Lestadiolaisuuden historiaan liittyviä artikkeleita
Kajaani - Pyhäntä

Kajaanin vanha rauhanyhdistyksen talo 1950-luvulla

Kajaani:  

Kirsi Haapea:
Kaleva 18.11.2001
Rauhanyhdistys juhlatalkoissa Kajaanissa
Tuhat vadelmaleivosta valmistui ja sata kiloa lohta perattiin keittokaloiksi lestadiolaisen Rauhanyhdistyksen uuden talon laitoskeittiössä paria iltaa ennen talon käyttöönsiunausjuhlaa. Vain aamuyön tunnit talo on ollut pimeänä, muut ajat on väkeä touhunnut talkoissa, yhdistyksen jäsen Irja Saarinen kertoo.

Heikkilä, Kyösti; Muistikuvia kajaanilaisesta saarnaajasta Roope Vepsäläisestä.. PMS 6/10.2.1993.
Heikkilä, Kyösti; Elämänleipä tuli nälkämaahan. Lestadiolaiskristillisyyden tulosta Kajaaniin noin120 vuotta. PMS 6/10.2.1993.
J(unttila), I(rja): Arne Vasunta (1891 – 1943). SLL 1/1995, 18.
J(unttila), I(rja); Eino Rimpiläinen (1894 – 1980). SLL 3/1995, 16.
Junttila, Irja: Pentti Koskelo (1917 – 1995). SLL 5/2000, 14-15.
Kajaanilainen saarnaaja ja runoilija Pentti Koskelo syntyi Iisalmen maalaiskunnassa 18.12.1917 uskovaiseen kotiin. Pentti lähti 15-vuotiaana suutarin töihin Kajaaniin, jonne koko perhe muutti asumaan vuonna 1933. Avioliiton hän solmi pyhäntäläisen Mirjam Ahonpään kanssa vuonna 1937. Lapsia heille syntyi kymmenen. Elämäntyönsä Pentti teki aluksi suutarina. Sota-aikana hän toimi Puolustusvoimien autokorjaamoissa. Sen jälkeen hän oli autoilijana, työnjohtajana rakennustyömailla ja viimeksi varastonhoitajan rengasliikkeessä. Sananpalvelijan tehtävään Pentti Koskelo asetettiin vuonna 1949…Kajaanin Rauhanyhdistyksen johtokunnassa hän oli neljän vuosikymmenen ajan. SRK:n julkaisujen toimitusneuvostoon hän kuului vuosina 1970-1990. Hänen runojaan on julkaistu kahdessa SRK:n kustantamassa runokirjassa "Verraton rikkaus" (1969) ja "Koti-ikävä" (1986). Siionin lauluissa on viisi hänen sanoittamaansa ja viisi hänen uudistamaansa laulua. Pentti Koskelo nukkui vanhurskasten lepoon Kajaanissa 22.10.1995.
J(ussila), O(skari) H(eikki): Pastori Arne Eliel Vasunnan muistokirjoitus. SLL 5/1943, 102-103.
*15.7.1891 Suodenniemellä, vihittiin papiksi 1913, toimi vuosina 1917-1922 siirtolaispappina Yhdysvalloissa. Amerikasta palattuaan uskonnonopettajana Hyvinkään keskikoulussa ja sotilaspastorina, kunnes siirtyi 1927 Kajaanin kappalaisenvirkaan hoitaen samalla Sukevan ja Kajaanin varavankiloiden sekä Kajaanin yleisen sairaalan saarnaajan toimia. Arne Vasunta oli innokas isänmaan ystävä ja toimi useat vuodet Kajaanin suojeluskunnan kenttäpappina. Tutustui Kajaanissa asuessaan vanhoillislestadiolaisuuteen ja liittyi sydämen rakkauden siteillä heihin. Tämän jälkeen hän teki laajoja saarnamatkoja kotimaassa, Pohjois-Ruotsissa sekä yhden saarnamatkan Yhdysvaltoihin. Matkakumppaninan oli usein kajaanilainen Robert Vepsäläinen. Arne Vasunta sai siirtyä Jumalan lapsille luvattuun lepoon Kajaanissa 13.4.1943.
K.,H.,J.: Räätälimestari Robert Vepsäläinen Jumalan valtakunnan sananjulistajana. PMS 2/1959.
Ollikainen, Elli: Kajaani on Kainuun keskus. Kainuun keskuksen Rauhanyhdistys palvelee myös lähiseutuja
Kajaanin Rauhanyhdistyksen alueeseen kulluvat Sotkamo, Paltamo, Kuhmo ja Ristijärvi
Kajaanin Rauhanyhdistys puuhaamassa uutta ja tilavampaa toimitaloa
–piirustukset ja tontti valmiina
–rakentaminen tarkoitus aloittaa ensi kesänä
–uuteen seurasaliin tulee istumapaikkoja yli 500 ja kahvioon lisäksi runsaat 200, lisäksi parveke varaus salin takaosaan noin sadalle hengelle
Pasanen, Helvi; Rönkkö, Seppo; Rohkaisua evankeliumin työhön. Kajaanin Rauhanyhdistys 80 vuotta. PMS 8/24.2.1993.

Tölli, Pekka: Uusi toimitalo käyttöön Kajaanissa. PMS 25/20.6.2001.
Rankka vesisade ei haitannut Kajaanin Rauhanyhdistyksen uuden toimitalon esittelyiltaa lauantaina 9. kesäkuuta. Paikalla oli paljon väkeä. Illan aikana taloa esiteltiin ja kerrottiin rakentamisvaiheesta. Välillä pidettiin kahvitauko. Päätteeksi kokoonnuttiin toimitalon ensimmäisiin varsinaisiin seuroihin Juhlallinen oli se hetki, kun seuraisäntänä toiminut Kyösti Karhumaa ilmoitti tilaisuuden alkavan. Tuttu suvivirsi alkuvirtenä kajahti voimallisesti.

Marjukka Väisänen:
Kainuun Sanomat 19.11.2001.
Ihanat tila tulla sanan ääreen
Lasten ja nuorten määrän selvä lisääntyminen oli yksi tärkeimmistä syistä Kajaanin Rauhanyhdistyksen uuden toimitalon rakentamiselle. Uuden talon suojista löytyy yli 500-paikkainen seurasali ja 150 neliötä kerhotiloja. "Ihana", kiitti uusia tiloja neljän pienen lapsen äiti Minna Kopperoinen. Erityisesti häntä lämmitti lastenhoitoon tarkoitetut tilat, joihin kuuluu myös imetyshuonen kiikkutuoleineen. "Ja siinä on vieressä huone, jossa isät voivat vaikka vaihtaa vaippoja."

Kalajoki:
Lohilahti, Eeva: Minä teen teistä ihmisten kalamiehiä. Kalajoen rauhanyhdistys 90 vuotta. PMS 48/1.12.1999.
Evankeliumin sanoma on kulkeutunut Kalajoelle 1860-luvulla. Pohjoisesta Kemin alueelta, jäämereltä kalastamasta sekä Oulun markkinoilta palanneet miehet toivat jokilaaksoon viestin syntien anteeksiantamuksesta. Nälkävuodet ja kulkutaudit olivat rasittaneet väestöä ja muokanneet maaperää otolliseksi herätykselle.
Määttä, Toivo; 1860-luvun nälkävuodet valmistivat maaperää evankeliumin tulolle Kalajoelle.
Kalajoen Rauhanyhdistys 80 vuotta. PMS 45/8.11.1989.

Kalajokilaakso:
Koskimäki, Yrjö: Isak Nevasaari (1852 – 1926). Kristillisyyden lauluperinteen herättäjä Kalajokilaaksossa. SLL 4/1996, 14 – 15.
*6.3.1852 Sievissä, asui suurimmana osan elämäänsä Nivalassa ja Ylivieskassa, kuoli 7.10.1926 Ylivieskan Raudaskylässä. Julkaisi Ylivieskassa vuonna 1901 "Walituita hengellisiä lauluja Siionin matkamiehille"

Kangasala:
Kangasalan Sanomissa vuonna 1991 ollutta sanomalehtiosastokirjoittelua, joka liittyi vanhoillislestadiolaisen pastorin ja Kanta-Espoon seurakunnan virallisen apulaisen Seppo Särkiniemen ja Kangasalan seurakunnan virallisen apulaisen, pastori Auni Kaipian väliseen vaaliin molempien hakiessa Kangasalan seurakunnan 4. kappalaisen virkaa:
KS 26.4.1991:
Nimim. Vaivattu sielu: Miksi ei kolehtia kurdeille?;
Nimim. Äänestän pappia: Kysymys seurakunnalle
Nimim. Eivät hame tai housut ratkaise
KS 30.4.1991:
Vesa Heikkinen: Raamatulla vain yksi kanta
Olli Kaskelma: Millainen työntekijä seurakuntaan valitaan?
KS 3.5.1991:
Pentti Hytönen (khra): Kolehtiasiaa
Nimim. Arka seurakuntalainen: Vieläkin papin vaalista
Nimim. Ihmettelevä: kenelle seurakunnan paimen valitaan?
Nimim. Maallikko: Vaalin kynnyksellä
Eila Smolander: Voiko vain mies olla pappi?
Veikko Teinilä: Mennään äänestämään.
Sylvi Valkeajärvi: Unohtuiko tärkein?
KS 7.5.1991: Auni Kaipia kappaiseksi.
Auni Kaipia sai vaalissa 562 ääntä ja Seppo Särkiniemi 337 ääntä. Äänestäjiä oli yhteensä 905 ja äänestysprosentti 6.5

Kangasniemi;  

Haimilahti, Raimo; Ukko-Pekan todistus. Rauhan Side 4/1996, 18.
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Rauhan Side 4/1996, 16 - 20.
-sisältää jonkin verran tietoa myös Kangasniemen lestadiolaisuudesta
Pelkonen, Ari; Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä Kangasniemellä kokosi runsaasti kuulijoita. PMS 11/16.3.1994.
-sisältää jonkin verran tietoa myös paikkakunnan lestadiolaisuuden historiasta.

Kannonkoski:  

J(unttila), I(rja): Frans Leppänen (1917 – 1976). SLL 9/1995, 18.
Kannonkoskelta kantautunutta. PMS 13.31.3.1955.
Kotilainen, Virpi: Kannonkosken toimitaloa voi pitää jopa nähtävyytenä. PMS 41/13.10.1999.
Toimitalo kesäkäytössä, vapusta pyhäinpäivään. Toiminut aikaisemmin kahvilana, matkahuoltona ja metsänhoitoyhdistyksen toimistona. Rauhanyhdistykselle talo ostettiin 1970-luvulla

Karinainen:
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Heikinsuo. Rauhan Side 4/12979, 20 - 21.
Poisnukkuneita: Saarnaaja Leo Toivosen (*1.6.923 Karinainen, k. 6.10.1996 Aura)
-toimi Karinaisten Heikinsuon rukoushuoneella aluksi tekstinlukijana vuodesta 1951 ja pian saarnaajana.
Poisnukkuneita Saarnaaja Pekka Toivosen muistokirjoitus. Rauha Side 2/1992, 4.
*15.12.1931 Karinainen, Heikinsuo, 1950-luvun puolivälissä saarnaajaksi, k. 6.1.1992.

Karjala

J(ussila), O(skari) H(eikki): Työmaalta. SLL 3/1925.
Karjalassa on myös Herran elovainio virkistynyt. Monissa seurakunnissa, missä Jumalan työ on kuluneina aikoina ollut ikäänkuin seisahduksisssa, se on nyt mennyt suuresti eteenpäin, paikoittain jopa suurella voimalla. Tänä talvena on veli R(oope) Vepsäläinen kulkenut ympäri useissa Karjalan seurakunnissa julistaen parannuksen ja syntein anteeksiantamisen evankeliumia. Hän alkoi Karjalan-matkansa Viipurista lokakuun 19. päivänä, josta kolmipäiväisten seurojen jälkeen siirtyi Koiviston saarille, kirkonkylään ja (Koiviston) Humaljoelle. Kaikkialla oli suuret kansanjoukot sanan

Jussila, Heikki: Lähetysmatka palautetulle alueelle. SLL 5/1943.
Kun tämän Siionin Lähetyslehden lukijoille on mielenkiintoista saada sanomia yleensä
Karjalan kristillisyydestä ja erittäinki luovutetulta alueelta, niin otan vapauden joillakin
sanoilla kertoa niistä kahdesta lähetysmatkasta, joilla olen tämän talven aikana mukana
ollut.Ensimmäisellä matkalla saavuimme lokakuulla rakkaan veljen ja uskollisen
työntekijän Herran viinimäessä Jaakko Kanniaisen kanssa Luumäen Patolahdessa veli
Otto Aapron² taloon, josta hän saattoi hevoskyydillä meidät yli kahden peninkulman
matkan veljensä Matti Aapron³ luo Ylämaan Ihakselan kylään....

Karunki

Tervahauta, Eija; Vinttikaivoon ripustettu faana ilmoitti seurojen alkavan. Karungin
Rauhanyhdistys 70 vuotta. PMS 48/25.11.1998.
Tuomaala, Raija; "Jumalan tulet syttyivät pohjoisella maalla". Välähdyksiä Karungin Rauhanyhdistyksen 60-vuotisjuhlasta. PMS 34/24.8.1989.

Keitele:
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Keitele. Rauhan Side 3/1994, 12 - 14.

Kemi:

Herrassa nukkuneita. SLL 1/1928, 12
Viime marraskuun 14. Päivänä kuoli Kemissä pitkällisen sairauden jälkeen faktori Juho Heilala 49 vuoden ikäisenä. Hän oli syntyisin Paavolasta. Oulussa hän kävi aikoinaan kirjaltajanopin muuttaen sitten Kemiin, jossa toimi faktorina sikäläisessä kirjapainossa. Myöhemmin hän perusti sinne oman kirjapainon. Kunnallisiin toimiin faktori Heilala otti osaa kuuluen m.m. köyhäinhoitolautakuntaan parinkymmenen vuoden ajan. Kaupunginvaltuustoon hän myöskin kuului pitkät ajat. Valtion tulo- ja omaisuusverolautakunnan puheenjohtajana hän oli muutaman vuoden ajan. Juho Heilala oli laajalti tunnettu valistuneena kristittynä ja kristillisyyden toimihenkilönä. Niin oli hän mm. Siionin Lähetyslehden toimittajana lehden perustamisesta vuodesta 1911 vuoteen 1919 ja se painettiin mainittuna aikana hänen kirjapainossaan.
Kemin Rauhanyhdistys valmistautuu 100-vuotisjuhlaan. PMS 6/8.2.1989
Kallioranta, Niilo; "Kemin Rauhanyhdistyksen jäsenmäärä hieman yli 200". PMS 6/8.2.1989
Kemin Rauhanyhdistys 100 vuotta. PMS 6/8.2.1989.

Jussi Miettinen
Pohjolan Sanomat 11.12.2001
Keskusneiti jännitti Kemin valtausta
100 vuotta Alma Tähtinen 11.12.2001
Neiti Alma Tähtinen oli 44-vuotias, kun saksalaiset polttivat hänen kotitalonsa VäinöIässä sodan päättyessä. Seikka hätkähdyttää, kun sitä pysähtyy pohtimaan. Se tarkoittaa sitä, että Tähtinen oli 16 vuotta Suomen itsenäistyessä ja 68-vuotias, kun ihminen astui ensi kertaa kuun kamaralle. Tänään tiistaina 100 vuotta täyttävä Tähtinen on nähnyt elämänsä aikana

Rauhala, Panu-Pekka: "Siirryn syrjään hyvällä mielellä". Rovasti Niilo Rauhala eläkkeelle. PMS 37/15.9.1999.
Artikkeli kertoo Niilo Rauhalan 5.9.1999 pidetysitä läksiäisjuhlista ja hänen panoksestaan kirkon eri tehtävissä. Artikkelissa on myös lyhyt yhteenveto hänestä seurakunnallisessa, kirkollisessa ja kirjallisessa työssä:
>vihittiin papiksi 1963, Kemin srk:n virall. apul. 1963-68, I kappalaisena 1968-77 ja sairaalateologina 1977-99. Suomen kirkon virsikirjakomitean jäsen 1974-1984, toimi raamattukäännöstyön Vanhan Testamentin pääkäännösyksikössä äidinkielen ja tyylin asiantuntijana, kirkon käsikirjakomitean jäsen vuodesta 1993, ja osallistunut Ruotsin kirkon virsikirjan käännöstyöhön vuodesta 1968
Runoteokset:
Tähän päättyy kesä 1967
Joki virtaa nyt eikä liiku 1969
Kuuntelen sydämeni ääntä 1971
Lumen ja auringon välissä 1973
Meren läheisyys 1975
Sade ja elämä, jäljittelemättömän runsas 1976
Valossa näkyy kirjoitus. Runot 1967-1976. 1977
Lähellä pyhää aamua 1979
Ikkuna rohkeuteen 1981
Mellan snön och solen (käännös Bengt Pohjanen)
Ruoko ja liekki saavat elää 1983
Hiljaisuus on avara huone 1984
Jos kuulisin veden heräävän 1987
Purjeitten nopeat varjot 1989
Tänä yönä puun kirkkaus 1992
Taivas käsissä sykkii 1993
Jos sinut ymmärtäisin 1995
Kuljen lähteitä lähellä 1996
Enemmän kuin tuhat väitettä 1998
Palkinnot: Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1974 ja 1988, vuonna 1990 hänelle myönneettiin <Pro Finlandia-mitali.
Sorjanen, Merja; Vanhin toimitalo. PMS 9/3.3.1999.
Telkki, Pertti; "Kemissä eletään kansankirkon perinnettä". PMS 6/8.2.1989.

Kempele:

Ahola, Maritiina: Murrossa on mukavaa. Toimitalon laajentaminen käynnistyy. PMS 38/22.9.1999.
Muuron Rauhanyhdistys on perustettu 1957, murtolaisista puolet asuu kempeleen, puolet Tyrnävän kunnassa. Kempeleen puolelle rakennettiin vuonna 1987 toimitalo, jossa tilat 118 hengelle. Rauhanyhdistyksen jäsenmäärä tuolloin 73 henkeä. Vuoden 1999 vuosikokouksessa todettiin sen nousseen 177 henkeen ja alle 15-vuotiaat mukaan laskettuna jo 447 henkeen > Toimitaloa laajennettava, aloitetaan vuonna 2000.

Heinänen, Hannu; Murron Rauhanyhdistys juhli 30-vuotistaivaltaan ja toimitalonsa avajaisia. Iloitkaa Herrassa. PMS 8/18.2.1987.

Määttä, Pauli: Murron Rauhanyhdistys myy toimitalonsa. PMS 15/12.4.2000.
Vuosikokouksessa Murron rauhanyhdistyksellä käytiin laaja ja monipuolinen keskustelu toimitalon myynnistä. Johtokunnalle annettiin yksimielisesti valtuudet jatkaa talon myyntiä saadun tarjouksen perusteella. Samalla etsitään tonttia uudelle toimitalolle. Rauhanyhdistyksen jäsenmäärä on jatkanut kasvuaan lähestyen 200 jäsenen rajaa….

Pudas, Minna: Jumala on antanut työn ja kasvun ajan. Murron Rauhanyhdistys 40 vuotta. PMS 10/5.3.1997.

Johannes (Juho) Ratinen 1.7.1912 – 8.8.2000. PMS 33/16.8.2000.
*Suistamon pitäjässä, avioitui 4.7.1937 Hilja Nissisen kanssa. Pariskunnan ensimmäinen koti sijaitsi Suistamon Koiton kylässä. Evakkotaipaleelle ensin Lapuan Kauhajärvelle, sitten Polvijärvelle ja lopulta Kempeleeseen, jonne Ratiset rakensivat oman kodin…Perheeseen syntyi 11 lasta…"Parannuksen armon" Ratiset saivat vähän ennen joulua 1954. Sananpalvelijan tehtävään Juho Ratinen siunattiin vuonna 1957. SRK:n lähetyspuhujana Juho Ratinen toimi 1960-luvulta alkaen…Eläkkeelle siirryttyään Ratiset muuttivat Joensuuhun….

Rauhala, Panu-Pekka & Määttä, Toivo: "Älkäämme unohtako anteeksipyytämistä ja anteeksiantamista. Kempeleen Rauhanyhdistyksellä 60-vuotisjuhla. PMS 14/7.4.1999.

Riihimäki, Timo; Kempele - kehittyvä kunta. Piispantarkastuspöytäkirjat kertovat. PMS 13/30.3.1988.
-artikkelissa käsitellään Kempeleen seurakunnan piispantarkastuksissa lestadiolaisuudesta ja muista
herätysliikkeistä annettua kuvaa  

Keski-Suomi:

Hintikka, Niilo; Vanhoillislestadiolaisuus Keski-Suomessa. Keskisuomalainen 28.6.1987.
Heikkilä, Ulla-Maija Uittomiehet toivat uskon Keski-Suomeen. Liitto 28.6.1987.
Heinänen, Hannu; Elävä kristillisyys Keski-Suomessa 1. maailmansotaan saakka. PMS 25/17.6.1987.
Keski-Suomeen vesiä pitkin. Hankasalmen Sanomat 26/25.6.1987.
Lohi, Seppo: Keski-Suomen lestadiolaisuus.

Mutanen, Ermo; Tuokiokuvia Keski-Suomen kristillisyydestä. Tukinuittoa ja evankeliumin kylvöä. PMS 25/17.6.1987.  

Kestilä:
Vanhaa saarnaajaa muistellessa.
Gabriel Halonen eli Lotvonen (Halo-Kaaperi). PMS 49/8.12.1966  
Siionissa tunnettu ja kauan Herran elopellolla työssä ollut Gabriel Halonen kuoli Kestilässä 21.10.1936 lähes 85 vuoden iässä. Hän oli syntynyt Utajärvellä 24.11.1851 Kustaa Lotvosen ja hänen vaimonsa Anna Leenan poikana, jolle tämä raamatullinen nimi kasteessa annettiin. Halolan isännäksi tultua ja Kaisan kanssa avioiduttua

Kiiminki:

Avajaisseurat Kiimingissä.PMS 25/25.6.1980.
Kallunki, Uuno; Juuso Runtti, Jumalan valtakunnan ja yhteiskunnan palvelija. Siionin Joulu 1968, 22 – 23, 39.
*2.3.1854 Kiimingissä, k. 16.4.1927
–maanviljelijä, saarnaaja, valtiopäivämies (1907, 1908, 1917, 1918), kirkolliskokouksen maallikkoedustaja (1913 ja 1923), Kiimingin kirkkoneuvoston jäsen ( vuodesta 1892 – kuolemaansa asti). Presidentin valitsijamies kaksi kertaa.
Kiimingin Rauhanyhdistyksen historiikki. PMS 25/25.6.1980.
Mikkonen, Ulla; Kiimingin RY 50 vuotta. PMS 36/2.9.1998.
Pentikäinen, Samuli: Pakolan Erkki. Kesäpääsky 1965, 24 – 25.
*1852 Kiimingin Alakylässä, alkuperäinen sukunimi Haipus > 1878 muutti Savilaaksoon vaimonsa kotitaloon, sukunimeksi Savilaakso, k. elokuussa 1911
–aluaan heränneitä eli kiiminkiläisittäin "kerettiläisiä"
–"parannus vähän yli 20-vuotiaana, saarnaajaksi kohta "parannuksentekonsa" jälkeen, kiersi saarnamatkoilla kotiseutunsa lisksi Etelä-Pohjanmaalla ja Savossa, uusheräyksen tultua lakkasi joksikin aikaa puhumasta  

Kinnula:  

Junttila, Irja: Vihtori Storck (1911-1993). SLL 10/2000.
Kinnulalainen Vihtori Storck muistetaan maanviljelijänä, sananpalvelijana ja taiteilijana. Hän syntyi Kinnulassa 22.6.1911 Helmi ja Elias Storckin seitsenlapsiseen perheeseen....Kinnulassa oli voimakasta herätyksen aikaa 1930-luvun alussa. Kymmenet nuoret saivat tuolloin parannuksen armon. Heidän joukossaan oli myös Vihtori, joka otti vastaan evankeliumin marraskuussa 1932....Puhujan tehtävään hänet asetettiin vuonna 1933....Vihtori Storckille uskottiin luottamustehtäviä myös kirkollisten ja yhteiskunnallisten asioiden hoidossa. SRK:n johtokuntaa hän kuului vuosina 1962-1981. Avioliiton Vihtori Storck solmi kinnulalaisen Hilda Hännisen kanssa vuonna 1929. Heille syntyi yksi tytär.....Hilda-puoliso kutsuttiin vanhurskasten lepoon vuonna 1976. Uuden avioliiton Vihtori Storck solmi Aune Tornbergin kanssa.....Vihtori Storckin matka päättyi 18.8.1993....

