. (Arvostelu sanomalehti
Karjalaisessa 9.8.1997 )
Korteniemi, Tuomo: Esikoislestadiolaisten seurat viidellä
kielellä. Kotimaa kesäkuu/1991
Eniten väkeä laskettiin olleen ensimmäisenä juhannuspäivänä iltaseuroissa,
joihin kokoontui kolmisen tuhatta ihmistä. Sunnuntain ehtoolliskirkossa suntio
laski olleen kaksi tuhatta ihmistä, joista ehtoollisella kävi runsaat
1100…Esikoislestadiolaisten kokoukset poikkeavat muista (lestadiolais)ryhmistä
siinä, että niissä luetaan edelleen säännöllisesti ensin luku rovasti Lars Levi
laestadiuksen postillasta, minkä jälkeen joku saarnaaja pitää vapaan puheen.
Seuroissa palvelee koko maassa noin 130 maallikkopuhujaa ja kymmenkunta pappia.
Esikoisilla on tärkeä halu kunnioittaa Jeesuksen "alhaisen muodon"
esikuvaa niin, että kaikessa ulkoisessa pyritään lunnolliseen
yksinkertaisuuteen. Heidät tunnetaankin mm. siitä, että miehillä ei ole
solmiota ja naiset istuvat seuroissa huivi päässä. Esikoislestadiolaiset itse
korostavat, että ulkonaiset muodot eivät ole dogmeja, oppeja. Niiden
noudattamisessa on sekä yksilöllisiä että alueellisia eroja
Ritva Korva:
Lapin Kansa 12.11.2001
Lestadiolaisuuden monet kasvot
Lars Levi Laestadiuksen
(1800-1861) 1800-luvun puolivälin tienoilla alkuun saattama herätysliike levisi
räjähdysmäisesti kirkon vastustuksesta huolimatta. Tämä kansan- herätysliike ei
suinkaan puhjennut tyhjästä. Ruotsin pohjoisten alueiden asukkaat Norrlannissa
olivat jo 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa liittyneet useisiin pietistisiin
herätyksiin ja herätysliikkeisiin. Näistä käytettiin yhteistä nimitystä
lukijaisuus. Nimitys kuvaa näiden liikkeiden uskoa siihen, että tavallisella
kansanihmiselläkin oli oikeus lukea Raamatun sanomaa ja muutakin uskonnollista
kirjallisuutta sekä kyky tulkita niitä. Laestadiuksenkin toimintaan
Kaaresuvannon kirkkoherrana vaikutti lukijaisuuden perinne.
Koskela,
Teuvo: "Ei lakkaa kiitosääni". PMS 4/26.1.2000
Lestadiolaisen lauluperinteen
juhla Rovaniemen kirkossa
Lars Levi Lestadiuksen
juhlavuoden tilaisuudet pidettiin Rovaniemellä tammikuun 16.-18. Päivinä.
Juhlat alkoivat sunnuntaina juhlajumalanpalveluksella Rovaniemen kirkossa klo
10, ja lestadiolaisen lauluperinteen arvokas, lähes kolmetuntinen tilaisuus oli
iltapäivällä.
Vaikka runsas lumipyräkkä teki monen juhlavieraan kulun vaikeaksi,
tilaisuuksissa oli väkeä satamäärin.
Koskimäki, Yrjö: Kallis ompi onnemme. Kristillisyyden piirissä
syntyneen joululaulun sanomaa. Siionin Joulu 1973, 26 – 27.
Paavolalaisen Juho Rankisen elämänvaiheita ja Siionin laulun:
"Armonlapset kaikki täällä" historiaa.
Koskimäki, Yrjö: Kristillisyyden veisuu- ja lauluperinteen
taustaa. SLL 1/1995. 15 – 17.
Koskimäki, Yrjö; Käytössä olleita virsi- ja laulukokoelmia. SLL
2/1995, 14 – 15.
Koskimäki, Yrjö; Siionin laulujen sävelaineisto. SLL 3/1995, 14-
15.
Koskimäki, Yrjö: Väinö Rafael Havas 1898 – 1941. Niilo
Pekka Rauhala 1936 -. Kaksi eri vuodenajan virttä. SLL 11/1995, 15 –17.
Koskimäki, Yrjö: Etelä-Pohjanmaalla syntynyttä kristillisyyden
lauluaineistoa. SLL 10/1995, 14 – 15.
- Jaakko Lahdenmaan (Lahtinen) "Jeesuksen veren ääni"
(SL 83), "Taivaan ihanat lintuset" SL 148
– Mikko Saarenpää: "Täält’ halajaa mun sieluni" SL 157
– Matti Kuula: "Jeesus ompi elävä" SL 67
– Matti Suo: "Mä sydämestän nähdä halajan" SL 119.
Koskimäki, Yrjö: Siionin lasten lauluja. Kristillisyyden
lauluperinnettä Venäjällä. SLL 1/1996, 16 – 18.
–mm. Typön laulukirjan kääntäjän Veselova Fedosja Trofimovna Aleksejevan
ja hänen miehensä saarnaaja Nikolai Aleksejevitsh Aleksejevin
kuva.
Koskimäki, Yrjö: Siionin lasten lauluja. Kristillisyyden
lauluperinnettä Venäjällä. SLL 2/1996, 16 – 17
–venäläisten ns. vanhojen uskovaisten lauluperinteestä. Pohjana Leonard
Typön laulukirjan vuonna 1910 ilmestynyt venäjäksi käännetty versio
Koskimäki, Yrjö: Siionin laulujen runoilija Vilhelm Vikman.
SLL 3/1996, 14 –15.
*22.10.1875 Ruotsin Alatorniolla, solmi avioliiton 1899 Gunilla Skogin kanssa,
tullimies
–sanoittanut SL 55: "Nouse jo pilvi verinen" ja SL 151:
"Taivaassa on mun kotini"
Koskimäki, Yrjö: Isak Nevasaari (1852 – 1926).
Kristillisyyden lauluperinteen herättäjä Kalajokilaaksossa. SLL 4/1996, 14 –
15.
*6.3.1852 Sievissä, asui suurimmana osan elämäänsä Nivalassa ja Ylivieskassa,
kuoli 7.10.1926 Ylivieskan Raudaskylässä. Julkaisi Ylivieskassa vuonna 1901
"Walituita hengellisiä lauluja Siionin matkamiehille"
Koskimäki, Yrjö: Virsi- ja lauluperinnettä Amerikassa I. Vanha
virsi uudessa kotimaassa. SLL 5/1996, 14 – 15.
Koskimäki, Yrjö: Virsi- ja lauluperinnettä Amerikassa II. Uudempaa
lauluaineistoa. SLL 6/1996, 14 – 15.
Kristitty ja kulttuuri. (pääkirjoitus) PMS 12/22.3.2000
…Saamme jatkuvasti uusia vaikutteita, jotka ovat peräisin vieraiden kulttuurien
piiristä. Meidän ei tarvitse omaksua kuitenkaan kaikkea uutta. On tarpeen tehdä
valintoja ja suhteuttaa uudet ilmiöt omaan
Kuittinen, Arja: Millaisia
viestejä ulkoasumme lähettää? Usko ja vaatteet. Kirkko ja Kaupunki 7/24.2.1999.
….Esikoislestadiolaiset miehet eivät saaneet vielä kymmenen vuotta sitten
käyttää kravattia. Edelleen on tavallista, että esikoisseuroissa naiset
pukeutuvat hameeseen ja kietovat huivin päähänsä….
Aila Käyhty: Yhden naisen tarina on tuhansille tuttu. Uukuniemen Hildan
tie oli työtä ja taivallusta. Liisa Leinosen kirjoittaman Hilda
Ahokkaan (os. Matikaisen) elämäkertaromaanin "Ettäälle omasta
koista" arvostelu (HS 9.5.1999):
Laestadianismen i Finland:
http://homepages.lycos.com/Wakaluk/lypersonal/lessare.html
-Artikeln innehåller många fel (berättas vilseledande om nyare riktning och
menas s.k. rauhansanalaisuus, som är en riktning av gammallaestadianism,
gammallaestadianernas (SRK) största fest påstås vara suvijuhlat), men i viss
mån också fakta/artikkelissa on monia virheitä (esim. puhutaan
harhaanjohtavasti uudemmasta suunnasta tarkoittaen ilmeisesti
rauhansanalaisuutta, samoin vanhoillisten suurimpana juhlana mainitaan
suvijuhlat eikä suviseurat jne), mutta jossain määrin myös faktaa
Laestadiuksen herättämät osaavat vaikuttaa. Keskisuomalainen 11.1.2000.
200 vuotta sitten syntyneen Lars Levi Laestadiuksen nostattama lestadiolaisuus
on oppinut taidon vaikuttaa. Uskonnosta ja perheestä peruselinvoimansa
ammentava liike on kyennyt lisäämään yhteiskunnallista painoaan, teologian
tohtori Juha Seppo arvioi.
Laestadiukseen ja
lestadiolaisuuteen liittyvää materiaalia. http://www.laestadius.net
Lappalainen, Seija: Lestadiolaisuutta potee koko loppuelämänsä. Irti ei
pääse – mutta miksi pitäisi? Lapin Kansa 19.3.2000.
Kolme palavasieluista miestä, sata !!!!! (huom. virhe) vuotta sitten syntynyt
Lars Levi Laestadius ja Pohjoiskalotin elinvoimaisin herätysliike tarjosivat
puitteet Lapin maakuntakirjaston Laestadius-iltapäivälle….
