Eri paikkakuntien lestadiolaisuuteen liittyviä artikkeleita
 (Ahlainen - Jämsä)

Klikkaa haluamasi paikkakunta
Alajärvi Alavieska Alavus Anjalankoski Antrea Eno Enontekiö Espoo Etelä-Karjala  Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa, Järviseutu   Etelä-Suomi  Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halsua Hankasalmi Hanko Harlu Haukipudas Haukipudas, Jokikylä Haukipudas, Kello  Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Hiitola Huittinen Honkilahti Hämeenlinna Ii Iisalmi Imatra Inari Jalasjärvi Joensuu Juva Jyväskylä Jämsä

Alajärvi:
Joensuu, Kirsti; Vuosikymmenissä näkyy Jumalan rakkaus ja siunaus. Alajärven Rauhanyhdistys 50 vuotta. PMS 37/10.9.1998.

EEVA-LIISA KULJU (Ilkka 26.7.1999)
Ruumiinravinnoksi hupeni tonni spaghettia
Rauhanyhdistyksen kesäseuroissa käynti Järviseudulla yleinen tapa
Järviseudulla on totuttu käymään Alajärven Rauhanyhdistyksen järjestämissä kesäseuroissa perinteisesti jo vuosikymmenten ajan. Yhdistyksen puheenjohtaja Reijo Lehtola on iloinen siitä, että seuroissa tapaa käydä runsaasti myös muita kuin lestadiolaisia. Viime vuosina tapahtumasta on tullut maakunnallinen.
Tämän kesän seurat pidettiin viikonvaihteessa Alajärven kirkonmäellä. Osanottajia…

Martti Niemi (Ilkka 27.7.2001):
Alajärven kesäseuroihin yli 6000 sanankuulijaa
Alajärven Rauhanyhdistyksen maakunnallisista kesäseuroista on kehkeytynyt mittava tapahtuma. Väkimäärä on vakiintunut viime vuosina 6000-7000 henkeen. Yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Erkki Peltokangas uskoo, että tähän lukuun ylletään myös tänä viikonloppuna.
- Ennakkotietojen mukaan väkeä on tulossa runsaasti muualtakin Suomesta, muun muassa Savon suunnalta, Porista ja Oulusta. Myös monet ulkoalajärveläiset sovittavat mielellään kesälomansa heinäkuun lopulle päästäkseen tänne sanankuuloon.
Seurat alkavat perjantai-iltana. Juhlien tunnus "Minä panen minun sanani sinun suuhus" on valittu Jeremiaan kirjasta.

Martti Niemi (Ilkka 29.7.2001)
Alajärven Rauhanyhdistyksen kesäseurojen väkimäärä tuplautui
Alajärven Rauhanyhdistyksen isännöimien kesäseurojen osallistujamäärä kasvoi lauantaina neljääntuhanteen. Näin ollen järjestäjien asettama tavoite, noin 6000 kuulijaa, täyttynee melkoisella varmuudella sunnuntaina. Päätöspäivän jumalanpalveluksessa saarnaa rovasti Jorma Manninen Kalajoelta.
- Avajaisillan seuroissa perjantaina paikalla oli noin 2000 henkeä, kertoi yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Peltokangas. Arvio perustui liikenteenohjaajien laskentaan.
Mittavasta väkimäärästä huolimatta järjestelyt sujuivat Peltokankaan mukaan häiriöittä. Myös sairastumisilta oli vältytty ainakin iltapäivään mennessä. Aurinko porotti lauantainakin lähes pilvettömältä taivaalta, mutta raikas tuulenvire katkaisi terän pahimmalta

Nimim. Nestori; Antti Koskelalla voimakasta uskon paloa. Järviseutu 27.6.1996.
Salo, Ritva; Alajärven Pekkolan kylän kristillisyyden vaiheita. PMS 34/20.8.1980.
Sippola, Väinö; "Muistan päivää autuasta". PMS 34/20.8.1980.
Toppinen, Juhani; Muistan päivää autuasta. Muistelmia herätyksen ajoilta Alajärvellä. PMS 34/20.8.1980.
Tuomaala, Esa: Muistelmakirjoitus saarnaaja Antti Koskelasta. Pääsiäissana 1980, 34 – 36.
*18.8.1874 Vimpelin Hallapurolla, 1. Avioliitto vuonna 1892 Lovisa Lehtimäen kanssa, vaimon kuoleman jälkeen 1946 muutto Alajärven Kurejoelle, II avioliitto Ida Hautasen (os. Aho) kanssa, kolme viimeistä vuotta Alajärven vanhainkodissa, kuoli 8.5.1970 Seinäjoen keskussairaalassa, parannus 31.12.1895 Hallapurolla perholaisten Pietari Peltokankaan ja Kustaa Kankaan pitämissä seuroissa. Saarnaajaksi joko 1897 tai 1898 oululaisen Juho Mattilan pitämissä seuroissa. Saarnamatkoilla lähinnä kuuden pitäjän alueella: Vimpeli, Perho, Alajärvi, Kivijärvi, Kinnula ja Kannonkoski.

Alavieska:
Tölli, Pekka; Alavieskan Rauhanyhdistys 50 vuotta. "Evankeliumin saarna on aina ollut samanlaista". PMS 49/6.12.1989.

Alavus:
Korhonen, Tuovi; Alavuden kesäseuroilla on pitkä perinne. PMS 28-29/16.7.1997.
Uljas, Pekka: Rauhanyhdistys palvelee sielulleen rauhaa etsiviä. Alavuden Rauhanyhdistys 50 vuotta. PMS 8/19.2.1997.

Anjalankoski, Myllykoski, Inkeroinen:
Hirvisuo, Erkki; Penin papan elämänkokemuksia. "Hyvä Paimen kun löysi ja kotihin toi". PMS 9/1982.

Antrea:
80 vuotta. Heikki Pitkä täyttää 80 vuotta kotonaan Jyväskylän Keski-Palokassa.PMS 23/4.6.1959
*6.6.1879 Antrean Noskualla, työskenteli sekatyömiehenä, kunnes vuosina 1929 – 1940 kirjeenkantajana välillä Kavantsaari – Noskua. Sai parannuksen armon 1922 yhdessä Juho Suikkarin kanssa, alkoivat Antti Ruposen kanssa järjestää paikkakunnalle seuroja, mikäli ei ollut vieraita puhujia, puhuvat he itse. Paikkakunnalle ilmaantui parannuksentekijöitä
Jurva, Oskari: Sahanomistaja Petter Karjalaisen muistokirjoitus. SLL 4/1944, 84.
Kuoli evakkomatkalla ollessaan 81. Ikävuodellaan. Pienestä kodista halkosahan kanssa lähteneenä alkoi elämäntaival, joka oli Jumalan siunauksella täytetty koko matkan. Hänen ajallinen toimintansa kehittyi huomattavaksi puutavaraliikkeeksi. Hänen kotinsa oli pitkän elämän varrella Jumalan lasten majapaikkana, ja lukemattomat ovat ne seuratilaisuudet, joita hänen maallisessa kodissaan vietettiin.
Kinnunen, Mauri:
Rautatie toi herätyksen Antreaan  (PMS 32/7.8.2002)
Ensi kosketukset Pietarista
Jääsken rovastikunnan alueella ensimmäisenä seurakuntana joutui lestadiolaisuuden kanssa kosketuksiin Antrea. Seurakunnan kirkkoherra Karl Fredrik Toikka kirjoittaa vuonna 1880 seurakuntakertomuksessaan pietarilaisen suutarin vaimon levittäneen lestadiolaisuutta edellisenä kesänä. Kyseinen henkilö oli syntyisin Antreasta. 
Ruponen, Antti: Työmaalta. Noskua 4.1.1928. SLL 1928, 26.
…Seurakunta on kasvanut usealla hengellä. Kun veljet Vepsäläinen ja Ohtonen olivat täällä seuroja pitämässä marras- ja joulukuun vaiheilla, siunasi jumala sanansa kylvön, niin että neljä henkeä teki parannuksen yhtenä piäivänä. Sen jälkeen jouluna yksi ja uudenvuodenpäivänä yksi….Siitä on vasta kuudetta vuotta, kun täällä alettiin maata perata ja nyt alkaa jo saada iloita työn tuloksista…

Eno:

Enon esikoislestadiolaisten vanha rukoushuone

Enon vanha rukoushuone. Tulipalosta lähes 50 vuotta. Rauhan Side 1/1991, 11.
Hirvonen, Jaakko; Enon rukoushuoneiden vaiheita. Jaakko Hirvosen esitelmä Enon uuden rukoushuoneen vihkiäisissä 3.10.1997. Rauhan Side 4/1997, 8-9.
Häiriö Enon kirkossa. Karjalan Maa 14.4.1928.
-liikutuksia II pääsiäispäivänä ehtoollisjumalanpalveluksen yhteydessä, kyseessä esikoislestadiolainen naishenkilö
Kärki, Toivo; Kivikkoisten sydämenpeltojen raivaaja. Saarnaaja Väinö Kärki. Rauhan Side 2/1994, 9-11.
*4.2.1905 Enon Kaltimossa, isä Antti Kärki uusheräyksen saarnaajana Enossa, setä Jaakko Kärki esikoissaarnaajana Lieksassa, parannuksenteko 1934 omassa kodissa Enon Karhurinteellä, saarnaajaksi 1942, k. 27.12.1985
Poisnukkuneita. Saarnaaja Veikko Kuosmasen (*13.4.1914 Juuka, k. 26.3.1998 Eno) muistokirjoitus. Rauhan Side 2/1998. 4.
-lestadiolaistui nuoruudessaan Kontiolahden Romppalassa, toimi esikoislestadiolaisten saarnaajana Kontiolahden pohjoisosan kylissä 1950-luvun alkupuolelta saakka, vuodesta 1988 Enossa
Poisnukkuneita; Enon saarnaaja Antti Laukkasen muistokirjoitus. Rauhan Side 4/1999, 4.
*Enossa 18.10.1917 Enossa. Viljeli pääosan elämästään Enon Kuusjärven kylän Perulan tilaa. Äiti uskovainen ja kuljetti lapsia seuroissa. Antti joutui nuoruudessa "maailman teille", teki parannuksen talvisodan aikana rintamalla. Iisakki Mielonen oli samalla rintamalohkolla ja Antti teki parannuksen Iisakille. Sotavuosina hän tapasi tulevan vaimonsa Laina Matarin ja avioliitto solmittiin 1941. Sananpalvelijan tehtävään Antti kutsuttiin 1950-luvun alussa. Lainan kuoltua Antti oli jonkin aikaa leskenä, kunnes solmi avioliiton Tyynen (os. Kekäläisen )kanssa. Viime aikoina Antti veätytyi puhujan paikalta hengen ja ruumiin voimien vähetessä. Maallisen majan purkajat saapuivat kahvipöydässä 9.10.1999.

Läpi kaupunkeja ja kyliä. Eno. Rauhan Side 3/1985, 9 - 10.

Enontekiö:
Nimim. Matkamies: Tuomas Eiran muistokirjoitus. Siionin Lähetyslehti 5/1919, 118 – 119.
K. 8.3.1919 87- vuotiaana
Tuomas Eira oli viimeisiä valkean näyttäjiä niistä, jotka ovat nähneet tämän herätysliikkeen aamupuolen:

Espoo:
Kukko, Ulla; Espoon Rauhanyhdistys perustettiin. PMS 12/18.3.1998.
Marjanen, Heikki: Seppo Särkiniemi kappalaiseksi Espoon Kalajärvelle. PMS 41/13.10.1999.
Marjanen, Heikki: Mitä kappalainen tekee. Vanhoillislestadiolaisen Espoon kappalaisen Seppo Särkiniemen haastattelu. PMS 41/13.10.1999.

Etelä-Karjala:
Jussila, Heikki: 
SLL 5/1943, 103 –105.
Lähetysmatkoja luovutetulle alueelle. 
…Ensimmäisellä matkalla olin…Jaakko Kanniaisen kanssa. Ensiksi saavuimme Luumäen Patolahteen veli Otto Aapron taloon, josta hän saattoi meidät hevosella yli kahden peninkulman matkan veljensä Matti Aapron luo Ylämaan Ihakselan kylään. Siinä oli viisi päivää kalliita seuroja. Niissä seuroissa oli joukko inkeriläisiä…

Kinnunen, Mauri; Lestadiolaisuus myös eteläkarjalainen herätysliike. Etelä-Saimaa 30.6.1993.

Kinnunen, Mauri: 
Artikkeli, joka on julkaistu Päivämiehessä 1994
Kauhas-Heikki - Kaakon kylvömies
Saarnaaja Juho Heikki Kauhanen syntyi Leppävirran pitäjän Hiismäen kylässä nälkävuonna 1867. Hänen vanhempansa olivat mylläri Juho Kauhanen ja Eeva Liisa Suomalainen. Juho Heikki solmi avioliiton Vilhelmiina Laitisen kanssa vuonna 1891. Puoliso menehtyi ilmeisesti lapsivuoteeseen 1893. Juho Heikki solmi uuden avioliiton Hilda Kosusen kanssa

Etelä-Pohjanmaa:
Hurtig, Heikki: Etelä-Pohjanmaan lähetysalue. SLL 7-8/2001, 6 – 7.
Rauhanyhdistyksiä lähetysalueella on 11: Alajärven, Alavuden, Evijärven, Kauhajoen ja sen ymp., Kauhavan ja Lapuan, Lappajärven, Pietarsaaren, Seinäjoen, Vaasan Seudun, Vimpelin ja Ähtärin ja sen ympäristön Rauhanyhdistys. Jäsenmäärältään suurin on Alajärven (655 jäsentä) ja pienin Pietarsaaren rauhanyhdistys (22 jäsentä).
Ruotsinkielisten seurojen järjestäminen Etelä-Pohjanmaan lähetysalueella on Vaasan Seudun Rauhanyhdistyksen vastuulla…Viikonloppuseuroja ruotsinkielisellä alueella järjestetään viisi-seitsemän kertaa vuodessa. Vakiintuneiksi järjestelyalueiksi ovat muodostuneet Kristiinankaupungin, Vaasan, Pietarsaaren ja Kokkolan seudut…Yleensä seuroissa on kaksi ruotsinkielistä puhetta…Puhujiksi kutsutaan maallikko- ja pappisveljiä Suomesta ja Ruotsista. Ruotsinkielistä lähetystyötä silmällä pitäen on Jämsän kristillisellä opistolla järjestetty ruotsin kielen kursseja muutaman vuoden ajan…

Koskimäki, Yrjö: Etelä-Pohjanmaalla syntynyttä kristillisyyden lauluaineistoa. SLL 10/1995, 14 – 15.
- Jaakko Lahdenmaan (Lahtinen) "Jeesuksen veren ääni" (SL 83), "Taivaan ihanat lintuset" SL 148
– Mikko Saarenpää: "Täält’ halajaa mun sieluni" SL 157
– Matti Kuula: "Jeesus ompi elävä" SL 67
– Matti Suo: Mä sydämestän nähdä halajan

Etelä-Pohjanmaa, Järviseutu:
Väyrynen, Leo; Lestadiolaisuuden tulo Järviseudulle/osa I. Elävää vettä pohjoisesta. PMS
10/6.3.1996.
Väyrynen, Leo; Lestadiolaisuuden tulo Järviseudulle/osa II. Kun kulkutauti tarttui. PMS
11/13.3.1996.

Etelä-Suomi:
Salonen. Saara: Etelän kasvukeskukset imevät ihmisiä. PMS 39/29.9.1999.
Muuttoliike kasvattanut myös etelän rauhanyhdistysten jäsenmääriä. Helsingin lähetysalueen kymmenen rauhanyhdistyksen jäsenmäärä kasvanut viime vuonna parilla sadalla ollen nyt lähes 3000. Enää ei lestadiolaisuudesta voida puhua pelkästään "Pohjoisen kristillisyytenä". Oman Rauhanyhdistyksen perustaminen Espooseen aiheutti Helsingin jäsenmäärässä pienen laskun, mutta nyt määrä on taas kasvussa.
Artikkelin ohessa tilasto Helsingin lähetysalueen rauhanyhdistysten jäsenmääristä:
Yhdistys perustamisvuosi jäsenmäärä
Helsingin 1888 1150
Lahden Seudun 1947 350
Porvoon 1950 90
Vantaan 1968 250
Kouvolan Seudun 1972 200
Hyvinkään 1973 170
Järvenpään ja sen ymp. 1975 200
Lohjan 1978 120
Pornaisten 1985 120
Espoon 1998 300
Nurmijärven 1999 ei tiedossa

