|
|
|
Kajaani
Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kannonkoski
Karinainen
Karjala
Karunki Keitele
Kemi Kempele
Keski-Suomi Kestilä Kiiminki Kinnula
Kittilä Kiuruvesi
Kivijärvi Koillismaa
Koivisto Kokemäki
Kokkola Kolari
Kontiolahti Kotka
Kouvola
Kristiinankaupunki
Kuivaniemi
Kuolemajärvi Kuopio
Kurikka Kurkijoki
Kuusamo Käkisalmi
Kyyjärvi Kärsämäki
Lahti Lammi
Lappajärvi Lappeenranta
Lappi Laukaa
Leppävirta Lestijokilaakso
Lestijärvi Lieksa
Liminka Liperi
Lohja Lumijoki
Luumäki
Merijärvi Merikarvia
Mikkeli Muhos
Muonio Muoniojokilaakso
Mynämäki
Mäntsälä Nivala
Nurmijärvi Närpiö
Orimattila Oulainen
Oulu Oulunsalo
Outokumpu Paavola
Padasjoki Parikkala
Parkano Pattijoki
Pello Perho
Pielavesi Pihtipudas
Pietarsaari Piippola
Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Satakunta Pomarkku
Pori Pornainen
Pudasjärvi Pulkkila
Pyhäjoki Pyhäjärvi
(Vpl) Pyhäntä
Posio

Kajaanin vanha rauhanyhdistyksen talo 1950-luvulla
Kajaani:
Kirsi Haapea:
Kaleva 18.11.2001
Rauhanyhdistys
juhlatalkoissa Kajaanissa
Tuhat
vadelmaleivosta valmistui ja sata kiloa lohta perattiin
keittokaloiksi lestadiolaisen Rauhanyhdistyksen uuden talon
laitoskeittiössä paria iltaa ennen talon käyttöönsiunausjuhlaa.
Vain aamuyön tunnit talo on ollut pimeänä, muut ajat on väkeä
touhunnut talkoissa, yhdistyksen jäsen Irja Saarinen kertoo.
Heikkilä, Kyösti;
Muistikuvia kajaanilaisesta saarnaajasta Roope Vepsäläisestä..
PMS 6/10.2.1993.
Heikkilä, Kyösti; Elämänleipä tuli nälkämaahan.
Lestadiolaiskristillisyyden tulosta Kajaaniin noin120 vuotta. PMS
6/10.2.1993.
J(unttila), I(rja): Arne Vasunta (1891
– 1943). SLL 1/1995, 18.
J(unttila), I(rja); Eino Rimpiläinen
(1894 – 1980). SLL 3/1995, 16.
Junttila, Irja: Pentti Koskelo (1917
– 1995). SLL 5/2000, 14-15.
Kajaanilainen saarnaaja ja runoilija Pentti Koskelo syntyi Iisalmen
maalaiskunnassa 18.12.1917 uskovaiseen kotiin. Pentti lähti
15-vuotiaana suutarin töihin Kajaaniin,
jonne koko perhe muutti asumaan vuonna 1933. Avioliiton hän solmi
pyhäntäläisen Mirjam Ahonpään kanssa vuonna
1937. Lapsia heille syntyi kymmenen. Elämäntyönsä Pentti teki
aluksi suutarina. Sota-aikana hän toimi Puolustusvoimien
autokorjaamoissa. Sen jälkeen hän oli autoilijana, työnjohtajana
rakennustyömailla ja viimeksi varastonhoitajan rengasliikkeessä.
Sananpalvelijan tehtävään Pentti Koskelo asetettiin vuonna
1949…Kajaanin Rauhanyhdistyksen johtokunnassa hän oli neljän
vuosikymmenen ajan. SRK:n julkaisujen toimitusneuvostoon hän
kuului vuosina 1970-1990. Hänen runojaan on julkaistu kahdessa
SRK:n kustantamassa runokirjassa "Verraton rikkaus"
(1969) ja "Koti-ikävä" (1986). Siionin
lauluissa on viisi hänen sanoittamaansa ja viisi hänen
uudistamaansa laulua. Pentti Koskelo nukkui vanhurskasten lepoon
Kajaanissa 22.10.1995.
J(ussila), O(skari) H(eikki): Pastori Arne
Eliel Vasunnan muistokirjoitus. SLL 5/1943,
102-103.
*15.7.1891 Suodenniemellä,
vihittiin papiksi 1913, toimi vuosina 1917-1922 siirtolaispappina Yhdysvalloissa.
Amerikasta
palattuaan uskonnonopettajana Hyvinkään
keskikoulussa ja sotilaspastorina, kunnes siirtyi 1927 Kajaanin
kappalaisenvirkaan hoitaen samalla Sukevan
ja Kajaanin
varavankiloiden sekä Kajaanin
yleisen sairaalan saarnaajan toimia. Arne
Vasunta oli innokas isänmaan ystävä ja toimi
useat vuodet Kajaanin suojeluskunnan
kenttäpappina. Tutustui Kajaanissa
asuessaan vanhoillislestadiolaisuuteen ja liittyi sydämen
rakkauden siteillä heihin. Tämän jälkeen hän teki laajoja
saarnamatkoja kotimaassa, Pohjois-Ruotsissa
sekä yhden saarnamatkan Yhdysvaltoihin.
Matkakumppaninan oli usein kajaanilainen Robert
Vepsäläinen. Arne
Vasunta sai siirtyä Jumalan lapsille luvattuun
lepoon Kajaanissa 13.4.1943.
K.,H.,J.: Räätälimestari Robert Vepsäläinen
Jumalan valtakunnan sananjulistajana. PMS 2/1959.
Ollikainen, Elli: Kajaani on Kainuun keskus. Kainuun
keskuksen Rauhanyhdistys palvelee myös lähiseutuja
Kajaanin Rauhanyhdistyksen alueeseen kulluvat Sotkamo, Paltamo,
Kuhmo ja Ristijärvi
Kajaanin Rauhanyhdistys puuhaamassa uutta ja tilavampaa toimitaloa
–piirustukset ja tontti valmiina
–rakentaminen tarkoitus aloittaa ensi kesänä
–uuteen seurasaliin tulee istumapaikkoja yli 500 ja kahvioon lisäksi
runsaat 200, lisäksi parveke varaus salin takaosaan noin sadalle
hengelle
Pasanen, Helvi; Rönkkö, Seppo; Rohkaisua
evankeliumin työhön. Kajaanin Rauhanyhdistys 80 vuotta. PMS
8/24.2.1993.
Tölli, Pekka:
Uusi toimitalo käyttöön Kajaanissa.
PMS 25/20.6.2001.
Rankka vesisade ei haitannut Kajaanin Rauhanyhdistyksen uuden
toimitalon esittelyiltaa lauantaina 9. kesäkuuta. Paikalla oli
paljon väkeä. Illan aikana taloa esiteltiin ja kerrottiin
rakentamisvaiheesta. Välillä pidettiin kahvitauko. Päätteeksi
kokoonnuttiin toimitalon ensimmäisiin varsinaisiin seuroihin Juhlallinen
oli se hetki, kun seuraisäntänä toiminut Kyösti Karhumaa ilmoitti
tilaisuuden alkavan. Tuttu suvivirsi alkuvirtenä kajahti
voimallisesti.
Marjukka Väisänen:
Kainuun Sanomat 19.11.2001.
Ihanat
tila tulla sanan ääreen
Lasten ja nuorten määrän selvä lisääntyminen oli yksi
tärkeimmistä syistä Kajaanin Rauhanyhdistyksen uuden toimitalon
rakentamiselle. Uuden talon suojista löytyy yli 500-paikkainen
seurasali ja 150 neliötä kerhotiloja. "Ihana", kiitti
uusia tiloja neljän pienen lapsen äiti Minna Kopperoinen.
Erityisesti häntä lämmitti lastenhoitoon tarkoitetut tilat,
joihin kuuluu myös imetyshuonen kiikkutuoleineen. "Ja siinä
on vieressä huone, jossa isät voivat vaikka vaihtaa
vaippoja."
Kalajoki:
Lohilahti, Eeva: Minä
teen teistä ihmisten kalamiehiä. Kalajoen rauhanyhdistys 90 vuotta.
PMS 48/1.12.1999.
Evankeliumin sanoma on kulkeutunut Kalajoelle 1860-luvulla.
Pohjoisesta Kemin alueelta, jäämereltä kalastamasta sekä Oulun
markkinoilta palanneet miehet toivat jokilaaksoon viestin syntien
anteeksiantamuksesta. Nälkävuodet ja kulkutaudit olivat rasittaneet väestöä
ja muokanneet maaperää otolliseksi herätykselle.
Määttä, Toivo; 1860-luvun nälkävuodet valmistivat
maaperää evankeliumin tulolle Kalajoelle.
Kalajoen Rauhanyhdistys 80 vuotta. PMS 45/8.11.1989.
Kalajokilaakso:
Koskimäki, Yrjö: Isak
Nevasaari (1852 – 1926). Kristillisyyden lauluperinteen herättäjä
Kalajokilaaksossa. SLL 4/1996, 14 – 15.
*6.3.1852 Sievissä, asui suurimmana osan elämäänsä Nivalassa ja
Ylivieskassa, kuoli 7.10.1926 Ylivieskan Raudaskylässä. Julkaisi
Ylivieskassa vuonna 1901 "Walituita hengellisiä lauluja Siionin
matkamiehille"
Kangasala:
Kangasalan Sanomissa vuonna 1991 ollutta
sanomalehtiosastokirjoittelua, joka liittyi vanhoillislestadiolaisen
pastorin ja Kanta-Espoon seurakunnan virallisen apulaisen Seppo Särkiniemen
ja Kangasalan seurakunnan virallisen apulaisen, pastori Auni
Kaipian väliseen vaaliin molempien hakiessa Kangasalan
seurakunnan 4. kappalaisen virkaa:
KS 26.4.1991:
Nimim. Vaivattu sielu: Miksi ei kolehtia kurdeille?;
Nimim. Äänestän pappia: Kysymys seurakunnalle
Nimim. Eivät hame tai housut ratkaise
KS 30.4.1991:
Vesa Heikkinen: Raamatulla vain yksi kanta
Olli Kaskelma: Millainen työntekijä seurakuntaan
valitaan?
KS 3.5.1991:
Pentti Hytönen (khra): Kolehtiasiaa
Nimim. Arka seurakuntalainen: Vieläkin papin vaalista
Nimim. Ihmettelevä: kenelle seurakunnan paimen valitaan?
Nimim. Maallikko: Vaalin kynnyksellä
Eila Smolander: Voiko vain mies olla pappi?
Veikko Teinilä: Mennään äänestämään.
Sylvi Valkeajärvi: Unohtuiko tärkein?
KS 7.5.1991: Auni Kaipia kappaiseksi.
Auni Kaipia sai vaalissa 562 ääntä ja Seppo Särkiniemi
337 ääntä. Äänestäjiä oli yhteensä 905 ja äänestysprosentti
6.5
Kangasniemi;
Haimilahti, Raimo;
Ukko-Pekan todistus. Rauhan Side 4/1996, 18.
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Rauhan Side 4/1996, 16 -
20.
-sisältää jonkin verran tietoa myös Kangasniemen
lestadiolaisuudesta
Pelkonen, Ari; Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä
Kangasniemellä kokosi runsaasti kuulijoita. PMS 11/16.3.1994.
-sisältää jonkin verran tietoa myös paikkakunnan
lestadiolaisuuden historiasta.
Kannonkoski:
J(unttila), I(rja):
Frans Leppänen (1917 – 1976). SLL 9/1995, 18.
Kannonkoskelta kantautunutta. PMS 13.31.3.1955.
Kotilainen, Virpi: Kannonkosken toimitaloa voi pitää
jopa nähtävyytenä. PMS 41/13.10.1999.
Toimitalo kesäkäytössä, vapusta pyhäinpäivään. Toiminut
aikaisemmin kahvilana, matkahuoltona ja metsänhoitoyhdistyksen
toimistona. Rauhanyhdistykselle talo ostettiin 1970-luvulla
Karinainen:
Läpi
kaupunkeja ja kyliä. Heikinsuo. Rauhan Side 4/12979, 20 - 21.
Poisnukkuneita: Saarnaaja Leo Toivosen
(*1.6.923 Karinainen, k. 6.10.1996 Aura)
-toimi Karinaisten Heikinsuon rukoushuoneella aluksi
tekstinlukijana vuodesta 1951 ja pian saarnaajana.
Poisnukkuneita Saarnaaja Pekka Toivosen
muistokirjoitus. Rauha Side 2/1992, 4.
*15.12.1931 Karinainen, Heikinsuo, 1950-luvun puolivälissä
saarnaajaksi, k. 6.1.1992.
Karjala
J(ussila), O(skari) H(eikki): Työmaalta.
SLL 3/1925.
Karjalassa on myös Herran elovainio virkistynyt. Monissa
seurakunnissa, missä Jumalan työ on kuluneina aikoina ollut ikäänkuin
seisahduksisssa, se on nyt mennyt suuresti eteenpäin, paikoittain
jopa suurella voimalla. Tänä talvena on veli R(oope) Vepsäläinen
kulkenut ympäri useissa Karjalan seurakunnissa julistaen
parannuksen ja syntein anteeksiantamisen evankeliumia. Hän alkoi
Karjalan-matkansa Viipurista lokakuun 19. päivänä, josta kolmipäiväisten
seurojen jälkeen siirtyi Koiviston saarille, kirkonkylään ja
(Koiviston) Humaljoelle. Kaikkialla oli suuret kansanjoukot sanan
Jussila, Heikki: Lähetysmatka
palautetulle alueelle.
SLL 5/1943.
Kun tämän Siionin Lähetyslehden lukijoille on mielenkiintoista
saada sanomia yleensä
Karjalan kristillisyydestä ja erittäinki luovutetulta alueelta,
niin otan vapauden joillakin
sanoilla kertoa niistä kahdesta lähetysmatkasta, joilla olen tämän
talven aikana mukana
ollut.Ensimmäisellä matkalla saavuimme lokakuulla rakkaan veljen
ja uskollisen
työntekijän Herran viinimäessä Jaakko Kanniaisen kanssa Luumäen
Patolahdessa veli
Otto Aapron2 taloon, josta hän saattoi hevoskyydillä
meidät yli kahden peninkulman
matkan veljensä Matti Aapron3 luo Ylämaan Ihakselan
kylään....
Karunki
Tervahauta, Eija;
Vinttikaivoon ripustettu faana ilmoitti seurojen alkavan. Karungin
Rauhanyhdistys 70 vuotta. PMS 48/25.11.1998.
Tuomaala, Raija; "Jumalan tulet syttyivät
pohjoisella maalla". Välähdyksiä Karungin Rauhanyhdistyksen
60-vuotisjuhlasta. PMS 34/24.8.1989.
Keitele:
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Keitele. Rauhan Side 3/1994,
12 - 14.
Kemi:
Herrassa
nukkuneita. SLL 1/1928, 12
Viime marraskuun 14. Päivänä kuoli Kemissä
pitkällisen sairauden jälkeen faktori Juho
Heilala 49 vuoden
ikäisenä. Hän oli syntyisin Paavolasta.
Oulussa hän kävi
aikoinaan kirjaltajanopin muuttaen sitten Kemiin,
jossa toimi faktorina sikäläisessä kirjapainossa. Myöhemmin hän
perusti sinne oman kirjapainon. Kunnallisiin toimiin faktori Heilala
otti osaa kuuluen m.m. köyhäinhoitolautakuntaan
parinkymmenen vuoden ajan. Kaupunginvaltuustoon hän myöskin
kuului pitkät ajat. Valtion tulo- ja omaisuusverolautakunnan
puheenjohtajana hän oli muutaman vuoden ajan. Juho
Heilala oli laajalti tunnettu valistuneena
kristittynä ja kristillisyyden toimihenkilönä. Niin oli hän
mm. Siionin Lähetyslehden
toimittajana lehden perustamisesta vuodesta 1911
vuoteen 1919 ja se painettiin mainittuna aikana hänen
kirjapainossaan.
Kemin Rauhanyhdistys valmistautuu 100-vuotisjuhlaan. PMS
6/8.2.1989
Kallioranta, Niilo; "Kemin Rauhanyhdistyksen jäsenmäärä
hieman yli 200". PMS 6/8.2.1989
Kemin Rauhanyhdistys 100 vuotta. PMS 6/8.2.1989.
Jussi Miettinen
Pohjolan Sanomat 11.12.2001
Keskusneiti jännitti Kemin valtausta
100 vuotta Alma Tähtinen
11.12.2001
Neiti Alma Tähtinen oli 44-vuotias, kun saksalaiset
polttivat hänen kotitalonsa VäinöIässä sodan päättyessä.
Seikka hätkähdyttää, kun sitä pysähtyy pohtimaan. Se
tarkoittaa sitä, että Tähtinen oli 16 vuotta Suomen itsenäistyessä
ja 68-vuotias, kun ihminen astui ensi kertaa kuun kamaralle. Tänään
tiistaina 100 vuotta täyttävä Tähtinen on nähnyt elämänsä
aikana
Rauhala, Panu-Pekka: "Siirryn syrjään hyvällä
mielellä". Rovasti Niilo
Rauhala eläkkeelle. PMS 37/15.9.1999.
Artikkeli kertoo Niilo Rauhalan
5.9.1999 pidetysitä läksiäisjuhlista ja hänen panoksestaan
kirkon eri tehtävissä. Artikkelissa on myös lyhyt yhteenveto hänestä
seurakunnallisessa, kirkollisessa ja kirjallisessa työssä:
>vihittiin papiksi 1963, Kemin
srk:n virall. apul. 1963-68, I kappalaisena 1968-77 ja
sairaalateologina 1977-99. Suomen kirkon virsikirjakomitean jäsen
1974-1984, toimi raamattukäännöstyön Vanhan Testamentin pääkäännösyksikössä
äidinkielen ja tyylin asiantuntijana, kirkon käsikirjakomitean jäsen
vuodesta 1993, ja osallistunut Ruotsin kirkon virsikirjan käännöstyöhön
vuodesta 1968
Runoteokset:
Tähän päättyy kesä 1967
Joki virtaa nyt eikä liiku 1969
Kuuntelen sydämeni ääntä 1971
Lumen ja auringon välissä 1973
Meren läheisyys 1975
Sade ja elämä, jäljittelemättömän runsas 1976
Valossa näkyy kirjoitus. Runot 1967-1976. 1977
Lähellä pyhää aamua 1979
Ikkuna rohkeuteen 1981
Mellan snön och solen (käännös Bengt Pohjanen)
Ruoko ja liekki saavat elää 1983
Hiljaisuus on avara huone 1984
Jos kuulisin veden heräävän 1987
Purjeitten nopeat varjot 1989
Tänä yönä puun kirkkaus 1992
Taivas käsissä sykkii 1993
Jos sinut ymmärtäisin 1995
Kuljen lähteitä lähellä 1996
Enemmän kuin tuhat väitettä 1998
Palkinnot: Valtion
kirjallisuuspalkinto vuosina 1974 ja 1988, vuonna 1990 hänelle myönneettiin
<Pro Finlandia-mitali.
Sorjanen, Merja; Vanhin toimitalo. PMS 9/3.3.1999.
Telkki, Pertti; "Kemissä eletään
kansankirkon perinnettä". PMS 6/8.2.1989.
Kempele:
Ahola,
Maritiina:
Murrossa on mukavaa. Toimitalon laajentaminen käynnistyy. PMS
38/22.9.1999.
Muuron Rauhanyhdistys on perustettu 1957, murtolaisista puolet
asuu kempeleen, puolet Tyrnävän kunnassa. Kempeleen puolelle
rakennettiin vuonna 1987 toimitalo, jossa tilat 118 hengelle.
Rauhanyhdistyksen jäsenmäärä tuolloin 73 henkeä. Vuoden 1999
vuosikokouksessa todettiin sen nousseen 177 henkeen ja alle
15-vuotiaat mukaan laskettuna jo 447 henkeen > Toimitaloa
laajennettava, aloitetaan vuonna 2000.
Heinänen,
Hannu; Murron
Rauhanyhdistys juhli 30-vuotistaivaltaan ja toimitalonsa
avajaisia. Iloitkaa Herrassa. PMS 8/18.2.1987.