Kilponen, Esa; Puhujakielto poistui, epätietoisuus jäi. Keskisuomalainen 4.6.1992.
Kilponen, Esa; Jäikö kissa vielä pöydälle ? Keskisuomalainen 4.6.1992.
Kinnulan RY:n 50-vuotishistoriikki. PMS 44/1.10.1978.
Lihaa koeteltiin pakkasella. Kirkkoherra hiihti pelkät monot jalassa. Iltalehti 5.6.1992.
Räihä, Juhani: Kinnulan seurajärjestelyjen historiaa. "Seurapataan ostettiin lehmä tai sika". PMS 6/5.2.1997.
Urpi, K.E.; Herätyksen aikoja muistellessa Kinnulassa.

Viiperi, Kari:  
KeskiPohjanmaa 4.4.2001.
Ristiriita seurakunnassa. 
Kinnulan pappia ja diakonissaa yritetään kammeta viroistaan.
Kinnulan kirkkoherra ja ruustinna kokevat joutuneensa pappilassa maanpäälliseen kiirastuleen. Heidän käsittääkseen pieni, mutta ärhäkkä klikki hiillostaa heitä sinnikkäästi ja määrätietoisesti ulos viroistaan.

Kittilä:

 Kittiläinen maallikkosaarnaaja Olli Puljula

Kittiläläinen maallikkosaarnaaja, valtiopäivä- ja kirkolliskokousedustaja Fredrik Paksuniemi

G(ustafsson), K(ari); Juhlaseurat Kiistalassa. PMS 38/17.9.1980.
Karila, Pentti: Uskon saarna ei ole muuttunut. Kittilän Rauhanyhdistys 50 vuotta. PMS 33/16.8.2000.
…Kittilän Rauhanyhdistyksen perustamispäivämääräksi on kirjattu 7 heinäkuuta 1950. Paikka oli Kittilän pappila, jossa pidettiin seurat…
Karila, Pentti: Kittilän Rauhanyhdistys vietti juhlaa. PMS 33/16.8.2000.
…Olli-Matti Tervaniemi on ottanut tehtäväkseen kirjoittaa Kittilän lestadiolaisen herätyksen historiaa. Juhlassa esittämässään katsauksessa hän totesi, että herätys tuli Kittilään 1840-luvulla…
…Kittiläläissyntyinen runoilija Niilo Rauhala kirjoitti runon "Ei yötä vetten yllä" tätä juhlaa varten Runo sai ensiesityksensä, kun juhlakansa lauloi sen virren 331 sävelmällä…
Pitkänen, Juhani; Otteita Kittilän Rauhanyhdistys r.y:n historiasta. PMS 38/17.9.1980.
Kuha, Matti; Pakki-saarnaajaa muistelemassa. August Loukinen muistelee pietarilaista saarnaja August Backia) PMS 13/25.3.1987.
-uusheräyksen ja vanhoillisuuden taistelua Kittilässä, Heiskasen toiminnasta

Kiuruvesi:
Jokitalo, Irja; Tuli tuhosi toimitalon Kiuruvedellä. PMS 22/31.5.1995.
Räihä, Kaija; Elävän kristillisyyden vaiheita Kiuruvedellä. PMS 13/25.3.1987.
Räihä, Kaija; Tuhlaajapojan tarina. Setäni August Kananen kertoi ja muisteli. PMS 14/1.4.1987.
-hieman myös Kiuruveden lestadiolaisuuden historiaa

Kivijärvi:

Jorma Kiviranta
Päivämies 37/12.9.2001
Kivijärven pappilahistorian kertomaa
Jorma Kivirannan kertoma historia alkoi elää vierailijoiden mielissä, sillä he kuulivat oman edesmenneen pappinsa, Arthur Leopold Heidemanin, toimineen papin tehtävissä Kivijärvellä vuosina 1888-1890. Nuori Heideman oli palavasieluinen ja suorasanainen saarnamies. Saarnat paransivat ja pahensivat. Paikkakunnalla syntyi herätyksen aikoja, mutta muutamat tekivät papista kanteluja, ja hänet erotettiin papinvirasta vuodeksi 1890.

Lepistö, Einari: Nuoruusmuistot herätysajoilta Kivijärvellä lämmittävät USA:ssa. PMS 3/15.1.1959.
_Lempi Heidemanin (os. Kranck) muistelua
Paananen, Antti: Muistelmia "Läntän taatasta". Pääsiäissana 1978, 32 – 33.
= talollinen Jalmari Paananen vanhempi, 16.8.1886 Kivijärvellä, "parannus" todennäköisesti 1909 Pekka Fredrik Lappalaisen pitämissä seuroissa, avioitui 1907 Emma Kleenin kanssa, 15 lasta, oli kuten samanniminen vanhin poikansa, puhuja, lähinnä Keski-Suomen alueella tunnettu sananjulistaja, useita yhteiskunnallisa ja seurakunnallisia luottamustehtäviä; kirkonisäntä, pankinjohtaja, kunnallisissa luottamustehtävissä.
–saarnavirsinä: "Ah, Jeesus ole kanssamme" ja "Ah, kuinka taivaan valtakunta". Läntän tuvassa usein laulettuja Siionin lauluja olivat: "Jeesuksen veren ääni", "On lepopaikka suloinen" ja "Herra Jeesus verellänsä"
Paananen, Maire; Elävä usko kulkee sukupolvesta toiseen Pyhän Hengen vaikuttamana. Kivijärven Rauhanyhdistyksen 60-vuotisjuhlaseuroissa. PMS 39/27.9.1995,

Runojen innoitus löytyi usein luonnosta!
Väinö Havaksen runot äänitteen aiheena Jämsän opistolla . (Anne Remes & Mika Sivula (PMS 20/16.5.2001))
Syyskesällä tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä elokuun 21. päivän vastaisesta yöstä, jolloin Kivijärven kirkkoherra, kansanedustaja Väinö Rafael Havas kaatui Suvilahden taistelussa. Hän oli komppaniansa päällikkönä tähystämässä vihollisen hyökkäysvaunua, kun luoti osui suoraan sydämeen. Toteutui se kohtalo, jota Havas oli aavistellut aikaisemminkin ja kuvannut esimerkiksi runossaan Viimeinen komppania. Jämsän kristillisellä kansanopistolla on menneen talven aikana muisteltu Väinö Havaksen…

S(ivula), M(arja)-L(iisa): Esa Tuomaala (1941-1985). SLL 4/1999, 16 – 17.
*7.4.1941 Perhon Liukonkylällä uskovaisen perheen nuorimpana lapsena, vihittiin papiksi Oulussa 1963>Taivalkoski>Kuusamo>Ullava>Haapavesi>1969 Kivijärven kirkkoherraksi, solmi avioliiton paavolalaisen Anja Mustosen kanssa 1963, perheeseen syntyi kahdeksan lasta, asetettiin puhujaksi opiskeluaikanaan Helsingissä 1961. Kirjoitti opinnäytetyönään Perhon seurakunnan historian "Erämää ja alttari".
Tuomaala, Raija; "Sydän-Suomeni herkän kuvan näen sieluuni piirtyneen"-seuravieraana Kivijärvellä. PMS 23/8.6.1988.
Viljanen, Paavo: Kivijärven herätyksen alku. Maitojyvä 1954, 4 – 6.
–pitäjän ensimmäinen lestadiolainen oli nahkuri Juho Johansson, joka muutti Kivijärvelle Korpilahdelta 1880 (*25.6.1836), oli saanut elävän uskon lahjan työmatkoillaan Pohjanmaalla. Nahkuri Johansson oli itsekin siunattu puhujaksi, ei liikkunut laajalti, mutta puheli Pajamäellä mökissään sinne kokooontuneille kyläläisille. Heidemanin tulo ja kirkkoherra Frans Petter Krankin parannuksenteko sai herätyksen voimallisesti käyntiin.
Viljanen, Paavo: Nuorena pappina Kivijärvellä. Maitojyvä 1964, 20 – 22.

Koillismaa:
Pentikäinen, Samuli: 100 vuotta Parkajoen Koillismaalle suorittamasta lähetysmatkasta. Siionin Joulu 1974, 46 – 47.
Rontti, Urpo: Ajankohtaista Koillismaan lähetysalueelta. SLL 3/2001, 6 - 7.
...Koillismaan lähetysalue käsittää Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon alueet...Kuusamossa toiminnan vilkkain vahe oli 1960- ja 1970-luku. Silloin vilkkaita kyliä olivat esimerkiksi Käylä, Vuotunki, Määttälä, Kuoliovaara ja Vasaraperä. 1970-luvun maaltapaon myötä kylät alkoivat hiljentyä. Radikaalein oli 1990-luvun lama ja sen seurauksena tullut yhteiskunnan rakennemuutos. Kokonaiset kylät kylmenivät ja koulut lakkautettiin. Jäljellä on vain vanhuksia, jotka muuttavat taajamaan palvelujen lakattua. Samalla hiljenee myös rauhanyhdistyksen toiminta. Kuvaaavaa on, että esimerkiksi Pudasjärvellä, jossa on ollut parhaimmillaan 30 rauhanyhdistystä, on tällä hetkellä jäljellä 12 yhdistystä...Vanhoja seuraperinteitä on Koillismaalla ollut näkyvissä hyvin pitkään. Vanhemman väen keskuudessa oli tyypillistä vielä 1970-luvulla, että seuraväki "eli" puheen mukana lausuen silloin tällöin hyväksyviä kommentteja puheen aikana. Vielä kymmenen vuotta sitten muun muassa Posiolla oli tällaista tapaa. Hyvin pitkään erityisesti sivukylillä oli myös tapana, että seuraväki kävi seurojen päätyttyä pyytämässä puhujalta siunausta henkilökohtaisesti. Tällöin puhujan luokse saattoi olla suoranainen jono......

Koivisto:

Hirvisuo, Erkki; "Kui hyvä miel' miull' on!". Erään evakon 96-vuotispäivillä Tavastilassa. PMS 48/29.11.1989.
-Koiviston kätilön Aino Peltosen elämänvaiheita
Hoikkala, Gabriel; Vanhurskasten päivät ovat Jumalan kädessä, ja ei kuoleman vaiva lähesty meitä". (muistokirj.). PMS 15/8.4.1998.
Gabriel l. Kaapo Hoikkala 80 vuotta. PMS 24/11.6.1986.
Kinnunen, Pekka; Elämänpolku johti Koivistolta Temmekseen. PMS 18/2.5.1991.
-saarnaaja Gabriel Hoikkalan elämänvaiheita
Kupsala, Jari; Mauno Koivuneva 85 vuotta. "Kun kymmenvuotiaana poikana tein mielessäni päätöksen, että minusta tulee pappi, niin mieltäni jäi jatkuvasti epäilyttämään, osaanko varmasti opettaa oikein. PMS 9/1.3.1989.

Kokemäki:

Vuonokari, Pekka: Juhlaseurat Kokemäellä. Jumalan seurakunta on äiti. PMS 25/20.62001.
Kokemäen Seudun Rauhanyhdistyksen kesäseurat kesäkuun toisena viikonvaihteena olivat samalla 40-vuotisjuhlaseurat. Puhujina olivat Heikki Hurtig,  Yrjö Tala ja Juhani Uljas, joka toi yhdistykselle SRK:n tervehdyksen. Yhdistyksen 40-vuotishistoriikin esitti johtokunnan varapuheenjohtaja Veikko Ruusuvuori. Kokemäen Seudun Rauhan- yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluu kolme kaupunkia, Kokemäki, Harjavalta ja Huittinen. Näiden lisäksi toimintaa on seitsemän seurakunnan alueella. 
Tapio, Ilari: Rauhanyhdistys talkoili toimitalon Kokemäelle. Satakunnan Kansa. 2.12.1994.
Rauhanyhdistys talkoili toimitalon Kokemäelle Vanhoillislestadiolaisilla oli monta kannustinta oman talon pystyttämiselle. Paikka on rauhallinen, vaikka jopa lentokenttä on muutaman kilometrin päässä.
Talkoohenki ei ole kuollut Suomesta. Satajäseniselle Kokemäen Seudun Rauhanyhdistykselle se on voimavara, jolla on saatu pystyyn lähes 470 neliömetrin moderni toimitalo Pitkäjärven seudun rauhalliseen kangasmaisemaan. Keväällä 1993 aloitetut rakennustyöt huipentuvat avajaisjuhlaan ensi sunnuntaina. Vaalein pastellisävyin sisustettu talo käsittää 150:n istumapaikan seurasalin, sakastin, kerhohuoneen, kahvion, laitoskeittiön ja muina tiloina esimerkiksi lastenhoitohuoneen. Kustannusarvio

Läpi kaupunkeja ja kyliä. Kokemäki-Huittinen-Vammala. Rauhan Side 3/1986, 10 - 12.
Valli, Aune; Wirtanen, Väinö, Vuorisalo, Sirkka; Kokemäen Seudun Rauhanyhdistys sai oman toimitalon. PMS 50/14.12.1994.

Kokkola:
Lohi, Seppo: Kokkolan lestadiolaisuuden varhaisimmat vaiheet. Siemenet Kalajoen markkinoilta. PMS 25/23.6.1999.
Lohi, Seppo: "Uusi usko" Kalajoen markkinoilta. Kokkolasta lestadiolaisuuden "säteilykeskus". KeskiPohjanmaa 25.6.1999.
Uljas, Juhani Suviseurat lähestyvät. SLL 4/1999, 18-19.
Kaarlepyyn Bredvikenissä pidettäviin suviseuroihin liittyvä artikkeli, jossa käydään lyhyesti läpi seudun lestadiolaisuuden historiaa. Hajaannuksista todetaan seuraavaa:
"Vuosisadan vaihteen hajaannus lestadiolaisuudessa koetteli myös ruotsalaista Pohjanmaata. Kokkolan seudulla uusheräys sai jonkin verran kannattajia,varsinkin,, kun muutamat puhujat siirtyivät siihen. Enemmistö jäi kuitenkin vanhoillisuuteen. Kun kolme vuosikymmentä myöhemmin vaikeat opilliset myrskyt taas kohtasivat Siionia, kävi niin kohtalokkaasti, että riotsalaisen Pohjanmaan kristityistä valtaosa meni pikkuesikoisuuteen. Syitä tähän ratkaisuun voi vain arvailla. Ensi kesän suviseurat järjestetään seudulla jossa edelleen toimii vilkkaasti lestadiolaisuus, joka ei kuitenkaan ole meidän kanssamme samassa hengessä."

Kolari:
Heino Hakso 4.12.1923 – 30.7.1999. PMS 31/4.8.1999.
Syntyi uskovaiseen kotiin Kolarin Honkaniemessä, jossa asui koko ikänsä, toimi maanviljelijänä, solmi avioliiton Maila Molkojärven kanssa, perheeseen syntyi seitsemän lasta. Kutsuttiin sananpalvelijan tehtävään 1964. Toimi monissa kunnallisissa luottamustehtävissä, mm. kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa sekä seurakunnallisissa luottamustehtävissä.
Hakso, Heino; Kuin keväinen tunturitulva. Evankeliumin leviämisestä Kolarissa.. PMS 18/26.4.1972.
Kallioranta, Niilo; Kolarin ja sen ympäristön Rauhanyhdistys vietti 40-vuotisjuhlaansa. PMS 20/17.5.1995.
Kallioranta, Niilo; Evankeliumi on tullut taivaasta. Heino Hakson laatiman 40-vuotishistoriikin mukaan. PMS 20/17.5.1995.
Mitä korpelalaisuus oli ? Eräs raivoisa pimeyden henkivalta entisillä elävän kristillisyyden valtamailla. Tyyne Vaattovaara kertoo korpelalaisuudesta ja hieman Aatu Heiskasen toiminnasta. PMS 18/30.4.1957.
Liike sai Suomen puolella kannatusta Kolarin Sieppijärvellä, josta kaksi miestä, Manne Satta ja Mauno Käkivaara lähtivät Torniojärven jäälle odottamaan arkkia, jonka piti noutaa heidät taivaaseen
Peloittavat mittasuhteet sai eräs eksymys Kolarissa n. 40 v. sitten. Kristillisyyden järjestynyt lähetystoiminta olisi voinut torjua vaaran. PMS 18/30.4.1957. Emäntä Sandra Vanha Kolarin Kurtakosta kertoo:
Heiskasen liikkeen vaikutuksesta paljon entisiä kristittyjä erosi kirkosta antaen kastattaa uudestaan itsensä. On ihmeellistä, että aivan vanhat ja erittäin elävät kristityt menivät tähän liikkeeseen, mikä tuli kristtyjen keskuuteen laestadiolaisena liikkeenä. Tällaisia liikkeitä kuten korpelalaisuus ja skutnappilaisuus, voi hyvin syntyä, kun mitään järjestettyä lähetystyötä ei vielä ollut ja kaikki, jotka sanoivat itseään saarnamiehiksi, otettiin vastaan. Uskottomat menivät aivan sekaisin, eivätkä tienneet, missä on Jumalan valtakunta. Alussa Heiskanen saarnasi kovasti Laestadiuksen ja Lutherin sanoja lainaten tekeytyen laestadiuslaiseksi saaden alkujalansijaa kristittyjen keskuudessa. Kun hän oli saanut varman pohjan ja n.s. elävimmät puolelleen, alkoi hän varsinaisen oman työnsä, s.o. Kristuksen lauman hajlle lyömisen. Nyt hän parjasi kovin vanhoja kristittyjä, kielsi synninpäästön sanoen m.m. "Täällä on väärää oppia saarnattu. On sanottu, että nuo uskottomat, jotka oviloukossa istuvat, ovat ruumenet. Mutta minä sanon, että he ovat saattaneet enemmän olla Jumalan kanssa tekemisisissä kuin nuo n.s. uskovaiset, sillä he hyvinkin ovat saattaneet sopia asiansa kahdenkesken Jumalan kanssa. Uskoa ei saanut mitään, vain toivoa.. Tällaista saarnaa hän piti m.m. Kolarin Kurtakossa Vanhan talossa 1916. Tämä puhe oli jo niin räikeää, että kukaan uskottomia ja jumalankieltäjiä lukuunottamatta ei mennyt hänen puolelleen. Niin kävikin, että Heiskanen sai lähteä niine hyvineen Alakylään, Kalloon ja Kaukoseen, jossa hänellä oli vanha kannatus.
Palola, Ari-Pekka: Laestadius-näyttely pysähdyttää ajattelemaan uskon peruskysymyksiä. "Tuntureilta taajamiin" avattiin Kolarissa. PMS 3/19.1.2000.
Kolarin kuntakeskuskessa avattiin 13.1.SRK:n tuottama näyttely "Tuntureilta taajamiin". Sen järjestämiseen ovat osallistuneet myös Tornionlaakson neuvosto ja Tornionlaakson maakuntamuseo. "Toivomme , että näyttely saisi osaltaan korjata virheellisiä käsityksiä tästä kristillisyydestä", totesi Matti Lääkkö…Lääkkö ilmaisi kiitollisuutensa siitä, että vanhoillislestadiolaiset kutsuttiin osallistumaan Laestadiuksen juhlavuoden projektiin. Hän totesi näyttelyn olevan esimerkki siitä työstä avoimuuden ja julkisuuden hyväksi, mitä on pitkään tehty….Pelkkä tapa tai yhteisön antama ulkonainen turvallisuus ei esimerkiksi saisi liikkeelle niitä kymmeniätuhansia nuoria, jotka osallistuvat vuosittain suviseuroihin. Lääkkö totesi myös, että Laestadiuksen terävä puhetyyli sopi sen ajan ihmisten keskuuteen, mutta nykyajan ihminen ei kuuntelisi tällaista puhetta. "Jumalan evankeliumi etsii kussakin ajassa sellaisen muodon, jolla se saavuttaisi ihmisen sydämen ja saisi aikaan muutoksen."….
Voitto Savela totesi puheenvuorossaan lestadiolaisuuden väitetystä kulttuurivihamielisyydestä, että sellainen kulttuuri, johon kuuluu juopottelu ja siihen liittyvät ilmiöt, joutaakin tuhoutua….
Tornionlaakson neuvoston Laestadius-projektin koordinaattori Raisa Lantto: "Nykyisin Tornionlaakson ihmisten tiedot Laestadiuksesta ja lestadiolaisista ovat vähäisiä. Kun tietoa puuttuu, syntyy huhujen perusteella helposti kielteinen kuva lestadiolaisuudesta. Näyttely ja muut juhlavuoden tilaisuudet kertovat siitä ja vaikuttavat positiivisesti ihmisten asenteisiin."
Kolarin koulutoimenjohtaja Anna-Liisa Keskitalo toivoi, että näyttely olisi siunauksellinen ja toisi myönteisiä käsityksiä niiden ennakkoluulojen tilalle, joita tietämättömyys saa aikaan. Hän toivoi myös, että Siionin Laulut eivät koskaan lakkaisi kaikumasta Tornionlaaksossa. Juhlavuoden kunniaksi niitä opetellaan kaikissa Kolarin ala-asteen kouluissa.

Kontiolahti:
Eri taustat Kontiolahden kirkkoherraehdokkailla. Karjalainen 19.9.1995.
-esillä myös sittemmin kirkkoherraksi valitun Teuvo Monosen siteet rauhanyhdistykseen
Hiljaista uurastusta Kontiolahdellakin. PMS 45/1955.
Poisnukkuneita. Saarnaaja Veikko Kuosmasen (*13.4.1914 Juuka, k. 26.3.1998 Eno) muistokirjoitus. Rauhan Side 2/1998. 4.
-lestadiolaistui nuoruudessaan Kontiolahden Romppalassa, toimi esikoislestadiolaisten saarnaajana Kontiolahden pohjoisosan kylissä 1950luvun alkupuolelta saakka, vuodesta 1988 Enossa
Mononen, Teuvo: Heikki Kärki, Kontiolahden viimeinen vapaussoturi. PMS 48/29.11.1989.
Romppalan kristillisyyden vaiheita. Rauhan Side 4/1988, 13.