Haapajärvi:
Haapajärven kristillisyyden historiaa. PMS 46/14.11.1990.
Haapajärven Siionin juhlapäivä."Rauhayhdistykset eivät rakenna kirkkoja vaan toimitiloja evankeliumin työhön". PMS 20/17.5.1989.
Määttä, Toivo: Mylläri ja renki toivat evankeliumin Haapajärvelle. Haapajärven Rauhanyhdistyksen historiakirja valmistui. PMS 46/15.11.2000.
Haapajärven Rauhanyhdistyksellä oli kaksinkertainen juhla sen julkistaessa...historiakirjansa ja viettäessää .... toimintansa 80-vuotisjuhlaa.
Mylläri ja renki toivat evankeliumin Haapajärvelle. Tämä tulee esille Tuomas Lohen kirjoittamasta historiakirjasta, jonka nimi on Lähteistä kasvaa virta. Mylläri Aapo halmetoja ja renki Eeli Juola olivat noita "ensimmäisiä lähteitä" heidän saatuaan parannuksen armon ja kerrottuaa uskostaan. Moni muukin halusi syntinsä anteeksi, ja virta kasvoi. Uskovaisia arvioitiin vuonna 1899oleen peräti kaksi kolmasosaa asukkaista....
Määttä, Toivo: Haapajärven Rauhayhdistyksellä kaksinkertainen juhla. PMS 46/15.11.2000.
Haapajärven Rauhanyhdistys vietti kaksinkertaista juhlaa, kun yhdistyksen historiakirja julkistettiin 4.11. Sunnuntaina 5.11. oli yhdistyksen 80-vuotisjuhla...Tuomas Lohen kirjoittamasta historiakirjasta käy ilmi, että lokakuun viimeisenä päivänä 1920 Ronkaalan pappilassa perustettiin Haapajärven Rauhanyhdistys. Ensimmäinen oma seurahuone hankittiin 5 vuotta myöhemmin. jo seuraavana vuonna eli 1926 yhdistys sai pidettäväkseen valtakunnallisten SRK:n vuosikokousseurojen järjestämisen. Suviseurat on pidetty Haapajärvellä myös vuosina 1943, 1949 ja 1977....

Haapavesi:

 Haapaveden rauhanyhdistyksen nykyinen rukoushuone Suojala

Haukipuro, Veikko; Elävää kristillisyyttä Haapavedellä n. 100 vuotta. Historiikki Haapaveden Rauhanyhdistyksen 80-vuotisjuhlaan 1.11.1970. PMS 2/6.1.1971.

Hailuoto:
Määttä, Toivo; Karusta saaristolaiselämästä kristillisyyden työhön. PMS 48/27.11.1996.
–saarnaaja, SRK:n pääsihteeri Einari Lepistön 80-vuotishaastattelu

Halsua:
Harju, Erkki; Salonen, Taito; Halsuan ja sen ympäristön Rauhanyhdistys 40 vuotta. PMS 41/7.10.1987.

Hankasalmi:

   
SRK:n Hankasalmen leirikeskuksen päärakennus

Honkonen, Orvokki, Huttunen, Marja, Marjanen, Hilkka; Hankasalmen kristillisyyden historiaa. Hankasalmen Rauhanyhdistyksen jäseniä kuuden pitäjän alueella.PMS 14/1.4.1987.
Korhonen, Maija; Rauhanyhdistyksen tehtävä pitää yllä esillä Jumalan sanaa. Hankasalmen Rauhanyhdistys 30 vuotta. PMS 13/28.3.1990.

Hanko:
Kristillisyyden vaiheita Hangossa. PMS 48/25.11.1992.

Harlu:
Junttila, Irja: Eino Rouvinen (1901-1993). SLL 1/2000, 14-15.
Kuopiolainen saarnaaja Eino Rouvinen muitetaan pitkän päivätyön tehneenä sananpalvelijana. Hän ehti palvella puhujana 65 vuotta….syntyi 19.12.1901 Laatokan Karjalassa Harlun pitäjässä, koti pieni maanviljelystila…jo nuorena töissä Harlun tehtailla verstaassa kymmenisen vuotta, sen jälkeen valtion palveluksessa eri työmailla, avioitui vuonna 1924 harlulaisen Iida Sahlmanin kanssa. Pariskunta osti pienen maatilan Harlusta, Eino teki ohessa suutarin töitä. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta…
Harlussa koettiin voimakkaat herätyksen ajat vuonna 1926. Tuolloin myös Eino Rouvinen sai parannuksen armon. Eino Rouvista pyydettiin sananpalvelijan tehtävään Harlussa vuonna 1927….Sodan jälkeen Iida-puoliso kutsuttiin pois vuonna 1945…Uuden avioliiton Eino Rouvinen solmi Saimi Pesosen kanssa vuonna 1946 ja perheeseen syntyi vielä kolme lasta…Rouviset asuivat sodan jälkeen Pieksämäellä ja vuodesta 1961 Kuopiossa. Eino Rouvinen kuului Kuopion ja sen ympäristön rauhanyhdistyksen johtokuntaan vuosina 1962-76 ja toimi samaan aikaan myös SRK:n johtokunnassa. Hänellä oli myös runoilijan lahjaa, mm. Siionin laulu 235 "Rakas isä, taivahassa" on hänen runoilemansa. Eino Rouvinen kutsuttiin lyhyen sairauden jälkeen vanhurskasten lepoon 18.1.1993 Kuopiossa.
Röytiö, Aarne; Eetu Tuunanen + (muistokirj.) SLL 10/1952.
K(aisto), P(ertti); Muistikuvia Karjalasta Kuopioon. Eino Rouvinen 85 v. "Aina on Jumalan valtakunnan työssä omakohtainen usko kallein". PMS 49/3.12.1986.
Lyytikäinen, Irja; Eino Rouvisen siunaustilaisuus Kuopiossa. "Herra, sinä päästät palvelijasi rauhaan menemään". PMS 7/17.2.1993.

Haukipudas:
J(unttila), I(rja): Kalle Kaarivaara (1921-1990). SLL 9/1999, 16-17.
Opettaja Kalle Kaarivaara syntyi Iin Ylirannalla 5.1.1921. Haukiputaalle hän muutti vuonna 1930. Kajaanin seminaarista hän valmistui opettajaksi vuonna 1949. Kaarivaara toimi opettajana aluksi Temmeksellä ja vuodesta 1950 Haukiputaan Kiviniemestä. Avioliiton Kalle Kaarivaara solmi kiviniemeläisen Helli Vehkaperän kanssa vuonna 1952. Perheeseen syntyi kolme lasta. Kalle Kaarivaaralle uskottiin monia luottamustehtäviä ja hän kuului vuosikausia Haukiputaan seurakunnan kirkkoneuvostoon. Sananpalvelijaksi Kaarivaara asetettiin vuonna 1956. Lähetysmatkoilla hän kiersi kotimaassa ja Ruotsissa. Hänen kilvoituksensa päättyi seurapuhetta pitäessä Karungin vanhainkodilla 18.11.1990.
Junttila, Irja: Jaakko Jussila (1870 – 1960). SLL 5/1993, 18.
Kurkela, Aarne; Haukiputaan RY 50 vuotta. PMS 48/28.11.1979.
Lestadiolaisuuden historiaa Haukiputaalla sanoin ja kuvin. Rantapohja 50/1.7.1993.
Mauno, Juha; V.A.Virkkula oli Haukiputaan ensimmäinen kirkkoherra. "Sehän on saarnaviran tarkoitus saada tunnot herälleen". PMS 13/31.3.1993.
Pitkälä, Juhani; "Herra, osoita minulle sinun ties". Herätyksen aikoja Haukiputaalla. PMS 22/2.6.1993.
Tuomaala. Raija; Jumalan valtakunta ei ole ihmisten perustama yhdistys. "Kropsun kirkko" kutsui väkeä juhlaan. Haukiputaan 60-vuotias Rauhanyhdistys juhli merkkivuottaan. PMS 42/18.10.1989.
Vänttilä, Timo; Vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden historiaa Haukiputaalla. PMS
21/26.5.1993.
Vänttilä, Timo: Isovanhemmat olivat perustamassa rauhanyhdistystä 70 vuotta sitten. PMS 48/1.12.1999.
Lestadiolaisuus levisi Lapista Oulun seudulle Haukiputaalle 1850-luvulla. Maanviljelijät kokivat useita huonoja aikoja 18oo-luvulla. Tällöin rohkeimmat kävivät kalastamassa ympäri vuoden auki olevan Jäämeren rannikolla joko Vienanmerellä tai Jäämerellä. Ilmeisesti tällaisella kalastusmatkalla Ruijassa vuonna 1858 eräät haukiputaalaiset olivat joutuneet kosketuksiin lestadiolaisten kanssa. He toivat tietoa herätysliikkeestä. Lestadiolaisia tiedetään tuolloin olleen jo Kuivaniemessä ja Iissä. Jo 1870-luvulla kolmasosa haukiputaalaisista oli lestadiolaisia. Haukiputaalle perustettiin vuosisadan alkupuolella neljä yhdistystä: Kelloon 1924, Haukiputaalle 1929, Jokikylälle 1932 ja Pateniemeen 1934. Lisäksi kirkonkylälle perustettiin yhdistys 1965, mutta se liitettiin Haukiputaan rauhanyhdistykseen 1979.