Määttä,
Pauli: Murron
Rauhanyhdistys myy toimitalonsa. PMS 15/12.4.2000.
Vuosikokouksessa Murron rauhanyhdistyksellä käytiin laaja ja
monipuolinen keskustelu toimitalon myynnistä. Johtokunnalle
annettiin yksimielisesti valtuudet jatkaa talon myyntiä saadun
tarjouksen perusteella. Samalla etsitään tonttia uudelle
toimitalolle. Rauhanyhdistyksen jäsenmäärä on jatkanut
kasvuaan lähestyen 200 jäsenen rajaa….
Pudas,
Minna: Jumala on
antanut työn ja kasvun ajan. Murron Rauhanyhdistys 40 vuotta. PMS
10/5.3.1997.
Johannes (Juho) Ratinen 1.7.1912 – 8.8.2000. PMS
33/16.8.2000.
*Suistamon pitäjässä, avioitui 4.7.1937 Hilja Nissisen kanssa.
Pariskunnan ensimmäinen koti sijaitsi Suistamon Koiton kylässä.
Evakkotaipaleelle ensin Lapuan Kauhajärvelle, sitten Polvijärvelle
ja lopulta Kempeleeseen, jonne Ratiset rakensivat oman
kodin…Perheeseen syntyi 11 lasta…"Parannuksen armon"
Ratiset saivat vähän ennen joulua 1954. Sananpalvelijan tehtävään
Juho Ratinen siunattiin vuonna 1957. SRK:n lähetyspuhujana Juho
Ratinen toimi 1960-luvulta alkaen…Eläkkeelle siirryttyään
Ratiset muuttivat Joensuuhun….
Rauhala,
Panu-Pekka & Määttä, Toivo:
"Älkäämme unohtako anteeksipyytämistä ja
anteeksiantamista. Kempeleen Rauhanyhdistyksellä 60-vuotisjuhla.
PMS 14/7.4.1999.
Riihimäki,
Timo; Kempele -
kehittyvä kunta. Piispantarkastuspöytäkirjat kertovat. PMS
13/30.3.1988.
-artikkelissa käsitellään Kempeleen seurakunnan
piispantarkastuksissa lestadiolaisuudesta ja muista
herätysliikkeistä annettua kuvaa
Keski-Suomi:
Hintikka,
Niilo;
Vanhoillislestadiolaisuus Keski-Suomessa. Keskisuomalainen
28.6.1987.
Heikkilä, Ulla-Maija Uittomiehet toivat uskon
Keski-Suomeen. Liitto 28.6.1987.
Heinänen, Hannu; Elävä kristillisyys
Keski-Suomessa 1. maailmansotaan saakka. PMS 25/17.6.1987.
Keski-Suomeen vesiä pitkin. Hankasalmen Sanomat
26/25.6.1987.
Lohi, Seppo: Keski-Suomen
lestadiolaisuus.
Mutanen,
Ermo; Tuokiokuvia
Keski-Suomen kristillisyydestä. Tukinuittoa ja evankeliumin kylvöä.
PMS 25/17.6.1987.
Kestilä:
Vanhaa
saarnaajaa muistellessa.
Gabriel Halonen eli Lotvonen (Halo-Kaaperi). PMS 49/8.12.1966
Siionissa
tunnettu ja kauan Herran elopellolla työssä ollut Gabriel Halonen
kuoli Kestilässä 21.10.1936 lähes 85 vuoden iässä. Hän oli
syntynyt Utajärvellä 24.11.1851 Kustaa Lotvosen ja hänen vaimonsa
Anna Leenan poikana, jolle tämä raamatullinen nimi kasteessa
annettiin. Halolan isännäksi tultua ja Kaisan kanssa avioiduttua
Kiiminki:
Avajaisseurat
Kiimingissä.PMS
25/25.6.1980.
Kallunki, Uuno; Juuso Runtti, Jumalan
valtakunnan ja yhteiskunnan palvelija. Siionin Joulu 1968, 22 –
23, 39.
*2.3.1854 Kiimingissä, k. 16.4.1927
–maanviljelijä, saarnaaja, valtiopäivämies (1907, 1908, 1917,
1918), kirkolliskokouksen maallikkoedustaja (1913 ja 1923),
Kiimingin kirkkoneuvoston jäsen ( vuodesta 1892 – kuolemaansa
asti). Presidentin valitsijamies kaksi kertaa.
Kiimingin Rauhanyhdistyksen historiikki. PMS
25/25.6.1980.
Mikkonen, Ulla; Kiimingin RY 50 vuotta. PMS
36/2.9.1998.
Pentikäinen, Samuli: Pakolan Erkki.
Kesäpääsky 1965, 24 – 25.
*1852 Kiimingin Alakylässä, alkuperäinen sukunimi Haipus >
1878 muutti Savilaaksoon vaimonsa kotitaloon, sukunimeksi
Savilaakso, k. elokuussa 1911
–aluaan heränneitä eli kiiminkiläisittäin "kerettiläisiä"
–"parannus vähän yli 20-vuotiaana, saarnaajaksi kohta
"parannuksentekonsa" jälkeen, kiersi saarnamatkoilla
kotiseutunsa lisksi Etelä-Pohjanmaalla ja Savossa, uusheräyksen
tultua lakkasi joksikin aikaa puhumasta
Kinnula:
Junttila, Irja: Vihtori
Storck (1911-1993). SLL 10/2000.
Kinnulalainen Vihtori Storck muistetaan maanviljelijänä,
sananpalvelijana ja taiteilijana. Hän syntyi Kinnulassa 22.6.1911
Helmi ja Elias Storckin seitsenlapsiseen perheeseen....Kinnulassa
oli voimakasta herätyksen aikaa 1930-luvun alussa. Kymmenet
nuoret saivat tuolloin parannuksen armon. Heidän joukossaan oli
myös Vihtori, joka otti vastaan evankeliumin marraskuussa
1932....Puhujan tehtävään hänet asetettiin vuonna
1933....Vihtori Storckille uskottiin luottamustehtäviä myös
kirkollisten ja yhteiskunnallisten asioiden hoidossa. SRK:n
johtokuntaa hän kuului vuosina 1962-1981. Avioliiton Vihtori
Storck solmi kinnulalaisen Hilda Hännisen kanssa vuonna 1929.
Heille syntyi yksi tytär.....Hilda-puoliso kutsuttiin
vanhurskasten lepoon vuonna 1976. Uuden avioliiton Vihtori Storck
solmi Aune Tornbergin kanssa.....Vihtori Storckin matka päättyi
18.8.1993....
Kilponen, Esa; Puhujakielto poistui, epätietoisuus
jäi. Keskisuomalainen 4.6.1992.
Kilponen, Esa; Jäikö kissa vielä pöydälle ?
Keskisuomalainen 4.6.1992.
Kinnulan RY:n 50-vuotishistoriikki. PMS
44/1.10.1978.
Lihaa koeteltiin pakkasella. Kirkkoherra hiihti pelkät
monot jalassa. Iltalehti 5.6.1992.
Räihä, Juhani: Kinnulan seurajärjestelyjen
historiaa. "Seurapataan ostettiin lehmä tai sika". PMS
6/5.2.1997.
Urpi, K.E.; Herätyksen aikoja muistellessa
Kinnulassa.
Viiperi,
Kari:
KeskiPohjanmaa 4.4.2001.
Ristiriita seurakunnassa.
Kinnulan pappia ja diakonissaa yritetään kammeta viroistaan.
Kinnulan kirkkoherra ja ruustinna kokevat joutuneensa
pappilassa maanpäälliseen kiirastuleen. Heidän käsittääkseen
pieni, mutta ärhäkkä klikki hiillostaa heitä sinnikkäästi ja
määrätietoisesti ulos viroistaan.
Kittilä:
Kittiläinen
maallikkosaarnaaja Olli Puljula
Kittiläläinen
maallikkosaarnaaja, valtiopäivä- ja kirkolliskokousedustaja
Fredrik Paksuniemi
G(ustafsson), K(ari);
Juhlaseurat Kiistalassa. PMS 38/17.9.1980.
Karila, Pentti: Uskon saarna ei ole muuttunut.
Kittilän Rauhanyhdistys 50 vuotta. PMS 33/16.8.2000.
…Kittilän Rauhanyhdistyksen perustamispäivämääräksi on
kirjattu 7 heinäkuuta 1950. Paikka oli Kittilän pappila, jossa
pidettiin seurat…
Karila, Pentti: Kittilän Rauhanyhdistys vietti
juhlaa. PMS 33/16.8.2000.
…Olli-Matti Tervaniemi on ottanut tehtäväkseen kirjoittaa
Kittilän lestadiolaisen herätyksen historiaa. Juhlassa esittämässään
katsauksessa hän totesi, että herätys tuli Kittilään
1840-luvulla…
…Kittiläläissyntyinen runoilija Niilo Rauhala kirjoitti runon
"Ei yötä vetten yllä" tätä juhlaa varten
Runo sai ensiesityksensä, kun juhlakansa lauloi sen virren 331 sävelmällä…
Pitkänen, Juhani; Otteita Kittilän Rauhanyhdistys
r.y:n historiasta. PMS 38/17.9.1980.
Kuha, Matti; Pakki-saarnaajaa muistelemassa. August
Loukinen muistelee pietarilaista saarnaja August Backia) PMS
13/25.3.1987.
-uusheräyksen ja vanhoillisuuden taistelua Kittilässä,
Heiskasen toiminnasta
Kiuruvesi:
Jokitalo, Irja; Tuli tuhosi toimitalon Kiuruvedellä. PMS
22/31.5.1995.
Räihä, Kaija; Elävän kristillisyyden vaiheita
Kiuruvedellä. PMS 13/25.3.1987.
Räihä, Kaija; Tuhlaajapojan tarina. Setäni August
Kananen kertoi ja muisteli. PMS 14/1.4.1987.
-hieman myös Kiuruveden lestadiolaisuuden historiaa
Kivijärvi:
Jorma Kiviranta
Päivämies 37/12.9.2001
Kivijärven
pappilahistorian kertomaa
Jorma Kivirannan kertoma
historia alkoi elää vierailijoiden mielissä, sillä he kuulivat oman
edesmenneen pappinsa, Arthur Leopold Heidemanin, toimineen papin
tehtävissä Kivijärvellä vuosina 1888-1890. Nuori Heideman oli
palavasieluinen ja suorasanainen saarnamies. Saarnat paransivat ja
pahensivat. Paikkakunnalla syntyi herätyksen aikoja, mutta muutamat
tekivät papista kanteluja, ja hänet erotettiin papinvirasta vuodeksi
1890.
Lepistö, Einari:
Nuoruusmuistot herätysajoilta Kivijärvellä lämmittävät USA:ssa.
PMS 3/15.1.1959.
_Lempi Heidemanin (os. Kranck) muistelua
Paananen, Antti: Muistelmia "Läntän taatasta". Pääsiäissana
1978, 32 – 33.
= talollinen Jalmari Paananen vanhempi, 16.8.1886 Kivijärvellä,
"parannus" todennäköisesti 1909 Pekka Fredrik
Lappalaisen pitämissä seuroissa, avioitui 1907 Emma
Kleenin kanssa, 15 lasta, oli kuten samanniminen vanhin
poikansa, puhuja, lähinnä Keski-Suomen alueella tunnettu
sananjulistaja, useita yhteiskunnallisa ja seurakunnallisia
luottamustehtäviä; kirkonisäntä, pankinjohtaja, kunnallisissa
luottamustehtävissä.
–saarnavirsinä: "Ah, Jeesus ole kanssamme" ja "Ah,
kuinka taivaan valtakunta". Läntän tuvassa usein laulettuja
Siionin lauluja olivat: "Jeesuksen veren ääni", "On
lepopaikka suloinen" ja "Herra Jeesus verellänsä"
Paananen, Maire; Elävä usko kulkee sukupolvesta toiseen
Pyhän Hengen vaikuttamana. Kivijärven Rauhanyhdistyksen
60-vuotisjuhlaseuroissa. PMS 39/27.9.1995,
Runojen
innoitus löytyi usein luonnosta!
Väinö Havaksen runot äänitteen aiheena Jämsän opistolla .
(Anne Remes & Mika Sivula (PMS 20/16.5.2001))
Syyskesällä tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä elokuun 21. päivän
vastaisesta yöstä, jolloin Kivijärven kirkkoherra, kansanedustaja Väinö
Rafael Havas kaatui Suvilahden taistelussa. Hän oli komppaniansa päällikkönä
tähystämässä vihollisen hyökkäysvaunua, kun luoti osui suoraan sydämeen.
Toteutui se kohtalo, jota Havas oli aavistellut aikaisemminkin ja
kuvannut esimerkiksi runossaan Viimeinen komppania. Jämsän
kristillisellä kansanopistolla on menneen talven aikana muisteltu Väinö
Havaksen…
S(ivula), M(arja)-L(iisa): Esa Tuomaala
(1941-1985). SLL 4/1999, 16 – 17.
*7.4.1941 Perhon Liukonkylällä uskovaisen perheen nuorimpana lapsena,
vihittiin papiksi Oulussa
1963>Taivalkoski>Kuusamo>Ullava>Haapavesi>1969 Kivijärven
kirkkoherraksi, solmi avioliiton paavolalaisen Anja Mustosen
kanssa 1963, perheeseen syntyi kahdeksan lasta, asetettiin puhujaksi
opiskeluaikanaan Helsingissä 1961. Kirjoitti opinnäytetyönään
Perhon seurakunnan historian "Erämää ja alttari".
Tuomaala, Raija; "Sydän-Suomeni herkän kuvan näen
sieluuni piirtyneen"-seuravieraana Kivijärvellä. PMS 23/8.6.1988.
Viljanen, Paavo: Kivijärven herätyksen alku. Maitojyvä
1954, 4 – 6.
–pitäjän ensimmäinen lestadiolainen oli nahkuri Juho
Johansson, joka muutti Kivijärvelle Korpilahdelta 1880
(*25.6.1836), oli saanut elävän uskon lahjan työmatkoillaan
Pohjanmaalla. Nahkuri Johansson oli itsekin siunattu puhujaksi, ei
liikkunut laajalti, mutta puheli Pajamäellä mökissään sinne
kokooontuneille kyläläisille. Heidemanin tulo ja kirkkoherra Frans
Petter Krankin parannuksenteko sai herätyksen voimallisesti käyntiin.
Viljanen, Paavo: Nuorena pappina Kivijärvellä. Maitojyvä
1964, 20 – 22.
Koillismaa:
Pentikäinen, Samuli: 100 vuotta Parkajoen
Koillismaalle suorittamasta lähetysmatkasta. Siionin Joulu 1974, 46 –
47.
Rontti, Urpo: Ajankohtaista Koillismaan lähetysalueelta.
SLL 3/2001, 6 - 7.
...Koillismaan lähetysalue käsittää Pudasjärven, Taivalkosken ja
Kuusamon alueet...Kuusamossa toiminnan vilkkain vahe oli 1960- ja
1970-luku. Silloin vilkkaita kyliä olivat esimerkiksi Käylä, Vuotunki,
Määttälä, Kuoliovaara ja Vasaraperä. 1970-luvun maaltapaon myötä
kylät alkoivat hiljentyä. Radikaalein oli 1990-luvun lama ja sen
seurauksena tullut yhteiskunnan rakennemuutos. Kokonaiset kylät
kylmenivät ja koulut lakkautettiin. Jäljellä on vain vanhuksia, jotka
muuttavat taajamaan palvelujen lakattua. Samalla hiljenee myös
rauhanyhdistyksen toiminta. Kuvaaavaa on, että esimerkiksi Pudasjärvellä,
jossa on ollut parhaimmillaan 30 rauhanyhdistystä, on tällä hetkellä
jäljellä 12 yhdistystä...Vanhoja seuraperinteitä on Koillismaalla
ollut näkyvissä hyvin pitkään. Vanhemman väen keskuudessa oli
tyypillistä vielä 1970-luvulla, että seuraväki "eli"
puheen mukana lausuen silloin tällöin hyväksyviä kommentteja puheen
aikana. Vielä kymmenen vuotta sitten muun muassa Posiolla oli tällaista
tapaa. Hyvin pitkään erityisesti sivukylillä oli myös tapana, että
seuraväki kävi seurojen päätyttyä pyytämässä puhujalta siunausta
henkilökohtaisesti. Tällöin puhujan luokse saattoi olla suoranainen
jono......
Koivisto:
Hirvisuo, Erkki;
"Kui hyvä miel' miull' on!". Erään evakon 96-vuotispäivillä
Tavastilassa. PMS 48/29.11.1989.
-Koiviston kätilön Aino Peltosen elämänvaiheita
Hoikkala, Gabriel; Vanhurskasten päivät ovat
Jumalan kädessä, ja ei kuoleman vaiva lähesty meitä". (muistokirj.).
PMS 15/8.4.1998.
Gabriel l. Kaapo Hoikkala 80 vuotta. PMS
24/11.6.1986.
Kinnunen, Pekka; Elämänpolku johti Koivistolta
Temmekseen. PMS 18/2.5.1991.
-saarnaaja Gabriel Hoikkalan elämänvaiheita
Kupsala, Jari; Mauno Koivuneva 85 vuotta. "Kun
kymmenvuotiaana poikana tein mielessäni päätöksen, että
minusta tulee pappi, niin mieltäni jäi jatkuvasti epäilyttämään,
osaanko varmasti opettaa oikein. PMS 9/1.3.1989.
Kokemäki:
Vuonokari,
Pekka: Juhlaseurat Kokemäellä.
Jumalan seurakunta on äiti. PMS 25/20.62001.
Kokemäen Seudun Rauhanyhdistyksen kesäseurat kesäkuun toisena
viikonvaihteena olivat samalla 40-vuotisjuhlaseurat. Puhujina olivat Heikki
Hurtig, Yrjö Tala ja
Juhani Uljas, joka toi yhdistykselle SRK:n tervehdyksen.
Yhdistyksen 40-vuotishistoriikin esitti johtokunnan varapuheenjohtaja Veikko
Ruusuvuori. Kokemäen Seudun Rauhan- yhdistyksen toiminta-alueeseen
kuuluu kolme kaupunkia, Kokemäki, Harjavalta ja Huittinen. Näiden lisäksi
toimintaa on seitsemän seurakunnan alueella.
Tapio,
Ilari: Rauhanyhdistys talkoili toimitalon Kokemäelle.
Satakunnan Kansa. 2.12.1994.
Rauhanyhdistys talkoili toimitalon Kokemäelle
Vanhoillislestadiolaisilla oli monta kannustinta oman talon pystyttämiselle.
Paikka on rauhallinen, vaikka jopa lentokenttä on muutaman kilometrin päässä.
Talkoohenki ei ole kuollut Suomesta. Satajäseniselle Kokemäen Seudun
Rauhanyhdistykselle se on voimavara, jolla on saatu pystyyn lähes 470
neliömetrin moderni toimitalo Pitkäjärven seudun rauhalliseen
kangasmaisemaan. Keväällä 1993 aloitetut rakennustyöt huipentuvat
avajaisjuhlaan ensi sunnuntaina. Vaalein pastellisävyin sisustettu talo
käsittää 150:n istumapaikan seurasalin, sakastin, kerhohuoneen,
kahvion, laitoskeittiön ja muina tiloina esimerkiksi
lastenhoitohuoneen. Kustannusarvio
Läpi kaupunkeja ja kyliä.
Kokemäki-Huittinen-Vammala. Rauhan Side 3/1986, 10 - 12.
Valli, Aune; Wirtanen, Väinö, Vuorisalo, Sirkka; Kokemäen
Seudun Rauhanyhdistys sai oman toimitalon. PMS 50/14.12.1994.
Kokkola:
Lohi, Seppo: Kokkolan
lestadiolaisuuden varhaisimmat vaiheet. Siemenet Kalajoen markkinoilta.
PMS 25/23.6.1999.
Lohi, Seppo: "Uusi usko" Kalajoen markkinoilta.
Kokkolasta lestadiolaisuuden "säteilykeskus". KeskiPohjanmaa
25.6.1999.