Kotka:
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Kotka. Rauhan Side 1/1988, 10 - 11.

Kouvola:
Hirvisuo, Erkki; Penin papan elämänkokemuksia. "Hyvä Paimen kun löysi ja kotihin toi". PMS 9/1982.
Keränen, Aino; Vilkasta toimintaa Kymenlaaksossa. PMS 47/1979.
Keränen, Aino; Rauhanyhdistyksen vaiheita Kouvolassa ja ympäristössä. "Kuinka kallis on sinun hyvyytes Jumala". PMS 9/1982.
Keränen, Aino; Elävän kristillisyyden vaiheita Kouvolassa ja ympäristössä. PMS 22/28.5.1986.

Kristiinankaupunki:
Norrgård, O.S.: Justiina Nortamon muistokirjoitus. SLL 12/1942, 277.
*Isossakyrössä, muutti sieltä nuorena tyttönä Vaasaan, jossa "käsitti elävän uskon" joutuessaan Jumalan lasten seuroihin. Muutti n. 45 vuotta sitten Kristiinaan, jossa melko pian sen jälkeen avioitui tehtailija Gustafssonin kanssa. Aviopuoliso kuoli 26 vuotta sitten. Gustafssonin lesken huoneen ovet olivat aina avoinna Jumalan lapsille, sillä hänen kotinsa oli kristittyjen majapaikkana neljänkymmenen vuoden ajan. Viimeiset 15 vuotta hän oli halvaantuneena. Pääsi "vanhurskasten lepoon 1.10.1942 77-vuotiaana.

Kuivaniemi:
Jussila, O.H.: Eino Immanuel Paason muistokirjoitus. SLL 3/1942, 60-61.
*5.3.1887 Iissä kristityn kodin lapsena, asui elämänsä miehuusvuodet Kuivaniemen Jokikylässä, jossa hän viljeli omistamaansa kruununtorpasta itsenäistynyttä Meskan tilaa. Eino Paaso itse ei pysynyt lapsuuden uskossa vaan oli eksynyt tuhlaajan retkille. Hän sai parannuksen armon uudenvuodenpäivänä 1922. Jo silloin hän oli kutsunut evankeliumin saarnaajia ja oman kylän kristityitä kotiinsa. Meskan koti onkin ollut kristittyjen rakas kokoontumispaikka.. Seurakunnan siunaamana hän alkoi ensin kotikylän seuroissa, sitten akauempana julistaa parannuksen ja syntien anteeksiantamuksen sanaa….Kristityt valitsivat hänet jäseneksi laulukirjamme tarkastustoimikuntaan….Päivätyö päättyi 28.12.1941 seuramatkalla Skaftungissa ollessaan…
Kalle Vakkuri: Ville Parpala saarnaajana (Oheinen artikkeli julkaistiin Päivämies-lehdessä vuonna 1969 (numero 21/21.5.1969). Lähdeviitteet ja kommentit sivun ylläpitäjän.)
”Mutta opettajat paistavat, niin kuin taivaan kirkkaus, ja jotka monta opettavat vanhurskauteen, niin kuin tähdet alati ja ijankaikkisesti.” (Dan. 12:3) Tämä Raamatun lause tuli mieleeni muistellessani vanhoja saarnaajia, jotka ovat aikansa tehneet kallista Jumalan valtakunnan työtä…

Kuolemajärvi:
Kinnunen, Mauri:
Kalastajat Pohjanmaalta toivat lestadiolaisuuden Kuolemajärvelle (PMS 31.7.2002)
Kuolemajärvi on yksi ensimmäisistä pitäjistä Karjalan kannaksella, joka joutui kosketuksiin Pohjolan kristillisyyden kanssa. Ensimmäisistä lestadiolaisista on paikkakunnalla viitteitä jo 1860-luvun lopulta, kun nälkävuosien aikaansaama
M(ustakallio), L(auri): Erkki Gummerus + PMS 30/ 24.7.1958
*Pyhäjoella 15.5.1895, vanhan pappissuvun jäsen >teologiset opinnot >papiksi Savonlinnassa 1919 >ylimääräisenä pappina Johanneksessa >valittiin Turtolan kirkkoherraksi 1924 > joutui tekemisiin lestadiolaisuuden kanssa, etenkin Junnu Raution ja myös muiden vanhojen saarnaajien selkeä julistu ja taidollinen rakkaus vetivät puoleensa > parannus > 1932 Kuolemajärven kirkkoherraksi, jossa tehtävässä seurakunnan lakkauttamiseen asti 1949 > Eräjärven kirkkoherraksi > eläkkeelle 1955
Salakari, Veikko; Synnyinjuuret Karjalassa. Urho Peltonen 70 vuotta, Lempi Peltonen 65 vuotta. PMS 48/28.11.1990.

Kuopio:

Matti Hartikainen + Saarnaaja Matti Hartikaisen muistokirjoitus. SLL 1/1922, 13.
K. 7.10.1921 81-vuotiaana, saarnaajana yli 40 vuotta

Junttila, Irja: Eino Rouvinen (1901-1993). SLL 1/2000, 14-15.
Kuopiolainen saarnaaja Eino Rouvinen muitetann pitkän päivätyön tehneenä sananpalvelijana. Hän ehti palvella puhujana 65 vuotta….syntyi 19.12.1901 Laatokan Karjalassa Harlun pitäjässä, koti pieni maanviljelystila…jo nuorena töissä Harlun tehtailla verstaassa kymmenisen vuotta, sen jälkeen valtion palveluksessa eri työmailla, avioitui vuonna 1924 harlulaisen Iida Sahlmanin kanssa. Pariskunta osti pienen maatilan Harlusta, Eino teki ohessa suutarin töitä. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta…
Harlussa koettiin voimakkaat herätyksen ajat vuonna 1926. Tuolloin myös Eino Rouvinen sai parannuksen armon. Eino Rouvista pyydettiin sananpalvelijan tehtävään Harlussa vuonna 1927….Sodan jälkeen Iida-puoliso kutsuttiin pois vuonna 1945…Uuden avioliiton Eino Rouvinen solmi Saimi Pesosen kanssa vuonna 1946 ja perheeseen syntyi vielä kolme lasta…Rouviset asuivat sodan jälkeen Pieksämäellä ja vuodesta 1961 Kuopiossa. Eino Rouvinen kuului Kuopion ja sen ympäristön rauhanyhdistyksen johtokuntaan vuosina 1962-76 ja toimi samaan aikaan myös SRK:n johtokunnassa. Hänellä oli myös runoilijan lahjaa, mm. Siionin laulu 235 "Rakas isä, taivahassa" on hänen runoilemansa. Eino Rouvinen kutsuttiin lyhyen sairauden jälkeen vanhurskasten lepoon 18.1.1993 Kuopiossa.

Junttila, Irja: Onni Heimonen (1920-1997). SLL 9/2000, 18-19.
Onni Armas Heimonen syntyi Karttulan Syväniemessä 21.6.1920. vanhemmat kävivät työssä Saastamoisen lankarullatehtaalla....Kaksitoistavuotiaana Onni heimonen muutti perheensä mukana Kuopioon, jossa hän sitten asuikuin koko elämänsä ajan. Nuorena Onni Heimonen kävi ammattikoulun Kuopiossa ja toimi huonekaluverhoilijana....Hän avioitui pielavetisen Jenny Tikkasen kanssa vuonna 1946....Elämäntehtävänsä Onni Heimonen teki puutarhurina ja kukkakauppiaana. Onni Heimonen etsi kauan rauhaa tunnolleen. Hän halusi keskustella uskonasioista. Parannuksen armon hän sai seuroissa Kuopiossa vuonna 1955. Hänet valittiin Kuopion ja sen ympäristön rauhanyhdistyksen johtokuntaan vuonna 1958 ja kaksi vuotta myöhemmin sen puheenjohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti vuoteen 1984 saakka. Puhujaksi hänet asetettiin vuonna 1967....Pitkäaikaisen sairauden murtamana Onni heimonen nukkui vanhurskasten lepoon Kuopiossa elokuun 20. päivänä 1997.

Kaisto, Pertti: Onni Heimonen siunattiin haudan lepoon Kuopiossa. PMS 37/10.9.1997.
Kaisto, Pertti: Onni Heimonen 21.6.1920 – 20.8.1997. PMS 37/10.9.1997.
*Karttulan Syväniemessä > Kuopioon poikasena, avioliitto pielavetisen Jenny Tikkasen kanssa 1946, elämäntyö kukkakauppiaana ja puutarhurina, parannus 1955, sananpalvelijaksi 1967, vuodesta 1967 Kuopion ja sen ympäristön Rauhanyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja
Muraja, Pirkko; Kristillisyyden vaiheista Kuopion alueella. PMS 50/12.12.1979.
Tervonen, Hannu; Rauhanyhdistyksen toimintaa Kuopion ja sen ymp.. PMS 50/12.12.1979.

Kurikka:

 Saarnaaja Sammeli Lahtiharju ja hänen vaimonsa Amanda Kurikan Polvenkylästä

Tamsi, Paavo; Saarnaaja Iisakki Saranpään muistolle. Rauhan Side 4/1980, 11.

Kurkijoki:
Saukko, Markku; "Kaikki syötiin ,mitt paljain jaloin kiinni saatiin". Aino Kuosa 90 vuotta. PMS 49/5.12.1990.

Kuusamo:

Ervasti, Seppo: "Kerran koillisen koskilla" (kolumni). http://poro.koillismaa.fi:81/kollissanomat/arkisto/yleisö1198/koskilla/koskilla.html
-Petri Kejosen näytelmän "Kerran koillisen koskilla" arvostelua (Kuusamon näyttämön 50-vuotisjuhlanäytelmä)
>moitti näytelmän lestadiolaisseurakohtausta irralliseksi, erikoiseksi, täysin vääräksi: "Tuollaisia seuroja ei Kuusamossa tunnettu".

Häme, Mikko; Kuusamolainen on itsenäinen, epäileväinen, maltillinen. http://poro.koillismaa.fi:81/koillissanomat/arkisto/uutiset1298/kuusa…/kuusamolainen.htm
-historioitsija Seppo Ervastin kuusamolaisuus-aiheen pohdintoja "Konservatismista Korvatunturille"-seminaarissa Kuusamon Kansanopistolla:
-"aikaisemmin sanottiin, että kunnon kuusamolainen on lestadiolainen, kepulainen ja osuuskauppalainen yhdessä persoonassa."
–"Rauhanyhdistysläinen lestadiolaisuus on paljon vaikutusvaltaisempi kuin sen jäsenmäärä sinänsä edellyttäisi."
–"Lestadiolainen valtava itsetunto, itsenäinen ja arvosteleva asenne kirkkoon sekä vankkumaton esivaltauskollisuus suorastaan tukevat kuusamolaista luonnetta."

Helin, Matti; Lestadiolaisuus oli kommunistien lempilapsi Pohjanmaalla. http://www.evl.fi/srk/kankaanpaa/artikkelit/Lestadiolaisuus.htm
–pääosin sama artikkeli, kuin Kalevassa julkaistu, mutta sisältää yksityiskohtaisempaa tietoa lestadiolaisten keskuudessa esiintyneestä kommunismin/SKDL:n kannatuksesta ja liikkeen vaikuttajien reagoinnista siihen. Suomen Kuvalehden toimittaja Eila Jokela teki jutun Posion Anetjärvellä pikkuesikoisten keskuudessa ilmenneestä SKDL:n kannatuksesta (Kylän väki oli pikkuesikoisia ja äänesti vaaleissa SKDL:a). Jokelan mukaan vastaavanlaisia kyläkuntia löytyi Sallasta, Kuusamosta (Kuusamossa valittiin vanhoillislestadiolainen SKDL:n listoilta kunnanvaltuustoon, mutta joutui jättämään sen koska uskonyhteisö ei antanut lupaa luottamustoimen hoitamiseen), Taivalkoskelta, Pudasjärveltä ja Nivalasta

J(unttila), I(rja): Adolf Suoraniemi (1874 – 1946). SLL 7 – 8/1993, 19.

J(unttila), I(rja): Sihveri Herman Suoraniemi (1845 – 1923). SLL 9/1993, 9.

Kirkko ja seurakunta. http://edu.kuusamo.fi/linux/qmo/history/kirse.html

Koskimäki, Yrjö; Suoraniemen veljekset Aadolf Kustaa (1874 – 1946, SL 134 ja 194) ja Jaakko (1877 – 1960, Sl 56, 85, 97, 174 ja 231) Siionin laulujen runoilijoina. SLL 9/1996, 12 – 15.

K(oukkari), H(eikki), J.: Maanviljelijä Adolf Suoraniemi Jumalan valtakunnan sananjulistajana. PMS 13/25.3.1959

Lestadiolaisen herätysliikkeen leviäminen Kuusamoon. http://edu.kuusamo.fi/linux/qmo/history/lest.html

(Kuusamon) seurakunnan kehitys vuosisadan vaihteessa. http://edu.kuusamo.fi/linux/qmo/history/seke.html
–vuonna 1895 kirkkoherraksi valitun Antti Gummeruksen (myöh. Waltavaara) suhteesta lestadiolaisuuteen

Pentikäinen, Juha: Kolme Kuusamon Suoraniemeä. Siionin Joulu 1976, 45 – 49.
Sippa Suoraniemen, Aadolf Kustaa Suoraniemen ja Jaakko Suoraniemen elämänvaiheita ja Kuusamon lestadiolaisuuden alkuvaiheita

Pentikäinen, Samuli: Juhani Raattamaan saarnamatka Kuusamoon talvella 1880, Kesäpääsky 1966, 24 – 25.

"Sillä Kristus on minulle elämä ja kuolema on minulle voitto". Eino Kajava 30.7.1924 – 19.2.1999.
–syntyi Kuusamon Suorajärvellä, solmi avioliiton kotikylältä olleen Anna Suoraniemen kanssa, yhteinen koti perustettiin Kuusamon Suorajärvelle, josta muutettiin kirkonkylälle 1985. Perheeseen syntyi 11 lasta. Eino Kajava asetettiin sananpalvelijaksi 1964, liikkui SRK:n lähetysmatkoilla 1970-luvulta lähtien, elämäntyö maanviljelijänä. Oli Suorajärven Rauhanyhdistyksen perustajajäsen vuonna 1955 ja sen pitkäaikainen puheenjohtaja. PMS 8/24.2.1999.

Rauhanyhdistyksellä tupaantuliaiset. Parituhatta vierasta. Koillissanomat 9.3.1982.
…Kuusamon seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja lehtori Seppo Ervasti totesi seurakunnan tervehdystä tuodessaan, että lestadiolaisuudella ja Kuusamon seurakunnalla on paljon yhteistä. Ensimmäiset lestadiolaiset seurat pidettiin nimittäin pappilan pirtissä ja aikojen saatossa, jolloin kirkkoa ei ollut, pidetttiin Rauhanyhdistyksen toimitaloa kirkkona. Ervasti sanoi haluavansa olla rehellinen ja mainitsi, että puolin ja toisin on esitetty arvostelua, mikä ei ole ollut rakentavaa. Mutta nyt ovat arvostelun laineet jo laantumassa, sanoi Ervasti seurakunnan tervehdystä esittäessään ja toivotti uudelle toimitalolle onnea…

Tauno pakinoi: Vielä hiihtourheilusta. (Kirjoittaja on eläkeläinen ja Koillismaan Osuuskaupan entinen johtaja) http://www.koillissanomat.fi/arkisto/yleiso398/ylakerta/ylakerta.html
Kolmekymmenluku oli koko muistini ajan sellaista aikaa, että talvikuukausina ei kotikylässä juuri aikuisia miehiä ollut. Niinkuin olen monessa yhteydessä kertoillut, niin miehet olivat pohjoisen savotoilla monta kuukautta yhteen menoon. Mieleeni on jäänyt sellaisia paikkoja ja kertomuksia, kuin että oltiin talavi tukinajossa Saijalla, Naruskalla ja monissa muissa kylissä, jotka olivat Kemijärven, Savukosken, Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa. Tuohon aikaan kun ei ollut televisiota, radiota, puhelinta, eikä juuri muitakaan ajanviettomahdollisuuksia, niin miehillä oli tapana kokoontua aina sunnuntaiaamuisin johonkin määrättyyn pirttiin viettämään aikaansa keskustellen kaikista mahdollisista asioista ja tapahtumista. Tärkein asia oli kerrata talven tapahtumat ja selvittää, minkälaiseen savottaan oli onnistunut pääsemään…

Pyhäpäivien ohjelma oli lyhyesti kerrottuna sen ajan miehillä ja osin naisillakin seuraavanlainen.
Aamulla ensin kokoontuminen pariksi - kolmeksi tunniksi Jussin pirttiin raatoamaan. Sitten puolen päivän maissa kilpahiihtoihin joko itse hiihtämään tai seuraamaan kilpailuja. Sunnuntai-iltaisin oli sitten seurat Rauhanyhdistyksen talolla. Uskovaiset menivät seuroihin ja uskottomat jonnekin nurkkatansseihin.
Uskovaiset ja uskottomat ottivat osaa samoihin kilpailuihin, enkä minä koskaan mitään erimielisyyksiä havainnut. Molemmat pitivät toisiaan suuressa arvossa. Ainoa ero, jonka huomasin, oli siinä, että uskovainen sanoi: on piessa se tuo Iikka kova hiihtäjä. Uskoton ilmaisi saman asian: pirun kovasti se tuo Iikka suksilla peäsöö.

Kuusamo, Käylä:
Rontti, Urpo; Heino Rontti - koillismaalainen puhuja ja kirjoittaja. Koillissanomat 25.6.1998. Liite Suviseura Sanomat.
Rontti, Urpo; Evankeliumin työtä rajaseudulla. Käylän Rauhanyhdistys 50 vuotta. PMS 48/25.11.1998.
- " -            ; Käylän Iikka (Iikka Mustonen). PMS 48/25.11.1998.
- " -            Käylä - idyllinen rajaseutukylä. PMS 48/25.11.1998.
Viljanen, Jyrki; Rajaseutukirkossa vietettiin pienen Siionin suurta juhlaa. "Elävä kristillisyys kulkeutui Kuusamoon Ruijan kävijöiden tai kauppamiesten mukana". PMS 49/8.12.1988.

Kuusamo, Paanajärvi:
Viljanen, Jyrki; Paanajärvi. Elämää rajakylässä ennen sotia. PMS 4825.11.1987.

Kuusamo, Suorajärvi:
Pentikäinen, Juha: Kuusamon Suorajärven muistoja. Kointähti 1961, 16 – 19.

Kuusamo, Vasaraperä:
Lehtoaho, Lauri; Muistelmia Vasaraperän rauhanyhdistyksen 40-vuotistaipaleelta. PMS 24/11.6.1986.
V(iljanen), J(yrki); Vasaraperän Rauhanyhdistys 40 vuotta. PMS 24/11.6.1986

Kyyjärvi:
Noponen, Taina; "Jumala on avun suonut". Kesäseurat Kyyjärvellä. PMS 35/30.8.1989.

Käkisalmi:

Saarnaaja Kalle Korhonen (1857-1931) Käkisalmesta yhdessä vaimonsa ja tunnetuimman poikansa, näyttelija Aku Korhosen kanssa. Kalle Korhonen oli uusheräyksen tunnetuimpia saarnaajia 1910-luvulta aina kuolemaansa saakka.

"Hän oli voimakas suuressa rauhassaan". Kotimaan Joulu 1951.
- Aku Korhonen (Lapatossu) muistelee isäänsä, lestadiolaissaarnaaja Kalle Korhosta.

K(aasalainen),E(rkki): Seurat Käkisalmella. SLL 7/1926, 100-101.
Viime helluntain aikana pidettiin Käkisalmen kaupungissa suuret seurat, joihin oli kertynyt kristityitä enemmän kuin koskaan ennen on seuroissamme näillä seuduin ollut, aina Viipurista, Lappeelta, Imatralta, Helsingistä, Raahesta, monesta Savon pitäjästä, Sortavalasta, Joensuusta ja Liperistä saakka. puhujia oli toistakymmentä. Jumalanpalveluksen aikana ensimmäisenä helluntaipäivänä saarnasi Juho Kanniainen Oulaisista, toisena helluntaipäivänä A.R.Vepsäläinen Kajaanista, muina aikoina edellisten lisäksi W.Kaikkonen Iisalmesta, J. Leskinen ja H.Wasarainen Värtsilästä, J.Kosonen Viipurista, O.Pitkänen Kerimäeltä ja H.Pohjanlehto Pyhäjärveltä. Seurat kestivät neljä päivää ja jättivät ihanan muiston ja rakkauden kaipuun kaikkia Jumalan omia kohtaan. Tuntui liian lyhyeltä yhdessäoloaika, sillä se kului nopeasti. Seurat pidettiin vuoroin kirkossa ja rukoushuoneella, jotka kokouspaikoiksi oli hyväntahtoisesti luovutettu.. Tämäkin vähäinen yhdessäolomme aika tuotti suurta siunausta, sillä Herra lisäsi autuaaksi tulevaisia seurakunnalle useampia.

Epäuskoisillekin seurat jättivät erittäin vakavaa ajattelemisen aihetta, mitä heidän rauhaansa tulee. Kansanpaljous kuunteli suurella mielenkiinnolla, kun jumalan sanaa puhuttiin, enkä ole kuullut, että kukaan olisi puhunut pilkallisesti perästäkään, ken vain malttoi seurata puheita ja seuratointa pitemmältä. Etenkin näytti tehneen syvän vaikutuksen Jumalan lasten poislähtö asemalla. Kun erovirsi veisattiin ja hyvästeltiin, niin kaikki epäuskoiset katselivat sitä kunnioittavasti, eikä niinkuin ennen ovat tottuneet pilkalla. Oli kyllä paljon semmoisiakin, jotka jo etukäteen olivat arvelleet, ettei noihin seuroihin maksa vaivaa mennä, mutta oli semmoisiakin uskottomia, jotka tulivat pitkienkin matkojen päästä toisesta ja kolmannesta seurakunnasta.

Helluntain jälkeisenä keskiviikkona läksivät viimeiset puhuvaiset veljet majoillensa, paitsi veli Vepsäläinen, joka jatkoi matkaansa Parikkalaan, Uukuniemelle, Antreaan ja sieltä Muhoksen seuroihin. Ennen Käkisalmeen tuloaan hän kävi Elisenvaarassa, Sortavalassa, Hiitolassa, ja Kaukolassa useammassa paikassa. helatorstaina hän puhui Kaukolan kirkossa. Sieltä hän meni Kapeasalmeen ja sieltä Pyhäjärven Riiskaan, josta saapui Käkisalmen seuroihin. Veli Kanniainen kävi puhumassa Jumalan sanaa Viipurissa ja sen ympäristössä, joissa kaikissa käynti oli erittäin tarpeellista ja useimmissa paikoissa oli parannuksentekijöitä.