Haukipudas, Jokikylä:
Jokitalo, Vesa: Haukiputaan Jokikylällä. Lyhyt historiikki Haukiputaan Jokikylän
Rauhanyhdistyksen 60-vuotistaipaleelta. Kristillisyys voimakkaassa kasvussa Haukiputaalla. PMS 9/26.2.1992.
Kaarivaara, Edith; Vanhaa ja uutta. Muistelmia Jokikylän Rauhanyhdistyksen toiminnasta. 31/29.7.1987.
Kaarivaara, Edith; Saarela, Salme; Muistelmia Haukiputaan Jokikylän Rauhanyhdistyksen toiminnasta vuosikymmenien takaa. PMS 9/26.2.1992.

Haukipudas, Kello:
Lauriala, Tuomas; Saarikoski, Simo; Kalastajat toivat evankeliumin Kelloon. PMS 51/21.12.1994.

Hausjärvi:
Helén, Aimo:Laajennustyöt käynnistyivät Maitoisissa. PMS 32/11.8.1999.
SRK:n leirikeskuksen laajennushanke johtuu etelän kasvukseskusten väkimäärän kasvusta. Leirikeskuksen tulialueella toimii yli 20 rauhanyhdistystä, joissa on n. 5000 jäsentä.

Heinola:
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Heinola. Rauhan Side 3/1989, 10 - 11.

Heinävesi:

Nimim. Lto; Tetrivaaran Nykäsellä talvella 1956. PMS 28/1957.
Laitinen, Aino: Pitäkää seuroja, sahatkaa lautoja. Heinäveden rauhanyhdistyksellä 50-vuotisjuhla. PMS 40/6.10.1999.
Heinävedellä puhuttiin lestadiolaisuudesta ainakin kolmella eri nimityksellä merkittävien saarnamiesten mukaan: Luukkos-uskoo, Karvos-uskoo ja Markkas-uskoo.
Sotien jälkeen Heinävedelle perustettiin kaksi rauhanyhdistystä, Itä-Soisalon ja Heinäveden rauhanyhdistykset, jotka myöhemmin yhdistettiin. Vuonna 1982 alkoivat oman toimitalon rakennustyöt Heinäveden Kermaan.
Pyylinsaaren ja Kerman vanhoista kristillisyyden muistoista. PMS 28/1957.
Emil Lyytikäinen kertoo: Pyylinsaaressa Muhkalassa asui Taavetti Luostarinen. Hän oli toimellinen Jumalan valtakunnan työssä. Kermassa hänellä oli osuus erääseen kauppaan ja siellä käydessään hän piti seuroja. Opettaja Heikki Jussila asuikin erään kesän siinä kaupalla. Seuroja pidettiin niihin aikoihin ahkeraan. Seurapaikkoina oli usein Luostarisen kauppa, mutta myös Taavetti Lyytikäisellä ja Kerman sahan huoneissa pidettiin seuroja. Muhkalan isännän veli Heikki Luostarinen oli erikoisen ahkera seuravieras ja puhujain kyytimies. V. 1910 – 1915 oli Luostarisen kaupassa kaupanhoitajana Pekka Tiainen Uukuniemeltä. Hän kutsui usein kaukaa Pohjanmaalta puhujia. Täällä ovat käyneet Heikki Pohjanlehto, Mainio, Matilainen, Lahti, Back, Heideman, Kanniainen, Kauhanen, Marin, Honkala, Lappalainen vanhempi. Luostarinen kulki laajemmallakin seuramatkoilla, toisinaan omalla hevosella kahden viikon reissuilla, kyytimiehenä usein Taavetti Lyytikäinen.
R(ahunen), O(lli); Daawid Luostarinen + Siionin Lähetyslehti 7/1925
-heinävetisen saarnaajan muistokirjoitus

Helsinki:

Helsingin lestadiolaisten ensimmäinen rukoushuone Fredrikinkatu 61:ssä

Helsingin rukoushuoneiden vaiheista. Rauhan Side 4/1980, 14 - 15.

J(unttila), I(rja); Pentti Kopsa (1930-1992). SLL 2/1999, 22-23.

Junttila, Irja: Niilo Mäki (1917-1992). SLL 2/2000, 14-15.
*Kauhajoella 6.12.1917 kolmetoistalapsiseen kauppiasperheeseen. Jäi orvoksi isästään 9-vuotiaana ja 12-vuotiaana äidistään. Varttui vanhempien sisarustensa perheissä, kirjoitettuaan ylioppilaaksi suoritti asevelvollisuuden ja sen jälkeen osallistui talvisotaan. Kävi kadettikoulun, jonka jälkeen osallistui jatkosotaan. Sieltä palattuaan palveli puolustusvoimissa Turussa ja pääesikunnassa Helsingissä. Suoritti työn ohessa oikeustieteen kandidaatin tutkinnon saaden varatuomarin arvon. Palveli vuosina 1960-81 lakimiestehtävissä kansaeläkelaitoksessa Helsingissä.
Niilo Mäen elämässä tapahtui merkittävä käänne vuonna 1954, jolloin hän sai parannuksen armon…Hän kuului Helsingin Rauhanyhdistyksen johtokuntaan vuosina 1958-1985. SRK:n johtokunnan jäsen hän oli vuosina 1961-1975. Sananpalvelijan tehtävään hänet asetettiin vuonna 1962…Amerikkaan hän teki saarnamatkan 1970….Niilo Mäki avioitui vuonna 1942 mouhijärvisen Lea Ollilan kanssa. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä ja yksi poika….Toivomaansa vanhurskasten lepoon Niilo Mäki nukkui Helsingissä 4.8.1992…

Koivisto, Juhani: Laestadiuksen perilliset Helsingissä. Martti Vuollo: Lestadiolaisuus Helsingissä vuoteen 1963. Studia Historica septentrinalia. 37. Diss. Rovaniemi 1999. Uusi Tie 2.3.2000.
-Martti Vuollon väitöskirjan arvostelu
…Kansanlähetyksen ystäville lestadiolainen liike on tullut tutuksi tri Uuras Saarnivaaran elämäntyön ja opetuksen kautta. Pääkaupunkiseudun lestadiolaisvaikuttaja oli kouluneuvos Martti E. Miettinen, jonka väitöskirja tarkasteli liikkeen rippikäytännön juuria. Uuteenheräykseen kuulunut Miettinen vaikutti myöhemmin merkittävästi myös Uusi Tie lehdessä….

Koivisto, Pekka; Tuuri, Timo-Esa; Lestadiolaisuus tuli Helsinkiin sata vuotta sitten. Kaleva 3.7.1988.

Kopsa, Tapani; Pentti Kopsan muistolle. PMS 26.1.1994.

Kuula, Matti:
Sanomia Siionista Lisälehti elokuu 1889
Muisteloja kristittyin kokouksesta Helsingistä
Waasasta lähdin 25.12.1888 rakkaan weljen J.Winkin kanssa, joka toi junaa Suinulaan asti. Wälillä pidimme kanssapuhetta hywästä Jumalasta. Tampereelle päästyä otti piiskuinen Jumalan lapsilauma ystäwällisesti ja rakkaasti wastaan, jossa illalla kokoontui kristityitä kalliin weljen K.Lindgrenin1  luo puhelemaan tiestä ja matkasta. Seuraawana päiwänä käwin weli Hellbergin kanssa pastori Hannulan luona puhumassa eräistä kirjoituksista, joissa hän luulee nk. laestadiolaisten menewän paawilaisuuteen ym., jota olisimme myös wastanneet puolestamme. Mutta kuin hän ei ottanut wastausta lehteensä, niin jätimme asian riitelemättä, sillä me uskomme,

Liusvaara, Yrjö: Helsingin lestadiolaisherätyksen sytyttäjiä. Maitojyvä 1965, 5 – 10.

Läpi kaupunkeja ja kyliä. Helsinki 1800-luvulla. Rauhan Side 3/1999, 10-14.

Poisnukkuneita. Saarnaaja Tapio Siltalan muistokirjoitus. Rauhan Side 3/1999, 4.
*14.6.1940 Helsingissä esikoislestadiolaiseen kotiin, solmi avioliiton 1963 Anna-Leena Laakkosen kanssa, 1966 sananpalvelijaksi. K. 8.7.1999 sairauskohtaukseen Porvoossa.