Uljas, Juhani Suviseurat lähestyvät. SLL 4/1999, 18-19.
Kaarlepyyn Bredvikenissä pidettäviin suviseuroihin liittyvä
artikkeli, jossa käydään lyhyesti läpi seudun lestadiolaisuuden
historiaa. Hajaannuksista todetaan seuraavaa:
"Vuosisadan vaihteen hajaannus lestadiolaisuudessa koetteli myös
ruotsalaista Pohjanmaata. Kokkolan seudulla uusheräys sai jonkin verran
kannattajia,varsinkin,, kun muutamat puhujat siirtyivät siihen.
Enemmistö jäi kuitenkin vanhoillisuuteen. Kun kolme vuosikymmentä myöhemmin
vaikeat opilliset myrskyt taas kohtasivat Siionia, kävi niin
kohtalokkaasti, että riotsalaisen Pohjanmaan kristityistä valtaosa
meni pikkuesikoisuuteen. Syitä tähän ratkaisuun voi vain arvailla.
Ensi kesän suviseurat järjestetään seudulla jossa edelleen toimii
vilkkaasti lestadiolaisuus, joka ei kuitenkaan ole meidän kanssamme
samassa hengessä."
Kolari:
Heino Hakso 4.12.1923 – 30.7.1999. PMS 31/4.8.1999.
Syntyi uskovaiseen kotiin Kolarin Honkaniemessä, jossa asui koko ikänsä,
toimi maanviljelijänä, solmi avioliiton Maila Molkojärven
kanssa, perheeseen syntyi seitsemän lasta. Kutsuttiin sananpalvelijan
tehtävään 1964. Toimi monissa kunnallisissa luottamustehtävissä,
mm. kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa sekä seurakunnallisissa
luottamustehtävissä.
Hakso, Heino; Kuin keväinen tunturitulva. Evankeliumin
leviämisestä Kolarissa.. PMS 18/26.4.1972.
Kallioranta, Niilo; Kolarin ja sen ympäristön
Rauhanyhdistys vietti 40-vuotisjuhlaansa. PMS 20/17.5.1995.
Kallioranta, Niilo; Evankeliumi on tullut taivaasta. Heino
Hakson laatiman 40-vuotishistoriikin mukaan. PMS 20/17.5.1995.
Mitä korpelalaisuus oli ? Eräs raivoisa pimeyden
henkivalta entisillä elävän kristillisyyden valtamailla. Tyyne
Vaattovaara kertoo korpelalaisuudesta ja hieman Aatu
Heiskasen toiminnasta. PMS 18/30.4.1957.
Liike sai Suomen puolella kannatusta Kolarin Sieppijärvellä, josta
kaksi miestä, Manne Satta ja Mauno Käkivaara
lähtivät Torniojärven jäälle odottamaan arkkia, jonka piti noutaa
heidät taivaaseen
Peloittavat mittasuhteet sai eräs eksymys Kolarissa n. 40
v. sitten. Kristillisyyden järjestynyt lähetystoiminta olisi voinut
torjua vaaran. PMS 18/30.4.1957. Emäntä Sandra Vanha
Kolarin Kurtakosta kertoo:
Heiskasen liikkeen vaikutuksesta paljon entisiä
kristittyjä erosi kirkosta antaen kastattaa uudestaan itsensä. On
ihmeellistä, että aivan vanhat ja erittäin elävät kristityt menivät
tähän liikkeeseen, mikä tuli kristtyjen keskuuteen laestadiolaisena
liikkeenä. Tällaisia liikkeitä kuten korpelalaisuus ja
skutnappilaisuus, voi hyvin syntyä, kun mitään järjestettyä lähetystyötä
ei vielä ollut ja kaikki, jotka sanoivat itseään saarnamiehiksi,
otettiin vastaan. Uskottomat menivät aivan sekaisin, eivätkä
tienneet, missä on Jumalan valtakunta. Alussa Heiskanen saarnasi
kovasti Laestadiuksen ja Lutherin sanoja
lainaten tekeytyen laestadiuslaiseksi saaden alkujalansijaa kristittyjen
keskuudessa. Kun hän oli saanut varman pohjan ja n.s. elävimmät
puolelleen, alkoi hän varsinaisen oman työnsä, s.o. Kristuksen lauman
hajlle lyömisen. Nyt hän parjasi kovin vanhoja kristittyjä, kielsi
synninpäästön sanoen m.m. "Täällä on väärää oppia
saarnattu. On sanottu, että nuo uskottomat, jotka oviloukossa istuvat,
ovat ruumenet. Mutta minä sanon, että he ovat saattaneet enemmän olla
Jumalan kanssa tekemisisissä kuin nuo n.s. uskovaiset, sillä he
hyvinkin ovat saattaneet sopia asiansa kahdenkesken Jumalan kanssa.
Uskoa ei saanut mitään, vain toivoa.. Tällaista saarnaa hän piti m.m.
Kolarin Kurtakossa Vanhan talossa 1916. Tämä puhe oli jo niin räikeää,
että kukaan uskottomia ja jumalankieltäjiä lukuunottamatta ei mennyt
hänen puolelleen. Niin kävikin, että Heiskanen sai lähteä
niine hyvineen Alakylään, Kalloon ja Kaukoseen, jossa hänellä oli
vanha kannatus.
Palola, Ari-Pekka: Laestadius-näyttely pysähdyttää
ajattelemaan uskon peruskysymyksiä. "Tuntureilta taajamiin"
avattiin Kolarissa. PMS 3/19.1.2000.
Kolarin kuntakeskuskessa avattiin 13.1.SRK:n tuottama näyttely
"Tuntureilta taajamiin". Sen järjestämiseen ovat
osallistuneet myös Tornionlaakson neuvosto ja
Tornionlaakson maakuntamuseo. "Toivomme , että näyttely saisi
osaltaan korjata virheellisiä käsityksiä tästä kristillisyydestä",
totesi Matti Lääkkö…Lääkkö ilmaisi kiitollisuutensa siitä, että
vanhoillislestadiolaiset kutsuttiin osallistumaan Laestadiuksen
juhlavuoden projektiin. Hän totesi näyttelyn olevan esimerkki siitä
työstä avoimuuden ja julkisuuden hyväksi, mitä on pitkään
tehty….Pelkkä tapa tai yhteisön antama ulkonainen turvallisuus ei
esimerkiksi saisi liikkeelle niitä kymmeniätuhansia nuoria, jotka
osallistuvat vuosittain suviseuroihin. Lääkkö totesi myös, että
Laestadiuksen terävä puhetyyli sopi sen ajan ihmisten keskuuteen,
mutta nykyajan ihminen ei kuuntelisi tällaista puhetta. "Jumalan
evankeliumi etsii kussakin ajassa sellaisen muodon, jolla se saavuttaisi
ihmisen sydämen ja saisi aikaan muutoksen."….
Voitto Savela totesi puheenvuorossaan lestadiolaisuuden väitetystä
kulttuurivihamielisyydestä, että sellainen kulttuuri, johon kuuluu
juopottelu ja siihen liittyvät ilmiöt, joutaakin tuhoutua….
Tornionlaakson neuvoston Laestadius-projektin koordinaattori Raisa
Lantto: "Nykyisin Tornionlaakson ihmisten tiedot
Laestadiuksesta ja lestadiolaisista ovat vähäisiä. Kun tietoa
puuttuu, syntyy huhujen perusteella helposti kielteinen kuva
lestadiolaisuudesta. Näyttely ja muut juhlavuoden tilaisuudet kertovat
siitä ja vaikuttavat positiivisesti ihmisten asenteisiin."
Kolarin koulutoimenjohtaja Anna-Liisa Keskitalo toivoi,
että näyttely olisi siunauksellinen ja toisi myönteisiä käsityksiä
niiden ennakkoluulojen tilalle, joita tietämättömyys saa aikaan. Hän
toivoi myös, että Siionin Laulut eivät koskaan lakkaisi kaikumasta
Tornionlaaksossa. Juhlavuoden kunniaksi niitä opetellaan kaikissa
Kolarin ala-asteen kouluissa.
Kontiolahti:
Eri taustat Kontiolahden kirkkoherraehdokkailla.
Karjalainen 19.9.1995.
-esillä myös sittemmin kirkkoherraksi valitun Teuvo Monosen siteet
rauhanyhdistykseen
Hiljaista uurastusta Kontiolahdellakin. PMS 45/1955.
Poisnukkuneita. Saarnaaja Veikko Kuosmasen (*13.4.1914
Juuka, k. 26.3.1998 Eno) muistokirjoitus. Rauhan Side 2/1998. 4.
-lestadiolaistui nuoruudessaan Kontiolahden Romppalassa, toimi
esikoislestadiolaisten saarnaajana Kontiolahden pohjoisosan kylissä
1950luvun alkupuolelta saakka, vuodesta 1988 Enossa
Mononen, Teuvo: Heikki Kärki, Kontiolahden viimeinen
vapaussoturi. PMS 48/29.11.1989.
Romppalan kristillisyyden vaiheita. Rauhan Side 4/1988,
13.
Kotka:
Läpi kaupunkeja ja kyliä.
Kotka. Rauhan Side 1/1988, 10 - 11.
Kouvola:
Hirvisuo, Erkki; Penin
papan elämänkokemuksia. "Hyvä Paimen kun löysi ja kotihin
toi". PMS 9/1982.
Keränen, Aino; Vilkasta toimintaa Kymenlaaksossa. PMS
47/1979.
Keränen, Aino; Rauhanyhdistyksen vaiheita Kouvolassa ja
ympäristössä. "Kuinka kallis on sinun hyvyytes Jumala". PMS
9/1982.
Keränen, Aino; Elävän kristillisyyden vaiheita
Kouvolassa ja ympäristössä. PMS 22/28.5.1986.
Kristiinankaupunki:
Norrgård, O.S.: Justiina
Nortamon muistokirjoitus. SLL 12/1942, 277.
*Isossakyrössä, muutti
sieltä nuorena tyttönä Vaasaan,
jossa "käsitti elävän uskon" joutuessaan Jumalan lasten
seuroihin. Muutti n. 45 vuotta sitten Kristiinaan,
jossa melko pian sen jälkeen avioitui tehtailija Gustafssonin
kanssa. Aviopuoliso kuoli 26 vuotta sitten. Gustafssonin
lesken huoneen ovet olivat aina avoinna Jumalan lapsille, sillä hänen
kotinsa oli kristittyjen majapaikkana neljänkymmenen vuoden ajan.
Viimeiset 15 vuotta hän oli halvaantuneena. Pääsi "vanhurskasten
lepoon 1.10.1942 77-vuotiaana.
Kuivaniemi:
Jussila, O.H.: Eino Immanuel Paason
muistokirjoitus. SLL 3/1942, 60-61.
*5.3.1887 Iissä
kristityn kodin lapsena, asui elämänsä miehuusvuodet Kuivaniemen
Jokikylässä, jossa hän viljeli omistamaansa
kruununtorpasta itsenäistynyttä Meskan
tilaa. Eino Paaso itse
ei pysynyt lapsuuden uskossa vaan oli eksynyt tuhlaajan retkille. Hän
sai parannuksen armon uudenvuodenpäivänä 1922. Jo silloin hän oli
kutsunut evankeliumin saarnaajia ja oman kylän kristityitä kotiinsa. Meskan
koti onkin ollut kristittyjen rakas kokoontumispaikka.. Seurakunnan
siunaamana hän alkoi ensin kotikylän seuroissa, sitten akauempana
julistaa parannuksen ja syntien anteeksiantamuksen sanaa….Kristityt
valitsivat hänet jäseneksi laulukirjamme tarkastustoimikuntaan….Päivätyö
päättyi 28.12.1941 seuramatkalla Skaftungissa
ollessaan…
Kalle
Vakkuri: Ville Parpala saarnaajana
(Oheinen artikkeli julkaistiin Päivämies-lehdessä vuonna 1969 (numero
21/21.5.1969). Lähdeviitteet ja kommentit sivun ylläpitäjän.)
”Mutta opettajat paistavat, niin kuin taivaan kirkkaus, ja jotka monta
opettavat vanhurskauteen, niin kuin tähdet alati ja ijankaikkisesti.”
(Dan. 12:3) Tämä Raamatun lause tuli mieleeni muistellessani vanhoja
saarnaajia, jotka ovat aikansa tehneet kallista Jumalan valtakunnan työtä…
Kuolemajärvi:
Kinnunen, Mauri:
Kalastajat Pohjanmaalta toivat
lestadiolaisuuden Kuolemajärvelle (PMS 31.7.2002)
Kuolemajärvi
on yksi ensimmäisistä pitäjistä Karjalan kannaksella, joka joutui
kosketuksiin Pohjolan kristillisyyden kanssa. Ensimmäisistä lestadiolaisista
on paikkakunnalla viitteitä jo 1860-luvun lopulta, kun nälkävuosien
aikaansaama
M(ustakallio), L(auri): Erkki Gummerus + PMS
30/ 24.7.1958
*Pyhäjoella 15.5.1895, vanhan pappissuvun jäsen >teologiset opinnot
>papiksi Savonlinnassa 1919 >ylimääräisenä pappina
Johanneksessa >valittiin Turtolan kirkkoherraksi 1924 > joutui
tekemisiin lestadiolaisuuden kanssa, etenkin Junnu Raution
ja myös muiden vanhojen saarnaajien selkeä julistu ja taidollinen
rakkaus vetivät puoleensa > parannus > 1932 Kuolemajärven
kirkkoherraksi, jossa tehtävässä seurakunnan lakkauttamiseen asti
1949 > Eräjärven kirkkoherraksi > eläkkeelle 1955
Salakari, Veikko; Synnyinjuuret Karjalassa. Urho
Peltonen 70 vuotta, Lempi Peltonen 65 vuotta. PMS
48/28.11.1990.
Kuopio:
Matti
Hartikainen +
Saarnaaja Matti Hartikaisen muistokirjoitus. SLL
1/1922, 13.
K. 7.10.1921 81-vuotiaana, saarnaajana yli 40 vuotta
Junttila, Irja: Eino Rouvinen
(1901-1993). SLL 1/2000, 14-15.
Kuopiolainen saarnaaja Eino Rouvinen muitetann pitkän
päivätyön tehneenä sananpalvelijana. Hän ehti palvella
puhujana 65 vuotta….syntyi 19.12.1901 Laatokan
Karjalassa Harlun pitäjässä, koti pieni
maanviljelystila…jo nuorena töissä Harlun tehtailla verstaassa
kymmenisen vuotta, sen jälkeen valtion palveluksessa eri työmailla,
avioitui vuonna 1924 harlulaisen Iida Sahlmanin
kanssa. Pariskunta osti pienen maatilan Harlusta, Eino teki ohessa
suutarin töitä. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta…
Harlussa koettiin voimakkaat herätyksen ajat vuonna 1926.
Tuolloin myös Eino Rouvinen sai parannuksen armon. Eino Rouvista
pyydettiin sananpalvelijan tehtävään Harlussa vuonna
1927….Sodan jälkeen Iida-puoliso kutsuttiin pois vuonna
1945…Uuden avioliiton Eino Rouvinen solmi Saimi Pesosen
kanssa vuonna 1946 ja perheeseen syntyi vielä kolme
lasta…Rouviset asuivat sodan jälkeen Pieksämäellä
ja vuodesta 1961 Kuopiossa.
Eino Rouvinen kuului Kuopion ja sen ympäristön
rauhanyhdistyksen johtokuntaan vuosina 1962-76 ja toimi samaan
aikaan myös SRK:n johtokunnassa. Hänellä oli myös runoilijan
lahjaa, mm. Siionin laulu 235 "Rakas isä,
taivahassa" on hänen runoilemansa. Eino Rouvinen
kutsuttiin lyhyen sairauden jälkeen vanhurskasten lepoon
18.1.1993 Kuopiossa.
Junttila, Irja: Onni Heimonen
(1920-1997). SLL 9/2000, 18-19.
Onni Armas Heimonen syntyi Karttulan Syväniemessä 21.6.1920.
vanhemmat kävivät työssä Saastamoisen
lankarullatehtaalla....Kaksitoistavuotiaana Onni heimonen muutti
perheensä mukana Kuopioon, jossa hän sitten asuikuin koko elämänsä
ajan. Nuorena Onni Heimonen kävi ammattikoulun Kuopiossa ja toimi
huonekaluverhoilijana....Hän avioitui pielavetisen Jenny Tikkasen
kanssa vuonna 1946....Elämäntehtävänsä Onni Heimonen teki
puutarhurina ja kukkakauppiaana. Onni Heimonen etsi kauan rauhaa
tunnolleen. Hän halusi keskustella uskonasioista. Parannuksen
armon hän sai seuroissa Kuopiossa vuonna 1955. Hänet valittiin
Kuopion ja sen ympäristön rauhanyhdistyksen johtokuntaan vuonna
1958 ja kaksi vuotta myöhemmin sen puheenjohtajaksi. Tätä tehtävää
hän hoiti vuoteen 1984 saakka. Puhujaksi hänet asetettiin vuonna
1967....Pitkäaikaisen sairauden murtamana Onni heimonen nukkui
vanhurskasten lepoon Kuopiossa elokuun 20. päivänä 1997.
Kaisto, Pertti: Onni Heimonen
siunattiin haudan lepoon Kuopiossa. PMS 37/10.9.1997.
Kaisto, Pertti: Onni Heimonen 21.6.1920 –
20.8.1997. PMS 37/10.9.1997.
*Karttulan Syväniemessä > Kuopioon poikasena, avioliitto
pielavetisen Jenny Tikkasen kanssa 1946, elämäntyö
kukkakauppiaana ja puutarhurina, parannus 1955, sananpalvelijaksi
1967, vuodesta 1967 Kuopion ja sen ympäristön Rauhanyhdistyksen
pitkäaikainen puheenjohtaja
Muraja, Pirkko; Kristillisyyden vaiheista Kuopion
alueella. PMS 50/12.12.1979.
Tervonen, Hannu; Rauhanyhdistyksen toimintaa Kuopion
ja sen ymp.. PMS 50/12.12.1979.
Kurikka:
Saarnaaja
Sammeli Lahtiharju ja hänen vaimonsa Amanda Kurikan Polvenkylästä
Tamsi, Paavo;
Saarnaaja Iisakki Saranpään muistolle. Rauhan Side
4/1980, 11.
Kurkijoki:
Saukko, Markku; "Kaikki syötiin ,mitt paljain jaloin
kiinni saatiin". Aino Kuosa 90
vuotta. PMS 49/5.12.1990.
Kuusamo:
Ervasti,
Seppo:
"Kerran koillisen koskilla" (kolumni). http://poro.koillismaa.fi:81/kollissanomat/arkisto/yleisö1198/koskilla/koskilla.html
-Petri Kejosen näytelmän "Kerran koillisen koskilla"
arvostelua (Kuusamon näyttämön 50-vuotisjuhlanäytelmä)
>moitti näytelmän lestadiolaisseurakohtausta irralliseksi,
erikoiseksi, täysin vääräksi: "Tuollaisia seuroja ei
Kuusamossa tunnettu".
Häme, Mikko;
Kuusamolainen on itsenäinen, epäileväinen, maltillinen. http://poro.koillismaa.fi:81/koillissanomat/arkisto/uutiset1298/kuusa…/kuusamolainen.htm
-historioitsija Seppo Ervastin kuusamolaisuus-aiheen pohdintoja
"Konservatismista Korvatunturille"-seminaarissa Kuusamon
Kansanopistolla:
-"aikaisemmin sanottiin, että kunnon kuusamolainen on
lestadiolainen, kepulainen ja osuuskauppalainen yhdessä
persoonassa."
–"Rauhanyhdistysläinen lestadiolaisuus on paljon
vaikutusvaltaisempi kuin sen jäsenmäärä sinänsä edellyttäisi."
–"Lestadiolainen valtava itsetunto, itsenäinen ja
arvosteleva asenne kirkkoon sekä vankkumaton esivaltauskollisuus
suorastaan tukevat kuusamolaista luonnetta."