Kirjallisuudentutkija Markku Ihonen puhui lestadiolaisesta identiteetistä ja
mentaliteetista analyyttisen tutkijan suulla. Lääkäri Matti Junes ja kirjalija
Bengt Pohjanen painuivat uskonpainissaan syville vesille oman
Laestadius-suhteen pohdiskelussaan…
Liisa Leinonen
Päivämies 42/17.10.2001
Pensselit eivät jouda santaan
Vilho (Viki) Ailamosta ei
uskoisi, että hän on lähes 85-vuotias, niin reip paana hän tulee ottamaan
vierasta vastaan ja toivottamaan tervetulleeksi. Käyn peremmälle. Olohuoneen
pöydällä palaa yksinäinen kynttilä. Kukkien keskeltä minua katsovat puolitoista
vuotta sitten poisnukkuneen Kaisa-vaimon hymyilevät kasvot. Yksinäisyys.
Leppänen; Ritva: Luova työ pitää virkeänä. PMS 6/5.2.1997.
–Graafikko Helmiriitta Honkasen elämänvaiheita:
--parannus 1949 Helsingin RY:llä
--Krohnit, Aino Kallas, Topelius, E.N.Setälä sukua
Leppänen, Ritva: "Oi katso Jumalan karitsa".
Suviseuratunnus soi lauluna. PMS 26/25.6.1997.
–runoilija, pastori Niilo Rauhalan haastattelu
Leppänen, Ritva: Laestadiuksen ensimmäinen kirja nyt suomeksi: Uudisviljely
Lapissa. Päivämies
3/19.1.2000.
Ruotsin talousseura antoi lähes 200 vuotta sitten vasta 22-vuotiaalle
lahjakkaalle opiskelijalle Lars Levi Laestadiukselle tehtäväksi kirjoittaa
maatalousoppaan: tutkimuksen Lapin asuttamisesta valtiovallan kustannuksella. "Om
uppodlingar i Lappmarken på det allmännas bekostnad"-nimisenä
kirja ilmestyi
Leppänen, Ritva: Kääntäjä ei uponnut kielen hetteikköihin. PMS 3/19.1.2000.
Laestadiuksen ensimmäisen kirjan suomentaja Tauno Alatalo totesi,
ettei 200 vuoden takainen ruotsi…
Lessing, Helena: Lestadiolaisuus pelasti saamelaiset
viinalta ja Lapin kommunismilta "Meissä
kaikissa asuu pieni lestadiolainen". Pohjolan Sanomat 10.1.2000.
Vanhoillislestadiolaisten vuosittainen voimannäyttö on Suviseurat, joka kokoaa
yhteen kymmeniä tuhansia liikkeen jäseniä.
Miten olisi saamelaisväestön käynyt ellei Laestadius olisi
pelastanut sitä tolkuttomalta väkijuomien käytöltä ja sitä seuraavalta tuholta,
kysyy dosentti Jouko Talonen Helsingin yliopistosta
Lestadiolaiset
suurin yhtenäinen televisioton ryhmä. Karjalainen 10.4.2000.
Yleisradion erikoistutkijan Juha Kytömäen mukaan noin 98 prosentilla
suomalaisista talouksista on televisio, joten koti-ikonin ääreen hiljennytään
iltaisin lähes joka talossa.
- Lestadiolaiset ovat suurin yhtenäinen televisiottomuuden valinnut ryhmä,
muunlaista yhtenäistä ilmiötä en ole havainnut.
Lestadiolaisnuorten
haastattelu. Http://lyyra.kempele.fi/~tani/lestadio.html
–sisältää haastateltujen mielipiteitä kulttuurin eri ilmenemismuotoihin
Lestadiolaisuus esittäytyy
Päätalo-viikolla. Kotimaa 27/7.7.2000
Lestadiolaisuus on nostettu keskeiseksi teemaksi Päätalo-viikolla, joka alkoi
Taivalkoskella viime lauantaina. Koillismaan kulttuurijuhla pysyy näin
uskollisena paikallisuuden ylistykselleen: Herätysliikkeellä on vankka asema
Taivalkoskella, ja se on tuttu myös paikkakunnalla syntyneen
kirjailija-professori Kalle Päätalon tuotannosta. Lestadiolaisuus on
otettu ohjelmaan myös ajankohtaisuutensa vuoksi, sillä tänä vuonna on kulunut
200 vuotta herätysliikkeen perustajan Lars Levi Laestadiuksen
syntymästä.
Lestadiolaisuus esittäytyy Päätaloviikolla. Suomenmaa 30.6.2000.
Herätysliikkeestä pidetään Lestadius 200- seminaari, jossa luennoivat
kirjailija Bengt Pohjanen ja kirkkoherra, filosofian tohtori Seppo Lohi.
Lestadiolaisuuteen pääsee perehtymään neljänä iltana myös Saarnaaja-monologin
myötä.
Ohjelmassa on myös vanhanajan pirttiseurat Jalavan kauppakartanossa. Kalle
Päätalon seuran puheenjohtaja Raimo Aro sanoo, että kirjailija Kalle Päätalo on
tulossa seuroihin, jos hänen terveydentilansa vain sen sallii.
Mistään lestadiolaisten kesäjuhlasta Taivalkoskella silti ole kyse, eikä
lestadiolaisuutta aiota ottaa viikon ohjelmistoon pysyvästi.
- Ihmisillä on mahdollisuus tulla kuuntelemaan, mitä lestadiolaisuus on
tänään.Uskon, että aihe kiinnostaa myös niitä, jotka itse eivät ole olleet
herätysliikkeen vaikutuksen piirissä, kertoo saarnaaja-monologin esittäjä,
Taivalkosken Päätalo-instituutin rehtori Matti Kaarlejärvi...
Lestadiolaisyhteisö
tullut avoimemmaksi. Keskisuomalainen 30.8.1999.
Sana on yhä sama, vaikka ajat ovat muuttuneet ja vuosikymmenet vierähtäneet
Pihtiputaan Rauhanyhdistyksen ympärillä. Pihtiputaan vanhoillislestadiolaisten
yhdistys juhli sunnuntaina toimintansa 50-vuotisuutta Muurasjärven kyläkirkossa
Pihtiputaalla.
Lilja,Kimmo: Kuunnelmantekijä vakuutti ensimmäisellä
romaanillaan. Turun Sanomat /1998
-Raha investoidaan tuotantoon, lupasi Olvi-säätiön 50000 markan kirjallisuuspalkinnon
torstaina vastaanottanut kirjailija Hannu Raittila. Palkinto myönnettiin
romaanille Ei minulta mitään puutu (WSOY), joka on myös Finlandia-ehdokkaana.
Kolmannen Olvi-palkinnon saajan valitsi opetushallituksen pääjohtaja Jukka
Sarjala, joka korosti tehneensä valintansa puhtaasti subjektiivisin perustein.
Alkuraadin 54:stä tarjolla olleesta teoksesta esiin seulomasta viidestä
romaanista Sarjala valitsi ensin loppusuoralle kolme teosta. Hannu Raittilan
tarjoama lukuelämys selätti lopulta niin Mari Mörön kuin Pirjo Hassisenkin
kiistatta laadukkaat teokset..
Lilja,
Kimmo: Lassi Nummi raivasi tilaa
proosalle. Päätyn siihen mistä alan. Turun Sanomat ?/1998
Runo ei tule koskaan valmiiksi, eikä runoilija. Puoli vuosisataa
kirjoitettuaan tietää kuitenkin sen, milloin runo on kypsä elämään omaa
elämäänsä. Lassi Nummen elämäntyö 1970-luvun lopulta tämän vuosikymmenen
puoliväliin on koottuna järkäle, karsittunakin….
Lindbach; Kaisa: Lestadiolaisuus pohjoisen alueen kirjallisuudessa
http://troms.kulturnett.no/laestadius/artikler/finartikler/fin_litteratur.htm
ERIK LINDBERG. Bengt Larsson: Lars Levi Laestadius – hans liv och den laestadianska
väckelsen (Artos)
Fördjupad bild av kärv väckelsepredikant i karg miljö
(Recension publicerat i Sändaren 13/2000)
Lindgren, Gunnar:
Annorlunda fokusering på Laestadius. Norrbottens Kuriren
30.3.2000.
Profeten
Sverigefinska folkhögskolan, Haparanda, i samarbete med musikerna Lars
Gulliksson, tenorsaxofon, och Mats Hagström, ventilbasun. Framnäs
folkhögskola. Som en av inspirationskällorna till den musikaliska
installationen Profeten nämner tenorsaxofonisten Lars
Lindh-Garreau, Maria:
Arvid Mörnes Solens återkomst. Lapplands apostlar. Hufvudstadsbaladet
9.8.2000.
I Lapplands ödemark smider Mörne klingade svärd av tro som han låter skära
igenom dramats borgerliga familj Anzelius.
L i n j a k u m p u;
Aini: Uskonnolliset yhteisöt politiikan
tekijöinä -lestadiolaisuus suomalaisena ääriliikkeenä.
Kaltio 1/2000, 3-6. (tekstiä lyhennetty ja alleviivattu/makkeri)
Uskonto ja politiikka ovat vaarallinen yhdistelmä.
On uskottu, että uskontojen merkitys vähenee sitä mukaan kun modernisaatio
etenee. Näyttää kuitenkin siltä, että uskonto ja uskonnolliset ryhmät
näyttelevät edelleen tärkeää roolia ihmisten elämässä- myös poliittisessa
mielessä…..
Nostan esiin erityisesti Pohjois-Suomessa merkityksellisen
vanhoillislestadiolaisuuden.