Purmonen, Reijo; Yhteyksiä Helsingin ja Pietarin uskovaisten välillä 1870-luvulta lähtien. PMS 40/3.10.1991.

Siukonen, Timo: Ajassa. Väitökset. Lestadiolaisuus elää vahvana Helsingissä. HS 11.12.1999
Lapin tuntureilta syöksyneen ihmeellisen herätyksen siipien mahtava kohina kuullaan yhä voimakkaana paitsi Pohjois-Suomessa myös pääkaupunkiseudulla, filosofian lisensiaatti Martti Vuollo muotoilee uudestaan senaattori Kaarlo Castrenin kirjoitusta vuodelta 1934.
"Lestadiolaisuus on ylivoimaisesti suurin kirkollinen herätysliike Helsingissä", hän korostaa. "Moni helsinkiläinen kirkkoherra ilahtuisi, jos saisi jumalanpalveluksiin 700 sanankuulijaa kuten vanhoillislestadiolaisten lauantaiseurat Oulunkylässä vetävät. Väitöskirjaansa varten Vuollo kävi läpi lestadiolaisuuden tuloa Helsinkiin 1800-luvun puolivälin jälkeen, juurtumista ja hajaantumista viiteen eri ryhmään. Tarkastelujakso päättyy 1963.
-Martti Vuollo valmistui kansakoulunopettajaksi 1955. Hän toimi aluksi opettajana Pellon Konttajärvellä ja Muonion kirkonkylässä. "Tykkäsin opettajan työstä. Se oli tavattoman mukavaa. Kun peruskoulu tuli, koulu muuttui tavattomasti. Vanhoja arvoja alettiin repiä. Aloin miettiä, onko tämä enää minun kouluni." Vuollo otti virkavapaata ja lähti 1976 Helsingin yliopistoon lukemaan teologiaa "aralla mielellä". Hän ei ollut haaveillut papin urasta, vaikka hengelliset asiat olivat lapsesta lähtien tuttuja. "Minun kotiväkeni oli rauhansanalaisia ja totta kai minun taustani on rauhansanalainen", Vuollo kertoo. Tornio- ja Muoniojokilaakso on rauhansanalaisuuden eli pikkuesikoisten aluetta. Se eriytyi 1934 vanhoillislestadiolaisuudesta omaksi ryhmäkseen. "Jokien varressa koko seurakuntaelämä oli sitä. Papit kuuluivat siihen, ja jos eivät kuuluneet, olivat kuitenkin mukana. Kun hajaannus tapahtui, vanhoillislestadiolaiset antoivat pilkkanimen pikkuesikoiset. Rauhansanalaisuus johtuu siitä, että ryhmä perusti Rauhan Sana-lehden." Vuollon teologian opinnot lähtivät mukavasti käyntiin. "Kolmantena keväänä minulla oli kaikki valmista gradua varten. Olin hyvin innostunut. Kotona lapset sanoivat, että isä on kotona, mutta kuitenkin poissa ajatuksineen."
Martti Vuollo vihittiin papiksi ja hän pääsi töihin viralliseksi apulaiseksi Virolahdelle. Aluksi maanantaiset vapaapäivätkin hurahtivat seurakuntatyöhön. Vaimo vihjaisi, että tuolla menolla tulee pian loppu vastaan. Vuollo otti vinkin todesta ja alkoi käydä vapaillaan Helsingin yliopistossa. Hän sai filosofian maisterin paperit kesken rippikoululeiriä 10. kesäkuuta 1986. "Pyysin kirkkoherralta päivän vapaata Helsingin-asioiden vuoksi. Lähdin musta puku ja valkea paita päällä todistusta hakemaan." Kun Vuollo tuli takaisin, kirkkoherra oli ihmeissään matkan todellisesta syystä. Hän ei ollut edes tiennyt, että hänen alaisensa oli opiskellut työn ohessa. Vuollo toimi Virolahdella pappina seitsemän vuotta. Sieltä hänet valittiin kirkkoherraksi Karinaisiin 1986 ja edelleen Toivakkaan 1990. "Olen ahkera, mutta viisas en ole", hän luonnehtii itseään ja siteeraa Napoleonia: "Nerous on ahkeruutta. Näissä hommissa olen ahkera." Eläkkeellä Vuollo on keskittynyt lestadiolaisuuden tutkimiseen. Energinen mies suuntaa sen jälkeen tarmonsa taisteluun oikeuksiensa puolesta. Päätösten mukaan hän saa eläkettä yli 20-vuotisesta opettajan urastaan verot vähennettynä vain vähän päälle 600 markkaa. Vuollon historian väitöskirja tarkastetaan Oulun yliopistossa lauantaina.

Vilkama, Heikki; Tsaarin ajasta itsenäiseen Suomeen. Isoisäni ja hänen poikiensa vaiheikas elämä. Heikki Vilkama kertoo sukunsa vaiheista. PMS 49/3.12.1997.
-Karl Wilkmanin, hänen vaimonsa Eva Wilkmanin (os. Posti) ja heidän poikiensa Karl Wilkmanin (puolustusvoimien komentaja 1920-luvulla) ja Oskar Wilkmanin (Uudenmaan Rakunnarykmentin komentaja 1918-1928, uusheränneiden puuhamies Lappeenrannassa, kirjoittajan isä) elämänkerrat.

Suomen ensimmäinen rekisteröity rauhanyhdistys sai satavuotishistoriansa. HS 24.12.1988:
Helsingin Rauhanyhdistyksen historiateoksen esittely

Hiitola:
Kinnunen, Mauri:
Hiitolassa toimi "taivaan junan konnari" (PMS 33/14.8.2002)
Pohjoisen kristillisyys saapuu 1875
Hiitolassa papisto nosti Pohjolan kristillisyyden ensimmäisen kerran esille vuoden 1880 piispantarkastuksessa. Siinä eräs seurakuntalainen kertoi "villioppeja" löytyvän seurakunnasta neljää "laatua". Yhdeksi suunnaksi hän nimesi "hihhulit".  Seurakuntakertomuksessaan kirkkoherra ajoitti lestadiolaisuuden saapumisen pitäjään vuoteen 
Rainio, Pentti; "Taivaan junan konnari". Muistelmia Oskar Naukkarisesta. PMS 26/25.6.1980.
Valli, Aune; Yksivuotiaana evakkomatkalle. Martta Pärssisen 60-vuotispäiväkirjoitus. PMS 48/25.11.1998.

Honkilahti:
Heikki Arvola
Rauhan Side (Läpi kaupunkeja ja kyliä) 3/2001
Honkilahti
Honkilahti sijaitsee Etelä-Satakunnassa Pyhäjärven länsipuolella. Se on kuulunut Kiukaisten tavoin Euran suurpitäjään. Välillä Honkilahti oli itsenäinen kunta, mutta se liitettiin vuonna 1970 takaisin Euran kuntaan. Honkilahden seurakunta on kuitenkin säily nyt itsenäisenä vuodesta 1904 lähtien. Näillä seuduilla vaikutti 1800-luvun alussa voimakkaana rukoilevaisuus. Kuuluisa saarnaaja seppä Juho Uusikartano asui Honkilahden Auvaisten kylässä. Hän johti ns. hyppyherätystä. Vastustajat kutsuivat häntä Auvaisten paaviksi.

Huittinen:
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Kokemäki-Huittinen-Vammala. Rauhan Side 3/1986, 10 - 12.

Hyvinkää
Salonen, Saara: työ ja juhla vuorottelevat. Maitoisissa vietettiin uuden osan avajaisia. PMS 36/6.9.2000.
Maitoisten leirikeskus:
*sijaitsee Hyvinkään Rauhanyhdistyksen alueella
*SRK osti leirikeskuksen vuonna 1978
*leiritoiminta alkoi keväällä 1979
*nykyään Maitoisissa pidetään vuosittain noin 40 leiriä
*leireille osallistuvia vuosittain noin 2000

Hämeenlinna:  

Lestadiolainen vanginvartija Petter Tapanisen perhe Hämeenlinnasta. Perheen isä oli "tehnyt parannuksen" 1880-luvulla, ja tämän jälkeen Tapanisten kodista tuli yksi keskeisistä lestadiolaiskodeista Hämeenlinnassa. Kuvassa ylärivissä Elli-Maija, Pekka, Taimi, keskellä Petter, Erkki, Elina, Paavo, edessä Antti, Viivi-Liisa ja Eino.

Heinänen, Hannu; Laajennetun toimitalon avajaisjuhlassa. Raamattu tarjoaa kaikille kestävän perustan elämälle. PMS 51/21.12.1994.

Hämäläinen, J.N: Hämeenlinnaankin tuli heräys. PMS 46/17.11.1955.