Vielä tahdon kiittää kaikkia, jotka tavalla tahi toisella ottivat osaa seuratoimeen ja kristittyjen palvelemiseen. Oli hauskaa katsoa, kun Jumalan lapset jumalallisen rakkauden vaikuttamina yksissä mielin kantoivat kukin roponsa niinkuin muurahaiset yhteiseen kekoon pitäen velvollisuutenaan ottaa osaa yhteiseen rakkaudenpalvelukseen. Samaa väsymätöntä uhrautuvaisuutta tarvittaisiin eteenkinpäin, sillä ihmisten sielujen autuus on siksi kallis, kuin myöskin omankin hengen elossa pysyminen, että kannattaa uhrata aikaa ja varoja kristillisyyden hyväksi.

Kärsämäki:

Kärsämäen Rauhanyhdistyksen toimitalo

Heinänen, Hannu; Toimitalon avajaiset Kärsämäellä. Valoisin mielin tulevaisuuteen. PMS 13/31.3.1993

KATSAUS KÄRSÄMÄEN RAUHANYHDISTYS RY:N HISTORIAAN
KATSAUS KÄRSÄMÄEN RAUHANYHDISTYS RY:N HISTORIAAN. LESTADIOLAISUUDEN TULO PAIKKAKUNNALLE. Kärsämäen alueelle lestadiolaisuus..
URL: www.karsamaki.fi/peruskoulu/materiaali/rauhanyhdistys.htm  

Lahti:

 Kittelän talon aitta Lahden Asemantaustassa. Perimätiedon mukaan tässä aitassa pidettiin seuroja 1800- ja 1900-lukujen taitteessa.

Vanhoillislestadiolaista seuraväkeä Launeella Martti Salmen talon portailla vuonna 1954.

 Lahden Seudun Rauhanyhdistyksen ensimmäinen rukoushuone sijaitsi Oikokatu 6:ssa vuosina 1975-1986.

Esikoislestadiolaiset ry:n "päärukoushuone" Lahdessa

Ahonen, Elis Saarnaaja Joel Ahosen muistolle. Rauhan Side 1/1979, 8 - 9.
Airamo, Raimo; Saarnaaja Otto Airamon muistolle, Rauhan Side 2/1984, 15 - 17.
Airamo, Raimo: Rukoushuone valmistuu Launeelle. Kotikirkko ?/1996
Esikoislestadiolaisten uudella Tapparakadun varrella sijaitsevalla rukoushuoneella pidettiin ensimmäiset seurat 19.4….Lähtöjuhla Onnelantien rukoushuoneella oli helatorstaina…
Heinänen, Hannu; Rajala, Matti; Parviainen, Kai, Salonen, Pentti, Rajala, Terttu, Rajala, Riitta; Vikman, Hanna-Leena; Toimitalon avajaiset ja juhlaseurat Lahdessa. "Riemuitkaat Herralle, kaikki maa!"PMS 48/25.11.1987.
Hynninen, Asko; Waltarin valtakunta. Sekalaisessa seurakunnassa. . Etelä-Suomen Sanomat 14.3.1999.
Helén, Aimo; Sillä lintu on huoneen löytänyt ja pääskynen pesänsä. Lahden seudun RY 50 vuotta. PMS 26/25.6.1997.
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Lahti. Rauhan Side 2/1983, 10 - 13, 15.
Rajala, Terttu; Lahden Seudun Rauhanyhdistys 40 vuotta. Jumalan valtakunnan työtä tehdään Jumalan hengellä. PMS 26/24.6.1987.
Ratia, Sirpa: Esikoislestadiolaisten rukoushuone nousee Launeelle talkootyönä. Lahden suurimmalla rakennustyömaalla satoja vapaaehtoisia. Etelä-Suomen Sanomat 17.11.1994.
Viljanen, Veikko Hyvä ja turvallinen saarnakumppani. Saarnaaja Elis Ahonen. Rauhan Side 4/1994, 8-9.
-esikoislestadiolaisuuden keskeisiä saarnaajia 1960-luvulta lähtien, *19.4.1909 Lahdessa, perhe Lahden ensimmäisiä lestadiolaisia, sananpalvelijaksi 1948, kuului Esikoislestadiolaisten keskusyhdistyksen hallitukseen 1962-1989, viimeiset vuodet sen puheenjohtajana, k. 18.7.1992 Lahdessa.

Lammi:
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Lammi. Rauhan Side 2/1987, 11 - 12.

Lappajärvi:
Paavo Savolan muistolle. PMS 11/14.3.2001.
"Olen joskus omalta kohdaltani, kun olen kiusauksissa ja epäilyksissäkin ollut, rukoillut Jumalaa, että kun Jumala kansansa täältä kerran kokoaa, hän tätä pientä rakkikoiraansa ei jättäisi pois tästä pyhien matkasaatosta, kotiin päässeitten joukosta, vaan saisi sanoa minulle niin kuin muillekin: "Hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä olet ollut uskollinen, nyt minä panen sinut paljon päälle. Mene sinun Herrasi iloon!"
Saarnaaja Paavo Savolan muistokirjoitus. PMS 7/16.2.2000
*18.4.1920, k. 6.2.2000
*Lappajärveltä, avioitui 19.2.1950 Gunilla Peltoniemen kanssa, perheeseen syntyi 12 lasta. Elämäntyönsä suoritti Kansaneläkelaitoksen paikallisjohtajana.
Sai parannuksen armon vuonna 1948, jonka jälkeen hänet pian asetettiin puhujan tehtävään. Oli tuossa palvelutehtävässä lähes 50 vuotta. Paikallisseurakunnan lisäksi kiersi lähetysmatkoilla ympäri Suomen.
Viinamäki, Sakari; Uskon hedelmänä teemme Jumalan valtakunnan työtä. Lappajärven Rauhanyhdistys 50 vuotta. PMS 28-29/15.7.1998.
Viinamäki, Irma ja Sakari; Seurojen aikana yövyttiin mökin lattialla. Eedit ja Paavo Saaren seuramuistoja Lappajärveltä. PMS 28-29/15.7.1998.
Österberg, Anni; Helena Melleri 70 vuotta. PMS 18/3.5.1989.
-kirjailija Arto Mellerin ja toimittaja Jorma Mellerin äiti

Lappeenranta, Lappee, Lauritsala Artikkelit siirretty

Lappi; Peräpohjola:
Nimim. Sanankuulija: Kristillisyydestä Lapissa ja Peräpohjolassa I. SLL 1/1923, 2- 4.
Nimim. Sanankuulija: Kristillisyydestä Lapissa ja Peräpohjolassa  II. SLL 2/1923, 23 – 25.

Laukaa:
Göös, Markku; Laukaan Rauhanyhdistys 50 vuotta. "Jumala on meitä menneiden sukupolvien kautta siunannut. PMS 12/22.3.1989.
Herra näki hyväksi kutsua luokseen uskonsisaremme Maria Loviisa Käyhkön, joka kuoli Laukaan sairaalassa munuaistulehduksen murtamana 13.7.1928 54 vuoden 10 kuukauden 11 päivän vanhana kilvoiteltuaan uskossa lähes vuotta horjumattomana evankeliumin toivossa. (Saarnaaja Pekka Käyhkön puoliso).
Nissinen, Seppo; Kesäseuraperinne ja seuramuistot. Laukaan kesäseuroja 50 vuotta. PMS 34/23.8.1989.
Saari, Jouko: Evankeliumin työtä Keski-Suomen sydämessä. Laukaan Rauhanyhdistys 60 vuotta. PMS 11/17.3.1999.
Yhdistys perustettu 19.3.1939, nykyisin jäseniä n. 250.
Ensimmäiset tiedot lestadiolaisuuden tulosta Laukaaseen vuodelta 1875. Silloin Saarijärven seurakuntakertomuksessa mainitaan, että Laukaan seurakunnan Äänekoskella liikkuu eräs pohjanmaalainen "kaunopuhuja", joka voimakkaalla esiintymisellään kerää paljon kuulijoita ympärilleen. Ilmeisesti kyseessä oli lestadiolainen saarnaaja Kustaa Jalo. Rautatien tulo toi mukanaa uskovaisia rautatieläisiä, jotka asettuivat asumaan paikkakunnalle. Heitä olivat mm. ratamestadi Vilho Matilainen ja ratavartija Pekka Käyhkö. Pian puhujaksi asetettiin (edellisten lisäksi) Kuusaassa asuva suutari Viktor Petander…Vuonna 1922 puhujaksi asetettiin Petanderin poika Onni Elomaa…Vuonna 1945 tuli Laukaan kappalaisen virkaan Väinö Vesterinen. Laukaan Rauhanyhdistyksen toimitalon avajaiset olivat 2.3.1986.
Torikka, Pertti; Vihtori Vesterinen – kahden kirjan arvoinen vaikuttaja.
*27.1.1885 Kivijärviseen yli 6000 hehtaarin Kivikon taloon, muutti 1911 Laukaan Leppäveden Perttulaan, isä lestadiolainen, se jäi etäiseksi (ristiriidassa Päivämies-lehden muistokirjoituksen PMS 27/2.7.1958 kanssa), absolutisti, kansanedustajana 1919 – 1951, ministerinä 1946 – 1948 Maatalousministeri ja varapääministeri)
Ministeri Vihtori Vesterisen muistokirjoitus. PMS 27/2.7.1958
–koti Kannonkosken Mannila lestadiolaisuuden keskeisiä seurapaikkoja
–sai parannuksen armon ennen kuolemaansa

Leppävirta:

Hulkko, Kullervo: Vilhelm Markkanen 1836 – 1921. Kointähti 1962, 4 – 8.
Junttila, Irja; Juuso Markkanen (1878 – 1967). SLL 2/1993, 16.
Kauhanen, Aarne; Leppävirran Rauhanyhdistys ry 60 vuotta. PMS 11/12.3.1986.
Markkanen, Juuso; Wilhelm Markkanen +
Leppävirtalaisen saarnaajan muistokirjoitus
Otto Markkanen 85 vuotta. PMS 19/12.5.1999.
*22.4.1914 Leppävirran Riuttalahdessa, parannus Vehmersalmen Lamminharjun seuroissa 1933, sananpalvelijaksi vuonna 1935 Soinilansalmen kylän Iloksen talossa pidetyissä seuroissa, avioliittoon 18.6.1938 Helmi Maria Vepsäläisen kanssa, perheeseen syntyi 6 lasta. Aviopuolison matka päättyi 23.10.1984.
Nissinen, Anni; Kerttu Hartikainen Leppämäen kylältä. PMS 11/12.3.1986.
Nissinen, Olli; Leppävirran Rauhanyhdistyksen toimitalon avajaiset 23.3. PMS 11/12.3.1986.
Puhuja ja pyhäkoulun opettaja, Juho Ville Savolainen. PMS 11/12.3.1986.

Lestijokilaakso:
Pöyhtäri, Heikki; Lestadiolaisuus Lestijokilaaksossa. Keskipohjanmaa 2.7.1995.

Lestijärvi:
Kirsilä, Tapani; Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys perustettiin sotien jälkeen. PMS 49/2.12.1998.

Lieksa:
Lestadiolaisuus sata vuotta sitten Lieksaan. Lieksan Lehti 111/2.10.1984
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Lieksa. Rauhan Side 3/1991, 10 - 12.

Liminka:

Ahola, Maija; Siionin juhlat nuorille tärkeitä. Limingan rauhanyhdistys 60 vuotta. PMS 9/2.3.1994.
Heinänen, Hannu; "Sinulle kiitos, Isä maan ja taivaan". Uuden toimitalon avajaiset Limingassa. Limingan kristillisyyden vaiheita. PMS 13/30.3.1988.
Määttä, Toivo: Limingassa lyövät kättä menneisyys ja nykyaika. Limingan Rauhanyhdistys laajensi toimitaloaan
–Yhdistys osti ensimmäisen toimitalonsa vuonna 1934 paikalliselta työväenyhdistykseltä. Se jouduttiin sodan jälkeen luovuttamaan takaisin. PMS 16/21.4.1999.

Liperi:

 
Liperin Rauhanyhdistyksen toimitalo

Jooseppi Asikaisen muistokirjoitus. SLL 7/1932.
-liperiläinen saarnaaja
Antti Hirvosen muistokirjoitus. SLL 4/1920
-saarnaaja Liperin Nivalta.
Hoppa, Jorma; Elämänkokemusta 90 vuotta (Antti Saukkonen). PMS 24/10.6.1998.
Koistinen, Paavo; Seuratuvat täyttyivät Liperissä 30 vuotta sitten. PMS 25/1959.
Kaasinen, Aune; Liperin kesäseurojen vuosikymmenien polku. Ruunakankaalta Ylämyllylle. PMS 40/5.10.1988.
Kinnunen, Aino; Outokummusta. PMS 5/30.1.1963.
Kertoo parannuksenteostaan 10.8.1930 Liperin Viinijärvellä
Koistinen, Paavo Maanviljelijä Antti J. Silkelän muistolle. PMS 5/1959
Joensuun Rauhanyhdistyksen puheenjohtajana kauan ja Liperin Rauhanyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana perustamisesta kuolemaansa saakka. Vanhoillislestadiolaisuuden puuhamies seudulla
Maallisen puutteen vastapainona runsaasti hengellistä rikkautta Ruotinsaaren Rianniemen kylässä Viinijärvellä. Karjalainen 11/1958.
-artikkeli kertoo saarnaaja Pekka Aulassalosta
Mutanen, Tuula; Vanhurskaan muisto puhuttelee. Pentti Rummukaisen muistelu saarnaaja Mikko Piiroisesta. PMS 12/1989.
Silfstén, A.J.; Suuret kesäseurat Viinijärvellä. SLL 1933, s. 235.
Silkelä, Antti,J.: Liperin hautakiwet kertowat. PMS 32/1959.
Kirjoittaja muistelee Liperin hautausmaalla paikkakunnan lestadiolaisuuden puuhahenkilöitä Antti Vänskää, Antti
Silfsteniä, Heikki Vänskää ja Lyydia Silkelää

Silkelä, Antti J.; Laestadiolainen herätys Liperissä. SLL 1/1960, s. 11.
Surakka, Johannes: "Rikkaan miehen koira" Kristillisyytemme vaiheita Viinijärvellä. PMS49/8.12.1955.
Surakka, Johannes; Muistakaa opettajianne. Muistikuvia Antti Korhosesta. PMS 36/4.9.1958.
-lestadiolaisuuden ensimmäisiä sananjulistajia Pohjois-Karjalassa
Surakka, Johannes; Viinijärvi ponnistelee. PMS 25/1959.
Surakka, Johannes; Pekka Aulassalon muistolle. PMS 5/1960.
Surakka, J(ohannes); Viinijärven kristillisyydestä ja Viinijärven Rauhanyhdistyksen 20-vuotistaipaleelta. PMS 51/18.12.1963.
Rauhanyhdistyksen tupaantuliaisseurat Viinijärvellä. PMS 29/1976.
Vaikuttava surujuhla Pohjois-Karjalassa. Saarnaaja Pekka Aulassalon hautaus Viinijärvellä. PMS 2/1960.
Viidenkymmenen vuoden aikaisista asioista Liperin Puromäen ja sen ympäristön kristillisyydessä. PMS 46/21.11.1973.

Lohja:

Saavalainen, Heli; Lestadiolaiset aikovat korjata suojeluskunnan talon Lohjalla. (HS 2.10.1993).

Lumijoki:

Anttila, Hilja; Kristillisyyttä Lumijoella jo 125 vuotta sitten. Rauhanyhdistys 50 vuotta. PMS 50/13.12.1995.

Luumäki:

Metiäinen, Manda: Luumäen Katosniemestä. SLL 9/1929, 173.

Kalliit weljet ja sisaret Jeesuksessa! Terwehdän tämän kirjeen kautta ensi kerran kaikkia Jumalan lapsia, jotka olette kilwoittelemassa elämän kaidalla tiellä täällä wieraalla maalla. Warmaankin tätä lukee joku weli ja sisar, joka on yksinäisenä ja muukalaisena. Uskottoman maailman keskellä eläessä tulee pakostakin mieleen ajatus: mikä minä lienenkään, kun minun aina pitää kuulla ympäristöni ihmisten pilkkaa.? Sielun wihollinen ampuu sydämeen epäilyksiä kiusausten kanssa. Niin ainakin meille, äskensyntyneille, on käynyt.
Taiwaalinen Isä suuressa armossaan johti meidät, awiokumppanit, melkein samaan aikaan rakkaan Poikansa waltakuntaan, jossa meille saarnattiin kaikki synnit anteeksi hänen käskystään ja saimme lähteä seuraamaan Jeesusta elämän tiellä. Ihanalta tuntuikin, kun pääsi kuormastaan ja käsitti uskon ja kun saimme olla Herran omien keskellä Säkkijärwellä, jossa on pieni lauma Jumalan lapsia. Siellä saimme kokoontua sunnuntaisin lukemaan ja kuulemaan Jumalan sanaa ja laulamaan Siionin lauluja ja wirsiä. Ne olivat kalliita hetkiä ja on ihanaa vieläkin niitä muistella.
Mutta Jumala, joka johtaa elämäämme pienissä ja suurissa asioissa, toimitti niin, että taloudellisista syistä jouduimme muuttamaan tänne Luumäelle. Raskas oli erota weljistä ja sisarista. Mutta Jumala on ollut meidän kanssamme täälläkin ja siunannut meitä hengellisellä ja aineellisella, eikä ole ottanut pois Pyhää Henkeään. Hän on antanut wirkistystä, kun on sallinut tawata kristittyjä silloin tällöin. Wiime helluntaina saimme armon olla seuroissa Wiipurissa ja kohdata monta rakasta weljeä ja sisarta eri puolilta maatamme, kaikki saman Isän lapsia. Suuren hengellisen siunauksen saaneina tulimme taasen kotiaskareihen. Uskomme kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja weressä…

Merijärvi:

Määttä, Toivo; Merijärven Siionilla juhlapäivä. Evankeliumintyötä järjestäytyneenä kuusi vuosikymmentä. PMS 14/5.4.1989.
Kinnunen, Pekka; Elämää ja ihmisiä. Muistoja Merijärveltä 25 vuoden takaa. Kun Väinö Havas sai parannuksen armon. PMS 14/5.4.1989.
Oravainen, Lauri: Kuolemaan asti uskollisia Herran sotureita. Sotilaspastori Matti Iivari Äijälä. SLL 9/1944, 192 – 193.
Keväällä 1935 Tornion yhteislyseöstä ylioppilaaksi tulleista pojista oli kokonaista neljällä selvänä sananpalvelijan kutsumustielle antautuminen. Kaksi tästä joukosta on nyt hyvän kilvoituksen kilvoitellut ja uskossa juoksunsa päättänyt. Toinen heistä oli 4.8.1944 sankarina kaatunut sotilaspastori Matti Iivari Äijälä. Matti Äijälä syntyi 25.5.1917 Alatorniolla. Jo varhain vanhempansa menettäneenä, hän sai hyvän kodin tätinsä luona Torniossa, josta hän koulunsa käytyään tuli ylioppilaaksi 1935. Seuraavana syksynä hän aloitti Helsingin yliopistossa teologiset opintonsa, jotka hän lahjakkaana, selväpiirteisenä ja tarmokkaana nuorukaisena jo ennen sotia saattoi loppuvaiheeseen. Sodat kuitenkin keskeyttivät lupaavat opinnot, niin että valmistuminen seurasi vasta syksyllä 1943…..Omalle alalle Matti tunsi tulleensa vasta silloin, kun hän sai alkaa käyttää "kuninkaallisen papiston" valtuuksia siihen ulkonaisenkin vihkimyksen saaneena. Sisäisesti hän oli päässyt tämän "pyhän kansan" jäsenyyteen jo opiskeluaikansa alussa, kun hänelle kirkastui elävästi kadotettu tilanteensa ja hän sai kuulla kohdallensa sovituksen sanan Jeesuksen nimessä ja veressä. Lujin sitein hän tunsikin aina olevansa kiinnitetty niihin veljiin, jotka olivat saaneet armon olla auttamassa häntä elämän tielle. Tieto osansa suuruudesta auttoi Mattia pelkäämättä julistamaan evankeliumia. Siitä hän rohkeasti puhui rintamalla. Evankeliumin kirkkaana julistajana häntä rakastettiin myös siinä ainoassa siviiliseurakunnassa, Merijärvellä, missä hän kaksi kuukautta ehti toimia. Siellä hän Wäinö Havaksen aikaisempia seurapolkuja kulkien uuttersti teki Jumalan valtakunnan työtä.

Merikarvia:

Fager, Raija; Kalastus monen uskovaisen ammattina ennen Merikarvialla. PMS 51/16.12.1987.
Fager, Raija: Merikarvian rauhanyhdistys perustettiin talvisotavuonna. PMS 11/15.3.2000.
Uudenheräyksen hajaannus vei mennessään Riispyyhyn perustetun rauhanyhdistyksen jäsenistön niin, että yhdistyksen toiminta loppui 1920-luvulla, ja silloinen toimitalokin purettiin myöhemmin.
Oman rauhanyhdistyksen perustaminen tuli Merikarvialla ajankohtaiseksi 1930-luvulla. Kotien tilat kävivät ahtaiksi, kun seurakunta kasvoi sisältä päin, ja myös epäuskoisia tuli sanankuuloon. Rauhanyhdistys perustettiin loppiaisena 1939, ja siihen liittyi heti 66 jäsentä. Lähes saman tien ostettiin tehtailija J.Salmen eli ns. Mäkelän talo seurapaikaksi. Rahaa oli hieman säästössä, sillä ompeluseurakassaa oli pidetty jo vuosia….Merikarvialaiset muistavat, että sota-ajan seuroissa rukoiltiin paljon…Mäkelän talossa kokoonnuttiin neljä vuosikymmenetä. Aikaa myöten tilat kävivät ahtaiksi. …Alettiin haeskella parempaa seurapaikkaa. Se löytyi yllättävän nopeasti. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Merikarvian osasto oli myymässä omistamaansa taloa, rauhallisella paikalla sijaitsevaa Ollinmäkeä, joka oli pitkään toiminut lasten kesäsiirtolana. Talo ostettiin heinäkuussa 1979. Sitä remontoitiin hoeman jo samana syksynä, ja isompi saneeraus tehtiin 1980-luvun puolivälissä…Jäsenmäärä on nykysin runsaat 70 eli sama kuin 60 vuotta sitten…

Lehtojoki Ilpo: Maltistaan tunnetuksi tullut pitäjänneuvos. Satakunnan Kansa 5.10.2000.
Merikarvialainen kunnallispoliitikko, pitäjänneuvos Voitto Peltomäki tunnetaan maltillisena miehenä, sovittelijana, joka miltei aina sovintoon pyrkien yrittää saada ratkaistuksi visaisimmatkin ristiriitatilanteet kunnanvaltuustossa. Niin, ehkä asian huomaavat sivulliset paremmin, kun kerran useat ihmiset ovat niin sanoneet, pohtii maltillista ulkokuvaansa 70 vuotta täyttävä päivänsankari.