Linjama, Jaakko:
Kristitty nuori ja musiikki. Maitojyvä 1959, 14 – 16.
–kehoittaa vanhoillislestadiolaisia nuoria liittymään kirkkokuoroihin
Liukkonen, Pentti;
Pentikäinen, Samuli: Virren 343 taustoista. Rauhan Tervehdys 13.2.1997.
Lohi, Arto; Niilo
Keränen 50
vuotta. PMS 20/2000.
…Niilo on kansanedustajan toimensa vuoksi virkavapaalla Taivalkosken kunnan johtavan lääkärin virasta…Hän
toimii eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä "Lapsen
puolesta-ryhmässä"….Omien saujensa kautta Niilo haluaa kannustaa lapsia
lukuharrastukseen. Jumala on siunannut veljeä runsailla lahjoilla, joita hän on
ahkeroinut käyttää lähimmäistensä hyväksi. Uskon lahjan Niilo näkee elämänsä
perustana, jonka pohjalta on turvallista toimia täällä ja jättää kerran aika
jälkeensä….
Matala, Katarina: När folket
i norr nyktrade till.
http://www.hig.se/u-inst/religion/AB/1999/redovism3/kyrkohist…/katarina.matala.ht
Rubrikerna i artikeln:
Väckelse mitt I eländet
Lars Levi Laestadius kommer till staden
Laestadianismen föds
Att vara laestadian
Öst- och västlaestadianer
Laestadianismen och kyrkan
Ett möte med laestadianismen
En fråga jag fick
Källor
Mikkola, Kaisu: Syntinen pesukonen kiertää Lappia.
Kaleva 1.10.2000. (Ennakkoluuloja ruokkiva, lestadiolaiset jälleen
idiootiksi leimaava ja perättömille huhuille lisäsiipiä antava
teatteriarvostelu)
Kaisu
Mikkola
Kaleva 6.10.2001
Saisiko olla Laestadiusta Smedsin mausteilla
Kantaesitys
Kajaanin kaupunginteatteri, Sissilinnan näyttämö.
Kristian Smeds: HUUTAVAN ÄÄNI KORVESSA
Dramaturgia ja ohjaus:
Kristian Smeds.
Tekniikka: Juha Komppa, Säde Oinonen, Olli Seppänen, Henry Swahn, Pentti
Toivanen ja Jaakko Vattulainen.
Tuotanto: Tapani Hyvönen, Riitta Raunio-MiIeva, Sonja Ryhänen ja Kristian
Smeds. Näyttelijät: Anne Heikkilä, Vesa Kaikkonen, Kalle Pakkala, Sonja Ryhänen
ja Esko Vatula.
Kajaanin kaupunginteatterin johtajan Kristian Smedsin ensiohjaus omasta
näytelmästä
Mikkola,
Pekka: Kirkkoherra joka raivosi kansaa herätykseen. Tulisielu.
Bengt Pohjasen kirja kertoo Lars Levi Laestadiuksen toiminnasta
sinä aikana, kun hän työskenteli pappina Kaaresuvannossa. Lapin
herättäjän syntymästä tuli 10. tammikuuta kuluneeksi 200 vuotta. Kaleva
1.2.2000.
Moberg. Timo: Uskonkilvoittelu.
Turun Sanomat 14.6.1999. (kirja-arvostelu)
Jorma Kurvisen Sodan jumalat on kertomus suomenruotsalaisen vänrikin johtamasta
joukkueesta, joka koostuu suurelta osin Pohjanmaan lestadiolaisista. Sota asettaa
monen arvomaailman koetukselle.
Myllykangas, Maija:
Aurinkoa ja tähkäpäitä runoissa. KeskiPohjanmaa 4.4.2001.
Aurinko
lähellä tähkää. Lilja Väyrysen, Elli Hentilän ja Asko Typön runoja. Toim. Paulo
Rusava. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry. 128 s. Gummerus 2001.
Lilja Väyrynen (s. 1939) on tehnyt elämäntyönsä kodinhoitajana ja
kotipalveluohjaajana Oulussa. "Sosiaalityö/ kuin olisi
tukkimetsässä", hän vertaa. Väyrysen runot liikkuvat sairaalassa ja
vanhainkodissa ymmärtävällä mielellä.
Mäkinen, Leo: Meänkielellä Laestadiuksesta kuunnelma kahden maan
radioille. Kaleva
19.4.2000.
Kuin ennen. Ajoittain vallan hartaana kuuntelivat Tornionlaakson teatterin
henkilökunta ja kutsuvieraat meänkielistä kuunnelmaa Lars Levi Laestadiuksesta
hänen taannoisessa pirtissään Pajalassa. Rakennuksen toisen pään kamarissa
julistaja lähti tästä maailmasta 1861.
Mäkisalo, Martti: Susia lammasten vaatteissa? Leo Hartvaara: Suden uhrit.
Kirjavaaka.
Joensuulaisen Leena Hartikaisen? kirjoittaman varsin poleemisen
romaanin arvostelu. Kotimaa 13.11.1984.
Määttä, Pekka, O.: Lestadiolaisjohtaja Erkki Reinikainen:
"Televisiokieltoa emme pura". Kymppi 2/1987.
Määttä, Toivo: Poika, joka tahtoi rovastiksi. Kertomuskirja Martti
Kallungilta. PMS 43/27.10.1999.
SRK:n kustaman kirjan "Poika ja
rovasti" julistamistilaisuudesta kertova artikkeli.
Yli-Kiimingin eläkkeellä oleva kirkkoherra julkaissut aikaisemmin kaksi kirjaa
Pohjoisen kustantamana: Liiterisihteeri ja
Pohjolan auringon alla
Nevalainen,
Kimmo: Lestisten ja körttien välissä Hannu Raittilan ensimmäinen romaani on yhtä aikaa
aidosti hauska ja syvältä liikuttava . Arvostelu sanomalehti Karjalaisessa
19.8.1998.
Hannu Raittila: Ei minulta mitään puutu. WSOY 1998 261 s.
Kirjoittamisen monitoimiammattilainen Hannu Raittila on tähän saakka
vakuuttanut novelleillaan.
Niemikorpi, Antero: Tiedotus ja lehdet keskeinen osa kristillisyyden työtä.
Lehdillä osansa kristillisyyden historiassa. PMS 27/7.7.1999.
Aimo Hautamäki kertoi lauantain suviseurojen
lehdistötilaisuudessa tiedotusväelle kristillisyyden julkaisuista ja niiden
historiasta. Hautamäki totesi yleensä joukkoviestimien vanhoillislestadiolaisuudesta
välittämän kuvan olevan nykyisin myönteinen…Toimittajat ihmettelivät, kuinka
Päivämies-lehti saadaan tehtyä sangen pienllä vakinaisella
toimittajakunnalla…Tilaisuudessa sivuttiin myös SRK:n muuta julkaisutoimintaa.
Tilaisuudessa mukana ollut kirjallisuuden tutkija Markku Ihonen
käytti puheenvuoron keskusyhdistyksen julkaisemista kirjoista. Tutkijan mukaan
monet ovat niin laadukkaita, että ne kelpaisivat kaupallisenkin kustantajan
ohjelmaan. Kirjat ovat kehittyneet sekä sisällöltään että muodoltaan.
Sisällössä uskalletaan luottaa lukijaan ja arkojakin asioita uskalletaan
käsitellä.
Nieminen, Maria: Ulla on maalannut aina. PMS 32/11.8.1999.
Vanhoillislestadiolaisen, teologian maisterin, Kotimaa-lehden toimittajan Ulla
Remeksen taidenäyttelystä Helsingissä (Linnunlaulun Sinisessä huvilassa)
kertova artkkeli.
Näyttely "Värien voimaa ja itkemätöntä
itkua" on omistettu Ulla edesmenneelle isälle ja
kahdelle syntymättömälle lapselle. "Mistaman tämän työni
kehitysvammaisille, sairaille ja särkyneille. On asioita, joiden merkitystä
emme tiedä täällä ajassa. Kuitenkin kaikilla ihmisillä on oma arvonsa,
luotoisuuden arvo. Jumalan salattu olemus on läsnä. Ei tämä maailma ole vain
menestyjiä varten", Ulla pohtii erään työnsä äärellä.
Nykänen, Anna-Stina: Pappikin saa juoda viinaa. Juhliminen tekee
hyvää – synti on paljon rankempi juttu, sanoo pastori Jaakko Heinimäki.
Helsingin Sanomat 31.10.1999.
Kirkko ja kaupunki-lehden
toimittajan, pastori Jaakko Heinimäen haastattelu papisto suhteesta alkoholiin,
päihtymiseen ja kapakkavierailuihin.
Laestadiuksen ja muiden absolutistien vastapainona oli varsinkin körttien
patriarkka Paavo Ruotsalainen, joka saattoi riehua viinapullon kanssa ja jopa
liioitella humalaansa…
Nyström, Jan Olov:
Norrbottens Kuriren 8.1.2000
En mycket märklig man. Ny bok om profet och vetenskapsman. Bengt Larsson:
Lars Levi Laestadius - hans liv och verk och den laestadianska
väckelsen. Artos.
Han var en märklig man, en slags renässansmänniska femhundra år för sent och
verksam långt ifrån världens högkulturer. En sådan som kunde både grovt och
fint, korresponderade med den lärda världen
O'Donnell, Richard W.: A community strives to keep religious traditions alive in a modern
society (NEW IPSWICH, N.H.). The Boston Globe 05/18/1980.