Jumala pitää huolen omistaan. Hämeenlinnan Siionin vaiheita 1800-luvulta nykypäivään. PMS 12/18.3.1987.

Poisnukkuneita; Saarnaaja Armas Latvanteen (*5.10.1924 Lammi, k. 17.2.1997 Hämeenlinna) muistokirjoitus. Rauhan Side 3/1997, 4.

Läpi kaupunkeja ja kyliä. Hämeenlinna. Rauhan Side 2/1982.

Räikkä, Helena: Jumalan sana antaa perustan ja armon evankeliumi kantaa.
Kotikirkko (Hämeenlinnan ja Vanajan seurakuntalehti) 5/2000.
Mirja ja Timo Linnanmäki puuhaavat hiki otsalla omakotitalonsa työmaalla Miemalassa. Maa on tiivistetty ja laudoitukseta rakennettu: perustukset on tarkoitus saada valmiiksi ennen talven tuloa. Kylmä syysviima kohmettaa kädet, mutta ei työtahtia. Silja, Sointu ja Vertti puuhailevat innolla omissa leikeissään; lelut ovat mukana; hiekka, vesi, laudanpätkät ja kottikärryt ovat mainiota lisärekvisiittaa. Ruukista kotoisin oleva Mirja ja oulunsalolainen Timo muuttivat Hämeenlinnaan 12 vuotta sitten, kun Mirja tuli Wetterhoffille opiskelemaan…

Tapaninen, Antti Muistelmia lapsuuteni vaiheilta. Maitojyvä 1963, 10 – 12.

Aarne Willström 14.7.1920 – 24.11.1999. PMS 48/1.12.1999.
*14.7.1920 Kuivaniemellä maanviljelijän poikana, osallistui maamme puolustamiseen sekä talvi- että jatkosodassa. Sai "parannuksen armon" noihin aikoihin, muutti vuonna 1946 Hämeeseen, Renkoon ja sieltä neljän vuoden kuluttua Hämeenlinnaan. Avioitui kuivaniemeläisen Anna-Liisa Jyrkäksen kanssa vuonna 1950. Elämäntyönsä Aarne Willström suoritti laboratoriotehtävissä ja ja jalkinetyöntekijänä.. Oli Hämeenlinna rauhanyhdistyksen perustajajäseniä 1963 ja kullui sen johtokuntaan vuosikymmenien ajan. Sananpalvelijaksi hänet asettettin vuonna 1964.

Ii:
Hulkko, Kullervo: Johan Fredrik Thauvon 1828 – 1918. Kointähti 1963, 3 – 8.
Kun "raivoava myrsky" kulki Iijokilaaksossa. PMS 23.4.1955.
Mäkelä, Mailis: Iin kirkonkylän ja Ylirannan rauhanyhdistykset yhdistyivät. PMS 12/24.3.1999.
Iin kunnan alueella toiminut 3 rauhanyhdistystä: Iin kirkonkylän, Iin Ylirannan ja Yli-Olhavan rauhanyhdistykset.. Kun Iin Ylirannan Rauahnyhdistyksen jäsenmäärä oli tuntuvasti pienentynyt, päätettiin toukokuussa 1998 ylimääräisessä kokouksessa yksimielisesti purkaa yhdistys. Yhdistyksen jäsenet anoivat jäsenyyttä kirkonkylän yhdistyksessä. Kirkonkylän yhdistyksen jäsenmäärä lähentelee kahtasataa, yhdistyksellä nyt kaksi kiinteistöä. Tarkoituksena luopua vanhoista kiinteistöistä ja rakentaa uusi. Nimi muutettu Iin Rauhanyhdistykseksi.
Perätalo, Meeri, Kaakinen, Irja-Liisa, Leinonen, Eila: Elämän tie ei muutu aikojen saatossa. Iin kirkonkylän Rauhanyhdistyksellä 70-vuotisjuhla. PMS 3/15.1.1997.
II Yliranta:
Mäkelä, M; Katiska, T: Armon varassa. Iin Ylirannan Rauhanyhdistys täytti 70 vuotta. PMS 31/30.7.1997.

Iisalmi:

Iisalmen rauhanyhdistyksen toimitalo

Iisalmen suviseurojen (1992) tiedotustoimikunta; Suviseuroja Iisalmessa. PMS 24/10.6.1992.
Iisalmen suviseurojen (1992) tiedotustoimikunta; Uuden toimitalon rakentaminen (1929-1931). Salmetar 26.6.1992.
Iisalmen suviseurojen (1992) tiedotustoimikunta; Suviseurat Iisalmessa vuosina 1932 ja 1953. Salmetar 26.6.1992

Imatra:
Halonen, Veikko; Kristillisyyden historiaa Imatralla ja sen ympäristössä. PMS 50/1968.
Imatran rukoushuone 20 vuotta. Rauhan Side 2/1992, 12.
Lahtinen, Paavo T.: Jumalan sana on minun jalkaini kynttilä ja valkeus minun teilläni. Martti Konttori 8.7.1907 – 3.9.1992. Rauhan Side 1/1996, 12 – 13.
*8.7.1907 Valkjärven Päiväkiven kylässä > 12-vuotiaana Pölläkkälän sahalle Äyräpäähän > 1931 Imatralle, parannus 1932 Imatralla, saarnaajaksi 1934.
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Imatra. Rauhan Side 1/1984, 9 - 10.
Maallista ja hengellistä Imatralta. PMS 45/1961.
Matikainen, Pauli; "Tähän asti on jumala siunannut..." Imatran Rauhanyhdistys 50 vuotta. PMS 38/21.9.1988.

Inari, Ivalo:
Haho, Leena & Kukkala, Rauni: Ivalonlaakson kesäseurat ensi kesänä ehkä omassa talossa. Ivalon talo palvelee myös norjalaisia. PMS 31/4.8.1999.
Lumme, Mikko. Tunturien tuolla puolen. Ivalonlaakson Rauhanyhdistys juhli oman toimitalonsa valmistumista. PMS 49/8.12.1999.
Lestadiolaisuutta ollut 1870-luvulta, jolloin "sanan siemen" alkoi itää Kyrön kylän suomalaisväestön keskuudessa.
Ivalon Rauhanyhdistys perustettiin vuonna 1948, siinä jäseniä n. 120. > hajaannus. Vanhoillislestadiolaiset perustivat Ivalonlaakson Rauhanyhdistyksen, johon liittyi 26 jäsentä. Jäsenmäärä kasvanut hitaasti. Vuonna 1980 liitettiin Nellimin muuttoliikkeen pienentämä Rauhanyhdistys, jäsenmäärä suurimmillaan 1995, jolloin 63 jäsentä, nyt 51.
Pettersson, Alfred; Elävän kristillisyyden historiaa Ivalossa. Jumala siunaa valtakuntansa työn. PMS 28/13.7.1988.
Tanhua, Kaisa: Ivalon toimitalo valmistuu hyvää vauhtia. PMS 15/14.4.1999.

Jalasjärvi:

Jalasjärven Luopajärvellä Anttilan talossa vuonna 1947 pidettyjen seurojen seuraväkeä talon edustalla

 Välimäen talo Jalasjärven Hirvijärvellä (kuva 1880-luvulta) oli ensimmäisiä lestadiolaisseurojen pitopaikkoja Jalasjärvellä.

Keto, Eila & Lahtinen, Katja & Rentola, Jussi: Sanan kylvöä lakeudella. PMS 42/20.10.1999.
Useita Seinäjoen Rauhanyhdistyksen 50-vuotisjuhlaan liittyviä artikkeleita:
*Juhlassa julkistettiin Aaro Rentolan, Pentti Nissilän ja Pauli Tuomisen historiikki: "Sanan kylvöä lakeudella".
–lestadiolaisuus saapui Seinäjoen, Nurmon, Peräseinäjoen, Jalasjärven, Ilmajoen, Ylistaron ja Kurikan alueille vuosina 1874-1880. Jalasjärvellä, jonne kristillisyys ensiksi tuli Teuvan suunnalta, sekä Kurikassa, koettiin aluksi voimaksta herätyksen aikaa. Se hiipui kuitenkin nopeasti "eriseuran" tultua. Muissa kunnissa ei suuria herätyksen aikoja ollut. Seinäjoelle lestadiolaisuus juurtui huomaamattomasti 1870-luvulla…1920-luvulla seuratoiminta alueella (Seinäjoella)
muuttui säännöllisemmäksi. Seuroja pidettiin enimmäkseen kodeissa, mutta Seinäjoella usein myös Rukoushuoneyhdistyksen, myöhemmin seurakunnan omistamassa kiinteistössä, pikkukirkossa", joka toimi seurapaikkana 1980-luvulle saakka. Seinäjoen Rauhanyhdistyksen perustamiskokous pidettiin Jalasjärven Luopajärven kylässä Eero Anttilan talossa 12.6.1949. Vuonna 1970 perustettiin Jalasjärvelle oma rauhanyhdistys, mutta jäsenmäärän pienentyessä jalasjärveläiset liittyivät takaisin Seinäjoen rauhanyhdistykseen vuonna 1987….Oman toimitalon saaminen tuli ajankohtaiseksi jäsenmäärän kasvaessa 1970-luvulla….Tontti ostettiin Seinäjoen kaupungilta, ja oma toimitalo valmistui vuonna 1982

Joensuu:

Joensuun ja sen ympäristön Rauhanyhdistyksen toimitalo 1920-luvulta vuoteen 1957 sijaitsi Merimiehenkadulla

Helèn, Aimo; Joensuun Rauhanyhdistys 100 vuotta. Ihmisten keskellä maja. PMS 48/30.11.1994.