Salmi, Jaakko; Historiikki Merikarvian kristillisyydestä. PMS 29/16.7.1980.
Ollinmäestä ihanteellinen seurapaikka merikarvialaisille. PMS 29/16.7.1980.
Ollinmäen avajaisseurat Merikarvialla. PMS 29/16.7.1980.

Mikkeli:  

Anttonen, Jaana: Lestadiolaiset rakensivat talkoilla rukoushuoneen. Länsi-Savo 7.6.1991.
Mikkelin seudun esikoislestadiolaiset siirtyivät ahtaista Kirkkokadun toimitiloista uusiin ja avarampiin tiloihin Pihlajatielle. Pääosin talkoovoimin rakennettuun rukoushuoneeseen mahtuu istumaan noin 300 ihmistä….Uudessa rukoushuoneessa on tilaa noin 300 kuulijalle. Kokoontumistiloja rakennuksessa on lähes 400 neliötä….Hankkeen kustannusarvio oli 4,5 miljoonaa markkaa…Rakennustoimikunnan puheenjohtaja Jorma Telkkä kertoo talkoisiin osallistuneen noin 60 ruokakuntaa….Mikkelin seudulla on esikoislestadiolaisia lapset mukaanlukien noin 250…
Huotari, Voitto: Esikoislestadiolaiset. Länsi-Savo 16.6.1991.
Esikoislestadiolaisten uusi rukoushuone on otettu käyttöön Mikkelissä Pihlajatiellä. Miljoonahanke 60 perheen talkootyönä on upea uskon, rukousten ja uutteruuden näyte….Tähän nyt Mikkeliin uuden rukoushuoneen saaneeseen suuntaan ei kuulune koko maassa yhtään pappia. Se on täysin maallikkojohtoinen…Oma seurayhteisö on tosin lestadiolaisen ajattelutavan mukaan pelastuksen kannalta olennainen. Siitä muodostuu myös hyvin kiinteä ystäväpiiri, joka on aidon kristillisen yhteisvastuun hengessä valmis tukemaan toinen toistaan, olipa kyse hengellisistä asioista tai omakotitalon rakentamisesta….Joskus luetaan vanhaa Raamattua tai Lutherin taikka Laestadiuksen postillaa. Virsiä ei soittopelein säestetä. Meno on ulkonaisesti karua, mutta siihen tottuneelle syvästi hengellistä…
Kiiskinmäelle Lehmuskylään on valmistumassa talo kuin linna…Mikkelin kaupunkilehti 2.6.1991.

Lestadiolaisseuroissa julistetaan synnit anteeksi. Seurakuntalainen 2/1987:
Vanha Lestadiolais-Kristillisen yhdistyksen rukoushuone on parinsadan metrin etäisyydellä Tuomiokirkosta. Mutta siellä pidettävissä seuroissa puhutaan kieltä, jota Tuomiokirkossa ei kuule… Saarnamies Markku Laukkanen istuu katederin takana. Kuulijoita on lähes sata. Vieressä istuu Reino Haimilahti. Tällä kertaa hänen thetävänsä oli aloittaa seurat lukemalla rovasti Laestadiuksen postillasta kynttilänpäivän saarnan vuodelta 1849….Seinän vierellä istuu virret kuuluttava ja aloittava August Kari….Oikealla puolella on miesten puoli, naiset istuvat vasemmalla….Naisilla on huivit päässä, kolmioksi taitettuna ja leuan alta solmittuna….Miehillä ei ole solmiota….Markku Laukkanen on kirjoittanut saarnansa sormenpaksuiseen vihkoon….Hän on yksi rukoushuoneen neljästä saarnamiehestä….Puhe on vakaata ja juurevaa….Hän ei puhu rotusorrosta tai ydinsodan uhkasta eikä liioin rikkaiden ja köyhien maiden välisestä kuilusta, täällä halutaan kuulla syntien anteeksisaamisesta ja sovituksesta….Tämä joukko ei tarvitse ammattiauttajien apua tai rauhoittavia lääkkeitä epämääräiseen pahaan oloon…

Mikkelin syysseurat siunausrikkaat. Sanan satoa 1880-luvulta. PMS 37/1956
Kalle Paavilainen puhutteli 1880-luvulla markkinaväkeä ja puhui parannuksen ja syntien anteeksiantamuksen sanoja toisille. Paavilainen ja Aaretti Manninen olivat Juvalla toimivia evankeliumin saarnaajia. Valkjärveläinen Mikko Ellonen kiersi lumppujen ja muurahaisten munien keruumatkoilla 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä Miikelin seudulla saakka. Moni sai hänen kauttansa kuulla ensimmäisen kerran syntien anteeksiantamuksen. Kalle Maljasen, Antti Valkosen ja August Lindin talot Juvalla (???onko virhe, Maljanen asui Puumalassa, Valkonen Mikkelissä) olivat silloisia seurapaikkoja. 1900-luvun alkupuolen eriseurojen myrskyt veivät monet mennessään. Mm. katolilais-lainomainen henki sai huomattavan kannatuksen. Esikoislestadiolaisten rukoushuone kertoo sen voimasta.
Salo, Simo S.: Esikoislestadiolaisten avaus. Länsi-Savo 11.6.1991.
Viime torstaista eiliseen asti Mikkelissä vietettiin esikoislestadiolaisten juhlia. Lehmuskylän laitaan Kiiskinmäelle noussut rukoushuone vihittiin…Pääkuorman (rakennushankkeessa) oli kantanut kuutisenkymmentä Mikkelin seudun perhettä… Alunperin esikoislestadiolaisuus on tullut Mikkeliin Savon radan rakentajien myötä, ja seuroja on pidetty täällä 1910-luvulta lähtien…Lapsuudessani joku koulutoveri kertoi kummeksuen esikoislestadiolaisista: miehillä ei ole solmiota, naisilla on seuroissa ja kirkossa huivipakko, kodinsisustuksessa ei käytetä verhoja eikä muuta turhaa koreutta. Myöhemmin opin näiden esikoislestadiolaisille tunnusomaisten ulkoisten piirteiden johtuneen halusta kunnioittaa ja seurata "Jeesuksen alhaista muotoa"….Nyt saamassani ilahduttavassa juhlakokemuksessa minua yllätti eniten kolme asiaa.
Yksi näistä oli nöyryys. Juhlapuheista ja yksityiskeskusteluist oli poissa oikeassaolemistaan korostavan mestaroinnin ote. Toinen yllätys koski kohtaamani halua yhteyteen. Esikoislestadiolaisia on totuttu pitämään kaikkein eristyvimpinä viidestä lestadiolaisuuden suunnasta, ehkä jopa kaikista luterilaisen kirkon herätysliikkeistä…Juhlissa usea Mikkelin paikallisosaston jäsen antoi ymmärtää, ettei esikoislestadiolaisuus liikkeenä ole tähän asti ollut riittävän yhteyshakuinen. Nyt tässä asiassa tahdotaan tehdä parannusta…Kolmanneksi yllätyin miten samankaltainen on esikoislestdiolaisten sisäinen kamppailu kuin luterilaisessa kirkossa muutenkin….Esikoislestadiolaistenkin piirissä hiljaa kysellään, mikä oman hengellisyyden tunnusomaissa piirteissä on kenties menneeseen aikaan sidottu ja tarkistuksen tarpeessa, mikä on taas uskon olemukseen kuuluvaa ja luovuttamatonta…
Poisnukkuneita: Saarnaaja Aarne Ihalaisen muistokirjoitus. Rauhan Side 2/1994, 4.
*27.3.1918 Eno > 4-vuotiaana Mikkeliin > Ristiina >Mikkelin mlk, Otava > Nastola 1970, saarnaajaksi sodan jälkeen, k. 7.12.1993
Saarnaaja Heikki Seppäsen muistolle. Rauhan Side 1/1980, 7 - 8.
Uusi rukoushuone Mikkeliin. Rauhan Side 2/1990, 15.
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Mikkeli. Rauhan Side 4/1996, 16 - 20.

Muhos:

J(unttila), I(rja): Juho Näppä (1892 – 1968). SLL 6/1994, 14.
*18.2.1892 Kiiminki, Alakylä >huutolaispoikana > rengiksi uskovaiseen Iso-Kanniaisen taloon, parannus 18-vuotiaana, sananpalvelijaksi 1918, avioitui 1918 Nanni Spetsin kanssa, viisi lasta, 1939 Muhoksen Kylmälänkylälle, jossa hoiti maatilaansa, kiersi paljon SRK:n lähetysmatkoilla, k. 3.5.1968.
Määttä, Toivo: Muhoksen toimitalo laajentui ja uudistui.. Pms 40/6.10.1999.
Tilaisuus samalla yhdistyksen 50-vuotisjuhla
Rauhala, Panu-Pekka Uusi toimitalo nousee vanhan ympärille Muhoksella. PMS 11/17.3.1999.
Muhoksen Rauhanyhdistyksessä nykyisin noin 250 jäsentä ja 200 lasta. Toimitalon saneerauksen ja laajennuksen kustannusarvio n. 2,1 miljoonaa

Muonio:

Haapala, Eero
Pohjolan Sanomat 11.1.2001.
Laestadiuksen juhlavuoden tapahtumasarja alkoi.
 Muonion kirkkoherran Tuomas Pöyhtärin avaama Laestadiusta koskeva kirjanäyttely käynnisti Laestadiuksen juhlavuoden tapahtumasarjan Suomessa.
Maanantaina tuli kuluneeksi tasan 200 vuotta Lars Leevi Laestadiuksen syntymästä. Maanantaina alkoi myös Laestadiolaiselle herätysliikkeelle nimensä antaneen Karesuvantolaisen papin juhlavuoden tapahtumasarja Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Sassi, Aira. Muoniossa kaamos on jo väistynyt. Kunta Luoteis-Lapin portilla. PMS 8/24.2.1999.
Muonion vanhoillislestadiolaiset kuuluvat Kolarin ja sen ympäristön Rauhanyhdistykseen. Yhdistyksen jäsenistä kymmenkunta asuu Muoniossa. Muoniossa ei ollut (SRK:n) seuroja 1930-luvulta vuoteen 1964 hajaannuksen vuoksi. Kun Vilho ja Fanni Heikkilä asettuivat Vilhon kotitalon yläkertaan tammikuussa 1965, he järjestivät seurat. Fanni kulki talosta taloon kertomassa, että nyt järjestetään seurat. Seuraväkeä oli 30 henkeä. Seuroissa palvelivat Pauli Korteniemi ja Nestori Holma. Parannuksentekijöitä ei ollut, puheeseen pahennuttiin ja keskustelu oli ollut kiivasta.

Muonionjokilaakso
Välitalo, Pekka: Muonionjokilaakson kylärukouksista 1800- ja 1900-luvuilla. Maitojyvä 1966, 14 – 19.

Mynämäki:
Poisnukkuneita: Saarnaaja Antero Mäkelän muistokirjoitus (*30.11.1932 Laitila, k. 1.10.1997 Mynämäellä)
-Mynämäen esikoislestadiolaisten saarnaajana 1970-luvun alkupuolelta lähtien

Mäntsälä:
Hetemaa, Päivi: "Näin on Jumala johtanut".(Mäntsälän lestadiolaisuuden historiaa) PMS 37/13.9.2000.
...Uskovaisia oli vähän. Koivistolta evakkoina tulleet Tetrin sisarukset ja muutamia muita...Mäntsälään alkoi muuttaa lisää uskovaisia 1970-luvun loppupuolella. Naapurikuntaan Järvenpäähän perustettiin vuonna 1975 rauhanyhdistys. Rauhanyhdistyksellä pidettyjen seurojen lisäksi järjestettiin 1980- ja 1990-luvuilla myös Mäntsälän seurakunnan tiloissa, kunnes kolmisen vuotta sitten Järvenpää ja sen ympäristön rauhanyhdistys osti Mäntsälästä toimitalon. Nyt vanhoillislestadiolaisia perheitä on jo noin 50.
Saarnio, Rauno: Toimitila Mäntsälään. PMS 33/13.8.1997.

 Nivala:
Armonaurinko lämmittää Nivalan lakeuksia. Seudun vanhin yhdistys rauhanyhdistys. PMS 12/24.3.1955.

Harju, Teuvo: Nivalan Rauhanyhdistyksen toimitalo valmis. ”Täällä ovet ovat leveästi auki”. KeskiPohjanmaa 7.6.2001.
Nivalan Rauhanyhdistyksen toimitalo on valmistunut. Reilun vuoden kestäneen rakennusurakan päätteeksi talon ovet pöngättiin auki koko keskiviikkoillaksi….

Helin, Matti Kristinusko ja kommunismi kohtasivat Pohjois-Pohjanmaalla. Kaleva 1.11.1996.
-SKDL oli alusta alkaen suhtautunut lestadiolaisiin huomattavasti myötämielisemmin, kuin muihin kirkollisiin ryhmiin > vanhoillislestadiolaisuus oli jäänyt kirkollisesta kentästä syrjään > kansandemokraatit olivat kiinnostuneita "syrjään joutuneista
-Herätysliikkeen suhde SKDL:än muodostui arkisessa elämässä hyvin rauhanomaiseksi.
–Vanhoillislestadiolaisten johdolle viestit eräiden liikkeen jäsnten sympatioista SKDL:oa kohtaan eivät olleet myönteisiä >"jumalankieltäjille" ei saanut antaa ääniä
–kaikki liikken jäsenet eivät muuttaneet näkemyksiään
>vanhoillislestadiolainen Martti Linna valittiin 1953 Nivalan kunnanvaltuustoon sitoutumattomana, liittyi pian SKDL:on
–valittiin 1956 presidentin valitsijamiesehdokkaaksi, 1958 kansanedustajaksi ensimmäisellä yrityksellä
– Linna sai huomattavan osan äänistään lestadiolaisilta ja heränneiltä
–>vanhoillislestadiolaiset vaikuttajat eivät katsoneet hyvälläyrittivät taivuttaa Martti Linnan "ruotuun"
–Linna pysyi Nivalan Rauhanyhdistyksen tavallisena rivijäsenenä vuoteen 1960, jolloin irtautui ja liittyi elämänsanalaisuuteen
Hintsala, Arvi: Muistoja Ville Pistemaasta. Kesäpääsky 1968, 22 – 23.
Kiviahde, Hannes; Nivalan Rauhanyhdistyksen vaiheita 80-vuotistaipaleelta. PMS 24/7.6.1972.
Kukkola, Veikko: Nivalaan rakennetaan uusi toimitalo. PMS 49/8.12.1999
Rakentaminen aloitetaan vuoden 2000 keväällä. Rakennuksen pinta-ala 1530 neliömetriä, kustannusarvio 7,5 miljoonaa.. Hankkeessa mukana kaikki Nivalan viisi rauhanyhdistystä. Uuteen toimtaloon mahtuu noin tuhat seuravierasta, seurasaliin 750 ja kahvioon 250.
Lohi, Seppo: "Iloinen saaliinjako". SLL 9/1999, 3.
Aapo Halmetoja (1821-1892) oli mylläri, joka ammattinsa vuoksi ehti asua useilla paikkakunnilla. Hän syntyi Pidisjärvellä (Nivalassa) ja harjoitti ammattiaan syntymäpitäjänsä lisäksi ainakin Rantsilassa ja Haapajärvellä…Halmetoja liittyi Helsingin-matkallaan hedbergiläisten seuraan…alkoi puhella kotiseudullaan uskonasioista…paikkakunnan herännäisväki asettui vastustamaan ja omaatuntoaan ei Halmetoja saanut rauhoittumaan….vuonna 1863 Halmetoja sai "parannuksen armon" käydessään seuratilaisuudessa Oulussa…Kotonaan Nivalan Ruuskankylällä Halmetoja ryhtyi järjestämään seuroja…mono paikkakuntalainen sai "parannuksen armon". Heidän joukossaan oli myös Aapo Halmetojan vanhin poika Juho Halmetoja (1842-1914), joka myös alko isänsä kanssa selittämään "Jumalan armoa Kristuksessa".
Loukkola, Niilo; Nivalan Rauhanyhdistys r.y:n 10-vuotistaipaleelta (toimitalon). PMS 24/7.6.1972.

Jens Oja
KeskiPohjanmaa 27.8.2001
Nivalan Rauhanyhdistyksen uusi toimitalo vihittiin käyttöön
"Työ tekijäänsä kiittää"
Nivalan Rauhanyhdistyksen uuden toimitalon ovet olivat sunnuntaina leveästi auki, kun yhdistyksen väki vietti komean rakennuksen virallisia avajaisjuhlallisuuksia. Sunnuntain juhlaseuroihin oli saapunut reilusti yli tuhat henkeä.

Vaarala, Pauli: Elävän kristillisyyden tulo Nivalaan. Pääsiäissana 1971, 24 – 25.
Vaarala, Pauli: Jaakko Lehtiniemi – Herran elovainion pitkäaikainen työmies. Pääsiäissana 1986, 35 – 36.
*26.11.1860 Nivalalassa, k. 1955 Nivalassa
–saarnaajaksi 23-vuotiaana, kiersi saarnamatkoilla Keski-Suomessa, Kainuussa, Kalajokilaaksossa, muisteli vanhoilla päivillään käyneensä ainakin 52 seurakunnassa puhujamtkoilla. Nivalan osuuskaupan perustajajäsen, kunnan köyhäinhoito- ja holhouslautakunnan jäsen.

Nurmijärvi
Leinonen. Liisa: Nurmijärvelle perustettiin rauhanyhdistys. PMS 39/29.9.1999.
Lestadiolaisuutta on ollut Nurmijärvellä jo viime vuosisadan puolella, mutta vuosisadan vaihteen hajaannus vei täältä uskovaisia. Vuodesta 1939 alkaen on lestadiolaista kristillisyyttä Nurmijärvellä yhtäjaksoisesti. Tilaisuudessa mukana ollut kustannuspäällikkö/päätoimittaja Samuli Pentikäinen muisteli 30 vuoden takaisia aikoja, jolloin hän oli pappina Jokelassa. Silloin paikkakunnalla oli uskovaisia vain hyppysellinen. Tämän päivän tilanne on toinen: jäsenikäisiä on noin 170.
Savela, Voitto: Nuorin Rauhanyhdistys. PMS 37/15.9.1999.
Kertoo Nurmijärven Rauhanyhdistyksen (perustamiskokous pidetty 11.9.1999) perustamisesta

Närpiö:

Uljas, Juhani; "Hajalla-asuvaiset". PMS 18/5.5.1993.
-Närpiön ja Suupohjan lestadiolaisuudesta, Hilma ja Helka Hautalan elämänvaiheista

Orimattila:

Gunnar Olavi Paaso-Rantala 26.4.1919 – 25.9.1999. PMS 41/13.10.1999.
*26.4.1919 Iin Olhavassa, solmi avioliiton samalta kylältä kotoisin olevan Jenni Maunula kanssa 1946. Molemmat saivat "parannuksen armon" Yli-Olhavan koululla 1950 pidetyissä kesäseuroissa, talvella 1960 perhe muutti Orimattilan Niiinikoskelle. Toimi maanvilejelijänä, ja sen lopetettuaan perusti poikansa kanssa metsäkoneyhtiön. Olavi Paaso-rantala siunattiin sanpalvelijan tehtävään vuonna 1971 Lahdessa. Hän kulki SRK:n lähetysmatkoilla kotimaassa. Olavi Paaso-rantala nukkui "vanhurskasten lepoon" 25.9.1999 Hollolassa.

Hartikka, Erkki: Herkkä ja lämmin paimen. Aaro Johannes Hartikka 30.7.1928 – 24.5.1997. Rauhan Side 1/2000, 10-12.
*30.7.1928 Loviisassa, Vanhemmat Paavali ja Naimi Hartikka, pian muutto Hardomin kylään, muuttoja usein, kaksitoista vuotiaana oli muuttanut jo kaksitoista kertaa. Perhe asettui vuonna 1936 Orimattilan Pennalan kylään, josta tuli Aaron kotikylä hänen kuolemaansa saakka. Isä oli puualan yrittäjä ja aluksi toimi isänsä perinteitä jatkaen puuseppänä. Jo nuorena miehenä harrastuksena mehiläiset ja mehiläishoidosta muokkautui myöhemmin ammatti.
Vihittiin vuonna 1953 Meeri Seppäsen kanssa Mikkelin rukoushuoneella…Lapsia perheessä kaikkiaan kuusi….
Monessa suhteessa tärkeä ihminen ja innostaja Aarolle oli lahtelainen saarnaaja Emil Maapalo…Hän oli tärkeä hengellinen opettja ja opillisten asioiden selkeyttäjä, ja häneltä Aaro sai perintönä muun muassa huolenpidon pyhäkouluista….Sananpalvelijaksi hänet asetettiin vuonna 1954. Lähetystoimessa hän oli mukana 1970-luvun lopulta lähtien…Esikoislestadiolaiset ry:n hallituksessa Aaro toimi vuosina 1986-1996. Hän oli mukana myös monissa seurakunnan kirjallisissa hankkeissa ja osallistui mm. Laestadiuksen saarnjen muokkaamiseen nykykielelle. Aaro toimi Rauhan Siteen toimitusneuvostossa lehden perustmisesta aina kuolemaansa saakka. Hän oli myös yhdistyksen julkaisutoimikunnassa, Isän Äänen käännöstoimikunnassa ja monissa muissa työryhmissä….Aaro oli mukana monet vuodet myös Orimattilan evankelisluterilaisen seurakunnan luottamustoimissa, muun muassa kirkkovaltuustossa ja –neuvostossa…

Oulainen:

J(unttila), I(rja); Jaakko Lepsu (1908 – 1974). SLL 9/1994, 14.
*17.8.1908 Oulainen, avioliitto Maria Kamsulan kanssa 1929, lapsia syntyi kymmenen, sananpalvelijaksi 1948, kiersi lähetysmatkoilla myös Ruotsissa, kuoli 2.1.1974.
Lehto, Toimi; Oulaisten Rauhanyhdistys r.y:n toiminnasta. PMS 44/8.11.1972.
Lestadiolaisuutta Oulaisissa jo 85 vuotta. PMS 13/31.3.1955.
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Oulainen. Rauhan Side 1/1981, 10 - 11.
Niskakangas, Leena; Kaksi juhlaa Oulaisissa. Uusi toimitalo valmistunut. Rauhanyhdistys 80 vuotta. PMS 25/23.6.1993.
Oksanen, Aatu, Vähätörmä, Eero; Raivaaja kylmän Pohjoisen maan. Saarnaaja Väinö Vinkki. Rauhan Side 3/1994.
*12.5.1902 Oulainen, äiti uusherännyt, parannus esikoislestadiolaisuuteen 1932, saarnaajaksi 1948, k. 4.11.1981
Oulaisten suviseurat 1914 aikansa merkkitapaus Pyhäjokilaaksossa. PMS 13/31.3.1955.
Ranta-Eskola, Tiina; Pylväs, Keijo; Petäjäskoski - vireä maaseutukylä Oulaisissa. PMS 42/19.10.1994.