- They do not have televisions or radio sets in their homes and do not attend
movies or plays or frequent the sports arenas down Boston way. They live in
neat and trim homes and their men work long hours, keep their hair short and
have a fresh-scrubbed appearance. Their women have a healthy, comely look and
do it without make-up. The unmarried women among them earn their keep, and
working wives are
Oikarinen, Anna Kaisa. Rauhanyhdistyksen
pihalla tavataan tottumuksen vuoksi. Kaleva 22.8.2000.
OULU Tuhatkunta nuorta seisoo
rauhanyhdistyksen pihalla sunnuntai-iltana kymmenen aikaan. Tämä määrä ei ole vielä
kuulema mitään, lauantaisin ja keskiviikkoisin nuoria on vielä enemmän, ja
koulujen alettua vielä lisää. Oulun Rauhanyhdistys on Suomen suurin
rauhanyhdistys. Parhaimmillaan penkkiin mahtuu 1800 ihmistä.
Onko keskuudessamme rasismia. Pääkirjoitus. PMS
11/15.3.2000.
…Rasistinen ajattelutapa ja pakolaisten arvostelu saattaa tarttua myös
kristittyyn….Raamattu ei opeta kuitenkaan pitämään ketään alempiarvoisena kuin
toista. Paavali neuvo "ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei
orjaa eikä vapaata" (Gal. 3:28) sopii meille ohjeeksi suhtautumisessamme
kaikkiin ihmisiin….Rasistinen ajattelu ei kuulu kristityn elämään, mutta hän
saattaa joutua elämässään joskus rasismiin verrattavan ajattelun kohteeksi.
Jotkut suhatsutuvat kristittyihin kielteisesti ja pitävät heitä alempiarvoisena
uskonsa takia. Tällaista arvostelua saattaa kuulla yllättävissäkin tilanteissa.
Samat arvostelijat saattavat kyllä muuten vastustaa rasismia hyvinkin tiukasti.
Nähtävästi he eivät tajua, että luokittelu uskon perusteella on yhtä lailla
rasistista.
Elävä usko opettaa meitä kunnioittamaan lähimmäisiä, vaikka he olisivatkin
erilaisia. Kristitty haluaa elää sovussa kaikkien ihmisten kanssa, mikäli se
hänestä riippuu.
Osa nuorista luopuu uskostaan. Kaleva 2.7.2000.
PETÄJÄVESI
Suviseurojen tiedotustilaisuudessa kysyttiin lauantaina, kuin moni
vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä kasvanut nuori luopuu uskostaan.
Vastausta tilaisuudessa ei osattu antaa, koska asiaa ei ole sen enempää
tutkittu. Tuntumaksi todettiin se, että jonkin verran nuoria lähtee, mutta ei
kovin paljon. Samoin mainittiin, että nuorten osuus liikkeessä joka tapauksessa
kasvaa
Paananen, Antti (pääkirjoitus): Tuhoaako viihdekulttuuri kansaamme?
PMS 14/3.4.1997.
Palola, Ari-Pekka:
Lars Levi Laestadius 200 vuotta.
Kasvitieteilijä, kielentutkija, kansantieteilijä, teologi. PMS 3/19.1.2000.
Laestadiuksen syntymän juhlapäivänä 10.1.2000 Ruotsin Kuninkaallinen
Tiedeakatemia järjesti monitieteellisen symposiumin Lars Levi Laestadiuksen
tieteellisestä toiminnasta. Symposiumiin kokoontui
Palola, Ari-Pekka:
Laestadius-näyttely pysähdyttää
ajattelemaan uskon peruskysymyksiä. "Tuntureilta
taajamiin" avattiin Kolarissa. PMS 3/19.1.2000.
Kolarin kuntakeskuskessa avattiin 13.1.SRK:n tuottama näyttely
"Tuntureilta taajamiin". Sen järjestämiseen ovat osallistuneet myös Tornionlaakson
neuvosto ja Tornionlaakson maakuntamuseo.
Parantainen,
Pekka: Päätalo sai synninpäästön. Aamulehti 7.7.2000.
Kirjailijaprofessori Kalle Päätalolle, 80, tarjottiin synninpäästöä
monessa mielessä hänen nimikkoviikollaan keskiviikkona Taivalkoskella.
Lestadiolaisuuden nostaminen yhdeksi Päätaloviikon teemaksi osoittaa, että
kirjailijan ja Taivalkosken uskovaisten välit ovat virallisesti kunnossa.
Päätalon
Parantainen,
Pekka: Yksikään herätys ei ole alkanut
tuomiokapituleista.
Aamulehti 7.7.2000.
Juhlavuosi: Taivalkosken Päätalo-viikolla pohditaan lestadiolaisuuden olemusta
ja pidetään pirttiseuroja.
Historia tuntuu toistavan itseään Nokian kirkonmäellä. Tampereen
tuomiokapitulin silmätikuksi joutunut markkukoivistolainen herätysliike on nyt
samassa tilanteessa kuin lestadiolaisuus runsas vuosisata sitten
Pekonen, Laura:
Pohjoisen Westend. Oulunsalon lestadiolaispitäjästä on
kasvanut muutamassa vuodessa Oulun hi-tech-lähiö, jossa suurperheet ja
uusrikkaat asuvat vieri vieressä. Suomen Kuvalehti 27/2001.
(Artikkelin referointi Makkerin. Referoinnissa esillä lähinnä vain
lestadiolaisuutta sivuavat asiat)
Piri, Erkki: Keskustelua
videoista. Kolumni. PMS 37/10.9.1997.
–Myönteinen asenne videoihin, sen sijaan omatunto ratkaisee millaisia videoita
voi katsoa: "Sopivuuden ja sopimattomuuden raja ei taas voi kulkea siinä,
onko video itse otettu vai ostettu, onko se piirretty vai kuvattu. Sisältö
ratkaisee".
Bengt Pohjasen HUUTAVAN ÄÄNI-romaani ilmestynyt. http://www.sro.fi/kirjat/pohjanen.htm
Bengt Pohjanen svarar
direkt: Norrbottens Kuriren 12.7.2000
JAG BRUKAR INTE besvara insändare, i all synnerhet inte anonyma. Den här
insändaren är dock så grov, lögnaktig och ondskefull att jag känner mig
nödsakad att svara för Laestadius skull och min egen, liksom min familjs...
Populääri romaani Pajalasta kääntyi
suomeksi
Etelä-Saimaa 30.8.2001. (STT)
Tornionjokilaaksossa on hauskaa. Ainakin Mikael
Niemen Populäärimusiikkia Vittulajänkältä -romaanissa. Pajalan pojat
töytäilevät kotona ja koulussa, tytöissä ja rockmusiikissa, rottajahdissa ja
hautajaisissa. Pohjoisen seudun, lapsuuden ja nuoruuden synkätkin puolet saavat
kirjassa lempeän kepeän ja humoristisen sävyn.
Romaanin soljuva teksti ei
syntynyt ilman tuskia. Päinvastoin.
-Aloitin teoksen kirjoittamisen kymmenen vuotta sitten. viisi vuotta sitten se
oli jo aika…
Posti, Esajuha: Runomatinea Tornion kirkossa.
Pohjolansanomat 9.3.2000. http://www.pohjolansanomat.fi/lehdet/20000309/kult5.shtml
Mirkku Havas Kallion runomatinean Sinun kättäsi puristan yhä Tornion
kirkossa on ohjannut lausuntataiteilija Leena Varis. Mirkku Havas
on Saimi ja Wäino Havaksen tytär kymmenlapsisesta
perheestä. Taiteilijan vanhempien yhteinen taival alkoi sotavankkurien
rattailla Aunuksen retkellä vuonna 1919 ja päättyi viiden sodan käyneen miehen
sankarihautajaisiin 1941. Runomatineassa kuullaan runoja ja otteita Havaksien
kirjeenvaihdosta vuosilta 1919-1941. Avioparin kulttuurihistoriallisesti
arvokas kirjeenvaihto on säilynyt. Se kertoo inhimillisen rakkaustarinan
kiintymyksestä, hellyydestä ja ehdottomasta toisen kunnioituksesta.
Runomatinea liittyy talvisodan
60-vuotistapahtumaan. Runomatineassa esitystä avustavat Tornion seurakunnan
kanttori Timo Perkkiö ja Nuorten lauluryhmä. Tilaisuuden
järjestävät Tornion seurakunta ja Keminmaan Kaatuneitten Omaiset ry, joka
vaalii sotaorpojen arvokkaan perinteen säilyttämistä.
Talvisodan 60-vuotinen Muistojuhla alkaa Tornion
seurakuntatalolla runomatinean jälkeen. Mirkku Havas Kallion runomatinea Sinun
kättäsi puristan yhä Tornion kirkossa sunnuntaina 12.3. klo 14.00. Talvisodasta
60 vuotta -muistojuhla Tornion seurakuntatalossa klo 15.30.
Kalle Päätalon lapsuudessa elettiin luonnosta. http://www.vyh.fi/ppo/10-lehti/paatalo.htm
-Kalle Päätalon haastattelu:
"pohjoispohjalaista identiteettiä ja kansanluonnetta kuvaa ensimmäisnä
arvoina työ ja jokapäiväinen leipä. Sitten rehellisyys, kaikkinainen
lainkuuliaisuus, suuurelle joukolle ihmisistä uskonto – eniten
lestadiolaisuus."