Huovinen, Tarmo: Jumalan valtakunnan rakkautta ja voimaa koettu surun ja murheen keskellä Joensuussa. PMS 46/16.11.1966
Sunnuntaina lokakuun 9. päivänä klo 12 kokoontui Joensuun siunauskappeliin lukuisa joukko saattovieraita, joiden vakavat ja murheelliset katseet kohdistuivat valkoiseen arkkuun. Siinä oli edessämme meille monelle rakkaan uskonveljen Armas Salinin maallinen tomumaja. Jeesuksen sovintoverellä pesty sielu oli saanut kutsun taivaan kotiin…

J(unttila), I(rja): Eino Vaherjoki (1908 – 1978). SLL 11/1994, 12.
*16.5.1908 Jämsässä, kävi Jämsän kristillisen kansanopiston > Oulun teknilliseen kouluun >valmistui rakennusmestariksi 1934 >Joensuu > Helsinki > Suojärvi > Sortavala > Oulun kaupungin rakennusmestariksi 1945, parannus 1930-luvun puolivälissä Joensuussa, avioliitto kuivaniemeläissyntyisen Irja Paason kanssa 1938, perheeseen syntyi seitsemän lasta, puhujaksi 1936 Joensuussa, valittiin SRK:n johtokuntaan 1951, puheenjohtajaksi 1960, kuoli 22.5.1978.

Kaasinen Y(rjö): Saarnaajaveljemme Armas Salinin muistolle. PMS 44/2.11.1966

Kantola, Eeva-Liisa; "Separoin maitoa sanakirja toisessa kädessä". Henrika Tiainen 90 vuotta. PMS 15/10.4.1991.
-joensuulaisen Henrika Tiaisen elämänvaiheita:
-syntynyt Nurmeksessa, josta perhe muutti Kirvun Ojajärvelle. Kirvussa hän sai parannuksen armon, kun vanhin sisar tuli Amerikasta käymään. Muutti Yhdysvaltoihin, jossa asui vuodet 1922-1929. Kertoo seuratoiminnasta Brooklynissä, Suomeen paluun jälkeen avioitui Taneli Tiaisen kanssa. Asunut Joensuun Kettuvaaralla vuodesta 1931 samassa pihapiirissä.

Kantola, Eeva-Liisa; "Mieluiten ompelin lapsiperheissä". PMS 24/16.6.1995
-joensuulaisen 80 vuotta täyttävän Vieno Kähkösen elämänvaiheita

Kosunen, Helmi:: Muistikuvia seuroista Joensuussa. Puhujia kaukaa – ruoka ei loppunut – lapsia muistettiin – Raamattua tutkittiin. PMS 25/1959.

Kosunen, Helmi: Joensuun kristillisyydestä. Elämän Sana 2/1963, 28 – 30.
Heikki Hiltusen, Hermanni Karjalaisen ja Juho Nenosen muistelua.

Läpi kaupunkeja ja kyliä. Rauhan Side 4/1982, 11-12.

Niemeläinen, Heikki; Taitavan sanankäyttäjän valoisa muisto. Saarnaaja Bernhard Niemeläinen. Rauhan Side 1/1994, 9.
*8.9.1901 Kontiolahti, kirvesmies, parannus nuoruudessa, k. 29.1.1990, Joensuun esikoissaarnaajia, huumorimiehiä

Esikoislestadiolaiset ry:n rukoushuoneesta Joensuusta

Johannes (Juho) Ratinen 1.7.1912 – 8.8.2000. PMS 33/16.8.2000.
*Suistamon pitäjässä, avioitui 4.7.1937 Hilja Nissisen kanssa. Pariskunnan ensimmäinen koti sijaitsi Suistamon Koiton kylässä. Evakkotaipaleelle ensin Lapuan Kauhajärvelle, sitten Polvijärvelle ja lopulta Kempeleeseen, jonne Ratiset rakensivat oman kodin…Perheeseen syntyi 11 lasta…"Parannuksen armon" Ratiset saivat vähän ennen joulua 1954. Sananpalvelijan tehtävään Juho Ratinen siunattiin vuonna 1957. SRK:n lähetyspuhujana Juho Ratinen toimi 1960-luvulta alkaen…Eläkkeelle siirryttyään Ratiset muuttivat Joensuuhun….

Seuratuvista ja kotiveräjiltä Joensuun seutuvilta. PMS 11/1954

Silfstén, A.J.: Herrassa nukkuneita. Joensuu 17.1.1928. SLL 1928, 35.
Toivomaansa vanhurskasten lepoon pääsi Joensuun Kettuvaaralla 50 vuoden kilvoituksen jälkeen 82 vuoden aikana veljemme Antti Pirskanen…
Samoin sai kotikutsun Joensuun kunnalliskodissa sisaremme Eva Ristiina Karjalainen 79 vuoden iässä. Hän oli syntynyt Kiimingissä ja nuorena jäsittänyt uskon. Hän oli naimississa saarnaaja Herman Karjalaisen kanssa, joka julisti Jumalan totuuksia Pyhän Hengen vaikutuksesta yli 40 vuotta Pohjois-Karjalassa…Hän lepäsi vuoteessa 10 vuotta ja odotti poismuuttopäivää…

S(ilfstén), A.J.: Joensuun seurat. SLL 1928, 150.
Karjalan Apulähetystoimikunta oli yksissä neuvoin Joensuun ja sen ympäristön Rauhanyhdistyksen kanssa järjestänyt paikalliset seurat Joensuun kaupunkiin viime kesäk. 22-25 päiviksi. Seurat alkoivat seurahuoneen vihkiäisjuhlalla, jossa puhuivat saarnaajat J.Nenonen Joensuusta ja Isak Perälä Kärsämäeltä. Seuraavina päivinä puhuivat saarnaajat Markuksela Haukiputaalta, Pitkänen Kerimäeltä, Tuunanen Harlusta, Leskinen Värtsilästä, Karvonen Heinävedeltä, Kemppinen Parikkalasta, Kuikka Polvijärveltä….Kuulijoita oli saapunut ympäri Karjalaa y.m. muista maakunnista aina Uudeltamaalta asti…

Sutinen, Sylvia; Joensuun lestadiolainen Lähetysyhdistys viettää ensi sunnuntaina 100-vuotisjuhlaansa. Kirkkotie 9.3.1994.

Sutinen Sylvia; Herätysliikkeet kirkon rikkaus". Joensuun Lestadiolainen Lähetysyhdistys 100 vuotta. Kirkkotie 23.3.1994

Vaherjoki, Vellamo; Eino Vaherjoen muistolle. PMS 22/11.5.1978.
-asetettiin puhujaksi Joensuussa, jossa asui 1935-1936
-toimi kunnan rakennusmestarina 1939, ja oli perustamassa sinne rauhanyhdistystä
-valittiin Sortavalan maalaiskunnan rakennusmestariksi 1943.
Vaherjoki, Eino; Saattaa pian olla minunkin vuoroni. Eino Vaherjoen seurapuhe Haapajärven suviseuroissa 1977. Artikkelissa myös Eino Vaherjoen elämäkerta. PMS 23/4.6.1997.