Helin, Matti; Lestadiolaisuus oli
kommunistien lempilapsi Pohjanmaalla. http://www.evl.fi/srk/kankaanpaa/artikkelit/Lestadiolaisuus.htm
–pääosin sama artikkeli, kuin Kalevassa julkaistu, mutta sisältää
yksityiskohtaisempaa tietoa lestadiolaisten keskuudessa
esiintyneestä kommunismin/SKDL:n kannatuksesta ja liikkeen
vaikuttajien reagoinnista siihen. Suomen Kuvalehden toimittaja
Eila Jokela teki jutun Posion Anetjärvellä pikkuesikoisten
keskuudessa ilmenneestä SKDL:n kannatuksesta (Kylän väki oli
pikkuesikoisia ja äänesti vaaleissa SKDL:a). Jokelan mukaan
vastaavanlaisia kyläkuntia löytyi Sallasta, Kuusamosta
(Kuusamossa valittiin vanhoillislestadiolainen SKDL:n listoilta
kunnanvaltuustoon, mutta joutui jättämään sen koska
uskonyhteisö ei antanut lupaa luottamustoimen hoitamiseen),
Taivalkoskelta, Pudasjärveltä ja Nivalasta
J(unttila), I(rja): Adolf Suoraniemi (1874
– 1946). SLL 7 – 8/1993, 19.
J(unttila), I(rja): Sihveri Herman Suoraniemi
(1845 – 1923). SLL 9/1993, 9.
Kirkko ja seurakunta. http://edu.kuusamo.fi/linux/qmo/history/kirse.html
Koskimäki, Yrjö; Suoraniemen veljekset Aadolf
Kustaa (1874 – 1946, SL 134 ja 194) ja Jaakko (1877
– 1960, Sl 56, 85, 97, 174 ja 231) Siionin laulujen
runoilijoina. SLL 9/1996, 12 – 15.
K(oukkari), H(eikki), J.: Maanviljelijä Adolf
Suoraniemi Jumalan valtakunnan sananjulistajana. PMS
13/25.3.1959
Lestadiolaisen herätysliikkeen leviäminen Kuusamoon. http://edu.kuusamo.fi/linux/qmo/history/lest.html
(Kuusamon) seurakunnan kehitys vuosisadan
vaihteessa. http://edu.kuusamo.fi/linux/qmo/history/seke.html
–vuonna 1895 kirkkoherraksi valitun Antti Gummeruksen (myöh.
Waltavaara) suhteesta lestadiolaisuuteen
Pentikäinen, Juha: Kolme Kuusamon Suoraniemeä.
Siionin Joulu 1976, 45 – 49.
Sippa Suoraniemen, Aadolf Kustaa Suoraniemen ja Jaakko
Suoraniemen elämänvaiheita ja Kuusamon lestadiolaisuuden
alkuvaiheita
Pentikäinen, Samuli: Juhani Raattamaan
saarnamatka Kuusamoon talvella 1880, Kesäpääsky 1966, 24 –
25.
"Sillä Kristus on minulle elämä ja
kuolema on minulle voitto". Eino Kajava 30.7.1924 –
19.2.1999.
–syntyi Kuusamon Suorajärvellä, solmi avioliiton kotikylältä
olleen Anna Suoraniemen kanssa, yhteinen koti perustettiin
Kuusamon Suorajärvelle, josta muutettiin kirkonkylälle 1985.
Perheeseen syntyi 11 lasta. Eino Kajava asetettiin
sananpalvelijaksi 1964, liikkui SRK:n lähetysmatkoilla
1970-luvulta lähtien, elämäntyö maanviljelijänä. Oli Suorajärven
Rauhanyhdistyksen perustajajäsen vuonna 1955 ja sen pitkäaikainen
puheenjohtaja. PMS 8/24.2.1999.
Rauhanyhdistyksellä tupaantuliaiset. Parituhatta
vierasta. Koillissanomat 9.3.1982.
…Kuusamon seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja lehtori
Seppo Ervasti totesi seurakunnan tervehdystä tuodessaan, että
lestadiolaisuudella ja Kuusamon seurakunnalla on paljon yhteistä.
Ensimmäiset lestadiolaiset seurat pidettiin nimittäin pappilan
pirtissä ja aikojen saatossa, jolloin kirkkoa ei ollut,
pidetttiin Rauhanyhdistyksen toimitaloa kirkkona. Ervasti sanoi
haluavansa olla rehellinen ja mainitsi, että puolin ja toisin on
esitetty arvostelua, mikä ei ole ollut rakentavaa. Mutta nyt ovat
arvostelun laineet jo laantumassa, sanoi Ervasti seurakunnan
tervehdystä esittäessään ja toivotti uudelle toimitalolle
onnea…
Tauno pakinoi: Vielä hiihtourheilusta. (Kirjoittaja
on eläkeläinen ja Koillismaan Osuuskaupan entinen johtaja) http://www.koillissanomat.fi/arkisto/yleiso398/ylakerta/ylakerta.html
Kolmekymmenluku oli koko muistini ajan sellaista aikaa, että
talvikuukausina ei kotikylässä juuri aikuisia miehiä ollut.
Niinkuin olen monessa yhteydessä kertoillut, niin miehet olivat
pohjoisen savotoilla monta kuukautta yhteen menoon. Mieleeni on jäänyt
sellaisia paikkoja ja kertomuksia, kuin että oltiin talavi
tukinajossa Saijalla, Naruskalla ja monissa muissa kylissä, jotka
olivat Kemijärven, Savukosken, Pelkosenniemen ja Sodankylän
kunnissa. Tuohon aikaan kun ei ollut televisiota, radiota,
puhelinta, eikä juuri muitakaan ajanviettomahdollisuuksia, niin
miehillä oli tapana kokoontua aina sunnuntaiaamuisin johonkin määrättyyn
pirttiin viettämään aikaansa keskustellen kaikista
mahdollisista asioista ja tapahtumista. Tärkein asia oli kerrata
talven tapahtumat ja selvittää, minkälaiseen savottaan oli
onnistunut pääsemään…
Pyhäpäivien ohjelma oli
lyhyesti kerrottuna sen ajan miehillä ja osin naisillakin
seuraavanlainen.
Aamulla ensin kokoontuminen pariksi - kolmeksi tunniksi Jussin
pirttiin raatoamaan. Sitten puolen päivän maissa kilpahiihtoihin
joko itse hiihtämään tai seuraamaan kilpailuja.
Sunnuntai-iltaisin oli sitten seurat Rauhanyhdistyksen
talolla. Uskovaiset menivät seuroihin ja uskottomat
jonnekin nurkkatansseihin.
Uskovaiset ja uskottomat ottivat osaa samoihin kilpailuihin, enkä
minä koskaan mitään erimielisyyksiä havainnut. Molemmat pitivät
toisiaan suuressa arvossa. Ainoa ero, jonka huomasin, oli siinä,
että uskovainen sanoi: on piessa se tuo Iikka kova hiihtäjä.
Uskoton ilmaisi saman asian: pirun kovasti se tuo Iikka suksilla
peäsöö.
Kuusamo, Käylä:
Rontti, Urpo; Heino Rontti -
koillismaalainen puhuja ja kirjoittaja. Koillissanomat 25.6.1998.
Liite Suviseura Sanomat.
Rontti, Urpo; Evankeliumin työtä rajaseudulla. Käylän
Rauhanyhdistys 50 vuotta. PMS 48/25.11.1998.
- " -
; Käylän Iikka (Iikka Mustonen).
PMS 48/25.11.1998.
- " -
Käylä - idyllinen rajaseutukylä. PMS 48/25.11.1998.
Viljanen, Jyrki; Rajaseutukirkossa vietettiin pienen
Siionin suurta juhlaa. "Elävä kristillisyys kulkeutui
Kuusamoon Ruijan kävijöiden tai kauppamiesten mukana". PMS
49/8.12.1988.
Kuusamo, Paanajärvi:
Viljanen, Jyrki; Paanajärvi. Elämää rajakylässä
ennen sotia. PMS 4825.11.1987.
Kuusamo, Suorajärvi:
Pentikäinen, Juha: Kuusamon Suorajärven muistoja.
Kointähti 1961, 16 – 19.
Kuusamo, Vasaraperä:
Lehtoaho, Lauri; Muistelmia Vasaraperän
rauhanyhdistyksen 40-vuotistaipaleelta. PMS 24/11.6.1986.
V(iljanen), J(yrki); Vasaraperän Rauhanyhdistys 40
vuotta. PMS 24/11.6.1986
Kyyjärvi:
Noponen, Taina;
"Jumala on avun suonut". Kesäseurat Kyyjärvellä. PMS
35/30.8.1989.
Käkisalmi:
Saarnaaja Kalle Korhonen (1857-1931) Käkisalmesta yhdessä
vaimonsa ja tunnetuimman poikansa, näyttelija Aku Korhosen
kanssa. Kalle Korhonen oli uusheräyksen tunnetuimpia saarnaajia
1910-luvulta aina kuolemaansa saakka.
"Hän
oli voimakas suuressa rauhassaan". Kotimaan Joulu 1951.
- Aku Korhonen (Lapatossu) muistelee isäänsä,
lestadiolaissaarnaaja Kalle Korhosta.
K(aasalainen),E(rkki):
Seurat Käkisalmella. SLL 7/1926, 100-101.
Viime helluntain aikana pidettiin Käkisalmen kaupungissa suuret
seurat, joihin oli kertynyt kristityitä enemmän kuin koskaan
ennen on seuroissamme näillä seuduin ollut, aina Viipurista,
Lappeelta, Imatralta, Helsingistä, Raahesta, monesta Savon pitäjästä,
Sortavalasta, Joensuusta ja Liperistä saakka. puhujia oli
toistakymmentä. Jumalanpalveluksen aikana ensimmäisenä
helluntaipäivänä saarnasi Juho Kanniainen Oulaisista, toisena
helluntaipäivänä A.R.Vepsäläinen Kajaanista, muina aikoina
edellisten lisäksi W.Kaikkonen Iisalmesta, J. Leskinen ja
H.Wasarainen Värtsilästä, J.Kosonen Viipurista, O.Pitkänen
Kerimäeltä ja H.Pohjanlehto Pyhäjärveltä. Seurat kestivät
neljä päivää ja jättivät ihanan muiston ja rakkauden kaipuun
kaikkia Jumalan omia kohtaan. Tuntui liian lyhyeltä yhdessäoloaika,
sillä se kului nopeasti. Seurat pidettiin vuoroin kirkossa ja
rukoushuoneella, jotka kokouspaikoiksi oli hyväntahtoisesti
luovutettu.. Tämäkin vähäinen yhdessäolomme aika tuotti
suurta siunausta, sillä Herra lisäsi autuaaksi tulevaisia
seurakunnalle useampia.
Epäuskoisillekin seurat jättivät erittäin vakavaa
ajattelemisen aihetta, mitä heidän rauhaansa tulee.
Kansanpaljous kuunteli suurella mielenkiinnolla, kun jumalan sanaa
puhuttiin, enkä ole kuullut, että kukaan olisi puhunut
pilkallisesti perästäkään, ken vain malttoi seurata puheita ja
seuratointa pitemmältä. Etenkin näytti tehneen syvän
vaikutuksen Jumalan lasten poislähtö asemalla. Kun erovirsi
veisattiin ja hyvästeltiin, niin kaikki epäuskoiset katselivat
sitä kunnioittavasti, eikä niinkuin ennen ovat tottuneet
pilkalla. Oli kyllä paljon semmoisiakin, jotka jo etukäteen
olivat arvelleet, ettei noihin seuroihin maksa vaivaa mennä,
mutta oli semmoisiakin uskottomia, jotka tulivat pitkienkin
matkojen päästä toisesta ja kolmannesta seurakunnasta.
Helluntain jälkeisenä
keskiviikkona läksivät viimeiset puhuvaiset veljet majoillensa,
paitsi veli Vepsäläinen, joka jatkoi matkaansa Parikkalaan,
Uukuniemelle, Antreaan ja sieltä Muhoksen seuroihin. Ennen Käkisalmeen
tuloaan hän kävi Elisenvaarassa, Sortavalassa, Hiitolassa, ja
Kaukolassa useammassa paikassa. helatorstaina hän puhui Kaukolan
kirkossa. Sieltä hän meni Kapeasalmeen ja sieltä Pyhäjärven
Riiskaan, josta saapui Käkisalmen seuroihin. Veli Kanniainen kävi
puhumassa Jumalan sanaa Viipurissa ja sen ympäristössä, joissa
kaikissa käynti oli erittäin tarpeellista ja useimmissa
paikoissa oli parannuksentekijöitä.
Vielä tahdon kiittää kaikkia,
jotka tavalla tahi toisella ottivat osaa seuratoimeen ja
kristittyjen palvelemiseen. Oli hauskaa katsoa, kun Jumalan lapset
jumalallisen rakkauden vaikuttamina yksissä mielin kantoivat
kukin roponsa niinkuin muurahaiset yhteiseen kekoon pitäen
velvollisuutenaan ottaa osaa yhteiseen rakkaudenpalvelukseen.
Samaa väsymätöntä uhrautuvaisuutta tarvittaisiin eteenkinpäin,
sillä ihmisten sielujen autuus on siksi kallis, kuin myöskin
omankin hengen elossa pysyminen, että kannattaa uhrata aikaa ja
varoja kristillisyyden hyväksi.
Kärsämäki:

Kärsämäen Rauhanyhdistyksen toimitalo
Heinänen, Hannu;
Toimitalon avajaiset Kärsämäellä. Valoisin mielin tulevaisuuteen.
PMS 13/31.3.1993
KATSAUS
KÄRSÄMÄEN RAUHANYHDISTYS RY:N HISTORIAAN
KATSAUS KÄRSÄMÄEN RAUHANYHDISTYS RY:N HISTORIAAN. LESTADIOLAISUUDEN
TULO PAIKKAKUNNALLE. Kärsämäen alueelle lestadiolaisuus..
URL:
www.karsamaki.fi/peruskoulu/materiaali/rauhanyhdistys.htm
Lahti:
Kittelän
talon aitta Lahden Asemantaustassa. Perimätiedon mukaan tässä
aitassa pidettiin seuroja 1800- ja 1900-lukujen taitteessa.
Vanhoillislestadiolaista
seuraväkeä Launeella Martti Salmen talon portailla vuonna 1954.
Lahden
Seudun Rauhanyhdistyksen ensimmäinen rukoushuone sijaitsi
Oikokatu 6:ssa vuosina 1975-1986.
Esikoislestadiolaiset ry:n
"päärukoushuone" Lahdessa
Ahonen, Elis Saarnaaja Joel Ahosen
muistolle. Rauhan Side 1/1979, 8 - 9.
Airamo, Raimo; Saarnaaja Otto Airamon
muistolle, Rauhan Side 2/1984, 15 - 17.
Airamo, Raimo:
Rukoushuone valmistuu Launeelle. Kotikirkko ?/1996
Esikoislestadiolaisten uudella Tapparakadun varrella sijaitsevalla
rukoushuoneella pidettiin ensimmäiset seurat 19.4….Lähtöjuhla
Onnelantien rukoushuoneella oli helatorstaina…
Heinänen, Hannu; Rajala, Matti; Parviainen,
Kai, Salonen, Pentti, Rajala, Terttu, Rajala, Riitta; Vikman,
Hanna-Leena; Toimitalon avajaiset ja juhlaseurat Lahdessa.
"Riemuitkaat Herralle, kaikki maa!"PMS 48/25.11.1987.
Hynninen, Asko; Waltarin valtakunta. Sekalaisessa
seurakunnassa. . Etelä-Suomen Sanomat 14.3.1999.
Helén, Aimo; Sillä lintu on huoneen löytänyt ja
pääskynen pesänsä. Lahden seudun RY 50 vuotta. PMS
26/25.6.1997.
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Lahti. Rauhan Side
2/1983, 10 - 13, 15.
Rajala, Terttu; Lahden Seudun Rauhanyhdistys 40
vuotta. Jumalan valtakunnan työtä tehdään Jumalan hengellä.
PMS 26/24.6.1987.
Ratia, Sirpa:
Esikoislestadiolaisten rukoushuone nousee Launeelle talkootyönä.
Lahden suurimmalla rakennustyömaalla satoja vapaaehtoisia. Etelä-Suomen
Sanomat 17.11.1994.
Viljanen, Veikko Hyvä ja turvallinen
saarnakumppani. Saarnaaja Elis Ahonen. Rauhan Side 4/1994, 8-9.
-esikoislestadiolaisuuden keskeisiä saarnaajia 1960-luvulta lähtien,
*19.4.1909 Lahdessa, perhe Lahden ensimmäisiä lestadiolaisia,
sananpalvelijaksi 1948, kuului Esikoislestadiolaisten
keskusyhdistyksen hallitukseen 1962-1989, viimeiset vuodet sen
puheenjohtajana, k. 18.7.1992 Lahdessa.
Lammi:
Läpi kaupunkeja ja kyliä.
Lammi. Rauhan Side 2/1987, 11 - 12.
Lappajärvi:
Paavo
Savolan muistolle. PMS 11/14.3.2001.
"Olen joskus omalta kohdaltani, kun olen
kiusauksissa ja epäilyksissäkin ollut, rukoillut Jumalaa, että kun
Jumala kansansa täältä kerran kokoaa, hän tätä pientä
rakkikoiraansa ei jättäisi pois tästä pyhien matkasaatosta, kotiin päässeitten
joukosta, vaan saisi sanoa minulle niin kuin muillekin: "Hyvin, sinä
hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä olet ollut uskollinen, nyt minä
panen sinut paljon päälle. Mene sinun Herrasi iloon!"
Saarnaaja Paavo Savolan
muistokirjoitus. PMS 7/16.2.2000
*18.4.1920, k. 6.2.2000
*Lappajärveltä,
avioitui 19.2.1950 Gunilla Peltoniemen kanssa, perheeseen
syntyi 12 lasta. Elämäntyönsä suoritti Kansaneläkelaitoksen
paikallisjohtajana.
Sai parannuksen armon vuonna 1948, jonka jälkeen hänet pian asetettiin
puhujan tehtävään. Oli tuossa palvelutehtävässä lähes 50 vuotta.
Paikallisseurakunnan lisäksi kiersi lähetysmatkoilla ympäri Suomen.
Viinamäki, Sakari; Uskon hedelmänä teemme Jumalan
valtakunnan työtä. Lappajärven Rauhanyhdistys 50 vuotta. PMS
28-29/15.7.1998.
Viinamäki, Irma ja Sakari; Seurojen aikana yövyttiin mökin
lattialla. Eedit ja Paavo Saaren seuramuistoja Lappajärveltä. PMS
28-29/15.7.1998.
Österberg, Anni; Helena Melleri 70 vuotta. PMS
18/3.5.1989.
-kirjailija Arto Mellerin ja toimittaja Jorma Mellerin äiti
Lappeenranta, Lappee, Lauritsala
Artikkelit siirretty
Lappi; Peräpohjola:
Nimim. Sanankuulija:
Kristillisyydestä Lapissa ja Peräpohjolassa I. SLL 1/1923, 2- 4.
Nimim. Sanankuulija: Kristillisyydestä Lapissa ja Peräpohjolassa
II. SLL 2/1923, 23 – 25.
Laukaa:
Göös, Markku; Laukaan Rauhanyhdistys 50 vuotta.
"Jumala on meitä menneiden sukupolvien kautta siunannut. PMS
12/22.3.1989.
Herra näki hyväksi kutsua luokseen uskonsisaremme Maria
Loviisa Käyhkön, joka kuoli Laukaan sairaalassa
munuaistulehduksen murtamana 13.7.1928 54 vuoden 10 kuukauden 11 päivän
vanhana kilvoiteltuaan uskossa lähes vuotta horjumattomana evankeliumin
toivossa. (Saarnaaja Pekka Käyhkön
puoliso).
Nissinen, Seppo; Kesäseuraperinne ja seuramuistot.
Laukaan kesäseuroja 50 vuotta. PMS 34/23.8.1989.
Saari, Jouko: Evankeliumin työtä Keski-Suomen sydämessä.
Laukaan Rauhanyhdistys 60 vuotta. PMS 11/17.3.1999.
Yhdistys perustettu 19.3.1939, nykyisin jäseniä n. 250.
Ensimmäiset tiedot lestadiolaisuuden tulosta Laukaaseen vuodelta 1875.