Päätalopäivien nerokas valinta. Koillissanomat 7.7.2000
Taivalkoskella vietetään jälleen kerran Päätaloviikkoa. Pitäjän kuuluisan
kirjailijan Kalle Päätalon ansioihin perustuvan ja sittemmin muuhunkin
kulttuuriantiin ja henkiseen elämään laajentuneen viikon ohjelma on tällä
kertaa ollut hieman poikkeuksellinen. Viikon aikana on käsitelty useaan
otteeseen koillismaalaisten hengellisen elämän suurta vaikuttajaa Lars Levi
Laestadiusta. Koko viikon voi sanoa kantavan Laestadiuksen teemaa, vaikka kyse
on Päätaloviikosta.
Pöykkö, Seppo: Uskonko evoluutioteoriaan? PMS 40/4.10.2000.
...Evoluutioteoriassa on puutteita, eikä se muodosta aukotonta järjestelmää.
Silti se on toistaiseksi varteenottavin tieteellinen yritys elämän kehittymisen
selittämiseksi...
Raittila, Pekka: Kristillisyytemme vanhimmista virsistä.
Maitojyvä 1953, 10 – 13.
Raittila, Pekka: Lohduttaja. Eräs aikakauslehti 75 vuoden takaa.
Maitojyvä 1958, 5 – 9.
Raittila, Pekka: Lestadiolaista kustannustoiminta Tampereella
1800-luvun lopulla. PMS 50/1959.
J.E.Pietiläisen, W.Toivosen kustannustoiminnasta,
Lohduttaja-nimisen aikakauslehdestä (oli ennen Kristillisen Kuukausilehden
ilmestymistä lestadiolaisten epävirallinen äänitorvi).
Raittila, Pekka: Pietiläisen laulukirja – eräs 70-vuotismuisto.
PMS 53/1959.
Raittila, Pekka: "Jeesuksen weren ääni" (Siionin
laulaja Etelä-Pohjanmaalta). Maitojyvä 1967, 6 – 12.
–Siionin laulujen runoilija, saarnaaja Jaakko Lahtisen (1900-luvun alusta
Lahdenmaa) elämänvaiheita
*1852 Laihia, Perälä, Viikin talo, k. 1929 Laihialla, valitsi hajaannuksesa
uusheräyksen
Rauhala, Jyrki:
SRK:n kirjallisuus vahvistaa uskoa ja elämää arjessa. PMS
3/19.1.2000.
Laestadiusta ja lestadiolaista herätysliikettä, sen menneisyyttä ja
nykyisyyttä, voidaan tarkastella tuoreella tavalla monesta eri näkökulmasta.
Tämä tuli esille Laestadius-symposiumissa, joka järjestettiin Helsingin yliopistossa 12.1.2000. Tilaisuus
koostui viidestä esitelmästä. Lisäksi jokaisen esitelmän jälkeen oli varattu
hetki aikaa keskustelulle. Laestadius-symposium kunnioitti omalta osaltaan Lars
Levi Laestadiuksen syntymän 200-vuotisjuhlamuistoa.
Rauhala, Niilo. Tietoja
kirjailijasta. Tuotanto. http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/k…/rauhala.ht
Rauhala,
Panu-Pekka: "Siirryn syrjään hyvällä
mielellä".
Rovasti Niilo Rauhala
eläkkeelle. PMS 37/15.9.1999.
Artikkeli kertoo Niilo Rauhalan
5.9.1999 pidetyistä läksiäisjuhlista ja hänen panoksestaan kirkon eri
tehtävissä. Artikkelissa on myös lyhyt yhteenveto hänestä seurakunnallisessa,
kirkollisessa ja kirjallisessa työssä:
Rautio, Ilse: Sana hiljaista miestä kuljettaa. Helsingin Sanomat
31.10.1999.
Kirjailija Antti Hyryn haastattelu. Haastattelusta poimittu vain
lestadiolaisuuteen liittyvät asiat:
Hyryn vähäeleiset jutut saivat kritiikin 60-luvun taitteessa hurmoksiin…Hänen
kirjansa loivat oman koulukunnan, hyryismin. Niihin aikoihin
"lestadiolainen modernisti" oli jokaisen itseään kunnioittavan
opiskelijanuorukaisen huulilla.
Hyryä lukiessa tulee vaikutelma, että tekstin läpi näkyy tekijä itse.
On pieni poika….Sitten on mies, joka sanattomasti kaipaa jotakin ja muistaa
haikeana nuoruutensa lestadiolaisseuroja…
..kriitikoiden mielestä kuvaatte kirjojenne maailmassa lestadiolaista
yhdyskuntaa onnelana. Se kai nyt on ollut onnela lähinnä miehille.? Jos
ajatellaan esimerkikis sitä, että on isot perheet, tunnen perheenäitejä, jotka
ovat paljon tyytyväisempiä kuin ne, joilla ei ole yhtään lasta. Mutta yleisesti
ottaen, näkee sen siitäkin – vaikka siitä ei pitäisi puhua – että lestadiolaiset
suhteellisen hyvin tulevat toimeen ja menestyvät. Niinpä. Hyryn henkilöt
etsivät hyvää elämää ja puhtautta. Ongelma on toisaalla. Aitan rakentajalle ei
voi lähteä väittämään, että on jo sinänsä rikos, kun yhden rodun sallitaan
lisääntyvän maapallon kestokyvyn yli.
Runojen
innoitus löytyi usein luonnosta!
Väinö Havaksen runot äänitteen aiheena Jämsän opistolla . (Anne Remes &
Mika Sivula (PMS 20/16.5.2001))
Syyskesällä tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä elokuun 21. päivän vastaisesta
yöstä, jolloin Kivijärven kirkkoherra, kansanedustaja Väinö Rafael Havas kaatui
Suvilahden taistelussa. Hän oli komppaniansa päällikkönä tähystämässä
vihollisen hyökkäysvaunua, kun luoti osui suoraan sydämeen. Toteutui se
kohtalo, jota Havas oli aavistellut aikaisemminkin ja kuvannut esimerkiksi
runossaan Viimeinen komppania. Jämsän kristillisellä kansanopistolla on menneen
talven aikana muisteltu Väinö Havaksen
Remes, Ulla: Arkkiveisut kiinnostivat kanttori Yrjö Koskimäkeä jo nuorena.
Herätysliikkeiden laululla yhteiset juuret. Kotimaa 29.8.1997
–hieman myös venäjän lestadiolaisten laulukirjasta "Siionin lasten
lauluja".
Remes, Ulla: Opiskelijajärjestöt taistelevat
demokratian puolesta. Kotimaa 29.1.1999.
Euroopan kansallisten opiskelijaliittojen puheenjohtaja Antti Pentikäisen
haastattelu
Rimpiläinen, Eino; Onko urheilukilpailu syntiä? SLL
5/1963, s. 103-105.
Rimpiläinen, Taava: Aurinko paistaa ja voikukat kukkivat Temppelikadun harjalla Helmiriitta
Honkasen 1920-luvun Helsingissä. PMS 47/24.11.1999.
Kaupunkilaislapsen elmästä tämän vuosisadan alkuvuosikymmeninä kertovan
lastenkuvakirjan on tehnyt graafikki, taiteen maisteri Helmiriitta Honkanen. Helmiriittta Honkanen on
taitelijana tuottelias ja osallistuu aktiivisesti kaikkiin pääkaupunkiseudun
taidetapahtumiin. Hänet voi nähdä vaikka Keravalla tekstiilitaiteen näyttelyn
avajaisissa, ja hämäläisestä paikallislehdestä voi lukea hänen kirjoittamiaan
taidearvosteluja. Seuraava oma näyttely on helmikuussa pidettävä
retrospektiivinen näyttely, jossa on abstrakteja töitä vuodesta 1985 alkaen….
Rousu, Armi: Aira Kantala,
Tärendö: "Min modiga förebild". Norrbottens Kuriren
1.11.1999.
För Aira Kantala, Tärendö blev ett projektarbete om Laestadius en stor upplevelse
- och överraskning.
- Än mer imponerad blir jag vid tanken på dåtidens villkor med väglöst land,
befolkning som bodde utspridd över stora områden och tuffa brukspatroner som
avlönade sina anställda med sprit, säger hon.
Tärendöbon Aira Kantala, 42 år, visste inte särskilt mycket om Lars Levi Laestadius
innan hon skulle göra ett projektarbete om honom.
Rousu, Armi: Laestadius förenar forskare. Norrbottens Kuriren
24.1.2001.
De kommer från olika hörn av Norden och har skilda inriktningar som forskare,
men en sak förenar dem – intresset för väckelsepredikanten, botanisten och
nykterhetskämpen Lars Levi Laestadius liv.
Nu bildar de ett nätverk till gagn för ökad forskning kring den märklige
mannen.
I går anlände 15 forskare från Sverige, Norge och Finland till Pajala för att
delta i ett seminarium kallat Väckelsen utan gränser.
Räty, Reetta; Isä
tietää kaiken. Lestadiolaiset nuoret eivät tarvitse meikkejä,
rocklauluja tai Bumtsibumia, sillä ilonpidosta huolehtii kaikkivaltias itse. HS
NYT-liite 26/26.6.-2.7.1998
Väliotsikoita ja esille nostettuja lainauksia artikkelista
-Jumalan lapset. Lestadiolaisnuoret ovat puhtaita kuin lapset, puhuvat
kuin aikuiset ja elävät niin kuin saarnaajasedät opettavat.
-"En tunne yhtään rokkilaulua, mutta osaan ulkoa sata Siionin
laulua".
-"Pidämme hauskaa liikkumalla luonnossa ja istumalla nuotion
ääressä".
- "Gospel on syntiä".
-"Herätkää hyvät ihmiset".