”Syömällä maksettu” – työtä toimitalon hyväksi. PMS 17/25.4.2001.
Oulaisten Rauhanyhdistyksen nykyinen toimitalo vihittiin käyttöön vuonna 1993. "Vanha kävi liian pieneksi, jolloin päätettiin rakentaa uusi", kertoo talouden- ja rahastonhoitaja Veli Mäntykangas. Talon rakentaminen annettiin ura- kaksi kalajokiselle rakennusliike Hollarille. Ihmiset jaksoivat paremmin keskittyä myy- jäisten järjestämiseen, kun rakennustalkoita tarvitsi tehdä vähän. Velkaa talon maksamiseen jouduttiin ottamaan 2,3 miljoonaa. Summa maksettiin kokonaan myyjäistuloilla. Lahjoituksia ja…

Useita saarnaajia asunut Oulaisissa. PMS 13/31.3.1955.

Oulu:  

Oulun Rauhanyhdistyksen  toimitalo
Lisää kuvia Oulun Rauhanyhdistyksestä: Kuva1   Kuva 2   Kuva 3

Heinänen, Hannu; Työtä evankelisluterilaisen kirkon hyväksi. PMS 40/4.10.1995.
Heinänen, Hannu; Oulun Rauhanyhdistyksen historiateos syventää kuvaa vanhoillislestadiolaisuudesta. PMS 40/4.10.1995.
Heinänen, Hannu; Oulun Rauhanyhdistyksen 100-vuotisjuhlassa tarkasteltiin Jumalan valtakunnan olemusta. PMS 40/4.10.1995.
Hintsala, Pentti; Sanankuulossa nikkariverstaalla, vuokratiloissa ja omissa kiinteistöissä. PMS 21/24.5.1995.
Junttila, Irja: Pauli Niskakangas (1913-1983). SLL 3/2000, 14-15.
* Rautiossa 20.1.1913 Anni ja Matti Niskakankaan perheeseen. Lähti 18-vuotiaana Ouluun veturimieskouluun, josta valmistui veturinkuljettajaksi. Niskakangas toimi Valtion Rautateiden palveluksessa ja asui Oulussa. Hän avioititui oululaisen Aino Matilda Anttilan kanssa 1932. Aino Niskakangas sai "parannuksen armon" Oulun syysseuroissa 1943, Pauli Niskakangas 1947. Sananpalvelijaksi hänet asetettiin 1952, Oulun Ry:n johtokuntaan hän kuului 1953-1978, SRK:n johtokuntaan vuodesta 1967 aina kuolemaansa (31.8.1983) asti. Aino Niskakankaan kuoleman jälkeen (talvella 1976), Pauli Niskakangas solmi toisen avioliiton Kerttu Karvosen kanssa.
Kananen, Pirjo; Evankeliumi on Jumalan voima. PMS 40/4.10.1995.

Martti Korkala 10.8.1926-13.4.2001. PMS 17/25.4.2001.

Martti Korkala syntyi Paavolassa 10. elokuuta 1926. Hän avioitui vuonna 1951 Anni Pinolan kanssa. Perheeseen syntyi 15 lasta, joista yksi pääsi jo pienenä taivaan kotiin. Martti Korkala teki elämäntyönsä myyntimiehenä ia suuren perheen isänä. Hän kiersi pitkään myös SRK:n kirja-asiamiehenä eri puolilla Suomea. Perheen koti sijaitsi Oulussa.

Matti Korkala siunattiin puhujaksi vuonna 1964. Sen jälkeen hän on ollut myös lähetyspuhujana sekä Suomessa että Ruotsissa. Martti Korkala oli monelle tärkeä ihminen. Hänellä oli sielunhoitajan ja kuuntelijan lahja.

Martti Korkala pääsi vanhurskasten lepoon pitkäperjantaina 13.4.2001 Oulussa. Hänelle tehtiin ohitusleikkaus, mutta hän ei enää selvinnyt siitä. Martti Korkalaa jäivät kaipaamaan puoliso ja lapset perheineen sekä sukulaiset ja ystävät.

"Hyvästi teit sinun palvelijaasi kohtaan, Herra, sinun sanasi jälkeen" (Ps. 119:65).

Heino Kouva: Rauhan Sana 10/1999, 3.
*21.4.1936 Posiolla, aviol. Terttu (os, Pitkäsen) kanssa, kuusi lasta. Nuoruusvuodet Koillismaalla sekatöissä, vuotoin kotona vuoroin savotoilla, avioliiton solmimisen jälkeen ensin Posiolla, sitten vajaan vuoden Kuusamossa rakennuksilla, sitten Ouluun ja sieltä Kempeleeseen koulun talonmieheksi, sieltä Ouluun, viimeiset 20 vuotta Oulun Pohjankartanon koulun vahtimestarina, josta eläkkeelle toukokuun alussa.
–Ollut puhujana yli 30 vuotta, piti ensimmäisen puheen Kuusamossa Taneli Kyhälällä. Ville Kaikkonen ja Reino Tuomivaara pyysivät: Veljet siunasivat kättenpäällepanemisin sanoen: "Niin on sinulle huoneenhallituksen virka uskottu".

Läpi kaupunkeja ja kyliä. Oulu. Rauhan Side 1/1985, 11 - 12.
Mauno, Juha; Maaherra Eino Siuruainen: Esivalta haluaa olla tukemassa kristillisyyttä. PMS 40.4.10.1995.
Piilonen, Marikka: Toivo Pohjolan muistolle. PMS 14/7.4.1999.
*Virolahdella 2.5.1916, isä tullipäällysmies > muutto Lappiin Laanilaan > Ouluun 1944, parannus, avioliitto 14.4.1946 karjalaisen Sirkka Kaasalaisen kanssa, puhujaksi 1951, aloitti linja-autoliikeyrittäjänä 1947. Luopui 1970-luvun alkupuolella. K. 12.4.1998.
Mikkola, Pekka: Tuomiorovasti Rovaniemeltä . Kaleva 2.11.1999.
Kotilalle eniten ääniä, Karvosenoja valittiin Huhtikuussa Ouluun. Kirkkoherra Heikki Karvosenoja on Oulun seuraava tuomiorovasti. Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran eli tuomiorovastin vaalista tuli lopulta kohtalaisen tiukka. Valituksi tuli 1. vaalisijalla ollut Rovaniemen kirkkoherra, teologian lisensiaati, Heikki Karvosenoja, 55. Hän sai äänestyksessä 357 ääntä. Vakavimmin Karvosenojan valintaa uhkasi toisella vaalisijalla ollut Euran kirkkoherra Päivö Tarjamo, jonka äänisaaliiksi tuli 311. Kolmannella vaalisijalla ollut Kaustisen kirkkoherra Raimo Aspfors sai 129 ääntä. Eniten vaalissa sai ääniä ylimääräisellä vaalisijalla ollut päätoimittaja Heikki Kotila Helsingistä. Hänelle äänensä antoi 406 seurakuntalaista. Kotila jäi kuitenkin kauas niistä lukemista, jotka ylimääräisellä vaalisijalla olevan olisi pitänyt saada. Hänen olisi pitänyt kerätä ensinnäkin enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Sen lisäksi äänimäärän olisi pitänyt olla vähintään 10 prosenttia seurakunnan äänioikeutettujen määrästä eli 1303.
Tutkintapyyntö loi varjon
Ensimmäisissä kommenteissaan maanantai-iltana Karvosenoja sanoi olevansa ihmeissään vaalin tuloksesta viime viikkojen tapahtumien jälkeen. Hän viittaa Rovaniemen poliisille tehtyyn tutkintapyyntöön, jossa haluttiin selvittää oliko Karvosenoja syyllistynyt kotirauhan sekä yhdistymis- ja kokoontumisvapauden häirintään. Asia liittyi Rovaniemen seurakunnassa nousseeseen erimielisyyteen siitä, missä ehtoollista saa viettää. Rikospoliisi vapautti Karvosenojan rikosepäilystä viime torstaina. "Oikeastaan yllätyin, että tulin valituksi sen jälkeen kun ylleni tuli kielteinen varjo. Oulusta kuitenkin löytyi ihmisiä, jotka minut tuntevat ja minuun luottavat. Karvosenojan mukaan Elämän Silta -yhdistyksen puheenjohtajan tekemällä tutkimuspyynnöllä haluttiin nimenomaan häiritä vaaleja.
Huhtikuun alussa uuteen virkaan
Sitä, miltä tahoilta Karvosenoja kannatuksensa keräsi, hän sanoo olevan vaikea arvioida. "Oma taustani on lestadiolainen. Saattaa olla, sillä laidalla on ollut kannatusta." Karvosenoja on vanhoillislestadiolaisesta kodista, mutta sanoo, ettei yli 20 vuoteen ole ollut selvästi sitoutunut mihinkään suuntaukseen. Ouluun Karvosenoja sanoo tulevansa iloisella mielellä, vaikka "Rovaniemessä ei seurakuntana ole mitään vikaa".
Ensimmäiseksi asiaksi uudessa tehtävässään Karvosenoja mainitsee perehtymisen seurakuntaan. Erityisesti hän haluaa työskennellä jumalanpalveluselämän hyväksi. "Se on keskeisiä asioita." Vaalin äänestysprosentiksi tuli 7,3. Suurten kaupunkiseurakuntien joukossa luku on kohtalaista tasoa. Kun Oulun nykyistä tuomiorovastia Arvi Seppästä valittiin vuonna 1976, äänestysprosentti oli 11,9. Uuden tehtävänsä Karvosenoja ottaa vastaan ensi vuoden huhtikuun alussa. Tuomiorovasti on paitsi seurakuntansa kirkkoherra myös tuomiokapitulin jäsen. Hän hoitaa piispan tehtäviä piispan estyneenä ollessa.

Oulun Rauhanyhdistys juhlii satavuotista taivaltaan. PMS 40/4.10.1995.
Visuri, Esko: Piirteitä Gustaf Skinnarin elämänvaiheista ja hänen tuotannostaan. Maitojyvä 1962, 6 – 8.

Oulu, Madekoski:
Kauppi, Saini & Säkkinen, Marjatta: Kaiken katoavaisuus koskettaa mutta myös antaa aiheen elää voimakkaasti tätä hetkeä. Juhlaseurat Madekoskella. PMS 33/18.8.1999.
Artikkeli Madekosken Rauhanyhdistyksen 50-vuotisjuhlaseuroista. Rauhanyhdistyksen kasvaessa voimakkaasti on suunnitelmissa oman toimitalon rakentaminen.
Oulu, Pateniemi;
Haapalahti, Liisa; Pakanen, Anna-Maija; Sahan ruokalasta omaan toimitaloon. Pateniemen Rauhanyhdistys juhli 60-vuotista toimintaansa. PMS 21/25.5.1994.

Oulunsalo:  

"Jeesus Kristus sama eilen ja tänäpänä ja myös ijankaikkisesti". Oulunsalon Rauhanyhdistyksen 50-vuotisjuhla. PMS 45/5.11.1986.
Kallunki, U(uno): Maallikkosaarnaaja Hans Erik Kela. S. 25.6.1878, k. 20.11.1956. Siionin Joulu 1964, 30 – 31, 33 – 34, 47.

Pääsihteeri Einari Lepistö 1.12.1916-19.4.2001. PMS 25.4.2001. Pääsihteeri Einari Lepistö nukkui vanhurskasten lepoon Oulunsalossa palvelukodissa 19.4.2001. Hän oli syntynyt Hailuodossa 1.12.1916. Isä kuoli, kun Einari oli vasta viiden kuukauden ikäinen. Äiti ja Einari saivat parannuksen armon vuonna 1927 kohta vanhemman pojan järkyttävän hukkumisen jälkeen. Sananpalvelijaksi Einari Lepistö asetettiin vuonna 1947

Palola, Ari-Pekka: Lenna Pellikka (1915 – 1985). Siionin Lähetyslehti 4/2000, 14-15.
Lenna Artturi Pellikka syntyi 6.2.1915 Kolarissa, jossa hänen isänsä Artturi Pellikka toimi poliisikonstaapelina. Koti ei ollut lestadiolainen….valmistui ylioppilaaksi Tornion yhteiskoulusta ja lähti vuonna 1937 opiskelemaan Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan…löysi seuraavana vuonna opiskelijatoverin avustamana "Jumalan valtakunnan ja sai uskoa syntinsä anteeksi". Puhujan tehtävään hänet kutsuttiin Helsingin rauhanyhdistyksellä vuonna 1939. Vuonna 1943 Lenna Pellikka sai opintonsa valmiiksi ja hänet vihittiin papiksi. Hän palveli aluksi lyhyitä aikoja Uukuniemellä ja asevelipappina Oulussa. Vuosina 1945-1949 hän toimi Suomen Punaisen Ristin Oulun piirin toiminnanjohtajana. Sen jälkeen hän palveli ensin Pudasjärven ja sitten Haukiputaan kappalaisena, kunnes hänet valittiin Oulunsalon kirkkoherraksi vuonna 1959. Tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 1972, jolloin hän muutti asumaan Ouluun. Vuonna 1955 Lenna Pellikka menetti ensimmäisen vaimonsa Liisan (os. Raittila). Ja vanhimman poikansa….Kymmenen vuotta myöhemmin Lenna Pellikka solmi uuden avioliiton Elvi Kinnusen kanssa. Lenna Pellikka sai hoitaakseen monia luottamustehtäviä: hän toimi muun muassa presidentin valitsijamiehenä vuoden 1950 vaaleissa. Hän kuului rauhanyhdistyksen johtokuntaan Haukiputaalla ja Oulunsalossa sekä SRK:n johtokuntaan ja työvaliokuntaan vuosina 1960-1967. Siionin Lähetyslehden ja Lasten Siionin toimittajana hän oli vuosina 1962-1973…..

Snellman, Ritva-Liisa; Oulunsalossa kaikki on toisin. Vanhoillislestadiolainen Suomi. Helsingin Sanomat. Kuukausiliite 21/16.10.1993.

Outokumpu (Kuusjärvi)  

Outokummun Rauhanyhdistyksen toimitalo kesällä 2001

Kuva rauhanyhdistyksen sisältä

20 vuotta rauhanyhdistystoimintaa Outokummussa. Karjalan Maa 6.8.1967.
Karvinen, Rauni: Outokummussa rakennetaan. PMS 52/29.12.1999.
Kinnunen, Erkki; Hosionaho, Eero; Muistelmia Outokummun kristillisyydestä. PMS 46/21.11.1973.
Kinnunen Raimo; Kinnunen, Sirkka: Joskus "maan alaista", mutta ei salaista työtä. Outokummun Rauhanyhdistys 50 vuotta. PMS 35/27.8.1997.
Lasaroff, Merja; Muistikuvia Outokummun kristillisyydestä. PMS 26/25.6.1986.
Lasarov Harri: Jumalan valtkunnan työntekijöitä Outokummusta. Saarnaaja Otto Juvonen. PMS 35/27.8.1997.
-*11.5.1898, k. 29.12.1969
–uskovaisen kodin lapsi, välillä "maailmassa", sananpalvelijaksi 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa. Kiersi paljon SRK:n lähetysmatkoilla 1950- ja 1960-luvuilla
Outokummun Rauhanyhdistyksellä 20-vuotisjuhla. Savon Sanomat 6.8.1967.
Outokummun Rauhanyhdistys 20-vuotias. Karjalainen 2.8.1967.
Rauhanyhdistyksen toiminnan 20-vuotisjuhla Outokummussa. Karjalainen 6.8.1967.
Rissasen perheen mietteitä suviseurojen kynnyksellä. Outokummun seutu 27.6.1986.
Talkoolaisen mietteitä suviseurojen kynnyksellä. Outokummun Seutu 27.6.1986.
Seuroja Outokummussa jo sadan vuoden ajan. Outokummun Seutu 27.6.1986.
T(ieranta), K(auko); Portin vartija- Siionin muurin vartija. PMS 46/21.11.1973
-muistelmia outokumpulaisesta saarnaaja Toivo Kuokkasesta

Paavola:

Irja Junttila (SLL 4/2001)
Matti Pylkäs (1885-1962)
Paavolalainen maanviljelijä Matti Alarik Pylkäs toimi puhujana yli neljäkymmentä vuotta. Kiertäessään lukuisilla seuramatkoilla eri puolilla Suomea hän tuli tutuksi monille. Hän syntyi pienviljelijän poikana Utajärvellä 22. tammikuuta 1885. Sieltä hänen tiensä kulki Oulujoelle, Ouluun, Liminkaan, Vihantiin ja Paavolan Hartaanselälle, jossa hän viljeli omistamaansa Puutteen tilaa. Matti Pylkäs koki suuren elämänmuutoksen Utajärven Juorkunassa vuonna 1916. Tuolloin pudasjärviset saarnaajat Juho Hemmilä ja Aukusti Jurvanen pitivät paikkakunnalla seuroja, ja Matti uskoi armoevankeliumin. Hän sai rauhan ja vapauden tunnolleen. Tästä suuresta lahjasta hän kertoi myös muille ihmisille…

Mauno Karhumaan (5.2.1924 – 9.9.1999) muistokirjoitus. PMS 37/15.9.1999
* Paavolan Luohualla Aino ja Matti Karhumaan kristittyyn kotiin > tilanhoitajana Reisjärven lastenkodilla > työnjohtotehtävissä Ruukin maamieskoululla > maanviljelijänä Paavolassa Kotikankaan tilalla. Palveli puhujana vuodesta 1969, kuului Paavolan Rauhanyhdistyksen johtokuntaan vuosina 1958-1994. Solmi avioliiton Aili Turusenahon kanssa vuonna 1947. Avioliitosta syntyi kuusi tyätärtä ja kuusi poikaa. Aili Karhumaa kuoli 1988 ja uuden avioliiton Mauno Karhumaa solmi Kerttu Niskakankaan kanssa.
Koskimäki, Yrjö: Kallis ompi onnemme. Kristillisyyden piirissä syntyneen joululaulun sanomaa. Siionin Joulu 1973, 26 – 27.
Paavolalaisen Juho Rankisen elämänvaiheita ja Siionin laulun: "Armonlapset kaikki täällä" historiaa.
Koskimäki, Yrjö: Sydämen joululaulu. SLL 5/1995, 14 – 15.
–Siionin laulun n:o 1 ("Armon lapset kaikki täällä…) runoilijan Juho Rankisen elämänvaiheita.
Lampela, Raili; Luohuan ensimmäiset isot kesäseurat 80 vuotta sitten. PMS 26/24.6.1998.
Suviseuroja odotellessa. Arvi Hintsala muistelee Paavolasta syntyisin ollutta saarnaajaa Ville Pistemaata ja Eljas Karhumaa muistelee Hannes Vesteristä sekä Juho Päätaloa. PMS 24/9.6.1971.
Tölli, Pekka; Onnelliset eläkevuodet. Reino Kangas 80 vuotta. PMS. 16/18.4.1990.
-toimi kansanedustajana vuosina 1962-1975

Leo Väyrynen (PMS 13/1971)
Saarnaaja Aleksanteri Eilolan syntymästä 100 vuotta
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 v. paavolalaisen saarnaajan Aleksanteri (Santeri, Aleks) Eilolan eli "Yrjänäisen" syntymästä. Hän on jäänyt paikkakuntalaisten mieleen yritteliäänä talollisena ja ahkerana evankeliumin julistajana, jonka puhujamatkat ulottuivat Karjalaan saakka. Seuraavassa tarkastellaan hänen vaiherikasta elämäänsä. Kertojina ovat olleet Aleksanterin lapset Aadolf (Aate) Eilola (synt. v. 1901) ja Iida Lievonen s. Eilola sekä lisäksi Mikko Junnila (1886), Heikki Kinnunen (1893) ja Johan (Jani) Väyrynen (1906).

Väyrynen, Leo: "Kajahteli meillekki kamalia ääniä kaukaiselta pohjan perältä ilmaantuneesta uskon opista". Muistitietoa Paavolassa vierailleista sananjulistajista. PMS 25/16.6.1971.
Väyrynen, Leo: Kristillisyyden saapuminen Paavolaan. PMS 25/16.6.1971.
Muistitietoa Paavolassa asuneista sananpalvelijoista. PMS 26/23.6.1971.
Väyrynen, Leo; Seuramuistoja Paavolan Luohualta vuosilta 1900 - 1928. PMS 26/23.6.1971.

Padasjoki

Haaramäki, Annikki; Vapaussodan kauhuja Padasjoella. Rauhan side 1/1998, 16-17.
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Padasjoki. Rauhan Side 2/1980, 12 - 13.
Poisnukkuneita Saarnaaja Markku Peltosen muistokirjoitus. Rauhan Side 4/1995, 21.
*2.5.1940 Padasjoen Nyystölässä, k. 27.7.1995 Padasjoella, saarnaajana n. 15 vuotta
Poisnukkuneita Saarnaaja Martti Pynnösen muistokirjoitus. Rauhan Side 1/1995, 4.
*3.10.1916 Padasjoki, k. 29.11.1994, saarnaajana 35 vuotta
Muistelu saarnaaja Evald Rantasesta. Rauhan Side 1/1986, s. 8 - 9.
Nieminen, Markku; Oi kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka rauhaa julistavat. Saarnaaja Viljo Oksala 1917-1995. Rauhan Side 3/1998, 10-11.
-padasjokelainen esikoissaarnaaja (*5.6.1917 Padasjoen Nyystölässä, k. 10.6.1995 Padasjoella)
-saarnaajaksi 1950
Poisnukkuneita Saarnaaja Viljo Oksalan muistokirjoitus. Rauhan Side 3/1995, 4.
*5.6.1917 Padasjoen Nyystölä, esikoislestadiolaisessa kodissa, k. 10.6.1995
-sananpalvelijaksi 1950-luvun alussa
Poisnukkuneita Jalo Westerlundin muistokirjoitus. Rauhan Side 1/2000, 4.
*Padasjoen Kasiniemessä 1.2.1915 seitsenlapsiseen perheeseen. Äti kuoli Jalon ollessa 10-vuotias. Lapsuuden hyviksi muistoiksi jäi uskovainen mummo…Jalo kasvoi aikoiseksi epäuskoisten omaisten keskuudessa ja joutui tuhlaajapojan retkille. Avioliiton Jalo solmi Elma Jaktholmin kanssa 1940. Perheeseen syntyi 10 lasta…Maalisen työnsä jalo teki pitämällä Vesijaon kylässä Palsan sahaa ja myllyä…Parannus vuonna 1951 (myös vaimo). Sananpalvelijaksi 1954..k. 16.1.2000.

Parikkala:

60 vuotta täytti 19.11.1956 hiomonesimies Juho Europaeus
*19.11.1896 Parikkalssa maatyömiehen poikana, muutti 1914 Pietariin, jossa asui kuudetta vuotta kokien vallankumousten ajat. Palasi Venäjältä Simpeleelle Yhtyneitten palvelukseen hiomoon missa nousi vuoromestariksi. Omistaa maatilan Koitsanlahdella, vaimo Elsan kanssa kasvattaneet 11 lasta, ei suoranaista viittausta saarnaajuuteen.

