Lestadiolaisuus Saksassa
Leviäminen
Lestadiolaiskristittyjä on asunut Saksassa ainakin 1950-luvulta saakka. Tuolloin myös saksalainen luterilaisen kirkon
pappi, Holger Reichmuth, lukeutui vanhoillislestadiolaisuuteen. Yhteydet Freimuthiin katkesivat
1960-luvulla, kun suuri osa vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluneista papeista erosi liikkeestä. Ennen vuotta 1989 ei Saksassa
ollut säännöllistä vanhoillislestadiolaisten seuratoimintaa. Vain satunnaisesti pidettiin seuroja esimerkiksi turistivierailujen
yhteydessä.
Vakituinen seuratoiminta alkoi 1989, jolloin ensimmäinen SRK:n järjestämä lähetysmatka suuntautui Hageniin. Tämän jälkeen
seuroja on pidetty säännöllisesti Hagenissa. Bönenissä ja vuodesta 1997 lähtien Herzlakessa. Vuonna 1992 siunattiin paikalliseksi
puhujaksi Ernst Stöber, joka pitää säännöllisesti saksankielisiä seuroja edellä mainituilla
paikkakunnilla. Vuodesta 1992 lähtien seuroja on SRK:n lähetysmiesten toimesta pidetty Frankfutissa, vuodesta 1995 Berliinissä ja vuodesta 1996 Münchenissä. Vuodesta 1998 lähtien uutena seurapaikkakuntana on ollut Dettmold. Saksankielinen
laulukirja Zions Lieder und Gesänge otettiin käyttöön 22.11.1996 Bönenissä pidetyissä
seuroissa. Ernst Stöberin ohella Saksan vanhoillislestadiolaisuutta on palvellut saarnaajana eläkkeellä oleva, Suomesta muuttanut
opettaja Väinö Virtanen. Suuri osa Saksan vanhoillislestadiolaisista on opiskelun tai työpaikan takia
Suomesta (jokunen myös Yhdysvalloista) maahan muuttaneita nuoria tai keski-ikäisiä. Kuitenkin Hagenin, Bönenin ja Herzlaken alueelle
Rheinland-Westfaleniin on syntynyt pieni saksankielinen lestadiolaisyhteisö, joka kokoontuu pari kertaa kuussa seuroihin.
Esikoislestadiolaisuus on tehnyt parinkymmenen vuoden ajan lähetystyötä Keski-Euroopassa. Lähetystyö ei ole kuitenkaan onnistunut
juuri saamaan jalansijaa paikallisessa väestössä, vaan herätysliike on tavoittanut vain muutamia saksalaisia. Lähetysseuroissa käyvät
Keski-Euroopassa asuvat pohjoismaista muuttaneet esikoislestadiolaisuuden kannattajat. Lähetystyötä varten on Esikoislestadiolaiset ry
käännättänyt Laestadiuksen saarnoja saksan kielelle. Käännöksen (Lars Levi Laestadius: Predigten) on tehnyt joutsenolainen Jyrki Heinonen.
Saksan lestadiolaisuutta koskevat artikkelit
Asiasta toiseen.
Rauhan Side 2/1999.
Seuroja keski-Euroopassa. Keski-Euroopan seurat ovat muotoutumassa uuteen järjestykseen. Lähetyksiä
tehdään Suomesta Saksaan ja Norjasta Englantiin. Kuluneena keväänä Englannin seuroissa olivat 23.-25.4. lähetysmiehinä Jakob
Pettersen ja Arvid Horn. Saksassa vietettiin seuroja 14.-16.5 lähetysmiehinä Pekka Liuksiala ja Seppo Parviainen.
Heinäjoki; Raili
"Lähetystyötäkö" Saksassa – luterilaisuuden alkulähteillä?
SLL 7-8/1997, 22 – 23.
Reisjärven Kristillisellä Kansanopistolla järjestetysta Saksan lähetysmiesten ja tulkkien koulutustilaisuudesta.
Martti Kallunki
Uskovainen on monesti "outo lintu"
Siionin Lähetyslehti 11/2001
Artikkeli.
Elävän kristillisyyden edustus Münchenissä, miljoonakaupungissa on varsin pieni. Tunnen heistä vain neljä, nimittäin
Aura Kallungin, Helena Kasken, Aino Arvolan
ja Antti Ojalan, joka on hiljattain mennyt Saksaan opiskelemaan. Niin oli suuressa Baabelissakin
maanpaon aikana. Pääasia on kuitenkin se, että näissä tuntemissani uskovaisissa on sama "korkiampi henki" kuin oli Baabelin ajan Jumalan miehissä.