Reetta Rädyn artikkeliin liittyvä:
Edistykselliset,
vanhoilliset
Internetin "sopivat sivut" innostavat uskovaisiakin
LESTADIOLAISNUORET ovat epämuodikkain ilmiö, mitä ajatella saattaa. Yksilöä
korostavassa yhteiskunnassa he nojaavat yhteisöön, ja ulkonäköä palvovassa
maailmassa he "tyytyvät siihen mitä Jumala on luonut". Kun muu
maailma elää viihteen keskellä ja viihteestä, he lukevat kaksituhatta vuotta
vanhaa kirjaa ja odottavat iankaikkista autuutta.
Vastaukset Reeta Rätyn artikkeliin:
Nimim. Eivät teot pelasta, vaan usko; Lestadiolaisia on moneksi.
HS NYT-
viikkoliite 27/1998
Fräntilä, Markku; Ja erilaisuutta on kunnioitettava. HS
NYT-viikkoliite 27/1998.
Saari, Antti; Kirjailija Antti Hyry: Elämä on tässä.
PMS 49/3.12.1997.
Saari, Antti; Antti Hyry – proosan uudistaja. PMS 50/10.12.1997.
Saari, Antti: Kirjallisuudenopetus kouluissamme. PMS
43/27.10.1999.
Kirjan syrjäytymiseen on vaikuttanut eniten sähköinen media. Televisio, videot,
tietokoneet ja internet ovat muuttaneet vanhempien ja lasten ajankäyttöä.
Sinänsä käyttökelpoiset välineet on päästetty isännän rooliin muokkaamaan
arvoja ja asenteita kyseenalaiseen suuntaan. Viihde, seksi ja väkivalta
turmelevat vastaanottavaista mieltä. Eikä lapsuutta enää ole….Tässä yhteydessä
voi sanoa, että kristillisyyden kielteinen kanta televisioon on suojellut
uskovaisia perheitä monelta pahalta. Kritisoi äidinkielen pientä tuntimäärää,
toteaa yläasteen ja lukion kirjallisuudenopetuksen heikentyneen jaksoluvun
myötä ja koulukirjastojen tilanteen olevan katastrofaalisessa tilassa. Lopuksi
kehoittaa uskovaista opiskelijaa ehdottamaan opettajalle kirjan vaihtamista,
mikäli luettava kirja vaikuttaa liian astilliselta tai muuten sopimattomalta
Toisaalta toteaa, etti kristillisyydessä ole millonkaan ole annettu luetteloa
siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sama pätee kirjallisuuteen. Lukeminen kysyy
aina henkilökohtaisesta valvomista. Se kysyy myös vanhempien vastuuta. Kirjojen
pariin on ohjattava, lukemista seurattava…
Salmi,
Anitta: Suomessa noin 100 000 lestadiolaista.
Hengellinen herätys suurin ansio. Pohjolan Sanomat 18.1.2000.
Lars Levi Laestadiuksen historiallinen kiinnostavuus perustuu ennen
muuta hänen toimintaansa Lapin hengellisenä herättäjänä. Tämä seikka tuli
selvästi esille Rovaniemellä….Laestadiuksen 200-juhlavuoden
seminaarissa, jonka osanottajat paneutuvat nimeomaan Laestadiuksen hengelliseen
toimintaan. Seminaarin panostus on oikea, koska Laestadiuksen uskonnollinen
toiminta ylläpitää kiinnostusta häneen…
Salo, Simo S.: Esikoislestadiolaisten avaus. Länsi-Savo
11.6.1991.
…Lapsuudessani joku koulutoveri kertoi kummeksuen esikoislestadiolaisista:
miehillä ei ole solmiota, naisilla on seuroissa ja kirkossa huivipakko,
kodinsisustuksessa ei käytetä verhoja eikä muuta turhaa koreutta. Myöhemmin
opin näiden esikoislestadiolaisille tunnusomaisten ulkoisten piirteiden
johtuneen halusta kunnioittaa ja seurata "Jeesuksen alhaista
muotoa"….Nyt saamassani ilahduttavassa juhlakokemuksessa minua yllätti eniten
kolme asiaa.
Yksi näistä oli nöyryys. Juhlapuheista ja yksityiskeskusteluist oli poissa
oikeassaolemistaan korostavan mestaroinnin ote. Toinen yllätys koski kohtaamani
halua yhteyteen. Esikoislestadiolaisia on totuttu pitämään kaikkein
eristyvimpinä viidestä lestadiolaisuuden suunnasta, ehkä jopa kaikista
luterilaisen kirkon herätysliikkeistä…Juhlissa usea Mikkelin paikallisosaston
jäsen antoi ymmärtää, ettei esikoislestadiolaisuus liikkeenä ole tähän asti
ollut riittävän yhteyshakuinen. Nyt tässä asiassa tahdotaan tehdä
parannusta…Kolmanneksi yllätyin miten samankaltainen on esikoislestdiolaisten
sisäinen kamppailu kuin luterilaisessa kirkossa
muutenkin….Esikoislestadiolaistenkin piirissä hiljaa kysellään, mikä oman
hengellisyyden tunnusomaisissa piirteissä on kenties menneeseen aikaan sidottu
ja tarkistuksen tarpeessa, mikä on taas uskon olemukseen kuuluvaa ja
luovuttamatonta…
Salomaa, Jari: Usko antaa halun elää Raamatun mukaan. Seurakuntaviesti 9/2000. http://www.evl.fi/srk/jyvaskyla/sivut/srkviesti/09.2000index.html
- Jumalan armo on tarkoitettu kaikille sitä kaipaaville, korostavat Hannele ja
Tommi Luukkonen. Hilla-Inkeri, Aaro ja Simo ovat jo tottuneita
seuroissakävijöitä. Hannele ja Tommi Luukkonen ovat vanhoillislestadiolaisia
nuoria aikuisia. Heille usko on hyvin tärkeä, valoisa ja iloinen asia.
Sarlin, Tommi: Lassi ja Pirkko Nummi:
Isovanhemmuus on iloa ja huolta. Sana 12/23.3.2000. Kirjailija Lassi Nummen ja
hänen vaimonsa haastattelu.
…Lassi Nummella kristilline perinne on tuttua jo lapsuudenkodista, sillä hänen
vanhempansa vaikuttivat Kiinassa lähetyssaarnaajina…Lassi Nummi on määritellyt
itsensä usein leikillisesti "kristityksi, evankelisluterilaiseksi,
lestadiolaisen uuden herätyksen piiriin kuuluvaksi
agnostikoksi""...Taustallani on minulle suuri merkitys. Kotini oli
herätyskristillinen. iSäni oli kotoisin lestadiolaisen uuden herätyksen piiristä….
Voitto Savela
Television käyttö koulussa
( SLL 9/2001, 14 –
15)
Periaatteelliset ratkaisut.
Vuoden 1963 Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen vuosikokouksen
tele- visioasiasta antama periaatteellinen kannanilmaisu sisälsi perustan
myöhemmin koulutelevisiosta käytävälle keskustelulle, vaikka silloin vielä ei
ollutkaan esillä koulutelevisio. Varsinaisesti keskustelu käynnistyi television
tultua laajemmin koulujen käyttöön.
Sivula, Marja-Liisa: Kristillistä runoa modernilla kielellä. Raija
Hakalan väitöskirjan (Kristillinen elämänkatsomus ja modernismin
ihanteet. Niilo Rauhalan lyriikan tarkastelua. SKS:n toimituksia
723. Tampere 1999) arvostelu. PMS 8/24.2.1999.
Sivula, Marja-Liisa: Runoilija lähestyy erilaisia lukijoita
kristillisestä uskostaan käsin. Väitöskirja Niilo Rauhalan
tuotannosta. PMS 9/3.3.1999.
Sivula, Marja-Liisa: Julkaisunäkymiä. SLL 3/2000, 4-5.
SRK:n ensimmäinen juliasu on vuodelta 1906. Se on pöytäkirja saman vuoden
lokakuussa pidetyistä vuosikokousseuroista, pieni 16-sivuinen lehtinen…Kevään
aikana valmistuu myös venäjänkielinen laulukirja…
Sjöblom, Marko: Arvostelu kirjasta: Seppo Lohi: Sydämen
kristillisyys. Larsi Levi Laestadius ja lestadiolaisen herätyksen alkuvaiheet.
Perusta 1/2000, 55.
Sorvari, Annikki: Lestadiolaisen virsirunouden syntytavoista. Maitojyvä 1960. 22 – 25.
Stenberg, Ulf: Slutade
för Guds skull. Göteborgs-Posten 11.02.1998.
Han tog OS-guld på 18 kilometer och blev Kiruna-Lasse med svenska folket en
februaridag 1936, fick Bragdmedaljen - och slutade av religiösa skäl.
Erik Larsson är nog Sveriges märkligaste idrottsstjärna någonsin?
Stenklev, Signe Aspevoll; Laestadianismen i möte med den
norske skolen. Högskolen i Vestfold. Atrikler. http://www-lu.hive.no/krl/lestad.html
Stenudd, Hasse: Dramatik
som får människor att reagera. Norrbottens Kuriren 14.6.2000.
radioteater
Kamp mellan himmel och helvete i radioteater av Bengt Pohjanen Lars Levi
Laestadius: Hugo Rantatalo. Maria: Mona Mörtlund. I övriga roller: Regina
Veräjä, Bengt Kumpula, Stig Karlström, Bertil Isaksson...
Söderberg, Marianne:
Magiska bilder av människor. Norrbottens Kuriren 29.1.2000.
Jag tänker att vi väl egentligen borde ha träffats där vid Torneälven, i Jaakko
Heikkiläs motiv. Vandrat där längs stränderna.