Jurva
Rauhan Side 4/2001
Sokea valon näyttäjä. Muistoja saarnaaja Herman Hydenistä
Herman Hyden syntyi 20.6.1869 ja kuoli 21.3. 1944 Jurvassa. Hän oli 1890-luvulla Amerikassa ja oli töissä kivilouhimossa. Hän menetti siellä näkönsä, kun kivipanos räjähti ennen aikojaan. Yhtiöllä ei ollut vakuutusta ja hänet toimitettiin Suomeen. Avioliiton hän solmi 1921

Juva:
J(unttila), I(rja): Kalle Malmberg (1898 – 1983). SLL 3/1996, 16:
*13.2.1898 Mikkelissä > 1902 Juvan Kuosmalan kylään, seudulla voimakkaat herätyksen ajat, vanhemmat saivat parannuksen armon, solmi avioliiton 1921 Olga Maria Purasen kanssa, perhe muutti Juvan Nääringille, perheeseen syntyi kuusi lasta. Kahden lapsen poismeno puhutteli ja Malmbergit saivat parannuksen armon 1930-luvulla. Kalle Malmberg toimi kotikylällään pyhäkoulunopettajana ja puhujaksi hänet siunattiin 1937. Saarnamatkoja hän teki lähinnä Etelä-Savossa. Kalle Malmberg oli 1960 perustetun Juvan Rauhanyhdistyksen perustajajäsen ja kuului monet vuodet sen johtokuntaan. Kalle Malmberg kuoli 12.7.1983.
Mikkelin syysseurat siunausrikkaat. Sanan satoa 1880-luvulta. PMS 37/1956
Kalle Paavilainen puhutteli 1880-luvulla markkinaväkeä ja puhui parannuksen ja syntien anteeksiantamuksen sanoja toisille. Paavilainen ja Aaretti Manninen olivat Juvalla toimivia evankeliumin saarnaajia. Valkjärveläin Mikko Ellonen kiersi lumppujen ja muurahaisten munien keruumatkoilla 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä Miikelin seudulla saakka. Moni sai hänen kauttansa kuulla ensimmäisen kerran syntien anteeksiantamuksen. Kalle Maljasen, Antti Valkosen ja August Lindin talot Juvalla (???onko virhe, Maljanen asui Puumalassa, Valkonen Mikkelissä) olivat silloisia seurapaikkoja. 1900-luvun alkupuolen eriseurojen myrskyt veivät monet mennessään. Mm. katolilais-lainomainen henki sai huomattavan kannatuksen. Esikoislestadiolaisten rukoushuone kertoo sen voimasta.

Jyväskylä:
Ensimmäiset lestadiolaiset saapuneet Jyväskylään 1800-luvun puolivälin tienoilla. PMS 1/5.1.1955.
Jyväskylän Rauhanyhdistyksellä kaksinkertainen juhlapäivä. Yhdistyksen 75-vuotisjuhla.

Heljä Korpijoki
KeskiSuomalainen 14.10.2001:   "Runsaasta touhuamisesta ei teologisia ansioita kerry" Noorasta on kehkeytynyt 90-vuotiaan rauhanyhdistyksen aktiivi.
Jyväskylän rauhanyhdistyksellä vastapäätä istuvasta Noora Kalliorannasta, 21, on arvatenkin muutaman vuoden kuluttua tulossa mitä parhain luokanopettaja. Tummatukkainen Noora on reipas ja rauhallinen. Hän kuuntelee tarkasti, kun hänelle puhutaan ja ilmaisee itseänsä selkeästi vastatessaan. Pari vuotta sitten…

Heljä Korpijoki
(KeskiSuomalainen 14.10.2001) Pienestä siemenestä suureksi seurakunnaksi
Tänä viikonloppuna 90-vuotista toimintaansa juhlivan Jyväskylän rauhanyhdistyksen siemenet kylvettiin Keski-Suomeen yli sata vuotta sitten. Ensimmäiset vanhoillislestadiolaiset toi seudulle 1870-luvun alussa Pohjanmaalta vilkas tukkiliike ja voimakkaimmat keskukset syntyivät mm. Äänekosken Mämmenrantaan sekä Kivijärvelle. Jyväskylänkin seudulla tiettävästi liikkui 1870-luvun alkupuolella teuvalainen läkkiseppä, joka kierteli taloissa…

Laajennetun toimitalon käyttöönottojuhla. PMS 47/19.11.1986.
Kärkkäinen, Uuno I. ; "Virvoituksen ajat Herran kasvoista" usean kerran kohdanneet Jyväskylän. PMS 1/5.1.1955.
Mutanen, Ermo; Gunnar Mutanen 70 vuotta. PMS 38/17.9.1986.
-saarnaaja, poliisi
-saarnaaja Matfei (Matti) Mutasen pojanpoika
Mutanen, Gunnar: Muistelmia saarnaaja Otto Hokkasesta. Kesäpääsky 1967, 24 – 25.

Jämsä:
Eino Hietanen syntyi Jämsässä 20.3.1922… PMS 35/27.8.1997.
–saarnaaja Eino Hietasen elämäkerta:
-toimi kirvesmiehenä paperitehtaalla, parannus 1945 työtoverin välityksellä, sananpalvelijaksi 1956
–laajasti yhteiskunnallisia luottamustehtäviä:
>kaupunginvaltuustossa useita kausia, pitkään sosiaalilautakunnan puheenjohtajana, kirkkovaltuuston ja –neuvoston jäsen useita vuosikymmeniä. Jämsän Kristillisen Kansanopiston johtokunnan jäsen ja sen työvaliokunnan puheenjohtaja useita vuosia
-k. 15.6.1982

Kantola, Hanna: "Hieno tunne, kun näkee suunnitelman toteutuvan". Jämsän opiston laajennusosa valmistuu jouluksi. PMS 40/4.10.2000.
Jämsän Kr. Kansanopiston peruskorjaus- ja lisärakennushanke:
-Liikuntasalin laajennus 1999
-Toinen vaihe: laajennusosa (ruokasali, opetus- ja hallintotiloja) valmistuu joulukuussa 2000 ja jatkuu sen jälkeen peuskorjauksena....

Karjalainen, Hannu: Jämsän kansanopistolle kutsuttiin uusi rehtori. KeskiSuomalainen 18.7.2001.
Jämsän kristillisen kansanopiston uudeksi toiminnasta vastaavaksi rehtoriksi on kutsuttu rovasti Timo Tuomisto, 50. Hän on Ranuan kristillisen kansanopiston rehtori. Jämsän rehtori, rovasti Heikki Kankkonen, 59, jää osa-aikaeläkkeelle. Kankkonen on toiminut rehtorina vuodesta 1970 ja jatkaa vielä osa-aikaisena. Tuomisto aloittaa rehtorina elokuun alusta. Hänen vaimonsa Raili Tuomisto aloittaa samaan aikaan opiston koulutussuunnittelijana. Jämsän opiston kurssisihteeri Voitto Paaso siirtyy Ranuan opiston koulutussuunnittelijaksi. Kansanopiston opistoseurat kokoavat taas useampituhatpäisen joukon Jämsään ensi viikonloppuna

Kiviranta, Jorma: Elävän kristillisyyden vaiheita Jämsänjokilaaksossa. Kesäpääsky 1967, 6 –7
–saarnaaja Kalle Rasinmäen (s. 1843 Korpilahdella, k. 1922 Jämsässä) toiminnasta, kirkkoneuvoston 1886 antamasta saarnaamiskiellosta (joka annettiin myös suutari Heinoselle)
–1880-luvun lopulla lestadiolaisten määrä n. 50, 1890-luvun lopulla 60 – 70 henkeä
–seurojen järjestäjinä tulivat tunnetuiksi suutari Heinonen, nikkari Lindell ja August Piili
–tunnettuja seurapaikkoja alkuaikoina olivat Rapsulan talo Virstajärvellä, Frommien ja nikkari Lindellin talo Seppolassa, Ala-Mannisen talo Ruotsulassa, Edla Savon talo Alhojärvellä, Rikaman talo Arvajalla ja Lepolan talo Sammalalhdella
–1910 tunkeutui isoesikoisuus(huom. Ajoitus???), löi lauman kahtia, ja heti perään uusheräys (mm. Niklas Milén, joka jäi asumaan Alhojärvelle. HUOM!! Tässä selvä virhe)
–Rasinmäestä tuli uusheränneiden puhuja, Lindell ja monet muut menivät isoesikoisten puolelle
–myrskyn jälkeen vain rippeet jäljellä, noin parikymmentä henkeä, seuroja harvoin, innostus lamaantunut. V. 1927 Jämsänkoskelle muutti sähköasentaja Isak Mätäsaho>järjesteli seuroja Jämsään ja Jämsänkoskelle>piristyminen, parannuksentekijöitä, v. 1938 Pauli Kauppinen Jämsän kappalaiseksi, voimakkaat parannussaarnat, 13 vuoden kuluttua muutti pois.

Saulio, Pentti: varainhankinta käynnissä Jämsän opiston laajennukseen. PMS 49/7.12.2000.

Jämsän kristillinen kansanopisto
Webbisivut