Silloin Saarijärven seurakuntakertomuksessa mainitaan, että Laukaan
seurakunnan Äänekoskella liikkuu eräs pohjanmaalainen
"kaunopuhuja", joka voimakkaalla esiintymisellään kerää
paljon kuulijoita ympärilleen. Ilmeisesti kyseessä oli lestadiolainen
saarnaaja Kustaa Jalo. Rautatien tulo toi mukanaa
uskovaisia rautatieläisiä, jotka asettuivat asumaan paikkakunnalle.
Heitä olivat mm. ratamestadi Vilho Matilainen ja
ratavartija Pekka Käyhkö. Pian puhujaksi asetettiin
(edellisten lisäksi) Kuusaassa asuva suutari Viktor Petander…Vuonna
1922 puhujaksi asetettiin Petanderin poika Onni Elomaa…Vuonna
1945 tuli Laukaan kappalaisen virkaan Väinö Vesterinen.
Laukaan Rauhanyhdistyksen toimitalon avajaiset olivat 2.3.1986.
Torikka, Pertti; Vihtori Vesterinen –
kahden kirjan arvoinen vaikuttaja.
*27.1.1885 Kivijärviseen yli 6000 hehtaarin Kivikon taloon, muutti 1911
Laukaan Leppäveden Perttulaan, isä lestadiolainen, se jäi etäiseksi
(ristiriidassa Päivämies-lehden muistokirjoituksen PMS 27/2.7.1958
kanssa), absolutisti, kansanedustajana 1919 – 1951, ministerinä 1946
– 1948 Maatalousministeri ja varapääministeri)
Ministeri Vihtori Vesterisen muistokirjoitus. PMS
27/2.7.1958
–koti Kannonkosken Mannila lestadiolaisuuden keskeisiä seurapaikkoja
–sai parannuksen armon ennen kuolemaansa
Leppävirta:
Hulkko,
Kullervo:
Vilhelm Markkanen 1836 – 1921. Kointähti 1962, 4
– 8.
Junttila, Irja; Juuso Markkanen (1878
– 1967). SLL 2/1993, 16.
Kauhanen, Aarne; Leppävirran Rauhanyhdistys ry 60
vuotta. PMS 11/12.3.1986.
Markkanen, Juuso; Wilhelm Markkanen +
Leppävirtalaisen saarnaajan muistokirjoitus
Otto Markkanen 85 vuotta. PMS 19/12.5.1999.
*22.4.1914 Leppävirran Riuttalahdessa, parannus Vehmersalmen
Lamminharjun seuroissa 1933, sananpalvelijaksi vuonna 1935
Soinilansalmen kylän Iloksen talossa pidetyissä seuroissa,
avioliittoon 18.6.1938 Helmi Maria Vepsäläisen
kanssa, perheeseen syntyi 6 lasta. Aviopuolison matka päättyi
23.10.1984.
Nissinen, Anni; Kerttu Hartikainen
Leppämäen kylältä. PMS 11/12.3.1986.
Nissinen, Olli; Leppävirran Rauhanyhdistyksen
toimitalon avajaiset 23.3. PMS 11/12.3.1986.
Puhuja ja pyhäkoulun opettaja, Juho Ville
Savolainen. PMS 11/12.3.1986.
Lestijokilaakso:
Pöyhtäri, Heikki;
Lestadiolaisuus Lestijokilaaksossa. Keskipohjanmaa 2.7.1995.
Lestijärvi:
Kirsilä, Tapani;
Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys perustettiin sotien jälkeen.
PMS 49/2.12.1998.
Lieksa:
Lestadiolaisuus sata
vuotta sitten Lieksaan. Lieksan Lehti 111/2.10.1984
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Lieksa. Rauhan Side 3/1991, 10
- 12.
Liminka:
Ahola,
Maija;
Siionin juhlat nuorille tärkeitä. Limingan rauhanyhdistys 60
vuotta. PMS 9/2.3.1994.
Heinänen, Hannu; "Sinulle kiitos, Isä maan ja
taivaan". Uuden toimitalon avajaiset Limingassa. Limingan
kristillisyyden vaiheita. PMS 13/30.3.1988.
Määttä, Toivo: Limingassa lyövät kättä
menneisyys ja nykyaika. Limingan Rauhanyhdistys laajensi
toimitaloaan
–Yhdistys osti ensimmäisen toimitalonsa vuonna 1934
paikalliselta työväenyhdistykseltä. Se jouduttiin sodan jälkeen
luovuttamaan takaisin. PMS 16/21.4.1999.
Liperi:
Liperin
Rauhanyhdistyksen toimitalo
Jooseppi Asikaisen
muistokirjoitus. SLL 7/1932.
-liperiläinen saarnaaja
Antti Hirvosen muistokirjoitus. SLL 4/1920
-saarnaaja Liperin Nivalta.
Hoppa, Jorma; Elämänkokemusta 90 vuotta (Antti
Saukkonen). PMS 24/10.6.1998.
Koistinen, Paavo; Seuratuvat täyttyivät Liperissä
30 vuotta sitten. PMS 25/1959.
Kaasinen, Aune; Liperin kesäseurojen vuosikymmenien
polku. Ruunakankaalta Ylämyllylle. PMS 40/5.10.1988.
Kinnunen, Aino; Outokummusta. PMS 5/30.1.1963.
Kertoo parannuksenteostaan 10.8.1930 Liperin Viinijärvellä
Koistinen, Paavo Maanviljelijä Antti J.
Silkelän muistolle. PMS 5/1959
Joensuun Rauhanyhdistyksen puheenjohtajana kauan ja Liperin
Rauhanyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana perustamisesta
kuolemaansa saakka. Vanhoillislestadiolaisuuden puuhamies seudulla
Maallisen puutteen vastapainona runsaasti hengellistä
rikkautta Ruotinsaaren Rianniemen kylässä Viinijärvellä.
Karjalainen 11/1958.
-artikkeli kertoo saarnaaja Pekka Aulassalosta
Mutanen, Tuula; Vanhurskaan muisto puhuttelee.
Pentti Rummukaisen muistelu saarnaaja Mikko Piiroisesta. PMS
12/1989.
Silfstén, A.J.; Suuret kesäseurat Viinijärvellä.
SLL 1933, s. 235.
Silkelä, Antti,J.: Liperin hautakiwet kertowat.
PMS 32/1959.
Kirjoittaja muistelee Liperin hautausmaalla paikkakunnan
lestadiolaisuuden puuhahenkilöitä Antti Vänskää,
Antti
Silfsteniä, Heikki Vänskää ja Lyydia
Silkelää
Silkelä, Antti J.;
Laestadiolainen herätys Liperissä. SLL 1/1960, s. 11.
Surakka, Johannes: "Rikkaan miehen koira"
Kristillisyytemme vaiheita Viinijärvellä. PMS49/8.12.1955.
Surakka, Johannes; Muistakaa opettajianne.
Muistikuvia Antti Korhosesta. PMS 36/4.9.1958.
-lestadiolaisuuden ensimmäisiä sananjulistajia
Pohjois-Karjalassa
Surakka, Johannes; Viinijärvi ponnistelee. PMS
25/1959.
Surakka, Johannes; Pekka Aulassalon muistolle. PMS
5/1960.
Surakka, J(ohannes); Viinijärven kristillisyydestä
ja Viinijärven Rauhanyhdistyksen 20-vuotistaipaleelta. PMS
51/18.12.1963.
Rauhanyhdistyksen tupaantuliaisseurat Viinijärvellä.
PMS 29/1976.
Vaikuttava surujuhla Pohjois-Karjalassa. Saarnaaja Pekka
Aulassalon hautaus Viinijärvellä. PMS 2/1960.
Viidenkymmenen vuoden aikaisista asioista Liperin
Puromäen ja sen ympäristön kristillisyydessä. PMS
46/21.11.1973.
Lohja:
Saavalainen, Heli;
Lestadiolaiset aikovat korjata suojeluskunnan talon Lohjalla. (HS
2.10.1993).
|

Lohjan
Rauhanyhdistyksen toimitalo (Entinen Lohjan Suojeluskuntatalo,
rakennettu vuonna 1925)
|
Lumijoki:
Anttila, Hilja;
Kristillisyyttä Lumijoella jo 125 vuotta sitten. Rauhanyhdistys 50
vuotta. PMS 50/13.12.1995.
Luumäki:
Metiäinen, Manda:
Luumäen Katosniemestä. SLL 9/1929, 173.
Kalliit weljet ja sisaret
Jeesuksessa! Terwehdän tämän kirjeen kautta ensi kerran kaikkia
Jumalan lapsia, jotka olette kilwoittelemassa elämän kaidalla
tiellä täällä wieraalla maalla. Warmaankin tätä lukee joku
weli ja sisar, joka on yksinäisenä ja muukalaisena. Uskottoman
maailman keskellä eläessä tulee pakostakin mieleen ajatus: mikä
minä lienenkään, kun minun aina pitää kuulla ympäristöni
ihmisten pilkkaa.? Sielun wihollinen ampuu sydämeen epäilyksiä
kiusausten kanssa. Niin ainakin meille, äskensyntyneille, on käynyt.
Taiwaalinen Isä suuressa
armossaan johti meidät, awiokumppanit, melkein samaan aikaan
rakkaan Poikansa waltakuntaan, jossa meille saarnattiin kaikki
synnit anteeksi hänen käskystään ja saimme lähteä seuraamaan
Jeesusta elämän tiellä. Ihanalta tuntuikin, kun pääsi
kuormastaan ja käsitti uskon ja kun saimme olla Herran omien
keskellä Säkkijärwellä, jossa on pieni lauma Jumalan lapsia.
Siellä saimme kokoontua sunnuntaisin lukemaan ja kuulemaan
Jumalan sanaa ja laulamaan Siionin lauluja ja wirsiä. Ne olivat
kalliita hetkiä ja on ihanaa vieläkin niitä muistella.
Mutta Jumala, joka johtaa elämäämme
pienissä ja suurissa asioissa, toimitti niin, että
taloudellisista syistä jouduimme muuttamaan tänne Luumäelle.
Raskas oli erota weljistä ja sisarista. Mutta Jumala on ollut
meidän kanssamme täälläkin ja siunannut meitä hengellisellä
ja aineellisella, eikä ole ottanut pois Pyhää Henkeään. Hän
on antanut wirkistystä, kun on sallinut tawata kristittyjä
silloin tällöin. Wiime helluntaina saimme armon olla seuroissa
Wiipurissa ja kohdata monta rakasta weljeä ja sisarta eri
puolilta maatamme, kaikki saman Isän lapsia. Suuren hengellisen
siunauksen saaneina tulimme taasen kotiaskareihen. Uskomme kaikki
synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja weressä…
Merijärvi:
Määttä, Toivo;
Merijärven Siionilla juhlapäivä. Evankeliumintyötä järjestäytyneenä
kuusi vuosikymmentä. PMS 14/5.4.1989.
Kinnunen, Pekka; Elämää ja ihmisiä. Muistoja
Merijärveltä 25 vuoden takaa. Kun Väinö Havas
sai parannuksen armon. PMS 14/5.4.1989.
Oravainen, Lauri: Kuolemaan asti uskollisia Herran
sotureita. Sotilaspastori Matti
Iivari Äijälä. SLL 9/1944, 192 – 193.
Keväällä 1935 Tornion
yhteislyseöstä ylioppilaaksi tulleista pojista oli kokonaista
neljällä selvänä sananpalvelijan kutsumustielle antautuminen.
Kaksi tästä joukosta on nyt hyvän kilvoituksen kilvoitellut ja
uskossa juoksunsa päättänyt. Toinen heistä oli 4.8.1944
sankarina kaatunut sotilaspastori Matti
Iivari Äijälä. Matti
Äijälä syntyi 25.5.1917 Alatorniolla.
Jo varhain vanhempansa menettäneenä, hän sai hyvän kodin tätinsä
luona Torniossa, josta hän koulunsa käytyään tuli
ylioppilaaksi 1935. Seuraavana syksynä hän aloitti Helsingin
yliopistossa teologiset opintonsa, jotka hän lahjakkaana,
selväpiirteisenä ja tarmokkaana nuorukaisena jo ennen sotia
saattoi loppuvaiheeseen. Sodat kuitenkin keskeyttivät lupaavat
opinnot, niin että valmistuminen seurasi vasta syksyllä
1943…..Omalle alalle Matti
tunsi tulleensa vasta silloin, kun hän sai alkaa käyttää
"kuninkaallisen papiston" valtuuksia siihen
ulkonaisenkin vihkimyksen saaneena. Sisäisesti hän oli päässyt
tämän "pyhän kansan" jäsenyyteen jo opiskeluaikansa
alussa, kun hänelle kirkastui elävästi kadotettu tilanteensa ja
hän sai kuulla kohdallensa sovituksen sanan Jeesuksen nimessä ja
veressä. Lujin sitein hän tunsikin aina olevansa kiinnitetty
niihin veljiin, jotka olivat saaneet armon olla auttamassa häntä
elämän tielle. Tieto osansa suuruudesta auttoi Mattia
pelkäämättä julistamaan evankeliumia. Siitä hän rohkeasti
puhui rintamalla. Evankeliumin kirkkaana julistajana häntä
rakastettiin myös siinä ainoassa siviiliseurakunnassa, Merijärvellä,
missä hän kaksi kuukautta ehti toimia. Siellä hän Wäinö
Havaksen aikaisempia seurapolkuja kulkien uuttersti
teki Jumalan valtakunnan työtä.
Merikarvia:
Fager,
Raija;
Kalastus monen uskovaisen ammattina ennen Merikarvialla. PMS
51/16.12.1987.
Fager, Raija: Merikarvian rauhanyhdistys
perustettiin talvisotavuonna. PMS 11/15.3.2000.
Uudenheräyksen hajaannus vei mennessään Riispyyhyn
perustetun rauhanyhdistyksen jäsenistön niin, että yhdistyksen
toiminta loppui 1920-luvulla, ja silloinen toimitalokin purettiin
myöhemmin.
Oman rauhanyhdistyksen perustaminen tuli Merikarvialla
ajankohtaiseksi 1930-luvulla. Kotien tilat kävivät ahtaiksi, kun
seurakunta kasvoi sisältä päin, ja myös epäuskoisia tuli
sanankuuloon. Rauhanyhdistys perustettiin loppiaisena 1939, ja
siihen liittyi heti 66 jäsentä. Lähes saman tien ostettiin
tehtailija J.Salmen eli ns. Mäkelän
talo seurapaikaksi. Rahaa oli hieman säästössä, sillä
ompeluseurakassaa oli pidetty jo vuosia….Merikarvialaiset
muistavat, että sota-ajan seuroissa rukoiltiin paljon…Mäkelän
talossa kokoonnuttiin neljä vuosikymmenetä. Aikaa myöten tilat
kävivät ahtaiksi. …Alettiin haeskella parempaa seurapaikkaa.
Se löytyi yllättävän nopeasti. Mannerheimin
Lastensuojeluliiton Merikarvian osasto oli myymässä omistamaansa
taloa, rauhallisella paikalla sijaitsevaa Ollinmäkeä,
joka oli pitkään toiminut lasten kesäsiirtolana. Talo ostettiin
heinäkuussa 1979. Sitä remontoitiin hoeman jo samana syksynä,
ja isompi saneeraus tehtiin 1980-luvun puolivälissä…Jäsenmäärä
on nykysin runsaat 70 eli sama kuin 60 vuotta sitten…
Lehtojoki
Ilpo: Maltistaan
tunnetuksi tullut pitäjänneuvos.
Satakunnan Kansa 5.10.2000.
Merikarvialainen kunnallispoliitikko, pitäjänneuvos Voitto
Peltomäki tunnetaan maltillisena miehenä, sovittelijana, joka
miltei aina sovintoon pyrkien yrittää saada ratkaistuksi
visaisimmatkin ristiriitatilanteet kunnanvaltuustossa. Niin, ehkä
asian huomaavat sivulliset paremmin, kun kerran useat ihmiset ovat
niin sanoneet, pohtii maltillista ulkokuvaansa 70 vuotta täyttävä
päivänsankari.
Salmi, Jaakko; Historiikki Merikarvian
kristillisyydestä. PMS 29/16.7.1980.
Ollinmäestä ihanteellinen seurapaikka
merikarvialaisille. PMS 29/16.7.1980.
Ollinmäen avajaisseurat Merikarvialla. PMS
29/16.7.1980.
Mikkeli:
Anttonen,
Jaana: Lestadiolaiset
rakensivat talkoilla rukoushuoneen. Länsi-Savo 7.6.1991.
Mikkelin seudun esikoislestadiolaiset siirtyivät ahtaista Kirkkokadun
toimitiloista uusiin ja avarampiin tiloihin Pihlajatielle. Pääosin
talkoovoimin rakennettuun rukoushuoneeseen mahtuu istumaan noin
300 ihmistä….Uudessa rukoushuoneessa on tilaa noin 300
kuulijalle. Kokoontumistiloja rakennuksessa on lähes 400 neliötä….Hankkeen
kustannusarvio oli 4,5 miljoonaa markkaa…Rakennustoimikunnan
puheenjohtaja Jorma Telkkä kertoo talkoisiin osallistuneen
noin 60 ruokakuntaa….Mikkelin seudulla on esikoislestadiolaisia
lapset mukaanlukien noin 250…
Huotari, Voitto:
Esikoislestadiolaiset. Länsi-Savo 16.6.1991.
Esikoislestadiolaisten uusi rukoushuone on otettu käyttöön
Mikkelissä Pihlajatiellä. Miljoonahanke 60 perheen talkootyönä
on upea uskon, rukousten ja uutteruuden näyte….Tähän nyt
Mikkeliin uuden rukoushuoneen saaneeseen suuntaan ei kuulune koko
maassa yhtään pappia. Se on täysin maallikkojohtoinen…Oma
seurayhteisö on tosin lestadiolaisen ajattelutavan mukaan
pelastuksen kannalta olennainen. Siitä muodostuu myös hyvin
kiinteä ystäväpiiri, joka on aidon kristillisen yhteisvastuun
hengessä valmis tukemaan toinen toistaan, olipa kyse hengellisistä
asioista tai omakotitalon rakentamisesta….Joskus luetaan vanhaa
Raamattua tai Lutherin taikka Laestadiuksen postillaa. Virsiä ei
soittopelein säestetä. Meno on ulkonaisesti karua, mutta siihen
tottuneelle syvästi hengellistä…
Kiiskinmäelle Lehmuskylään on
valmistumassa talo kuin linna…Mikkelin kaupunkilehti 2.6.1991.
Lestadiolaisseuroissa julistetaan
synnit anteeksi. Seurakuntalainen 2/1987:
Vanha Lestadiolais-Kristillisen yhdistyksen rukoushuone on
parinsadan metrin etäisyydellä Tuomiokirkosta. Mutta siellä
pidettävissä seuroissa puhutaan kieltä, jota Tuomiokirkossa ei
kuule… Saarnamies Markku Laukkanen istuu katederin
takana. Kuulijoita on lähes sata. Vieressä istuu Reino
Haimilahti. Tällä kertaa hänen thetävänsä oli aloittaa
seurat lukemalla rovasti Laestadiuksen postillasta kynttilänpäivän
saarnan vuodelta 1849….Seinän vierellä istuu virret kuuluttava
ja aloittava August Kari….Oikealla puolella on miesten
puoli, naiset istuvat vasemmalla….Naisilla on huivit päässä,
kolmioksi taitettuna ja leuan alta solmittuna….Miehillä ei ole
solmiota….Markku Laukkanen on kirjoittanut saarnansa
sormenpaksuiseen vihkoon….Hän on yksi rukoushuoneen neljästä
saarnamiehestä….Puhe on vakaata ja juurevaa….Hän ei puhu
rotusorrosta tai ydinsodan uhkasta eikä liioin rikkaiden ja köyhien
maiden välisestä kuilusta, täällä halutaan kuulla syntien
anteeksisaamisesta ja sovituksesta….Tämä joukko ei tarvitse
ammattiauttajien apua tai rauhoittavia lääkkeitä epämääräiseen
pahaan oloon…
Mikkelin syysseurat
siunausrikkaat. Sanan satoa 1880-luvulta. PMS 37/1956
Kalle Paavilainen puhutteli 1880-luvulla markkinaväkeä ja
puhui parannuksen ja syntien anteeksiantamuksen sanoja toisille. Paavilainen
ja Aaretti Manninen olivat Juvalla
toimivia evankeliumin saarnaajia. Valkjärveläinen Mikko
Ellonen kiersi lumppujen ja muurahaisten munien keruumatkoilla
1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä Miikelin seudulla saakka.