Talonen, Jouko: Fjalar Finnäsin (Fruktsamheten i Larsmo.
En studie av laestadianismens demografiska konsekvenser), Seppo
Kokkoniemen (Sinun kädessäsi. Haapaveden
Rauhanyhdistyksen vaiheita) ja Jari Kupsalan (Tähän asti. Oulun
Rauhanyhdistys 100 vuotta) tutkimusten/historiakirjojen esittelyä ja arviointia.
Teologinen Aikakauskirja 3/1997.
Talonen, Jouko: Arvostelu kirjasta: Bengt Pohjanen: Huutavan
ääni. Perussanoma 1/2000, 54-55.
Talonen, Jouko: Hulluinhuonelainen – Lrs levi Laestadiuksen uskonnonfilosofinen
päätös. Luento Suomen teologisen Instituutin lestadiolaisuussarjassa 23.2.2000.
http://www.pp.clinet.fi/~teolinst/luennot/jt000223.html
Tapaninen, Pekka & Viljanen, Paavo & Väärälä, Jaakko:
Kehoitus. SLL 9/1943, 202-203.
Pyyntö materiaalin lahjoittamiseksi SRK:n vuosikokouksessaan 30.6.1943 tekemän
päätöksen mukaiseen Lestadiolaisen
herätysliikkeen keskusarkistoon.
Tarkka. Pekka: Käden työt ja tuntemisen runous. Helsingin Sanomat 31.10.1999.
Antti Hyryn teoksen Aitta arvostelu.
Antti Hyryn kertoja ostaa uskonsisaren vanhan aitan ja pystyttää sen omalle
maalle. Antti Hyryn Aitta jatkaa hänen
klassista tuotantoaan: salavireistä huumoria viljelevä kertoja, tuttu hahmo,
liikkuu lestadiolaisessa kyläyhteisössä ja harrastaa pohjoispohjalaisen
maiseman perinnäisiä toimia: kalastaa…
Tauno pakinoi: Vielä hiihtourheilusta. Koillismaa 19.4.1998.
(Kirjoittaja on eläkeläinen ja Koillismaan Osuuskaupan entinen toimitusjohtaja).
http://www.koillissanomat.fi/arkisto/yleiso398/ylakerta/ylakerta.html
Kolmekymmenluku oli koko muistini ajan
sellaista aikaa, että talvikuukausina ei kotikylässä juuri aikuisia miehiä
ollut. Niinkuin olen monessa yhteydessä kertoillut, niin miehet olivat
pohjoisen savotoilla monta kuukautta yhteen menoon. Mieleeni on jäänyt
sellaisia paikkoja ja kertomuksia, kuin että oltiin talavi tukinajossa Saijalla,
Naruskalla ja monissa muissa kylissä, jotka olivat Kemijärven, Savukosken,
Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa. Tuohon aikaan kun ei ollut televisiota,
radiota, puhelinta, eikä juuri muitakaan ajanviettomahdollisuuksia, niin
miehillä oli tapana kokoontua aina sunnuntaiaamuisin johonkin määrättyyn
pirttiin viettämään aikaansa keskustellen kaikista mahdollisista asioista ja
tapahtumista…
Pyhäpäivien ohjelma oli lyhyesti kerrottuna sen ajan miehillä ja osin
naisillakin seuraavanlainen. Aamulla ensin kokoontuminen pariksi - kolmeksi
tunniksi Jussin pirttiin raatoamaan. Sitten puolen päivän maissa
kilpahiihtoihin joko itse hiihtämään tai seuraamaan kilpailuja. Sunnuntai-iltaisin
oli sitten seurat Rauhanyhdistyksen talolla. Uskovaiset menivät seuroihin ja
uskottomat jonnekin nurkkatansseihin. Uskovaiset ja uskottomat ottivat osaa
samoihin kilpailuihin, enkä minä koskaan mitään erimielisyyksiä havainnut.
Molemmat pitivät toisiaan suuressa arvossa. Ainoa ero, jonka huomasin, oli
siinä, että uskovainen sanoi: on piessa se tuo Iikka kova hiihtäjä. Uskoton
ilmaisi saman asian: pirun kovasti se tuo Iikka suksilla peäsöö.
Telkki, Eveliina: Ettäälle omasta koista. Hildan tie Karjalan
kunnailta Pohjanmaan poluille. Liisa Leinosen kirjan
julkistamistilaisuudesta SRK:lla. PMS 18/5.5.1999.
Tolonen, Ilkka: Uskossa
vahvoja. Ilkka 4.12.2000.
Olen aina kunnioittanut ja kuunnellut
mielelläni ihmisiä, jotka ovat omassa uskossaan vahvoja. Sain kuunnella
tällaisia urheilumiehiä Lapualla, kun Lapuan Virkiä ja Suomen Urheiluliiton
kestävyysjuoksujen lajipäällikkö Kari Sinkkonen todistivat vahvasti uskonsa.
Tulonen, Hannele: Pelästyikö seurakunta entistä Joka Poikaa? Helsingin Sanomat 31.5.2000.
Kuusamon seurakunnan 10-vuotiaille tilattiin 300 JiiPee-lehden
seurustelunumeroa. Entinen Joka Poika on nykyisin "tytön ja pojan
lehti", jonka kysymyspalstoilla ovat äänessä etupäässä tytöt. "Mitä
tehä, kun kolme jätkää on kysynyt, rupeetko oleen", kysyy "tyttö 12
vee". "On niin haikeaa kattoo kavereita poikakavereidensa kaa, kun ei
ittel oo", kirjoittaa Poikaa kaipaava 11 vee. "Mun kaverit sanoo,
että on
Heikki Tuomi-Nikula:
Lapin Kansa 5.11.2001
Huutavan
ääni korvessa
Jos ei sattumaa niin ajoituksena
täy dellinen oli Rovaniemen kirkon altta rifreskon Elämän lähde juhlapäivä.
Se vihittiin 50 vuotta sitten kirkossa kävi jöiden ihailtavaksi, ajatusten
antajaksi.
Ajatuksia Lennart Segerstrålen te kemä työ antaakin. Yksinkertaisim
millaan se näyttää kirkkoon tulijalle tien, jota kulkea. Hyvä ja paha, oikea ja
väärä, kaunis ja ruma, synti ja rangaistus….
Tuoriniemi, Heljä:
Valtiokirkkomme suojeluksessa harjoitetaan kidutusta Jumalan rakkauden nimissä.
Seura 4.4.1985.
–SRK:n toiminnan voimakasta kritiikkiä
–haastateltu Leena Hartikaista, Matti Syrjälää ja Lauri
Pietilää
–väliotsikot: 1. Näin kuulustellaan ja kidutetaan, 2. Kuka auttaa nöyryytettyä,
3. Saatanan haltuun, 4. Miksei kirkko auta, 5. Taivasosuus sidottu
jäsenkirjaan, 6. Et saa apua läheisiltäkään, 7. Mikseivät ulkopuolisetkaan
puutu? 8. Eduskuntavaaleissa pyhän hengen ehdokas
Uskon ja järjen taistelusta. PMS 28/7.7.1971. (pääkirj.)
-kannanotto TV:ta ja syntyvyyden säännöstelyä vastaan
Vakkuri,
Riikka: Lestadiolaisessa lauluperinteessä
elävät voimakkaat kielikuvat. Lapin Kansa 17.1.2000
Laestadiuksen juhlavuoden seminaari aloitettiin sunnuntaina Rovaniemen
kirkossa juhlamessulla ja lestadiolaisen lauluperinteen juhlalla.
Lestadiolaisen lauluperinteen juhla keräsi salin täydeltä väkeä. Tilaisuudessa
puhunut rovasti Niilo Rauhala totesi, että laulullisuus elää
voimakkaasti lestadiolaisuudessa. Lestadiolaiset ovat laulava kansa. Uudet
laulut ovat tuoneet jatkuvuutta perinteeseen
Marjukka Vakkuri
Lapin Kansa 14.11.2001
Laestadiuksen
Kasvikirja suomeksi
Lars Levi Laestadius oli
paitsi hengenmies myös aikansa etu rivin tiedemiehiä. Laestadiukseen
kasvitieteilijänä pääsevät tutustumaan nyt omalla äidin kielellään myös
suomalaiset, kun hänen Loca parallela plantarum -teoksensa ilmestyy suomeksi.
Teoksen julkistamistilaisuudessa eilen Rovaniemellä juhlittiin melkoista
kulttuuritekoa.
-Loca parallela plantarum -kirjallaan Laestadius kohosi jopa Carl von
Linnen yläpuolelle, kuten Turun yliopiston kasvitieteen professori Yrjö Mäkinen
on todennut, sanoo teoksen suomeksi toimittanut Pauli A. Korteniemi.
Marjukka Vakkuri
PohjolanSanomat 14.11.2001
Laestadiuksen Kasvikirja suomeksi
Kirjan toimittanut Pauli A. Korteniemi nostaa hengenmiehen von Linnén
yläpuolelle
Lars Levi Laestadius oli paitsi hengenmies myös aikansa etu rivin
tiedemiehiä. Laestadiukseen kasvitieteilijänä pääsevät tutustumaan nyt omalla äidin
kielellään myös suomalaiset, kun hänen Loca parallela plantarum -teoksensa
ilmestyy suomeksi.
Teoksen julkistamistilaisuudessa eilen Rovaniemellä juhlittiin melkoista
kulttuuritekoa.