Parkano:

Vataja; Anja, Rintala, Lea; Jumalan sanan kuulemisen merkitys korostui Parkanon
juhlaseuroissa. PMS 22/1.6.1994.
Kärkölä, Terttu; "Tuo mieshän puhuu Raamatun mukaisesti". PMS 22/1.6.1994.
Kallio, Marjatta; "Siellä on uskovaisia, jotka antavat syntejä anteeksi".PMS 22/1.6.1994.
Ylinen, Viljo: Etsikon aikaa Parkanossa. "Jotka kyynelin kylvävät, ne riemulla leikkaavat". PMS 20/1959.
Lestadiolaisuuden alkuvaiheiden kuvausta, perustuu David Kuusijärven (1856-1931) muisteluihin
Kuusijärvi haki lestadiolaisuuden 1879 veljensä kanssa Kauhajoelta, toimi puhujana. Artikkelissä mainitaan muina puhujina Nikodemus Rinnetmäki (1857 – 1939), Kalle Lavia (1872 – 1922), Aadam Laurikka (1848 – 1934) ja Lauri Kujansuu. Eriseura tuli Parkanoon noin v. 1909, vain jokunen henilö David Kuusijärven kanssa ei sitä hyväksynyt. Vuosien 1920-30 välisenä aikana oli suuret herätykset, jotka kulkivat vuorollaan eri kylien läpi. Vuonna 1926 syksyllä, kun pidettiin seuroja kolme viikkoa, sai 60 henkeä parannuksen armon

Pattijoki:

Aika muuttuu, mutta rauhanyhdistyksen perustehtävä pysyy samana. PMS 23/9.6.1993.
Murtovaara, Helge; Pattijoen yhdistys 40 vuotta. Rauhanyhdistys on merkittävä kasvattaja Raahen talousalueella. Kaleva 30.5.1993.

Pello:

M(ustakallio), L(auri): Erkki Gummerus + PMS 30/ 24.7.1958
*Pyhäjoella 15.5.1895, vanhan pappissuvun jäsen >teologiset opinnot >papiksi Savonlinnassa 1919 >ylimääräisenä pappina Johanneksessa >valittiin Turtolan kirkkoherraksi 1924 > joutui tekemisiin lestadiolaisuuden kanssa, etenkin Junnu Raution ja myös muiden vanhojen saarnaajien selkeä julistu ja taidollinen rakkaus vetivät puoleensa > parannus > 1932 Kuolemajärven kirkkoherraksi, jossa tehtävässä seurakunnan lakkauttamiseen asti 1949 > Eräjärven kirkkoherraksi > eläkkeelle 1955
Heikkilä, Paavo; Rattosjärven-Ruuhijärven Rauhanyhdistys 20-vuotias. PMS 6/5.2.1986.

Perho:

Koivukoski, Amanda Saarnaaja Heikki Lampelan muistokirjoitus. SLL 12/1942, 273.
Siirtyi "Herran kansan lepoon" 15.6.1942 68-vuotiaana Perhon Möttösessä. Koti monien vuosikymmenien ajan kristittyjen kokoontumispaikkana. Puhujana hän kirkasti sisältörikkaasti Jumalan sanan totuuksia.
Lampela, H.: Taavi Tikkanen SLL 1928, 188-189.
Perholaisen saarnaajan Taavi Tikkasen muistokirjoitus.
Perhon Jaakko. Perhon Rauhanyhdistys viettää 60-vuotisjuhlaa. PMS 35/26.8.1992
-yhdysvaltalaisessa Rauhan Tervehdys-lehdessä joulukuussa 1941 julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan lestadiolaisuuden saapumisesta pitäjään Antti Korkeakankaan ja Jaakko Pääkkösen välityksellä.

Pielavesi:

Huhtala, Pekka; Kaisto, Pertti, Manninen, Toini; Ruotsalainen, Pentti; "Usko rakkauden kautta työtä tekee". Pielaveden Rauhanyhdistys juhli toimitalonsa valmistumista. PMS 45/6.11.1991.

Pietarsaari:

Börje Mård: Rauhan Sana 11/1999, 5.
*25.7.1930 Ähtävällä, naimissa Lisbeth Snellmannin kanssa, 13 lasta. On Torp Frysin tuotannon- ja toiminnanjohtaja, puhujana Kolpissa, pyhäkoulunopettajana 42 vuotta, kirkkoneuvoston jäsen, rovastikuntaneuvoston jäsen, hiippakuntaneuvoston jäsen, luttamustehtäviä koululaitoksessa 32 vuotta
-äiti uskovainen, konfirmaation jälkeen luopui uskostaan. Tutustui ja alkoi seurustella uskovaisen tytön kanssa, Sai vuonna 1952 "parannuksen armon", avioitui 1953 ja muutti Kolppiin. Seurakunnassa vanhempana puhujana Otto Vestmark. Pyydettiin eräissä ompeluseuroissa pitämään iltarukous ja "tunnustamaan uskonsa".
Hankkinut saarnaluvan, aloitti opiskelun LFF:n silloisen toiminnanjohtajan William Snellmannin kehoituksesta.
Ollut kaksi vuotta Zions Missionstidningin toimittajana, lehdellä tällä hetkellää 2200 tilaajaa.
Paul Snellman: Rauhan Sana 10/1999, 4
*Kolpissa, ikä 72 vuotta, 1. Aviol. Brita Paanasen kanssa (k. 1996), 2. Aviol. Kerttu Fellmanin (o.s Alaräisänen) kanssa, kahdeksan lasta, ammatti putkimies, puhujana Pietarsaaressa, jossa toiminut yli 30 vuotta myös pyhäkoulunopettajana. Sairastanut maksasyövän, ollu kaksiviikkoa nukutettuna, jonka aikana nähnyt erilaisia näkyjä.
–Astunut seurakunnan opetustehtäviin ensin pyhäkoulunopettjana. Koska seurakunnan omat puhujat Elis Sjövall ja Sigurd Åkerlund, olivat usein poissa, he pyysivät minut siihen tehtävään, olin vasta täyttänyt 30 vuotta.
–Toteaa herätysliikkeensä avautuneen viime aikoina enemmän muidenkin ajatuksille: "Emme saa käpertyä itseemme ja unohtaa ulospäin suuntautuvaa toimintaa." Murheenaiheita: Luemme Jumalan sanaa liian vähän ja keskustelemme liian harvoin elämän kalleimmasta asiasta. Ilonaiheita: Suuret nuorten joukot.

Niemikorpi, Antero; Pietarsaaren Rauhanyhdistys 50 vuotta. PMS 48/25.11.1987
Slotte, Yrsa: Sfp presenterade program om religionspolitiken. Vasabladet 18.2.1999. http://www.vasabladet.fi/nyheter/990218/nyhet3.html
Registreringen av homosexuella parförhållanden ogillar en av arbetsgruppens (Sfp:s arbetsgrupp för religionspolitisk program) medelemmar, Mikael Hagman, laestadian från Jakostad: "I Österbotten är linjen klar, man godkänner inte homoregistreringar", fastslår Hagman:
Vägskäl Radio Vega 21.02.99: Möte med herr Snellman. http://www.freenet.hut.fi/ohjelmatiedot/r04/99/07/7-10-V%e4gsk%e41.html
Han är VD för det sjätte största företaget I köttbranschen I Finland och han börjar sin arbetsdag med en bön…Han är laestadian och 45 år, Gerhard Snellman I Jakostad, anställd I ett företag vars ägare alla är laestadianer…

Pihtipudas:

Junkkari, Juha-Matti: Lars Levi, Pohjolan suuri poika. Lestadiolaiset jakaantuneet lähes 20:een suuntaan. Kotiseudun Sanomat 11/15.3.2000.

Lapin hengellisen työn uranuurtaja, ruotsalainen Lars Levi Laestadius syntyi 200, vuotta sitten vaatimattomiin oloihin Ruotsin ja Norjan rajamailla. Isa oli kaivosmies, mutta Lars Levin syntymäaikoihin kaivostoiminta oli lopahtanut ja elämä pientilallisen ankeaa arkea. Viinaksetkin isälle maittoivat. Lisäansioita tuli liiman valmistuksesta. Sitä isä-Laestadius keitti poron sarvista.

Kilponen, Esa:
KeskiSuomalainen 9.4.2001.
Rauhanyhdistykselle oma toimitalo Pihtiputaalle
Saanin koulu on nyt Pihtiputaan Rauhanyhdistyksen toimitalo. Sunnuntaina avajaisjuhlassa muisteltiin, että kesti yli 50 vuotta ennen kuin yhdistys pääsi tavoitteeseensa: yhdistys kun perustettiin juuri omien toimitilojen saamiseksi. Rahan puute on estänyt hankkeen, mutta nyt ostettiin kunnalta koulukäytöstä poistunut, vuonna 1987 peruskorjattu koulu 32 0000 markalla. Tähän asti pihtiputaan vanhoillislestadiolaiset ovat kokoontuneet toistensa kodeissa ja Pihtiputaan seurakunnan tiloissa. Avajaisjuhlassa puhui Rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen kustannuspäällikkö Samuli Pentikäinen sukupolvien välisen vuorovaikutuksen tärkeydestä. Toimitalossa kokoonnutaan mm. seuroihin, varhaisnuorten raamattuluokkiin ja lasten pyhäkouluun ja päiväkerhoon.

Lestadiolaisyhteisö tullut avoimemmaksi. Keskisuomalainen 30.8.1999.
Sana on yhä sama, vaikka ajat ovat muuttuneet ja vuosikymmenet vierähtäneet Pihtiputaan Rauhanyhdistyksen ympärillä. Pihtiputaan vanhoillislestadiolaisten yhdistys juhli sunnuntaina toimintansa 50-vuotisuutta Muurasjärven kyläkirkossa Pihtiputaalla…

Läpi kaupunkeja ja kyliä. Pihtipudas. Rauhan Side 2/1989.

Paavola, Arto & Tiitinen, Liisa: Pihtiputaan Rauhanyhdistyksellä 50-vuotisjuhla. Muurasjärven kylä seuratoiminnan keskus. PMS 36/8.9.1999.
…Pihtiputaan siionin toiminta keskittynyt viime vuosiin saakka Muurasjärven kylälle….Ensimmäisissä isoissa seuroissa vuonna 1944 oli seuravieraita paljon…Seuroissa sai parannuksen kymmenkunta kyläläistä…

Poisnukkuneita Esko Johannes Vainion (*26.12.1922 Reisjärvellä, k. 21.12.1999 Reisjärvellä) muistokirjoitus. Rauhan Side 1/2000, 4.
Eli Reisjärvellä koko elämänsä Suonperän Katajamäellä ja Onnelassa. Hän viljeli maatilaansa ja teki ohessa kirvesmiehen töitä. Kutsuttiin sananapalvelijan työhön 1950-luvun alkupuolella ja siten hän palveli lähes puoli vuosisataa Pihtiputaan seudulla…

Rauhanyhdistyksen tehtävä säilynyt samana jo 50 vuotta. Kotiseudun Sanomat 31.8.1999.
….Rauhanyhdistys kokoontui juhlistamaan vuosipäiväänsä Muurasjärvelle sunnuntaina. Yhdistys perustettiin kylän meijerin tiloissa 28. Elokuuta 1949….Lestadiolaisuus saapui Muurasjärvelle 1870-luvulla….Muurasjärvi on näihin päiviin asti säilyttänyt asemansa Pihtiputaan Rauhanyhdistyksen vahvana tukialueena, vaikka yhdistyksen toiminta ulottuu jo kaikille kylille. Tästä kertoo, että yhdistyksen nimi muutettiin Pihtiputaan Rauhanyhdistykseksi vasta vuonna 1995. Sitä ennen nimi oli Muurasjärven Rauhanyhdistys. Pihtiputaalla toimii kaksi lestadiolaista ryhmää, Rauhanyhdistyksen vanhoillislestadiolaiset ja Vanha-Laestadiolais-kristillisen yhdistyksen esikoislestadiolaiset. Liikkeen menneisyyttä tutkinut lehtori Irja Tiainen löytää selityksen tilanteeseen vuosisadan vaihteesta, jolloin pihtiputaalainen suutari Otto Varis tuli uskoon ja kutsuttiin puhujaksi. Vähitellen Variksen puhujamatkat laajenivat Etelä-Suomeen asti ja näillä matkoilla hän tapasi vuonna 1905 Lahdessa esikoissaarnaajia. Heidän vaikutuksestaan Pihtiputaan lestadiolaisten yhteydet alkoivat suuntautua vanhoillislestadiolaisuudesta poiketen Jellivaaraan ja yhteydet naapurikuntien lestadiolaisiin katkesivat….Pihtiputaalle syntyi esikoisuuden saareke, ja he perustivat kesäkuussa 1932 yhdistyksen….Pihtiputaan rauhanyhdistykseen kuuluu 60 yli 15-vuotiasta jäsentä….

Martti Tiitinen  30.10.1923-12.5.2001 PMS 20/16.5.2001.

Martti Tiitinen syntyi 30. lokakuuta 1923 Pihtiputaalla. Hän solmi avioliiton 1952 Liisa Kokkosen kanssa. Perheeseen syntyi yksi poika. Martti Tiitinen teki elämäntyonsä autoilijana…

Piippola:

Paavola, Arto; Toivon valoja sytyteltiin Piippolan ry:n 50-vuotisjuhlassa. PMS 47/19.11.1997.
Takkinen, Saimi; Seuratoiminta alkoi Piippolassa kuin tyhjästä. PMS 8/18.2.1998.

Pohjois-Karjala:

Hyvärinen, Mauri; Markkinamatkoja ja kahden kirkon väkeä. Kristillisyyden tulo Pohjois-Karjalaan. PMS 8/19.2.1986.
Kaasinen, Aune, Karppinen, Marjatta; Muistikuvia Pohjois-Karjalan puhujista ja kristittyjen kanssakäymisestä. PMS 8/19.2.1986.
Mäntylä, Kauko; Lestadiolaisuuden tulo Pohjois-Karjalaan. Maitojyvä 1953, s. 15-18.

Pohjois-Pohjanmaa:

Kökkö, Timo: Lestadiolaisuuden levinneisyys Pohjois-Pohjanmaan pitäjissä 1850-luvun lopussa. Maitojyvä 1959, 20 – 22.

Pohjois-Satakunta:

110 vuotta lestadiolaisuutta Pohjois-Satakunnassa. Kotimaa 28.6.1991.

Polvijärvi:

Maria Henriikka Gröhnin muistokirjoitus. SLL 1928, 191.
Vanhurskasten lepoon sai kutsun pitkällisen sairauden murtamana 19.9.1927 Polvijärven Horsmanahosssa 69 vuoden 10 kuukauden ja 25 päivän vanhana. Vainaja kilvoitteli uskossa 44 vuotta.

Pomarkku:

Valli, Aune; Vaikka Rauhanyhdistys purkaantui, evankeliumin työ jatkuu Pomarkussa. PMS 7/17.2.1993.

Pori:

Heinänen, Hannu; "Auringon ja pilven alla". Porin Rauhanyhdistys 100 vuoden ikään. PMS 45/9.11.1994.

Kautto Kirsti: Saarna armosta kuuluu syntisille, ei enkeleille. Satakunnan Kansa 1.10.1993.
Saarna armosta kuuluu syntisille, ei enkeleille
Esikoislestadiolaisten valtakunnalliset mikkelinpäiväseurat pidetään viikonvaihteessa Porissa. Esikoislestadiolaisten seuroissa väki kuulee selkeää saarnaa synnistä, armosta ja anteeksiantamuksesta: syntinen ihminen saa Jumalan armosta uskoa syntinsä anteeksi. Esikoislestadiolaiset pitävät kiinni opista, joka perustuu ennen muuta Raamattuun, mutta myös Martti Lutherin ja Lars Levi Laestadiuksen uskonkäsityksiin. Muun muassa henkilökohtainen rippi on ahkerasti käytössä. Noin 1500 esikoislestadiolaista kokoontuu viikonvaihteessa valtakunnallisiin mikkelinpäiväseuroihin Poriin. Edellisen kerran porilaiset olivat kokousisäntinä viisi vuotta sitten. Mikkelinpäiväseurat järjestetään lauantaina ja sunnuntaina kello 12 ja 17 Riihikedon koulun eli nykyisellään Porin Suomalaisen Yhteislyseon juhlasalissa. Esikoislestadiolaisten rukoushuone sijaitsee Tapionkatu 8:ssa, jossa seurat jatkuvat vielä maanantaina kello 12 ja 18.
Oma rukoushuone vuodesta 1928
Esikoislestadiolaiset-yhdistyksen keskuspaikka on Lahdessa. Paikallistoimikunnat johtavat toimintaa maan eri puolilla. Porin paikallistoimikunnan puheenjohtajana kauan ollut Matti Vihermies luopui luottamustehtävästään tämän vuoden alussa, jolloin Veikko Vuohijoesta tuli toimikunnan puheenjohtaja. Martti Lahtinen toimii sihteerinä, ja Matti Ihalainen huolehtii tiedottamisesta. Lestadiolainen herätysliike on vaikuttanut Porin seudulla 1870-luvulta lähtien. Seuroja pidettiin aluksi kodeissa, sitten vuokratiloissa ja vuodesta 1901 omassa rukoushuoneessa 6. kaupunginosassa. Kun herätysliike hajaantui vuonna 1903, esikoislestadiolaiset maksoivat vanhoillislestadiolaiselle Rauhanyhdistykselle vuokraa rukoushuoneesta 1910-luvulle saakka. Sen jälkeen he kokoontuivat jälleen kodeissa ja jonkin aikaa "Stenroosin pirtissä" nykyisen Laamanninkadun varrella. Tapionkatu 8:n rukoushuone valmistui vuonna 1928. Uusi rukoushuone on haaveena. Matti Vihermies kertoo, että yhdistys on jo ostanut Porin kaupungilta 1,2 hehtaarin tontin Sampolasta.
Luterilaisen kirkon jäseniä
Esikoislestadiolaisilla on Porissa seurat joka sunnuntai. Neljästi vuodessa on lähetyskokouksia, joissa perinteisesti vierailee kaksi muualta tullutta saarnaajaa. Saarnaajat pitävät kolme kertaa vuodessa oman kokouksensa, jossa he sopivat puhujamatkoistaan "Helsingistä Utsjoelle". Esikoislestadiolaiset toimivat noin 30 paikkakunnalla. Porissa yhdistykseen kuuluu pari sataa jäsenmaksun maksanutta ja heidän lisäkseen suuri joukko nuoria ja lapsia.
- Väki kokoontuu seuroihin oman uskonelämänsä takia, tuskin siihen muuta syytä on. Toivomme, että seuroihin tulisi paljon porukkaa, mutta tämä yhdistys ei "värvää" ihmisiä. Taivaan isä värvää sen, minkä katsoo tarpeelliseksi, Veikko Vuohijoki tuumii. Mikkelinpäiväseurojen lisäksi esikoislestadiolaisilla on joka vuosi valtakunnalliset juhannusseurat, joihin osallistuu noin 3000 henkeä. Koko joukko kuuluu maamme evankelis-luterilaiseen kirkkoon, ja yhdistyksen jäsenillä on hyvät suhteet paikallisseurakuntiin. Matti Ihalainen sanoo, että monet esikoislestadiolaiset hoitavat myös paikallisseurakuntien luottamustehtäviä. Kansainvälisiä yhteyksiä Matti Vihermies kertoo esikoislestadiolaisten tekevän paljon lähetystyötä. Saarnaajat käyvät muun muassa Venäjällä, Virossa ja Latviassa, mutta myös Tanskassa, Saksassa ja Belgiassa.
- Yhdistyksen saarnaajista kymmenen käy ainakin kerran kuukaudessa Venäjällä. He työskentelevät yhdessä Inkerin kirkon kanssa lähes 30 seurakunnassa. Kaksi kertaa vuodessa saarnaajat vierailevat suomalaisten kutsusta myös Keski-Euroopassa. Kun esikoislestadiolaiset puhuvat lähetystyöstä, termi ei merkitsee samaa kuin ns. perinteinen pakanalähetystyö. Saarnaajat ovat lähetyssaarnaajia siinä mielessä, että he ovat yhdistyksen lähettämiä. Esikoislestadiolaisilla on säännöllistä seuratoimintaa kaikissa Pohjoismaissa sekä Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Kansainvälistä hengellistä työtä johdetaan Ruotsin Lapista. Jellivaarassa pidetään vuosittain muun muassa jouluseurat, jotka kestävät viikon. Rukoushuoneissa on uutta puhelintekniikkaa siinä määrin, että esimerkiksi porilaiset voivat osallistua juhannus- että jouluseuroihin omassa rukoushuoneessaan. Puhelinjärjestelmä palvelee sunnuntaisin myös niitä, jotka eivät voi tulla seuroihin mutta haluavat kuunnella puheita ja virsiä kotonaan.
- Samoin Riihikedon koululla pidettävistä mikkelinpäiväseuroista ovat puhelinyhteydet kunnossa noin 25 rukoushuoneeseen ympäri Suomen, Matti Ihalainen mainitsee. Yhdistyksellä on lisäksi oma lehti, Rauhan Side, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja leviää myös ulkomaille.
Kotiopettaja kilvoittelijalle
Syntejään katuneesta ja parannuksen tehneestä ihmisestä ei esikoislestadiolaistenkaan joukossa tule enkeliä.
- Mutta Jumala itse vaatii ihmiseltä totista katumusta ja parannusta, ja myös "uusi ihminen" syntyy Jumalasta. Tämä uusi ihminen on saanut Pyhän Hengen kotiopettajakseen, joka auttaa uskon tiellä kilvoittelevaa hyväksymään hyvän ja hylkäämään pahan, Martti Lahtinen selvittää. - Moni, joka on lukenut Raamattua "heränneessä tilassa", on lukenut sieltä kaiken omaksi tuomiokseen. Kun ihminen saa uskoa syntinsä anteeksiannetuiksi, Pyhä Henki avaa hänen silmänsä näkemään Raamatusta myös muunlaisen sanoman. Esikoislestadiolaiset eivät halua osoittaa ketään sormellaan eivätkä pidä lukua siitä, missä toiset ehkä ovat väärässä. Mutta he haluavat opastaa ihmisiä ymmärtämään, mitä Jumala tahtoo.

Läpi kaupunkeja ja kyliä. Pori. Rauhan Side 3/1983, 11 - 12.