Moni sai hänen kauttansa kuulla ensimmäisen kerran syntien
anteeksiantamuksen. Kalle Maljasen, Antti Valkosen
ja August Lindin talot Juvalla
(???onko virhe, Maljanen asui Puumalassa, Valkonen
Mikkelissä) olivat silloisia seurapaikkoja. 1900-luvun alkupuolen
eriseurojen myrskyt veivät monet mennessään. Mm.
katolilais-lainomainen henki sai huomattavan kannatuksen.
Esikoislestadiolaisten rukoushuone kertoo sen voimasta.
Salo, Simo S.: Esikoislestadiolaisten
avaus. Länsi-Savo 11.6.1991.
Viime torstaista eiliseen asti Mikkelissä vietettiin
esikoislestadiolaisten juhlia. Lehmuskylän laitaan Kiiskinmäelle
noussut rukoushuone vihittiin…Pääkuorman (rakennushankkeessa)
oli kantanut kuutisenkymmentä Mikkelin seudun perhettä…
Alunperin esikoislestadiolaisuus on tullut Mikkeliin Savon radan
rakentajien myötä, ja seuroja on pidetty täällä 1910-luvulta
lähtien…Lapsuudessani joku koulutoveri kertoi kummeksuen
esikoislestadiolaisista: miehillä ei ole solmiota, naisilla on
seuroissa ja kirkossa huivipakko, kodinsisustuksessa ei käytetä
verhoja eikä muuta turhaa koreutta. Myöhemmin opin näiden
esikoislestadiolaisille tunnusomaisten ulkoisten piirteiden
johtuneen halusta kunnioittaa ja seurata "Jeesuksen alhaista
muotoa"….Nyt saamassani ilahduttavassa juhlakokemuksessa
minua yllätti eniten kolme asiaa.
Yksi näistä oli nöyryys. Juhlapuheista ja yksityiskeskusteluist
oli poissa oikeassaolemistaan korostavan mestaroinnin ote. Toinen
yllätys koski kohtaamani halua yhteyteen. Esikoislestadiolaisia
on totuttu pitämään kaikkein eristyvimpinä viidestä
lestadiolaisuuden suunnasta, ehkä jopa kaikista luterilaisen
kirkon herätysliikkeistä…Juhlissa usea Mikkelin
paikallisosaston jäsen antoi ymmärtää, ettei
esikoislestadiolaisuus liikkeenä ole tähän asti ollut riittävän
yhteyshakuinen. Nyt tässä asiassa tahdotaan tehdä
parannusta…Kolmanneksi yllätyin miten samankaltainen on
esikoislestdiolaisten sisäinen kamppailu kuin luterilaisessa
kirkossa muutenkin….Esikoislestadiolaistenkin piirissä hiljaa
kysellään, mikä oman hengellisyyden tunnusomaissa piirteissä
on kenties menneeseen aikaan sidottu ja tarkistuksen tarpeessa,
mikä on taas uskon olemukseen kuuluvaa ja luovuttamatonta…
Poisnukkuneita: Saarnaaja
Aarne Ihalaisen muistokirjoitus. Rauhan Side 2/1994, 4.
*27.3.1918 Eno > 4-vuotiaana Mikkeliin > Ristiina
>Mikkelin mlk, Otava > Nastola 1970, saarnaajaksi sodan jälkeen,
k. 7.12.1993
Saarnaaja Heikki Seppäsen muistolle. Rauhan Side 1/1980, 7 -
8.
Uusi rukoushuone
Mikkeliin. Rauhan Side 2/1990, 15.
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Mikkeli. Rauhan Side 4/1996, 16 - 20.
J(unttila), I(rja): Juho Näppä
(1892 – 1968). SLL 6/1994, 14.
*18.2.1892 Kiiminki, Alakylä >huutolaispoikana > rengiksi
uskovaiseen Iso-Kanniaisen taloon, parannus 18-vuotiaana,
sananpalvelijaksi 1918, avioitui 1918 Nanni Spetsin kanssa, viisi lasta,
1939 Muhoksen Kylmälänkylälle, jossa hoiti maatilaansa, kiersi paljon
SRK:n lähetysmatkoilla, k. 3.5.1968.
Määttä, Toivo: Muhoksen
toimitalo laajentui ja uudistui.. Pms 40/6.10.1999.
Tilaisuus samalla yhdistyksen 50-vuotisjuhla
Rauhala, Panu-Pekka Uusi
toimitalo nousee vanhan ympärille Muhoksella. PMS 11/17.3.1999.
Muhoksen Rauhanyhdistyksessä nykyisin noin 250 jäsentä ja 200 lasta.
Toimitalon saneerauksen ja laajennuksen kustannusarvio
n. 2,1 miljoonaa
Muonio:
Haapala, Eero
Pohjolan
Sanomat 11.1.2001.
Laestadiuksen juhlavuoden
tapahtumasarja alkoi.
Muonion
kirkkoherran Tuomas Pöyhtärin avaama Laestadiusta koskeva
kirjanäyttely käynnisti Laestadiuksen juhlavuoden tapahtumasarjan Suomessa.
Maanantaina tuli kuluneeksi tasan 200 vuotta Lars Leevi Laestadiuksen
syntymästä. Maanantaina alkoi myös Laestadiolaiselle herätysliikkeelle
nimensä antaneen Karesuvantolaisen papin juhlavuoden tapahtumasarja
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Sassi, Aira.
Muoniossa kaamos on jo väistynyt. Kunta Luoteis-Lapin portilla. PMS
8/24.2.1999.
Muonion vanhoillislestadiolaiset kuuluvat Kolarin ja sen ympäristön
Rauhanyhdistykseen. Yhdistyksen jäsenistä kymmenkunta asuu Muoniossa.
Muoniossa ei ollut (SRK:n) seuroja 1930-luvulta vuoteen 1964
hajaannuksen vuoksi. Kun Vilho ja Fanni Heikkilä asettuivat Vilhon
kotitalon yläkertaan tammikuussa 1965, he järjestivät seurat. Fanni
kulki talosta taloon kertomassa, että nyt järjestetään seurat.
Seuraväkeä oli 30 henkeä. Seuroissa palvelivat Pauli Korteniemi ja
Nestori Holma. Parannuksentekijöitä ei ollut, puheeseen pahennuttiin
ja keskustelu oli ollut kiivasta.
Muonionjokilaakso
Välitalo, Pekka:
Muonionjokilaakson kylärukouksista 1800- ja 1900-luvuilla. Maitojyvä
1966, 14 – 19.
Mynämäki:
Poisnukkuneita: Saarnaaja
Antero Mäkelän muistokirjoitus (*30.11.1932 Laitila, k. 1.10.1997 Mynämäellä)
-Mynämäen esikoislestadiolaisten saarnaajana 1970-luvun alkupuolelta lähtien
Mäntsälä:
Hetemaa, Päivi: "Näin
on Jumala johtanut".(Mäntsälän lestadiolaisuuden historiaa) PMS
37/13.9.2000.
...Uskovaisia oli vähän. Koivistolta evakkoina tulleet Tetrin
sisarukset ja muutamia muita...Mäntsälään alkoi muuttaa lisää
uskovaisia 1970-luvun loppupuolella. Naapurikuntaan Järvenpäähän
perustettiin vuonna 1975 rauhanyhdistys. Rauhanyhdistyksellä pidettyjen
seurojen lisäksi järjestettiin 1980- ja 1990-luvuilla myös Mäntsälän
seurakunnan tiloissa, kunnes kolmisen vuotta sitten Järvenpää ja sen
ympäristön rauhanyhdistys osti Mäntsälästä toimitalon. Nyt
vanhoillislestadiolaisia perheitä on jo noin 50.
Saarnio, Rauno: Toimitila Mäntsälään. PMS 33/13.8.1997.
Nivala:
Armonaurinko lämmittää
Nivalan lakeuksia. Seudun vanhin yhdistys rauhanyhdistys. PMS
12/24.3.1955.
Harju, Teuvo: Nivalan Rauhanyhdistyksen toimitalo valmis.
”Täällä ovet ovat leveästi auki”. KeskiPohjanmaa 7.6.2001.
Nivalan Rauhanyhdistyksen toimitalo on valmistunut. Reilun vuoden kestäneen
rakennusurakan päätteeksi talon ovet pöngättiin auki koko
keskiviikkoillaksi….
Helin, Matti Kristinusko
ja kommunismi kohtasivat Pohjois-Pohjanmaalla. Kaleva 1.11.1996.
-SKDL oli alusta alkaen suhtautunut lestadiolaisiin huomattavasti myötämielisemmin,
kuin muihin kirkollisiin ryhmiin > vanhoillislestadiolaisuus oli jäänyt
kirkollisesta kentästä syrjään > kansandemokraatit olivat
kiinnostuneita "syrjään joutuneista
-Herätysliikkeen suhde SKDL:än muodostui arkisessa elämässä hyvin
rauhanomaiseksi.
–Vanhoillislestadiolaisten johdolle viestit eräiden liikkeen jäsnten
sympatioista SKDL:oa kohtaan eivät olleet myönteisiä
>"jumalankieltäjille" ei saanut antaa ääniä
–kaikki liikken jäsenet eivät muuttaneet näkemyksiään
>vanhoillislestadiolainen Martti Linna valittiin 1953
Nivalan kunnanvaltuustoon sitoutumattomana, liittyi pian SKDL:on
–valittiin 1956 presidentin valitsijamiesehdokkaaksi, 1958
kansanedustajaksi ensimmäisellä yrityksellä
– Linna sai huomattavan osan äänistään lestadiolaisilta ja heränneiltä
–>vanhoillislestadiolaiset vaikuttajat eivät katsoneet hyvälläyrittivät
taivuttaa Martti Linnan "ruotuun"
–Linna pysyi Nivalan Rauhanyhdistyksen tavallisena rivijäsenenä
vuoteen 1960, jolloin irtautui ja liittyi elämänsanalaisuuteen
Hintsala, Arvi: Muistoja Ville Pistemaasta.
Kesäpääsky 1968, 22 – 23.
Kiviahde, Hannes; Nivalan Rauhanyhdistyksen vaiheita
80-vuotistaipaleelta. PMS 24/7.6.1972.
Kukkola, Veikko: Nivalaan rakennetaan uusi toimitalo. PMS
49/8.12.1999
Rakentaminen aloitetaan vuoden 2000 keväällä. Rakennuksen pinta-ala
1530 neliömetriä, kustannusarvio 7,5 miljoonaa.. Hankkeessa mukana
kaikki Nivalan viisi rauhanyhdistystä. Uuteen toimtaloon mahtuu noin
tuhat seuravierasta, seurasaliin 750 ja kahvioon 250.
Lohi, Seppo: "Iloinen saaliinjako". SLL 9/1999,
3.
Aapo Halmetoja
(1821-1892) oli mylläri, joka ammattinsa vuoksi ehti asua useilla
paikkakunnilla. Hän syntyi Pidisjärvellä
(Nivalassa) ja harjoitti
ammattiaan syntymäpitäjänsä lisäksi ainakin Rantsilassa
ja Haapajärvellä…Halmetoja
liittyi Helsingin-matkallaan
hedbergiläisten seuraan…alkoi puhella kotiseudullaan
uskonasioista…paikkakunnan herännäisväki asettui vastustamaan ja
omaatuntoaan ei Halmetoja
saanut rauhoittumaan….vuonna 1863 Halmetoja
sai "parannuksen armon" käydessään seuratilaisuudessa Oulussa…Kotonaan
Nivalan Ruuskankylällä
Halmetoja ryhtyi järjestämään
seuroja…mono paikkakuntalainen sai "parannuksen armon". Heidän
joukossaan oli myös Aapo Halmetojan vanhin
poika Juho Halmetoja
(1842-1914), joka myös alko isänsä kanssa selittämään
"Jumalan armoa Kristuksessa".
Loukkola, Niilo; Nivalan Rauhanyhdistys r.y:n
10-vuotistaipaleelta (toimitalon). PMS 24/7.6.1972.
Jens Oja
KeskiPohjanmaa 27.8.2001
Nivalan
Rauhanyhdistyksen uusi toimitalo vihittiin käyttöön
"Työ tekijäänsä kiittää"
Nivalan Rauhanyhdistyksen uuden toimitalon ovet olivat
sunnuntaina leveästi auki, kun yhdistyksen väki vietti komean
rakennuksen virallisia avajaisjuhlallisuuksia. Sunnuntain juhlaseuroihin
oli saapunut reilusti yli tuhat henkeä.
Vaarala, Pauli:
Elävän kristillisyyden tulo Nivalaan. Pääsiäissana 1971, 24 – 25.
Vaarala, Pauli: Jaakko Lehtiniemi – Herran
elovainion pitkäaikainen työmies. Pääsiäissana 1986, 35 – 36.
*26.11.1860 Nivalalassa, k. 1955 Nivalassa
–saarnaajaksi 23-vuotiaana, kiersi saarnamatkoilla Keski-Suomessa,
Kainuussa, Kalajokilaaksossa, muisteli vanhoilla päivillään käyneensä
ainakin 52 seurakunnassa puhujamtkoilla. Nivalan osuuskaupan perustajajäsen,
kunnan köyhäinhoito- ja holhouslautakunnan jäsen.
Nurmijärvi
Leinonen. Liisa:
Nurmijärvelle
perustettiin rauhanyhdistys. PMS 39/29.9.1999.
Lestadiolaisuutta on ollut Nurmijärvellä jo viime vuosisadan puolella,
mutta vuosisadan vaihteen hajaannus vei täältä uskovaisia. Vuodesta
1939 alkaen on lestadiolaista kristillisyyttä Nurmijärvellä yhtäjaksoisesti.
Tilaisuudessa mukana ollut kustannuspäällikkö/päätoimittaja Samuli
Pentikäinen muisteli 30 vuoden takaisia aikoja, jolloin hän
oli pappina Jokelassa.
Silloin paikkakunnalla oli uskovaisia vain hyppysellinen. Tämän päivän
tilanne on toinen: jäsenikäisiä on noin 170.
Savela, Voitto: Nuorin Rauhanyhdistys. PMS 37/15.9.1999.
Kertoo Nurmijärven
Rauhanyhdistyksen (perustamiskokous pidetty 11.9.1999) perustamisesta
Närpiö:
Uljas, Juhani; "Hajalla-asuvaiset". PMS
18/5.5.1993.
-Närpiön ja Suupohjan lestadiolaisuudesta, Hilma ja Helka
Hautalan elämänvaiheista
Orimattila:
Gunnar
Olavi Paaso-Rantala 26.4.1919 – 25.9.1999.
PMS 41/13.10.1999.
*26.4.1919 Iin Olhavassa, solmi avioliiton samalta kylältä
kotoisin olevan Jenni Maunula kanssa 1946. Molemmat saivat
"parannuksen armon" Yli-Olhavan koululla 1950 pidetyissä
kesäseuroissa, talvella 1960 perhe muutti Orimattilan
Niiinikoskelle. Toimi maanvilejelijänä, ja sen lopetettuaan
perusti poikansa kanssa metsäkoneyhtiön. Olavi Paaso-rantala
siunattiin sanpalvelijan tehtävään vuonna 1971 Lahdessa. Hän
kulki SRK:n lähetysmatkoilla kotimaassa. Olavi Paaso-rantala
nukkui "vanhurskasten lepoon" 25.9.1999 Hollolassa.
Hartikka, Erkki:
Herkkä ja lämmin paimen. Aaro Johannes Hartikka
30.7.1928 – 24.5.1997. Rauhan Side 1/2000, 10-12.
*30.7.1928 Loviisassa, Vanhemmat Paavali
ja Naimi Hartikka, pian muutto Hardomin
kylään, muuttoja usein, kaksitoista vuotiaana oli muuttanut jo
kaksitoista kertaa. Perhe asettui vuonna 1936 Orimattilan
Pennalan kylään, josta tuli Aaron kotikylä hänen
kuolemaansa saakka. Isä oli puualan yrittäjä ja aluksi toimi isänsä
perinteitä jatkaen puuseppänä. Jo nuorena miehenä
harrastuksena mehiläiset ja mehiläishoidosta muokkautui myöhemmin
ammatti.
Vihittiin vuonna 1953 Meeri Seppäsen kanssa Mikkelin
rukoushuoneella…Lapsia perheessä kaikkiaan kuusi….
Monessa suhteessa tärkeä ihminen ja innostaja Aarolle oli
lahtelainen saarnaaja Emil Maapalo…Hän oli tärkeä
hengellinen opettja ja opillisten asioiden selkeyttäjä, ja häneltä
Aaro sai perintönä muun muassa huolenpidon pyhäkouluista….Sananpalvelijaksi
hänet asetettiin vuonna 1954. Lähetystoimessa hän oli mukana
1970-luvun lopulta lähtien…Esikoislestadiolaiset ry:n
hallituksessa Aaro toimi vuosina 1986-1996. Hän oli mukana myös
monissa seurakunnan kirjallisissa hankkeissa ja osallistui mm. Laestadiuksen
saarnjen muokkaamiseen nykykielelle. Aaro toimi Rauhan Siteen
toimitusneuvostossa lehden perustmisesta aina kuolemaansa saakka.
Hän oli myös yhdistyksen julkaisutoimikunnassa, Isän Äänen käännöstoimikunnassa
ja monissa muissa työryhmissä….Aaro oli mukana monet vuodet myös
Orimattilan evankelisluterilaisen seurakunnan luottamustoimissa,
muun muassa kirkkovaltuustossa ja –neuvostossa…
Oulainen:
J(unttila), I(rja);
Jaakko Lepsu (1908 – 1974). SLL 9/1994, 14.
*17.8.1908 Oulainen, avioliitto Maria Kamsulan kanssa 1929, lapsia
syntyi kymmenen, sananpalvelijaksi 1948, kiersi lähetysmatkoilla
myös Ruotsissa, kuoli 2.1.1974.
Lehto, Toimi; Oulaisten Rauhanyhdistys r.y:n toiminnasta.
PMS 44/8.11.1972.
Lestadiolaisuutta Oulaisissa jo 85 vuotta. PMS
13/31.3.1955.
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Oulainen. Rauhan Side
1/1981, 10 - 11.
Niskakangas, Leena; Kaksi juhlaa Oulaisissa. Uusi
toimitalo valmistunut. Rauhanyhdistys 80 vuotta. PMS 25/23.6.1993.
Oksanen, Aatu, Vähätörmä, Eero; Raivaaja kylmän
Pohjoisen maan. Saarnaaja Väinö Vinkki. Rauhan Side 3/1994.
*12.5.1902 Oulainen, äiti uusherännyt, parannus
esikoislestadiolaisuuteen 1932, saarnaajaksi 1948, k. 4.11.1981
Oulaisten suviseurat 1914 aikansa merkkitapaus Pyhäjokilaaksossa.
PMS 13/31.3.1955.
Ranta-Eskola, Tiina; Pylväs, Keijo; Petäjäskoski
- vireä maaseutukylä Oulaisissa. PMS 42/19.10.1994.
”Syömällä
maksettu” – työtä toimitalon hyväksi.
PMS 17/25.4.2001.
Oulaisten Rauhanyhdistyksen nykyinen toimitalo vihittiin käyttöön
vuonna 1993. "Vanha kävi liian pieneksi, jolloin päätettiin
rakentaa uusi", kertoo talouden- ja rahastonhoitaja Veli Mäntykangas.
Talon rakentaminen annettiin ura- kaksi kalajokiselle
rakennusliike Hollarille. Ihmiset jaksoivat paremmin keskittyä
myy- jäisten järjestämiseen, kun rakennustalkoita tarvitsi tehdä
vähän. Velkaa talon maksamiseen jouduttiin ottamaan 2,3
miljoonaa. Summa maksettiin kokonaan myyjäistuloilla.