Vasama, Erkki Kaksi pakkopaitaa. Kotimaa 20/15.2.1985
-SRK:n voimakasta kritiikkiä, huutia saavat seurakuntakuri, tv-kielteisyys,
keskustan ja lestadiolaisuuden yhteys.
Vehmas,
Merja: Rehtori Esko Riepula juhlavuoden
seminaarissa: Laestadiuksen kaltaisia innovaattoreita tarvitaan yhä.
Lapin Kansa 18.1.2000.
Artikkeli Lapin yliopiston tiloissa pidetystä Laestadiuksen syntymän
200-vuotisjuhlavuoden seminnarista.
Luennoitsijana Seppo Lohi: …Lohi arvelee, että mahdollisesti
Laestadiuksen tieteelliset ansiot olisivat
Vehviläinen,
Riitta: "Siionin
asuvaiset" nelipäiväisissä suviseuroissaan. Sievin lestadiolaisseuroihin tuli 60 000
sanankuulijaa. HS 5.7.1976.
….Liikkeen piiriin kuuluvat vetävät kuitenkin hyvin tarkan rajan uskottomien ja
"uskomassa olevien" välille: "Jos joku seurakunnan jäsen rikkoo
sääntöjä vastaan eikä hän seurakunnan nuhtelusta huolimatta tunnusta rikettään
synniksi ja kadu sitä, häntä ei enää tervehditä "Jumalan terveellä",
selventää
Vienan runokylät. Vuonninen http://www.juminkeko.fi/viena/vuonninen.html
-Esitetään väite, että viime vuosisadan lopulla lestadiolaisuus tukahdutti
kylän runoperinteen nopeasti. Lestadiolaisuus ei suvainnut "pakanallista
taikauskoa". Lisäksi pohditaan, josko köyhyyden vuoksi tämä
"uskonlahko" sai tavallista vankemman jalansijan
J u s s
i V i l k u n a
SOILE ISOKOSKI
Ruukin jokimaisemista suurkaupunkien vilskeeseen
(Kaltio 5/2001)
Soile Isokoskesta, lestadiolaisperheen tytöstä, ei pitänyt tulla laulajaa saati
oopperalaulajaa ensinkään. Ensi tammikuussa Isokoskella on New Yorkin
Metropolitanissa debyytti Figaron häiden kreivittärenä: hän on laulajana
valloittanut kaikki maailman merkittävimmät oopperalavat.
Soile Isokoski, yksi kansainvälisesti menestyneimmistä laulajistamme, on ylpeä
saavuttamastaan menestyksestä, sillä se on tullut työn kautta. Kuuluisuus on
menestyksen varjopuoli…
Villa, Janne: Ei lestadiolaiselta mitään puutu – körttiläiseltä
kaikki ? http://www.kaapeli.fi/~herattay/raittila.html
-kirjailija Hannu Raittila haastattelu "Ei minulta mitään
puutu"-kirjan johdosta
Kirjailija kuuluu Raittilan kulttuuri-sukuun. Tapani-isä arvostettu
kuvataiteilija, täti Anna-Maija runoilija, Pekka-setä kirkkohistorioitsija.
–Hänen mukaansa lestadiolaisuus edustaa kalvinilaista protestanttisuutta. Se on
hengeltään hyvin amerikkalainen, menestystä synnyttävä elämän muoto. Suhde
maalliseen hyvään on naivi ja mutkaton. Menestyminen kertoo henkilön olevan
Jumalan valittu.
–lestadiolaiset asennoituvat hyvin positiivisesti uuteen tekniikkaan, vaikka
television vastustaminen hämää.
–yhteiskunnalliselta kannalta pidän körttiläisiä sympaattisina, mutta
lestadiolainen materialismi vie maailman tuhoon riemumielin
–esitän lestadiolaisuudesta myös vähän tunnettuja, positiivisia piirteitä kuten
dynaamisuus, käytännöllisyys, yhteisöllisyys ja kyky toimia maailmassa.
Villa, Janne: "Suomalaiset rohkaistuvat puhumaan
vakaumuksestaan"
arvioi STT:n päätoimittaja Mikael Pentikäinen. Kotimaa 7/18.2.2000.
Katsomuksellisille kysymyksille pitäisi olla enemmän tilaa mediassa, toteaa
STT:n päätoimittja Mikael Pentikäinen. Samalla hän varoitta uskonnollisen
maailman pintakuohuista ja helppoheikeistä. Median olsi kyettävä käsittelemään
uskonnon syvempiä pohjavirtoja…
Virtanen, Arto: Mies, nainen ja somebody to make love to. Helsingin Sanomat 5.2.1999. (Vieraskynä)
Desmond Morrisilta on ilmestynyt suomeksi uusi kirja (Mies ja nainen,
WSOY), jossa hän vielä kerran kyselee, olemmeko me - miehet ja naiset -
erilaisia, ja jossa hän tuttuun tapaansa esittelee niitä
Visst har laestadianerna gardiner i fönstren.
(Nya Dagen 9.2.1996)
"Djävulens kalsonger" sägs det att laestadianerna kallar dem. Men
gardiner, det finns det hos lekmannapredikanten Henry Kero och hans fru Gun-Britt
i Vällivaara utanför Sattajärvi i Tornedalen. Där finns såväl blommor som
tavlor.
Laestadianernas särart märks inte på det yttre.
1844 mötte prästen Lars Levi Laestadius Gud. Denna omvändelse kom att prägla
hela Tornedalen.
Laestadius hade drabbats av svåra sjukdomar och dödsfruktan. Han blev frisk,
men fortsatte att grubbla. Under en visitationsresa till Åsele mötte han en
samekvinna, Maria, som såg att han var väckt. Hon började tala med honom, och
under samtalet gick ljuset upp för prästen. Den laestadianska väckelsen hade
börjat.
Väyrynen, Leo: KUNNIANOSOITUS LAESTADIUKSELLE PMS 12/21.3.2001.
Lars Levi Laestadiuksen syntymän 200-vuotismuistoa on juhlittu
Pohjoismaissa monin seminaarein ja näyttelyin. Esiteltävä kirja on
Tornionlaakson neuvoston ja Maakuntamuseon anti juhlavuoden tarjontaan. Sen
tarkoituksena on hälventää lestadiolaisuuteen kohdistettuja kielteisiä
ennakkoluuloja ja ammentaa Laestadiuksen elämäntyöstä uskonnon, tieteen, talouden ja kulttuurin aloilla myönteisiä
virikkeitä…
Vääräniemi,
Anna-Kaisa: Päätaloviikolla uskonnollistakin
sanaa liikkeellä.
Iijokiseutu 10.7.2000.
Lars Leevi Laestadiuksen syntymästä kulunutta 200 vuotta juhlittiin
viime viikolla Taivalkoskellakin. Laestadius on ollut juhlittu persoona vuoden
alusta alkaen; viimeisin suurin juhla pidettiin Petäjäveden suviseuroissa. Nyt
lestadiolaisuus -liikkeen perustajan kunniaksi järjestettiin juhlaseminaari
sekä vanhanajan pirttiseurat.
Vääräniemi, Auni:
Yhtä mieltä Laestadiuksesta. Bengt Pohjanen ja
Seppo Lohi laajensivat kuvaa Lapin suuresta saarnamiehestä. Koillissanomat
7.7.2000.
Päätaloviikon Laestadius 200 vuotta -seminaarissa olisi voinut kuulla
eriävämpiäkin mielipiteitä, kuin mitä kaksi luennoitsijaa, kirjailija Bengt
Pohjanen ja dosentti Seppo Lohi ilmoille päästivät.
Samaa taustaahan heillä on. Molemmat ovat pappismiehiä, Pohjanen viran jo
jättänyt ja Lohi edelleen
Vääräniemi, Auni: Jalavan Kauppakartano vielä kerran seurakäytössä. Vanhanajan pirttiseurat esitteli sanankuuloa
entiseen malliin. Koillissanomat 7.7.2000.
Jalavan pirtissä pidettyjen lestadiolaisseurojen kulta-aika oli sotien
jälkeisinä vuosikymmeninä. Samaisessa pirtissä perustettiin myös Taivalkosken
Rauhanyhdistys. Nykyaikana ei Jalavassa enää lestadiolaisten pirttiseuroja
järjestetä. Tiistai-iltana valjastettiin Kauppakartano kuitenkin taas
seurakäyttöön. Ihmisiä saapui paikalle sankoin joukoín jo tuntia ennen
tilaisuuden alkua. Nisukahvijono ulottui ulos saakka.
Wallsson, Annika:
Utställning i Laestadius' anda. Norrbottens Kuriren 27.7.2000.
KARESUANDO, Kuriren.
En himmel i Nord heter Odd Sivertsens konstutställning som för tillfället visas
i Karesuando.
Konsten kompletteras av en utställning om laestadianismen.
Det hela är ett led i jubileumsåret för Lars Levi Laestadius.
Åström, Eva: Tankar
inifrån väckelsen. Norrbottens Kuriren 19.1.2000.
Bruten isolering
Maj-Lis Palo har skrivit en bok om hur det är att leva i den laestadianska
väckelserörelsen i dag. "Den största skillnaden mot förr är att vi har en
mycket större kontakt utåt. Förr levde väckelsen främst inom
Åström, Eva: Forskare har undersökt den kvinnliga utflyttningen
från Tornedalen. Norrbottens Kuriren 3.3.2000.
Kvinnorna flyr Tornedalen för att
männen styr politiskt, kulturellt och religiöst. Det menar forskaren Ester
Cullbom.
- I Tornedalsrådet, där man tog på sig uppgiften att definiera den tornedalska
identiteten, fanns det exempelvis bara män, säger hon.