Kananen, Pirjo
"Nyt tiedän, että Jumalan avulla selviän kyllä"
SLL 7-8/1994, 17 – 18.
Dresdenistä 1984 Länsi-Saksaan muuttaneen (nykyisin Hagenissa asuvan) kirurgin
Christoph Uhlmannin haastattelu. Saksan Siioni kasvanut pikkuhiljaa viiden vuoden aikana, jolloin seuroja on
järjestetty, seuroissa käy 30 – 35 henkeä, suurin osa saksalaisia, Hagenissa 16
uskovaista ja koko Saksassa noin 40.
Kekki, Anna-Maija
Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa
Rauhan Side 3/1998, 19-20.
Saksalainen Manuela etsi Jumalan valtakuntaa ja löysi sen.
Kinnunen; Pekka
"Jumalan hyvyys vetää parannukseen"
SLL 1/1994, 23 – 25.
Gottes Gute leitet zur Busse. –seuroja Hagenissa ja Bönenissä.
Kiviranta, Jorma
Suunnantarkistusetappeja vieraalla maalla
SLL 1/1997, 22 – 23.
Syysseurat Frankfurtissa.
Klautke, Marja-Leena
Saksaa ja Suomea, mutta myös yhteistä isänmaata
PMS 48/26.11.1997.
Ernst ja Marja Stöberin elämänvaiheita.
Määttä, Toivo
Saksankielinen laulukirja valmistui
PMS 50/11.12.1997.
Paananen, Antti
Usko on henkilökohtainen. Lähetysmatka Saksaan 24. – 25.3.2001.
SLL 6/2001. 24 – 25.
...lensimme Risto Romppasen kanssa sumuiseen ja vesisateiseen Düsseldorfiin. Lentokentällä meitä oli
vastassa veljemme Risto Sippola. Düsseldorfista noin 50 km koilliseen on saksalaisittain pieni mutta suomalaisittain suurehko
Recklinghausenin kaupunki… Seurat pidettiin paikallisen evankelisen kirkon viihtisissä tiloissa. Seuraväkeä oli kokoontunut
laajoilta alueilta Saksasta ja Hollannista. Yksi seuravieras saapui Luxemburgista saakka. Suurin osa seuravieraista oli au pair
–tyttöjä tai elektroniikka-alan yritysten palveluksessa olevia perheenisiä. Mukana oli myös saksassa jo pitkään asuneita
ja joitakin syntyperäisiä saksalaisia…Saksan evankelinen kirkko oli tiedottanut saksalaissuomalaisesta jumalanpalveluksesta.
Me saimme kertoa uskomme perusteista kahden eri lehden toimittajalle…
Lars Levi Laestadius und die Anfänge des Laestadianismus eine Erweckungsbewegung des 19. Jahrhuderts
Rauhan Side1/1994, 19.
Saksalainen opettaja Anke Reiss on vuonna 1986 laatinut tutkielman
Lars Levi Laestadius und die Anfänge des Laestadianismus eine Erweckungsbewegung des 19. Jahrhuderts. Tutkielma sisältää mm.
rovasti Laestadiuksen elämänvaiheiden sekä Laestadiuksen pääteoksen Hulluinhuonelaisen kansantajuisen
esittelyn. Tutkielma sisältää liittteineen lähes 90 sivua ja se on kääntänyt suomeksi Jyrki Heinonen.
Saksassa odotetaan seuroja hartaasti
PMS 50/11.12.1996
Saksan vanhoillislestadiolaisuuden esittelyä. Ensimmäiset lähetysseurat 1989, lähetysmatkoja tehty
kaksi vuodessa, määrä tarkoitus lisätä seitsemään vuodessa, seurapaikkoina Berliini, Bönen, Hagen, Frankfurt ja Munchen,
paikallisina saarnaajina Väinö Wirtanen ja Ernst Stöber, paikkallisina puuhahenkilöinä mainitaan Stöberien lisäksi Elsi
Busch, lisäksi mainitaan Heinz Kinski, Ute Trapp, Ilse Witzleben, Christa ja Hans Suttropp ja Marja Leena Klautke.
Seuroja ulkomailla
Rauhan Side 2/1998, 23.
Keski-Euroopan seurat pidettiin 22.-24.5. Saksassa Mornshausenissa.