Lahjoituksia ja…
Useita saarnaajia asunut Oulaisissa. PMS
13/31.3.1955.
Oulu:

Oulun Rauhanyhdistyksen toimitalo
Lisää kuvia Oulun Rauhanyhdistyksestä: Kuva1
Kuva 2
Kuva 3
Heinänen,
Hannu; Työtä
evankelisluterilaisen kirkon hyväksi. PMS 40/4.10.1995.
Heinänen, Hannu; Oulun Rauhanyhdistyksen historiateos
syventää kuvaa vanhoillislestadiolaisuudesta. PMS 40/4.10.1995.
Heinänen, Hannu; Oulun Rauhanyhdistyksen
100-vuotisjuhlassa tarkasteltiin Jumalan valtakunnan olemusta. PMS
40/4.10.1995.
Hintsala, Pentti; Sanankuulossa nikkariverstaalla,
vuokratiloissa ja omissa kiinteistöissä. PMS 21/24.5.1995.
Junttila, Irja: Pauli Niskakangas
(1913-1983). SLL 3/2000, 14-15.
* Rautiossa 20.1.1913 Anni
ja Matti Niskakankaan perheeseen. Lähti 18-vuotiaana Ouluun
veturimieskouluun, josta valmistui veturinkuljettajaksi.
Niskakangas toimi Valtion Rautateiden palveluksessa ja asui Oulussa. Hän
avioititui oululaisen Aino Matilda Anttilan kanssa 1932.
Aino Niskakangas sai "parannuksen armon" Oulun syysseuroissa
1943, Pauli Niskakangas 1947. Sananpalvelijaksi hänet asetettiin 1952,
Oulun Ry:n johtokuntaan hän kuului 1953-1978, SRK:n johtokuntaan
vuodesta 1967 aina kuolemaansa (31.8.1983) asti. Aino Niskakankaan
kuoleman jälkeen (talvella 1976), Pauli Niskakangas solmi toisen
avioliiton Kerttu Karvosen kanssa.
Kananen, Pirjo; Evankeliumi on Jumalan voima. PMS
40/4.10.1995.
Martti
Korkala
10.8.1926-13.4.2001. PMS 17/25.4.2001.
Martti Korkala syntyi Paavolassa 10. elokuuta 1926.
Hän avioitui vuonna 1951 Anni Pinolan kanssa. Perheeseen syntyi 15
lasta, joista yksi pääsi jo pienenä taivaan kotiin. Martti Korkala
teki elämäntyönsä myyntimiehenä ia suuren perheen isänä. Hän
kiersi pitkään myös SRK:n kirja-asiamiehenä eri puolilla Suomea.
Perheen koti sijaitsi Oulussa.
Matti Korkala siunattiin puhujaksi vuonna 1964. Sen
jälkeen hän on ollut myös lähetyspuhujana sekä Suomessa että
Ruotsissa. Martti Korkala oli monelle tärkeä ihminen. Hänellä oli
sielunhoitajan ja kuuntelijan lahja.
Martti Korkala pääsi vanhurskasten lepoon pitkäperjantaina
13.4.2001 Oulussa. Hänelle tehtiin ohitusleikkaus, mutta hän ei enää
selvinnyt siitä. Martti Korkalaa jäivät kaipaamaan puoliso ja lapset
perheineen sekä sukulaiset ja ystävät.
"Hyvästi teit sinun palvelijaasi kohtaan,
Herra, sinun sanasi jälkeen" (Ps. 119:65).
Heino Kouva:
Rauhan Sana 10/1999, 3.
*21.4.1936 Posiolla,
aviol. Terttu (os, Pitkäsen) kanssa, kuusi lasta. Nuoruusvuodet
Koillismaalla sekatöissä, vuotoin kotona vuoroin savotoilla,
avioliiton solmimisen jälkeen ensin Posiolla, sitten vajaan vuoden
Kuusamossa rakennuksilla, sitten Ouluun ja sieltä Kempeleeseen koulun
talonmieheksi, sieltä Ouluun, viimeiset 20 vuotta Oulun Pohjankartanon
koulun vahtimestarina, josta eläkkeelle toukokuun alussa.
–Ollut puhujana yli 30 vuotta, piti ensimmäisen puheen Kuusamossa
Taneli Kyhälällä. Ville Kaikkonen ja Reino Tuomivaara pyysivät:
Veljet siunasivat kättenpäällepanemisin sanoen: "Niin on sinulle
huoneenhallituksen virka uskottu".
Läpi kaupunkeja ja kyliä.
Oulu. Rauhan Side 1/1985, 11 - 12.
Mauno, Juha; Maaherra Eino Siuruainen:
Esivalta haluaa olla tukemassa kristillisyyttä. PMS 40.4.10.1995.
Piilonen, Marikka: Toivo Pohjolan muistolle.
PMS 14/7.4.1999.
*Virolahdella 2.5.1916, isä tullipäällysmies > muutto Lappiin
Laanilaan > Ouluun 1944, parannus, avioliitto 14.4.1946 karjalaisen Sirkka
Kaasalaisen kanssa, puhujaksi 1951, aloitti linja-autoliikeyrittäjänä
1947. Luopui 1970-luvun alkupuolella. K. 12.4.1998.
Mikkola, Pekka: Tuomiorovasti Rovaniemeltä .
Kaleva 2.11.1999.
Kotilalle eniten ääniä, Karvosenoja valittiin Huhtikuussa Ouluun. Kirkkoherra
Heikki Karvosenoja on Oulun seuraava tuomiorovasti.
Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran eli tuomiorovastin vaalista
tuli lopulta kohtalaisen tiukka. Valituksi tuli 1. vaalisijalla ollut
Rovaniemen kirkkoherra, teologian lisensiaati, Heikki Karvosenoja,
55. Hän sai äänestyksessä 357 ääntä. Vakavimmin Karvosenojan
valintaa uhkasi toisella vaalisijalla ollut Euran kirkkoherra Päivö
Tarjamo, jonka äänisaaliiksi tuli 311. Kolmannella
vaalisijalla ollut Kaustisen kirkkoherra Raimo Aspfors sai
129 ääntä. Eniten vaalissa sai ääniä ylimääräisellä
vaalisijalla ollut päätoimittaja Heikki Kotila Helsingistä.
Hänelle äänensä antoi 406 seurakuntalaista. Kotila jäi kuitenkin
kauas niistä lukemista, jotka ylimääräisellä vaalisijalla olevan
olisi pitänyt saada. Hänen olisi pitänyt kerätä ensinnäkin enemmän
kuin puolet annetuista äänistä. Sen lisäksi äänimäärän olisi
pitänyt olla vähintään 10 prosenttia seurakunnan äänioikeutettujen
määrästä eli 1303.
Tutkintapyyntö loi varjon
Ensimmäisissä kommenteissaan maanantai-iltana Karvosenoja sanoi
olevansa ihmeissään vaalin tuloksesta viime viikkojen tapahtumien jälkeen.
Hän viittaa Rovaniemen poliisille tehtyyn tutkintapyyntöön, jossa
haluttiin selvittää oliko Karvosenoja syyllistynyt kotirauhan sekä
yhdistymis- ja kokoontumisvapauden häirintään. Asia liittyi
Rovaniemen seurakunnassa nousseeseen erimielisyyteen siitä, missä
ehtoollista saa viettää. Rikospoliisi vapautti Karvosenojan rikosepäilystä
viime torstaina. "Oikeastaan yllätyin, että tulin valituksi sen jälkeen
kun ylleni tuli kielteinen varjo. Oulusta kuitenkin löytyi ihmisiä,
jotka minut tuntevat ja minuun luottavat. Karvosenojan mukaan Elämän
Silta -yhdistyksen puheenjohtajan tekemällä tutkimuspyynnöllä
haluttiin nimenomaan häiritä vaaleja.
Huhtikuun alussa uuteen virkaan
Sitä, miltä tahoilta Karvosenoja kannatuksensa keräsi, hän sanoo
olevan vaikea arvioida. "Oma taustani on lestadiolainen.
Saattaa olla, sillä laidalla on ollut kannatusta." Karvosenoja on
vanhoillislestadiolaisesta kodista, mutta sanoo, ettei yli 20 vuoteen
ole ollut selvästi sitoutunut mihinkään suuntaukseen. Ouluun
Karvosenoja sanoo tulevansa iloisella mielellä, vaikka
"Rovaniemessä ei seurakuntana ole mitään vikaa".
Ensimmäiseksi asiaksi uudessa tehtävässään Karvosenoja mainitsee
perehtymisen seurakuntaan. Erityisesti hän haluaa työskennellä
jumalanpalveluselämän hyväksi. "Se on keskeisiä asioita."
Vaalin äänestysprosentiksi tuli 7,3. Suurten kaupunkiseurakuntien
joukossa luku on kohtalaista tasoa. Kun Oulun nykyistä tuomiorovastia Arvi
Seppästä valittiin vuonna 1976, äänestysprosentti oli 11,9.
Uuden tehtävänsä Karvosenoja ottaa vastaan ensi vuoden huhtikuun
alussa. Tuomiorovasti on paitsi seurakuntansa kirkkoherra myös
tuomiokapitulin jäsen. Hän hoitaa piispan tehtäviä piispan estyneenä
ollessa.
Oulun Rauhanyhdistys
juhlii satavuotista taivaltaan. PMS 40/4.10.1995.
Visuri, Esko: Piirteitä Gustaf Skinnarin elämänvaiheista
ja hänen tuotannostaan. Maitojyvä 1962, 6 – 8.
Oulu, Madekoski:
Kauppi, Saini & Säkkinen, Marjatta: Kaiken katoavaisuus koskettaa mutta myös antaa aiheen elää
voimakkaasti tätä hetkeä. Juhlaseurat Madekoskella. PMS 33/18.8.1999.
Artikkeli Madekosken Rauhanyhdistyksen 50-vuotisjuhlaseuroista.
Rauhanyhdistyksen kasvaessa voimakkaasti on suunnitelmissa oman
toimitalon rakentaminen.
Oulu, Pateniemi;
Haapalahti, Liisa; Pakanen, Anna-Maija; Sahan ruokalasta
omaan toimitaloon. Pateniemen Rauhanyhdistys juhli 60-vuotista
toimintaansa. PMS 21/25.5.1994.
Oulunsalo:
"Jeesus
Kristus sama eilen ja tänäpänä ja myös ijankaikkisesti".
Oulunsalon Rauhanyhdistyksen 50-vuotisjuhla. PMS 45/5.11.1986.
Kallunki, U(uno): Maallikkosaarnaaja Hans Erik
Kela. S. 25.6.1878, k. 20.11.1956. Siionin Joulu 1964, 30
– 31, 33 – 34, 47.
Pääsihteeri
Einari Lepistö 1.12.1916-19.4.2001. PMS 25.4.2001.
Pääsihteeri Einari Lepistö nukkui vanhurskasten lepoon
Oulunsalossa palvelukodissa 19.4.2001. Hän oli syntynyt
Hailuodossa 1.12.1916. Isä kuoli, kun Einari oli vasta viiden
kuukauden ikäinen. Äiti ja Einari saivat parannuksen armon
vuonna 1927 kohta vanhemman pojan järkyttävän hukkumisen jälkeen.
Sananpalvelijaksi Einari Lepistö asetettiin vuonna 1947
Palola,
Ari-Pekka: Lenna
Pellikka (1915 – 1985). Siionin Lähetyslehti 4/2000,
14-15.
Lenna Artturi Pellikka syntyi 6.2.1915 Kolarissa,
jossa hänen isänsä Artturi Pellikka toimi
poliisikonstaapelina. Koti ei ollut lestadiolainen….valmistui
ylioppilaaksi Tornion
yhteiskoulusta ja lähti vuonna 1937 opiskelemaan Helsingin
yliopiston teologiseen tiedekuntaan…löysi seuraavana vuonna
opiskelijatoverin avustamana "Jumalan valtakunnan ja sai
uskoa syntinsä anteeksi". Puhujan tehtävään hänet
kutsuttiin Helsingin rauhanyhdistyksellä vuonna 1939. Vuonna 1943
Lenna Pellikka sai opintonsa valmiiksi ja hänet vihittiin
papiksi. Hän palveli aluksi lyhyitä aikoja Uukuniemellä
ja asevelipappina Oulussa.
Vuosina 1945-1949 hän toimi Suomen Punaisen Ristin Oulun piirin
toiminnanjohtajana. Sen jälkeen hän palveli ensin Pudasjärven
ja sitten Haukiputaan
kappalaisena, kunnes hänet valittiin Oulunsalon
kirkkoherraksi vuonna 1959. Tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle
vuonna 1972, jolloin hän muutti asumaan Ouluun. Vuonna 1955 Lenna
Pellikka menetti ensimmäisen vaimonsa Liisan (os. Raittila).
Ja vanhimman poikansa….Kymmenen vuotta myöhemmin Lenna Pellikka
solmi uuden avioliiton Elvi Kinnusen kanssa. Lenna
Pellikka sai hoitaakseen monia luottamustehtäviä: hän toimi
muun muassa presidentin valitsijamiehenä vuoden 1950 vaaleissa. Hän
kuului rauhanyhdistyksen johtokuntaan Haukiputaalla ja
Oulunsalossa sekä SRK:n johtokuntaan ja työvaliokuntaan vuosina
1960-1967. Siionin Lähetyslehden ja Lasten Siionin toimittajana hän
oli vuosina 1962-1973…..
Snellman, Ritva-Liisa; Oulunsalossa kaikki on
toisin. Vanhoillislestadiolainen Suomi. Helsingin Sanomat.
Kuukausiliite 21/16.10.1993.
Outokumpu (Kuusjärvi)
Outokummun Rauhanyhdistyksen
toimitalo kesällä 2001
Kuva rauhanyhdistyksen sisältä
20 vuotta
rauhanyhdistystoimintaa Outokummussa. Karjalan Maa 6.8.1967.
Karvinen, Rauni: Outokummussa rakennetaan. PMS
52/29.12.1999.
Kinnunen, Erkki; Hosionaho, Eero; Muistelmia
Outokummun kristillisyydestä. PMS 46/21.11.1973.
Kinnunen Raimo; Kinnunen, Sirkka: Joskus "maan
alaista", mutta ei salaista työtä. Outokummun
Rauhanyhdistys 50 vuotta. PMS 35/27.8.1997.
Lasaroff, Merja; Muistikuvia Outokummun kristillisyydestä.
PMS 26/25.6.1986.
Lasarov Harri: Jumalan valtkunnan työntekijöitä
Outokummusta. Saarnaaja Otto Juvonen. PMS 35/27.8.1997.
-*11.5.1898, k. 29.12.1969
–uskovaisen kodin lapsi, välillä "maailmassa",
sananpalvelijaksi 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa. Kiersi paljon
SRK:n lähetysmatkoilla 1950- ja 1960-luvuilla
Outokummun Rauhanyhdistyksellä 20-vuotisjuhla.
Savon Sanomat 6.8.1967.
Outokummun Rauhanyhdistys 20-vuotias. Karjalainen
2.8.1967.
Rauhanyhdistyksen toiminnan 20-vuotisjuhla
Outokummussa. Karjalainen 6.8.1967.
Rissasen perheen mietteitä suviseurojen kynnyksellä.
Outokummun seutu 27.6.1986.
Talkoolaisen mietteitä suviseurojen kynnyksellä.
Outokummun Seutu 27.6.1986.
Seuroja Outokummussa jo sadan vuoden ajan.
Outokummun Seutu 27.6.1986.
T(ieranta), K(auko); Portin vartija- Siionin muurin
vartija. PMS 46/21.11.1973
-muistelmia outokumpulaisesta saarnaaja Toivo Kuokkasesta
Paavola:
Irja Junttila (SLL 4/2001)
Matti
Pylkäs (1885-1962)
Paavolalainen maanviljelijä Matti Alarik Pylkäs
toimi puhujana yli neljäkymmentä vuotta. Kiertäessään lukuisilla
seuramatkoilla eri puolilla Suomea hän tuli tutuksi monille. Hän
syntyi pienviljelijän poikana Utajärvellä 22. tammikuuta 1885. Sieltä
hänen tiensä kulki Oulujoelle, Ouluun, Liminkaan, Vihantiin ja
Paavolan Hartaanselälle, jossa hän viljeli omistamaansa Puutteen
tilaa. Matti Pylkäs koki suuren elämänmuutoksen Utajärven
Juorkunassa vuonna 1916. Tuolloin pudasjärviset saarnaajat Juho Hemmilä
ja Aukusti Jurvanen pitivät paikkakunnalla seuroja, ja Matti uskoi
armoevankeliumin. Hän sai rauhan ja vapauden tunnolleen. Tästä
suuresta lahjasta hän kertoi myös muille ihmisille…
Mauno Karhumaan (5.2.1924 – 9.9.1999)
muistokirjoitus. PMS 37/15.9.1999
* Paavolan Luohualla Aino
ja Matti Karhumaan
kristittyyn kotiin > tilanhoitajana Reisjärven
lastenkodilla > työnjohtotehtävissä Ruukin
maamieskoululla > maanviljelijänä Paavolassa
Kotikankaan tilalla. Palveli puhujana vuodesta 1969,
kuului Paavolan
Rauhanyhdistyksen johtokuntaan vuosina 1958-1994. Solmi avioliiton Aili
Turusenahon kanssa vuonna 1947. Avioliitosta syntyi kuusi
tyätärtä ja kuusi poikaa. Aili
Karhumaa kuoli 1988 ja uuden avioliiton Mauno
Karhumaa solmi Kerttu
Niskakankaan kanssa.
Koskimäki, Yrjö: Kallis ompi onnemme. Kristillisyyden
piirissä syntyneen joululaulun sanomaa. Siionin Joulu 1973, 26 – 27.
Paavolalaisen Juho Rankisen elämänvaiheita ja Siionin
laulun: "Armonlapset kaikki täällä" historiaa.
Koskimäki, Yrjö: Sydämen joululaulu. SLL 5/1995, 14 –
15.
–Siionin laulun n:o 1 ("Armon lapset kaikki täällä…)
runoilijan Juho Rankisen elämänvaiheita.
Lampela, Raili; Luohuan ensimmäiset isot kesäseurat 80 vuotta
sitten. PMS 26/24.6.1998.
Suviseuroja odotellessa. Arvi Hintsala
muistelee Paavolasta syntyisin ollutta saarnaajaa Ville Pistemaata
ja Eljas Karhumaa muistelee Hannes Vesteristä
sekä Juho Päätaloa. PMS 24/9.6.1971.
Tölli, Pekka; Onnelliset eläkevuodet. Reino Kangas
80 vuotta. PMS. 16/18.4.1990.
-toimi kansanedustajana vuosina 1962-1975
Leo Väyrynen (PMS 13/1971)
Saarnaaja
Aleksanteri Eilolan syntymästä 100 vuotta
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 v. paavolalaisen saarnaajan
Aleksanteri (Santeri, Aleks) Eilolan eli "Yrjänäisen" syntymästä.
Hän on jäänyt paikkakuntalaisten mieleen yritteliäänä talollisena
ja ahkerana evankeliumin julistajana, jonka puhujamatkat ulottuivat
Karjalaan saakka. Seuraavassa tarkastellaan hänen vaiherikasta elämäänsä.
Kertojina ovat olleet Aleksanterin lapset Aadolf (Aate) Eilola (synt. v.
1901) ja Iida Lievonen s. Eilola sekä lisäksi Mikko Junnila (1886),
Heikki Kinnunen (1893) ja Johan (Jani) Väyrynen (1906).
Väyrynen, Leo:
"Kajahteli meillekki kamalia ääniä kaukaiselta pohjan perältä
ilmaantuneesta uskon opista". Muistitietoa Paavolassa vierailleista
sananjulistajista. PMS 25/16.6.1971.
Väyrynen, Leo:
Kristillisyyden saapuminen Paavolaan. PMS
25/16.6.1971.
Muistitietoa Paavolassa asuneista sananpalvelijoista. PMS 26/23.6.1971.
Väyrynen, Leo;
Seuramuistoja Paavolan Luohualta vuosilta
1900 - 1928. PMS 26/23.6.1971.