Matikainen, Asta: Seurat keskeinen työmuoto. Porin Rauhanyhdistys 100-vuotias. Satakunnan Kansa 3.11.2000.
Seurat keskeinen työmuoto
Porin Rauhanyhdistyksen ovet ovat avoinna kaikille. Lauantaina päivälleen sata vuotta täyttävän yhdistyksen puuhamiehet toivovat, että seuroihin löytäisi tiensä yhä useampi rauhaa sydämeensä etsivä.
- Iloitsemme jokaisesta, joka saa parannuksen armon. Toivottavaa olisi, että muutkin kuin jäsenemme löytäisivät tiensä seuroihin, yhdistyksen varapuheenjohtaja Pekka Vuonokari totesi. Ruotsin Lapista lähtenyt lestadiolainen herätys tuli Poriin Etelä-Pohjanmaan ja pohjoisen Satakunnan kautta. Turun ja Porin läänin ja Ahvenanmaan kuvernööri W. von Kraemer vahvisti 5. marraskuuta vuonna 1894 ohjesäännöt "Rauhan yhdistykselle Porin kaupungissa". Siitä pitäen kymmenen vanhimman nykyisin maassamme toimivan rauhanyhdistyksen joukkoon kuuluva yhdistys on tehnyt parhaansa saattaakseen ihmiset evankeliumin omakohtaiseen kokemiseen. Rauha sydämessä
- Oleellisinta on löytää rauha omalle sydämelleen. Olen etsivänä ihmisenä kokenut löytäneeni sen tässä herätysliikkeessä. Oleellista toiminnallemme on pitää mahdollisuutta tarjolla, kertoi omista kokemuksistaan Yrjö Tala. Hänelle rauhanyhdistys ei ollut tuttu lapsuudesta, vaan hän tutustui liikkeeseen vasta myöhemmin ja totesi, ettei kyse suinkaan ole mistään poliittisesta, vaan puhtaasti uskonnollisesta yhdistyksestä.
- Rauha tulee Raamatusta, se ei ole poliittinen käsite. Raamattu on vanhoillislestadiolaisuudessa kaiken, niin uskon kuin elämänkin korkein ohje.
- Raamatun ilmoituksen sana ei muutu. Jumalan sanan arvovalta on tärkeä. Ihmisen elämässä kaikki kelluu tai virtaa, ellei hänellä ole pohjaa ja perustaa, jonka Raamattu antaa, Yrjö Tala totesi. Seuratoiminta keskeistä
Seuratoiminta, evankeliumin julistaminen, on keskeisintä rauhanyhdistyksessä. Seuroja pidetään omassa toimitalossa, seurakuntien tiloissa ja kodeissa. Nykyisessä, vuonna 1980 valmistuneessa toimitalossa Porin Sampolassa on toimintaa viitenä päivänä viikossa. Viime vuonna yhdistyksen järjestämissä seuroissa kävi 34000 kuulijaa. Yhdistyksen jäsenmäärä on 430. Jäseniksi pääsevät vasta rippikoulun käyneet nuoret, vaikka perinteisesti seuroissa ollaan aina perheittäin. Seuroissa puhuja, joka on herätysliikkeen oma asetettu puhuja, lukee saarnatekstin aina Raamatusta. Porissa on yhdeksän puhujaa, mutta isoihin seuroihin kutsutaan puhujia muualtakin Suomesta. Vanhoillislestadiolaiset käyttävät ns. Vanhaa Kirkkoraamattua vuodelta 1776.
Valmistautuessaan tehtäviinsä puhujat ja lapsi- ja nuorisotyöntekijät käyttävät tukena muitakin suomennoksia, myös vuoden 1992 käännöstä. Seurojen lisäksi lapsi- ja nuorisotyö on tärkeällä sijalla. Pyhäkoulua pidetään kodeissa Porissa ja ympäristössä, sillä Porin Rauhanyhdistyksen toiminta-alueena ovat Porin lisäksi Ulvila, Luvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku ja Kullaa. Rauhanyhdistyksen kaikki toiminta on talkootyötä. Yhdistyksen hallituksena on 12-jäseninen johtokunta, jonka puheenjohtajana on rakennusmestari Kullervo Mikkola Noormarkusta, varapuheenjohtajana opettaja Pekka Vuonokari Nakkilasta ja sihteerinä johtaja Timo Valli Porista. Johtokunnan apuna on seitsemän vireää toimikuntaa. Opetushenkilöitä yhdistyksellä on 62.
Kaikki evankeliumin palveluksessa
Lähtökohtana Porin Rauhanyhdistyksessä on, ettei mukana ole työmuotoja, jotka eivät palvele evankeliumia. Rauhanyhdistyksen jäsenet törmäävät usein mitä kummallisimpiin ihmisten mielikuviin lestadiolaisuudesta. Viimeisin esimerkki oli EU-äänestys. Oulun seudun kielteinen EU-kanta tulkittiin joissakin tiedotusvälineissä heti lestadiolaisuuden tiliin. Porin Rauhanyhdistyksen jäsenet kuitenkin vakuuttivat, ettei lestadiolaisuudella ole kantaa EU:hun, vaan jokaisella jäsenellä on oma itsenäinen kantansa. Enää ei Suomessa liioin voida puhua lestadiolaisuusalueista. Rauhanyhdistyksiä on ympäri maata ja nimenomaan etelän suurissa kaupungeissa. Asepalvelus ei ole vieras lestadiolaisille. He katsovat, että niin kauan kuin esivaltakin miekkaa kantaa, heidän velvollisuutensa on olla myös rakentamassa yhteistä isänmaata ja osallistua asepalvelukseen. Kielteinen kanta televisioon ei johdu itse televisiosta, vaan huonoista ohjelmista. On helpompaa pidättäytyä hankkimasta koko kapistusta kuin jatkuvasti tarkkailla ohjelmien sopivuutta mm. perheen nuorisolle. Esimerkiksi Pekka Vuonokari kertoi käyttävänsä koulutyössä opetuksen tukena mm. hyviä luonto-ohjelmia. Lestadiolaiset kokevat ehdottoman raittiuden yksinkertaisesti kristityn vastuuna. Silloin säästytään monesta murheesta ja pahasta. Porin Rauhanyhdistyksen juhlapäivä alkaa lauantaina ehtoollisjumalanpalveluksella Teljän kirkossa, jossa rippisaarnan pitää Jaakko Suomala ja saarnan Ari Pelkonen. 100-vuotisjuhla alkaa yhdistyksen omassa toimitalossa Louhentie 4:ssä kello 14. Juhlapuheen pitää pääsihteeri Voitto Savela. Juhlakahvien jälkeen on kahdet seurat. Sunnuntaina Keski-Porin kirkossa saarnaa Jaakko Suomala ja Länsi-Porin kirkossa Ari Pelkonen. Sunnuntaina seurat alkavat kello 13 ja kello 16.

Paavilainen, Vesa: Lestadiolaisten rukoushuoneelle tontti Sampolasta Satakunnan kansa 22.8.1989
Porin kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin ja Vanha lestadiolaiskristillisen yhdistyksen välille laaditun vaihtokirjan, jolla yhdistys saa Sampolasta tontin rukoushuoneelle ja kaupunki maata Ruosniemen kylästä. Yhdistyksen saama liki 1,2 hehtaarin tontti sijaitsee rautatien ja Sampolantien välisellä alueella lähellä Aarnintien risteystä. Tontin rakennusoikeus on 1 780 neliömetriä, mutta toistaiseksi ei ole tietoa, milloin yhdistys voi ryhtyä rakennustyöhön. Parhaillaan yhdistys on aloittamassa rukoushuoneen teon Mikkelissä. Kaupunki saa vaihdossa 2,4 hehtaarin Manteli-nimisen tilan Ruosniemen kylästä. Alue sijaitsee Toejoen asemakaava-alueen pohjoispuolella parinsadan metrin päässä Vaasan valtatiestä, ja se rajoittuu kaupungin ennestään omistamiin maihiin. Alue kaavoitettaneen lähiakoina. Vaihtokaupan arvo on 213 600 markkaa, ja se tehdää välirahatta. Vanha lestadiolaiskristillinen yhdistys toimii nykyisin Porin 6. kaupunginosassa Tapionkadun varrella olevissa tiloissa, jotka ovat kuitenkin käymässä ahtaiksi.

Porin rukoushuoneen 70-vuotisjuhla. Rauhan Side 1/1999, 19.
Vihermies, Matti Jätä kaikki ja seuraa minua. Matti Vihermiehen kertomus tulostaan uskon tielle. Rauhan Side 4/1998, 10-11.
Vuonokari, Kauko; Evankeliumi on Jumalan voima. Muistelmia Porin kristillisyydestä. PMS 26/25.6.1980.
-sisältää mm. porilaisten saarnaajien Antti Isotalon, Johan Ekblomin, Heikki Pohjanlehdon, Johan Almin ja Johan Tauriaisen elämänkerrat.
Vuonokari, Pekka; Saaristossa elettiin ja uskottiin yksinkertaisesti". PMS 15/15.4.1993.
-Porin Reposaaresta kotoisin olevan taitelija Eero Toivasen 80-vuotishaastattelu

Pornainen:

Hietamies, Aimo & Hämäläinen, Anneli & Rautakoski, Timo: Helsingin läheisyydessä sijaitseva Pornainen houkuttelee asukkaita maaseudun rauhallaan. PMS 15/12.4.2000.
…Pornaisten Rauhanyhdistyksen seuroissa silmiinpistävää on suuri lasten ja nuorten joukko. Pornainen kuului vielä 15 vuotta sitten Helsingin Rauhanyhdistykseen, mutta paikkakunnalle perustettiin oma yhdistys…Sodan jälkeen Koiviston viimeinen kirkkoherra Mauno Koivuneva kierteli uutterasti seurakuntalaistensa luona kastamassa lapsia ja pitämässä seuroja…Kaino ja Matti Hämäläinen saivat parannuksen armon heillä pidettyjen seurojen jälkeen vuonna 1947…Pornaisissa ei tiettävästi ollut silloin muita uskovaisia kuin Hämäläiset. Seuroissa he kävivät Helsingissä ja Porvoossa, jonne perustettiin rauhanyhdistys 1950….Vuonna 1961 Pornaisiin muutti myös nuori uskovainen Anna-Liisa ja Veikko Laihiaisen perhe. Veikko sai työtä Halkiakosken sahalta ja Anna-Liisa työskenteli karjakkona Lahan kartanossa….1970-luvun puolivälissä alkoi vilkas muuttoliike pääkaupunkiseudulta Pornaisiin…Matti, karjalaisperinteen mukaan äijäksi kutsuttu, sai laske matkasauvansa vuonna 1989 ja Kaino-mummo vuotta myöhemmin…
Määttä, Toivo: Pornaisten Rauhanyhdistys juhli oman toimitalonsa valmistumista. PMS 34/25.8.1993.  

Posio:
Helin, Matti; Lestadiolaisuus oli kommunistien lempilapsi Pohjanmaalla. http://www.evl.fi/srk/kankaanpaa/artikkelit/Lestadiolaisuus.htm
–pääosin sama artikkeli, kuin Kalevassa julkaistu, mutta sisältää yksityiskohtaisempaa tietoa lestadiolaisten keskuudessa esiintyneestä kommunismin/SKDL:n kannatuksesta ja liikkeen vaikuttajien reagoinnista siihen. Suomen Kuvalehden toimittaja Eila Jokela teki jutun Posion Anetjärvellä pikkuesikoisten keskuudessa ilmenneestä SKDL:n kannatuksesta (Kylän väki oli pikkuesikoisia ja äänesti vaaleissa SKDL:a). Jokelan mukaan vastaavanlaisia kyläkuntia löytyi Sallasta, Kuusamosta (Kuusamossa valittiin vanhoillislestadiolainen SKDL:n listoilta kunnanvaltuustoon, mutta joutui jättämään sen koska uskonyhteisö ei antanut lupaa luottamustoimen hoitamiseen), Taivalkoskelta, Pudasjärveltä ja Nivalasta
Junttila, Irja; Evankeliumin työmies Paavo Yli-Sirniö (1891-1956). PMS 8/18.2.1998.

Posio, Maaninkavaara:
Karttunen, Päiviö; Posion Maaninkavaaralla. Seuratoimintaa 1860-luvulta lähtien, ensimmäinen tie vasta 1932. PMS 47/21.11.1990.  

Pudasjärvi:
Hämäläinen, Henrik, "Isää kutsuttiin lentäväksi apostoliksi". Koillissanomat 25.6.1998. Liite Suviseurasanomat.
-Pudasjärven edesmenneen kirkkoherra Timo Hämäläisen muistelua

Aappo Vihtori Ikonen 28.6.1910 – 7.1.2000. PMS 4/26.1.2000.
Vanhurskasten lepoon nukkui Pudasjärvellä 7.1. Aappo Ikonen. Hän syntyi Pudasjärvellä, mutta muutti jo nuorena Kemiin, jossa asui neljä vuosikymmentä. Kemissä Aappo Ikonen teki elämäntyönsä kuorma-autoilijana Veitsiluoto Oy:n palveluksessa. Hän avioitui vuonna 1936 Vieno Elisabet Koskelan kanssa…
Parannuksen armon Aappo Ikonen sai Pudasjärvellä yhdessä vaimonsa kanssa. Hänet asetettiin sananpalvelijan tehtävään kotisiionissaan Levo-ojalla vuonna 1978. Jäätyään leskeksi Aappo Ikonen solmi avioliiton Savukoskelta kotoisin olevan Eevi Kuoskun kanssa. Viimeiset vuotensa hän asui puolisonsa kanssa Pudasjärven keskustassa Kurenalla…

J(unttila), I(rja); Paul Honkasalo (1904 – 1954). SLL 11/1996, 18.
Juutinen, Olavi: Kalle Juutinen – saarnaaja, sielunhoitaja ja perheenisä. Siionin Joulu 1972, 34 – 35.
*11.8.1893 Pudasjärvellä, k. 4.3.1969 Pudasjärvellä, puhujaksi jo nuorena

Koskimäki, Yrjö; Paavali Ervasti (1840 – 1896). Kristillisyyden sydänäänien tulkki ja lauluperinteen viitoittaja. SLL 4/1995, 20 – 21.

Lohi, Seppo; Lestadiolaisuuden tulo Pudasjärvelle. Kaleva 19.6.1998.
Lohi, Seppo; Lestadiolaisuudesta Pudasjärven uskonnollinen valtasuunta. Koillissanomat 25.6.1998. Liite Suviseura Sanomat.

J(unttila), I(rja); Arvo Niemikorpi (1916 – 1983), SLL 7-8/1999, 16 – 17.
*11.2.1916 Kannuksessa saarnaaja Tuomas Emil Niemikorven ja hänen puolisonsa Anna Gretan yhdeksänlapsiseen perheeseen, kävi mieskäsityökoulun ja maamieskoulun, toimi muutamia vuosia Kotiniemen koulukodin katsastajana, siirtyi 1951 Koillis-Pohjanmaan maamieskoulun käsityönopettajaksi Pudasjärvelle, solmi avioliiton 1940 sieviläissyntyisen Lilja Huhtalan kanssa. Perheeseen syntyi yksi tytär ja neljä poikaa. Asetettiin sananpalvelijaksi Pudasjärven Aittojärvellä 1956. Vaellus päättyi 22.1.1983 Pudasjärvellä seuroissa.

Junttila, Irja: Otto Ojala (1909 – 1989). SLL 6/2000, 14 – 15.
*Pudasjärven Sotkajärvellä 14.6.1909. Vanhemmat lestadiolaisia, sisaruksia perheessä kuusi. Otto Ojala teki elämäntyönsä Pudasjärven valkeisjärvellä harjoittaen maanviljelystä ja metsätöitä. Avioitui vuonna 1932 pudasjärvisen Aune Pitkäahon kanssa. Pariskunnalle syntyi kymmenen lasta…Otto Ojala kadotti lapsuuden uskonsa nuoruusvuosinaan, mutta sai parannuksen armon vuonna 1935….Hänet asetettiin puhujan tehtävään vuonna 1938. Otto Ojala palveli lähinnä Koillismaalla…. Eläkepäivinään Otto Ojala asui puolisonsa kanssa Pudasjärven Kurenalla…Kutsun Jumalan lasten lepoon Otto Ojala sai kalareissulla 7.7.1989.

Erkki Pirin artikkelisarja nuorisoherätyksistä Pudasjärvellä 1960-luvun alussa:
-Miten herätykset alkoivat. PMS 10/4.3.1998.
-Kempeleen kirkossa paloi. PMS 12/18.3.1998.
-Herätys laajenee. PMS 13/25.3.1998.
-Jouko tekee parannuksen. PMS 14/1.4.1998.
-Leiriherätyksiä. PMS 15/8.4.1998.
-Vanhurskas elää uskosta. PMS 29.4.1998.
Erkki Piri; Timo-Kalle - saarnaaja ja sielunhoitaja. Koillissanomat 25.6.1998. Liite Suviseura Sanomat.
-pudasjärveläisen maallikkosaarnaajan ja kirkolliskokousedustajan Kalle Timosen muistelua
Piri, Erkki; Lestadiolaisuuden historiaa ja sen vaiheita Pudasjärvellä. Iijokiseutu 48/25.6.1998.

Snellman, Ritva Liisa; Pärjänsuo pani raivaajat koville (HS 15.5.1995)
-sisältää hieman myös Pudasjärven Pärjänsuon lestadiolaisuudesta

Tikkala, Sylvi; "Se oli silloin Honkasalon aikana". Koillissanomat 25.6.1998. Liite Suviseura Sanomat.

Pudasjärvi, Hirvaskoski:
Niskasaari, Arvo; Lehto, Jukka; Toppila, Irja; Jumalan Sanan "pitävälle". Hirvaskosken Rauhanyhdistys 70 vuotta. PMS 31/2.8.1995.
Hirvaskosken Rauhanyhdistys: http://edu.pudis.fi/koulut/hirvaskoski/Rauhayhdis.html

Pudasjärvi. Livojokivarsi:
Karvinen, Rauni Pieni kylä Pudasjärven Livojokivarressa. PMS 8/24.2.1999.
–kylässä herätyksen ajat 1920-luvulla. Livon Ry perustettiin Livon kylän Mäkelän talossa 25.7.1948. Paikallisina puhujina toimineet Aappo Kokko, Matti Liikanen, Ville Koivukangas, myöhemmin Veikko Koivukangas ja Olavi Juutinen sekä Yli-Livolla Aukusti Uusi-Illikainen ja Lauri Koivukangas. Yhdistys toimii edelleen. Jäseniä on 38.

Pudasjärvi, Sarakylä:
Rimpiläinen, Anna-Maija; Sarakylän RY 60 vuotta. PMS 17/26.4.1995.
Kummala, Rauni; Jo 1860-luvulla. PMS 17/26.4.1995.

Pulkkila:
Haapalahti, Tuomo; Pulkkilan RY:n historiikki 30-vuotisjuhlassa 2.10.1977. PMS 41/12.10.1977.
Lehto, Annikki: Pulkkilan Rauhanyhdistyksen (50) juhalssa. Esillä huoli Jumalan sanan syrjäytymisestä ihmisten elämässä. PMS 49/4.12.1996.

Pyhäjoki:
Unilukkari (=O.H.Jussila): Wartija, mitä aikaa yö kuluu? SLL 1928, 88.
Pyhäjoen seurakunnassa on tapahtunut asioita, joita ei eikä saata ääneti sivuuttaa. Me emme vähistä syistä melua nosta, vaan monta kertaa kärsimme hiljaisuudessa, koettaen selittää kaikki asiat parhain päin. Kuitenkin on rajansa kaikella Kun kosketaan kysymyksiin, jotka ovat periaatteellisia, on vastattava vakavasti…..Joukko Pyhäjoen seurakuntalaisia kääntyi kirjelmällä kirkkoneuvoston puoleen pyytäen, että seurakunnan kirkko luovutettaisiin laestadiolaiskristittyjen käytettäväksi kokouspaikkana paikkakunnalla ensi kesäkuun 8.-10. päivinä pidettäviksi aiotuissa suurissa seuroissa. Kirkkoneuvosto kieltäytyi kirkkoa kokouspaikaksi antamasta. Pöytäkirjan on allekirjoittanut seurakunnan kirkkoherra Y.J.A.Ask ja viisi kirkkoneuvoston jäsentä, eikä asiasta virallisesti todistetun otteen mukaan näy edes äänestetyn, eikä mitään vastalausetta ole pöytäkirjaan liitetty….Suuri paljous seurakunnan jäseniä aikoo harjoittaa sanaa ja kutsuu ystäviään sanan tutkimiseen. Tiedetään tänä luopumisen ja jumalan kieltämisen aikana saapuvan tuhansiin nouseva kansanpaljous Pyhäjoen kirkonkylään tarkoituksella etsiä Herran sanasta sielulleen ravintoa ja virvoitusta ja tullakseen vahvistetuksi taistelussa perkelettä ja Jumalasta luopuneen maailman henkeä vastaan. Ja kirkkoneuvosto, jonka tehtävänä pitäisi olla hengellisen elämän rakentamisen, panee pönkän kirkon oven päälle, että tänne ei saa tulla häiritsemään tyhjän kirkon hiljaisuutta. Katsoin varmuudeksi almanakasta, elämmekö todella vuotta 1928, kun vielä nykyään saattaa tällaista sokeaa harkitsemattomuutta ja suorastaan kevytmielistä asian ja olojen punnitsemattomuutta Suomen kirkossa esiintyä, vieläpä seurakunnassa, jonka jäsenisrtä tiedtään hyvin runsaslukuisen joukon laestadiolaiskristityitä. Ne ajat ovat olleet ja menneet, jolloin lestadiolaiskristityitä saatiin virallisen kirkon ja sen papiston taholta kohdella ylimielisesti. Me olemme Suomen kirkon kirkkokansasta niin suuri osa, että ilman meitä lukemattomista seurakunnissa jäisi vain pukit ja keiturit jäljelle, kirkot ja kappelit autioiksi. Me olemme viime aikoina ilolla nähneet ja tunnustaneet muutoksen virallisen kirkon menettelytavassa ja suhtautumisessa laestadiolaiskristittyihin. Ja me olemme entistä enemmän oppineet tuntemaan virallisen seurakuntaelämämme omaksemme ja kirkot elämän sanaa viljelevien kodiksi. Mutta nyt Pyhäjoen kirkkoneuvosto sanoo sen seurakunnan laestadiolaisille, ettei teille ole osaa eikä arpaa kirkossa. Ettekö ymmärrä, miten vaaralliset johtopäätökset siitä voi vetää uskonnonvapauslain aikana. Minä olen kuitenkin vakuutettu, että mitään johtopäätöksiä ei tarvita vetää eikä vedetä. Kirkon pyytäjillä on tie anoa kirkonkokousta ja ellei asia siinä selvene, valittaa tuomiokapituliin. Siellä toki tajutaan, mistä on kysymys….

Pyhäjärvi, Viipurin lääni:

Honkala, Raili: Sota toi Martti Kukon perheen Jämijärvelle.PMS 24/12.6.1991.
-sisältää tietoja lestadiolaisuuden tulosta Pyhäjärven Riiskan kylään ja herätysliikkeen vaiheista seudulla talvisotaan asti
Kinnunen, Mauri:
Resuiset miehet pitivät seuroja Pyhäjärvelle (PMS 36/4.9.2002)
Elävä kristillisyys Pietarista
Lestadiolaisuus sai jalansijaa Pyhäjärvellä selvästi myöhemmin kuin naapuripitäjissä Käkisalmessa ja Räisälässä. Käännekohta oli vuosi 1888, jolloin Riiskan kylässä asuneen Kukon suurperheen taloon (Simola) ilmaantui pari pienikokoista, resuista miestä, jotka olivat pyytäneet nuorelta isännältä
Maanviljelijä Matti Mulin muistokirjoitus. SLL 1/1928, 35.
Kuoli Pyhäjärven Rantakylässä elettyään täällä 68 vuotta 10 kuukautta ja 9 päivää. Oli uskomssa useampia kymmeniä vuosia…Hän on ollut horjumaton oppien hajaannusten aikoinakin…

Pyhäntä:

Koskelo, Elsa; Sydänmetsä, Hillevi: Pyhännän Rauhanyhdistys 50 vuotta. "Ahkeroimme tehdä evankeliumin työtä." PMS 28-29/16.7.1997.