Tala, Yrjö
Lähetysmatkalla Munchenissä
PMS 24/11.6.1997.
Tala, Yrjö
Kaksi seurapäivää Munchenissä
SLL 7-8)1997, 24 –27.
Yrjö Tala
Ernst Stöber 60 Jahre
SLL 4/2001
Artikkeli. Am 2.4.1941 wurde unser Bruder Ernst
Stöber in Hagen, am Rande des Ruhrgebiets geboren. Deutschland war damals im Krieg. Auch Finnland kämpfte an der Seite Deutschlands gegen die Sowjetunion. Es herrschte eine Waffenbrüderschaft unter Deutschen und Finnen. ln einigen Jahren war der zweite Weltkrieg zu Ende. Deutschland hatte den Krieg verloren. Millionen Menschen hatte der Krieg das Leben gekostet. Ganz Deutschland - besonders die Städte -lag in Trümmem. Millionen waren obdachlos oder befanden sich in Gefangenschaft oder auf der Flucht. Die Wirtschaft lag darnieder. Deutschland schien keine Zukunft mehr zu haben. Auch die Waffenbrüderschaft zwischen Deutschen und Finnen hatte ein unglückliches Ende gehabt.
Elfriede Teltschik
Ernst Stöber 60 Jahren
PMS 12/21.3.2001
Artikkeli. Unser Bruder Ernst Stöber füllt 60 Jahren
2.4.2000 in Deutschland.Seit 22 Jahren kennen wir nun Stöbers. Am Anfang war die Seurat in Hagen Haspe ein Hausbibelkreis. Wir kamen
bei Stöbers im Wohnzimmer zusammen. Mit den Jahren wurde der Hausbibelkreis immer grösser. Immer mehr Gläubige kamen zu den Andachten.
Dann gingen Stöbers dazu über, einen Gemeindesaal in Haspe anzumieten. Dort trafen wir uns alle vier Wochen zur Seurat. Mitte der 90er
Jahre mussten wir dieses Domizil verlassen, weil das Haus verkauft werden sollte. Nun kamen wir in unserer Kirchengemeinde in der
Pauluskirche unter. Dort treffen wir uns zur Seurat. Dann sind wir...
Yrjö Tala
Die Seurat in Deutschland
Siionin Lähetyslehti 9/2000, 30 – 31
Artikkeli.
Herzlich willkommen, Finnen, in Herzlake! So begann die freundliche Information von den zweitägigen Versammlungen in dem
monatlichen Gemeindegruß der Herzlaker Christusgemeinde. Am vorigen Tag konnten wir auch in der Meppener Tagespost lesen:
Finnischer Pfarrer predigt in Herzlake! Alle waren ebenso herzlich eingeladen, Finnen und Deutsche.
Uskovaisena Saksassa
SLL 3/1993, 18 – 21.
Marja Stöberin, Outi Kunnarin, Antti ja Raija Kanniaisen, Rakeli Schmidtin, Antero Piispasen ja Heleena Kosken haastattelut.
Viljanen, Veikko
Lähetysmatkalla Keski-Euroopassa
Rauhan Side 2/1996, 4.
Vuodesta 1988 lähtien on Euroopan sydämeen – lähinnä Belgiaan ja Saksaan – tehty säännöllisesti
lähetysmatkoja…Yhdysvalloista Belgiaan Brysselin lähelle muuttaneet Bud ja Cindy Hiivala olivat todellisia pioneereja tuolla
alueella…säännöllinen lähetystoiminat käynnistyi vuonna 1988…Kun Hiivalat muuttivat runsas vuosi sitten kotimaahansa,
Keski-Euroopan seurat siirtyivät saksan puolelle, jossa Frankfurtista noin sata kilometria pohjoiseen sijaitseva Manuela ja Jörg
Klimmin koti on ollut valmis ottamaan vieraita vastaan…Seurapaikkana oli Manuelan ja Jörgin kodin lähellä sijaitseva luterilaisen seurakunnan seurakuntakoti…
Vinnurva, Pentti
Jumalan sanan julistus kiinnosti Saksassa
SLL 3/1995, 22 – 23.
Lähetysseuroja Hagenissa ja Bönenissä.
Wirtanen, Väinö
Jumalan perheväkeä koolla Berliinissä
SLL 5/1997. 24 – 25.
Wirtanen, Väinö
Juhlaa Herzlakessa
SLL 11/1998, 24 – 25.