Padasjoki
Haaramäki, Annikki;
Vapaussodan kauhuja Padasjoella. Rauhan side 1/1998, 16-17.
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Padasjoki. Rauhan Side 2/1980,
12 - 13.
Poisnukkuneita Saarnaaja Markku Peltosen
muistokirjoitus. Rauhan Side 4/1995, 21.
*2.5.1940 Padasjoen Nyystölässä, k. 27.7.1995 Padasjoella,
saarnaajana n. 15 vuotta
Poisnukkuneita Saarnaaja Martti Pynnösen
muistokirjoitus. Rauhan Side 1/1995, 4.
*3.10.1916 Padasjoki, k. 29.11.1994, saarnaajana 35 vuotta
Muistelu saarnaaja Evald Rantasesta. Rauhan
Side 1/1986, s. 8 - 9.
Nieminen, Markku; Oi kuinka suloiset ovat niiden jalat,
jotka rauhaa julistavat. Saarnaaja Viljo Oksala 1917-1995.
Rauhan Side 3/1998, 10-11.
-padasjokelainen esikoissaarnaaja (*5.6.1917 Padasjoen Nyystölässä,
k. 10.6.1995 Padasjoella)
-saarnaajaksi 1950
Poisnukkuneita Saarnaaja Viljo Oksalan
muistokirjoitus. Rauhan Side 3/1995, 4.
*5.6.1917 Padasjoen Nyystölä, esikoislestadiolaisessa kodissa, k.
10.6.1995
-sananpalvelijaksi 1950-luvun alussa
Poisnukkuneita Jalo Westerlundin
muistokirjoitus. Rauhan Side 1/2000, 4.
*Padasjoen Kasiniemessä 1.2.1915 seitsenlapsiseen
perheeseen. Äti kuoli Jalon ollessa 10-vuotias. Lapsuuden hyviksi
muistoiksi jäi uskovainen mummo…Jalo kasvoi aikoiseksi epäuskoisten
omaisten keskuudessa ja joutui tuhlaajapojan retkille. Avioliiton Jalo
solmi Elma Jaktholmin kanssa 1940. Perheeseen syntyi 10
lasta…Maalisen työnsä jalo teki pitämällä Vesijaon kylässä
Palsan sahaa ja myllyä…Parannus vuonna 1951 (myös vaimo).
Sananpalvelijaksi 1954..k. 16.1.2000.
Parikkala:
60 vuotta täytti
19.11.1956 hiomonesimies Juho Europaeus
*19.11.1896 Parikkalssa maatyömiehen poikana, muutti 1914
Pietariin, jossa asui kuudetta vuotta kokien vallankumousten ajat.
Palasi Venäjältä Simpeleelle Yhtyneitten palvelukseen hiomoon missa
nousi vuoromestariksi. Omistaa maatilan Koitsanlahdella, vaimo Elsan
kanssa kasvattaneet 11 lasta, ei suoranaista viittausta saarnaajuuteen.
Parkano:
Vataja; Anja, Rintala, Lea;
Jumalan sanan kuulemisen merkitys
korostui Parkanon
juhlaseuroissa. PMS 22/1.6.1994.
Kärkölä, Terttu; "Tuo mieshän puhuu Raamatun
mukaisesti". PMS 22/1.6.1994.
Kallio, Marjatta; "Siellä on uskovaisia, jotka
antavat syntejä anteeksi".PMS 22/1.6.1994.
Ylinen, Viljo: Etsikon aikaa Parkanossa. "Jotka
kyynelin kylvävät, ne riemulla leikkaavat". PMS 20/1959.
Lestadiolaisuuden alkuvaiheiden kuvausta, perustuu David Kuusijärven
(1856-1931) muisteluihin
Kuusijärvi haki lestadiolaisuuden 1879 veljensä kanssa Kauhajoelta,
toimi puhujana. Artikkelissä mainitaan muina puhujina Nikodemus
Rinnetmäki (1857 – 1939), Kalle Lavia (1872 –
1922), Aadam Laurikka (1848 – 1934) ja Lauri
Kujansuu. Eriseura tuli Parkanoon noin v. 1909, vain jokunen
henilö David Kuusijärven kanssa ei sitä hyväksynyt.
Vuosien 1920-30 välisenä aikana oli suuret herätykset, jotka kulkivat
vuorollaan eri kylien läpi. Vuonna 1926 syksyllä, kun pidettiin
seuroja kolme viikkoa, sai 60 henkeä parannuksen armon
Pattijoki:
Aika muuttuu, mutta
rauhanyhdistyksen perustehtävä pysyy samana. PMS 23/9.6.1993.
Murtovaara, Helge; Pattijoen yhdistys 40 vuotta.
Rauhanyhdistys on merkittävä kasvattaja Raahen talousalueella. Kaleva
30.5.1993.
Pello:
M(ustakallio), L(auri): Erkki
Gummerus + PMS 30/ 24.7.1958
*Pyhäjoella 15.5.1895, vanhan pappissuvun jäsen >teologiset opinnot
>papiksi Savonlinnassa 1919 >ylimääräisenä pappina
Johanneksessa >valittiin Turtolan kirkkoherraksi 1924 > joutui
tekemisiin lestadiolaisuuden kanssa, etenkin Junnu Raution
ja myös muiden vanhojen saarnaajien selkeä julistu ja taidollinen
rakkaus vetivät puoleensa > parannus > 1932 Kuolemajärven
kirkkoherraksi, jossa tehtävässä seurakunnan lakkauttamiseen asti
1949 > Eräjärven kirkkoherraksi > eläkkeelle 1955
Heikkilä, Paavo; Rattosjärven-Ruuhijärven
Rauhanyhdistys 20-vuotias. PMS 6/5.2.1986.
Perho:
Koivukoski, Amanda
Saarnaaja Heikki Lampelan
muistokirjoitus. SLL 12/1942, 273.
Siirtyi "Herran kansan lepoon" 15.6.1942 68-vuotiaana Perhon
Möttösessä. Koti monien vuosikymmenien ajan
kristittyjen kokoontumispaikkana. Puhujana hän kirkasti sisältörikkaasti
Jumalan sanan totuuksia.
Lampela, H.: Taavi Tikkanen
SLL 1928, 188-189.
Perholaisen saarnaajan Taavi Tikkasen muistokirjoitus.
Perhon Jaakko. Perhon Rauhanyhdistys viettää 60-vuotisjuhlaa.
PMS 35/26.8.1992
-yhdysvaltalaisessa Rauhan Tervehdys-lehdessä joulukuussa 1941
julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan lestadiolaisuuden saapumisesta pitäjään
Antti Korkeakankaan ja Jaakko
Pääkkösen välityksellä.
Pielavesi:
Huhtala, Pekka; Kaisto, Pertti, Manninen, Toini; Ruotsalainen, Pentti;
"Usko rakkauden kautta työtä tekee". Pielaveden
Rauhanyhdistys juhli toimitalonsa valmistumista. PMS 45/6.11.1991.
Pietarsaari:
Börje Mård: Rauhan Sana 11/1999, 5.
*25.7.1930 Ähtävällä, naimissa Lisbeth Snellmannin kanssa, 13 lasta.
On Torp Frysin tuotannon- ja toiminnanjohtaja, puhujana Kolpissa, pyhäkoulunopettajana
42 vuotta, kirkkoneuvoston jäsen, rovastikuntaneuvoston jäsen,
hiippakuntaneuvoston jäsen, luttamustehtäviä koululaitoksessa 32
vuotta
-äiti uskovainen, konfirmaation jälkeen luopui uskostaan. Tutustui ja
alkoi seurustella uskovaisen tytön kanssa, Sai vuonna 1952
"parannuksen armon", avioitui 1953 ja muutti Kolppiin.
Seurakunnassa vanhempana puhujana Otto Vestmark. Pyydettiin eräissä
ompeluseuroissa pitämään iltarukous ja "tunnustamaan
uskonsa".
Hankkinut saarnaluvan, aloitti opiskelun LFF:n silloisen
toiminnanjohtajan William Snellmannin kehoituksesta.
Ollut kaksi vuotta Zions Missionstidningin toimittajana, lehdellä tällä
hetkellää 2200 tilaajaa.
Paul Snellman: Rauhan Sana 10/1999, 4
*Kolpissa, ikä 72 vuotta, 1. Aviol. Brita Paanasen kanssa (k. 1996), 2.
Aviol. Kerttu Fellmanin (o.s Alaräisänen) kanssa, kahdeksan lasta,
ammatti putkimies, puhujana Pietarsaaressa, jossa toiminut yli 30 vuotta
myös pyhäkoulunopettajana. Sairastanut maksasyövän, ollu
kaksiviikkoa nukutettuna, jonka aikana nähnyt erilaisia näkyjä.
–Astunut seurakunnan opetustehtäviin ensin pyhäkoulunopettjana.
Koska seurakunnan omat puhujat Elis Sjövall ja Sigurd Åkerlund, olivat
usein poissa, he pyysivät minut siihen tehtävään, olin vasta täyttänyt
30 vuotta.
–Toteaa herätysliikkeensä avautuneen viime aikoina enemmän
muidenkin ajatuksille: "Emme saa käpertyä itseemme ja unohtaa
ulospäin suuntautuvaa toimintaa." Murheenaiheita: Luemme Jumalan
sanaa liian vähän ja keskustelemme liian harvoin elämän kalleimmasta
asiasta. Ilonaiheita: Suuret nuorten joukot.
Niemikorpi, Antero;
Pietarsaaren
Rauhanyhdistys 50 vuotta. PMS
48/25.11.1987
Slotte, Yrsa: Sfp presenterade program om
religionspolitiken. Vasabladet 18.2.1999. http://www.vasabladet.fi/nyheter/990218/nyhet3.html
Registreringen av homosexuella parförhållanden ogillar en av
arbetsgruppens (Sfp:s arbetsgrupp för religionspolitisk program)
medelemmar, Mikael Hagman, laestadian från Jakostad: "I Österbotten
är linjen klar, man godkänner inte homoregistreringar", fastslår
Hagman:
Vägskäl Radio Vega 21.02.99: Möte med herr Snellman. http://www.freenet.hut.fi/ohjelmatiedot/r04/99/07/7-10-V%e4gsk%e41.html
Han är VD för det sjätte största företaget I köttbranschen I
Finland och han börjar sin arbetsdag med en bön…Han är laestadian
och 45 år, Gerhard Snellman I Jakostad, anställd I ett företag vars
ägare alla är laestadianer…
Pihtipudas:
Junkkari,
Juha-Matti: Lars Levi, Pohjolan suuri
poika. Lestadiolaiset jakaantuneet lähes
20:een suuntaan. Kotiseudun Sanomat 11/15.3.2000.
Lapin hengellisen työn uranuurtaja, ruotsalainen
Lars Levi Laestadius syntyi 200, vuotta sitten vaatimattomiin oloihin
Ruotsin ja Norjan rajamailla. Isa oli kaivosmies, mutta Lars Levin
syntymäaikoihin kaivostoiminta oli lopahtanut ja elämä pientilallisen
ankeaa arkea. Viinaksetkin isälle maittoivat. Lisäansioita tuli liiman
valmistuksesta. Sitä isä-Laestadius keitti poron sarvista.
Kilponen, Esa:
KeskiSuomalainen
9.4.2001.
Rauhanyhdistykselle
oma toimitalo Pihtiputaalle
Saanin koulu on nyt Pihtiputaan Rauhanyhdistyksen toimitalo. Sunnuntaina
avajaisjuhlassa muisteltiin, että kesti yli 50 vuotta ennen kuin
yhdistys pääsi tavoitteeseensa: yhdistys kun perustettiin juuri omien
toimitilojen saamiseksi. Rahan puute on estänyt hankkeen, mutta nyt
ostettiin kunnalta koulukäytöstä poistunut, vuonna 1987 peruskorjattu
koulu 32 0000 markalla. Tähän asti pihtiputaan
vanhoillislestadiolaiset ovat kokoontuneet toistensa kodeissa ja
Pihtiputaan seurakunnan tiloissa. Avajaisjuhlassa puhui
Rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen kustannuspäällikkö Samuli
Pentikäinen sukupolvien välisen vuorovaikutuksen tärkeydestä.
Toimitalossa kokoonnutaan mm. seuroihin, varhaisnuorten raamattuluokkiin
ja lasten pyhäkouluun ja päiväkerhoon.
Lestadiolaisyhteisö
tullut
avoimemmaksi. Keskisuomalainen 30.8.1999.
Sana on yhä sama, vaikka ajat ovat muuttuneet ja vuosikymmenet vierähtäneet
Pihtiputaan Rauhanyhdistyksen ympärillä. Pihtiputaan
vanhoillislestadiolaisten yhdistys juhli sunnuntaina toimintansa
50-vuotisuutta Muurasjärven kyläkirkossa Pihtiputaalla…
Läpi kaupunkeja
ja kyliä. Pihtipudas. Rauhan Side 2/1989.
Paavola, Arto & Tiitinen,
Liisa: Pihtiputaan
Rauhanyhdistyksellä 50-vuotisjuhla. Muurasjärven
kylä seuratoiminnan keskus. PMS 36/8.9.1999.
…Pihtiputaan siionin
toiminta keskittynyt viime vuosiin saakka Muurasjärven
kylälle….Ensimmäisissä isoissa seuroissa vuonna 1944 oli
seuravieraita paljon…Seuroissa sai parannuksen kymmenkunta kyläläistä…
Poisnukkuneita
Esko Johannes Vainion (*26.12.1922 Reisjärvellä,
k. 21.12.1999 Reisjärvellä) muistokirjoitus. Rauhan Side 1/2000, 4.
Eli Reisjärvellä koko elämänsä Suonperän Katajamäellä
ja Onnelassa. Hän viljeli maatilaansa ja teki ohessa
kirvesmiehen töitä. Kutsuttiin sananapalvelijan työhön 1950-luvun
alkupuolella ja siten hän palveli lähes puoli vuosisataa Pihtiputaan
seudulla…
Rauhanyhdistyksen tehtävä säilynyt
samana jo 50 vuotta. Kotiseudun Sanomat 31.8.1999.
….Rauhanyhdistys kokoontui juhlistamaan vuosipäiväänsä Muurasjärvelle
sunnuntaina. Yhdistys perustettiin kylän meijerin tiloissa 28. Elokuuta
1949….Lestadiolaisuus saapui Muurasjärvelle 1870-luvulla….Muurasjärvi
on näihin päiviin asti säilyttänyt asemansa Pihtiputaan
Rauhanyhdistyksen vahvana tukialueena, vaikka yhdistyksen toiminta
ulottuu jo kaikille kylille. Tästä kertoo, että yhdistyksen nimi
muutettiin Pihtiputaan Rauhanyhdistykseksi vasta vuonna 1995. Sitä
ennen nimi oli Muurasjärven Rauhanyhdistys. Pihtiputaalla toimii kaksi
lestadiolaista ryhmää, Rauhanyhdistyksen vanhoillislestadiolaiset ja
Vanha-Laestadiolais-kristillisen yhdistyksen esikoislestadiolaiset.
Liikkeen menneisyyttä tutkinut lehtori Irja
Tiainen löytää selityksen tilanteeseen vuosisadan
vaihteesta, jolloin pihtiputaalainen suutari Otto
Varis tuli uskoon ja kutsuttiin puhujaksi. Vähitellen
Variksen puhujamatkat laajenivat Etelä-Suomeen asti ja näillä
matkoilla hän tapasi vuonna 1905 Lahdessa esikoissaarnaajia. Heidän
vaikutuksestaan Pihtiputaan lestadiolaisten yhteydet alkoivat suuntautua
vanhoillislestadiolaisuudesta poiketen Jellivaaraan ja yhteydet
naapurikuntien lestadiolaisiin katkesivat….Pihtiputaalle syntyi
esikoisuuden saareke, ja he perustivat kesäkuussa 1932
yhdistyksen….Pihtiputaan rauhanyhdistykseen kuuluu 60 yli 15-vuotiasta
jäsentä….
Martti
Tiitinen 30.10.1923-12.5.2001
PMS 20/16.5.2001.
Martti
Tiitinen syntyi 30. lokakuuta 1923 Pihtiputaalla. Hän solmi avioliiton
1952 Liisa Kokkosen kanssa. Perheeseen syntyi yksi poika. Martti
Tiitinen teki elämäntyonsä autoilijana…
Piippola:
Paavola, Arto; Toivon
valoja sytyteltiin Piippolan
ry:n 50-vuotisjuhlassa. PMS 47/19.11.1997.
Takkinen, Saimi; Seuratoiminta alkoi Piippolassa
kuin tyhjästä. PMS 8/18.2.1998.
Pohjois-Karjala:
Hyvärinen, Mauri;
Markkinamatkoja ja kahden kirkon väkeä. Kristillisyyden tulo Pohjois-Karjalaan.
PMS 8/19.2.1986.
Kaasinen, Aune, Karppinen, Marjatta; Muistikuvia Pohjois-Karjalan
puhujista ja kristittyjen kanssakäymisestä. PMS 8/19.2.1986.
Mäntylä, Kauko; Lestadiolaisuuden tulo Pohjois-Karjalaan.
Maitojyvä 1953, s. 15-18.
Pohjois-Pohjanmaa:
Kökkö, Timo:
Lestadiolaisuuden levinneisyys Pohjois-Pohjanmaan pitäjissä 1850-luvun
lopussa. Maitojyvä 1959, 20 – 22.
Pohjois-Satakunta:
110 vuotta
lestadiolaisuutta Pohjois-Satakunnassa. Kotimaa
28.6.1991.
Polvijärvi:
Maria Henriikka Gröhnin
muistokirjoitus. SLL 1928, 191.
Vanhurskasten lepoon sai kutsun pitkällisen sairauden murtamana
19.9.1927 Polvijärven Horsmanahosssa
69 vuoden 10 kuukauden ja 25 päivän vanhana. Vainaja kilvoitteli
uskossa 44 vuotta.
Pomarkku:
Valli, Aune; Vaikka
Rauhanyhdistys purkaantui, evankeliumin työ jatkuu Pomarkussa. PMS
7/17.2.1993.
Pori:
Heinänen, Hannu;
"Auringon ja pilven alla". Porin Rauhanyhdistys 100
vuoden ikään. PMS 45/9.11.1994.
Kautto Kirsti: Saarna armosta kuuluu syntisille, ei
enkeleille. Satakunnan Kansa 1.10.1993.
Saarna armosta kuuluu syntisille, ei enkeleille
Esikoislestadiolaisten valtakunnalliset mikkelinpäiväseurat
pidetään viikonvaihteessa Porissa. Esikoislestadiolaisten
seuroissa väki kuulee selkeää saarnaa synnistä, armosta ja
anteeksiantamuksesta: syntinen ihminen saa Jumalan armosta uskoa
syntinsä anteeksi. Esikoislestadiolaiset pitävät kiinni opista,
joka perustuu ennen muuta Raamattuun, mutta myös Martti Lutherin
ja Lars Levi Laestadiuksen uskonkäsityksiin. Muun muassa henkilökohtainen
rippi on ahkerasti käytössä. Noin 1500 esikoislestadiolaista
kokoontuu viikonvaihteessa valtakunnallisiin mikkelinpäiväseuroihin
Poriin. Edellisen kerran porilaiset olivat kokousisäntinä viisi
vuotta sitten. Mikkelinpäiväseurat järjestetään lauantaina ja
sunnuntaina kello 12 ja 17 Riihikedon koulun eli nykyisellään
Porin Suomalaisen Yhteislyseon juhlasalissa.
Esikoislestadiolaisten rukoushuone sijaitsee Tapionkatu 8:ssa,
jossa seurat jatkuvat vielä maanantaina kello 12 ja 18.
Oma rukoushuone vuodesta 1928
Esikoislestadiolaiset-yhdistyksen keskuspaikka on Lahdessa.
Paikallistoimikunnat johtavat toimintaa maan eri puolilla. Porin
paikallistoimikunnan puheenjohtajana kauan ollut Matti Vihermies
luopui luottamustehtävästään tämän vuoden alussa, jolloin
Veikko Vuohijoesta tuli toimikunnan puheenjohtaja. Martti Lahtinen
toimii sihteerinä, ja Matti Ihalainen huolehtii tiedottamisesta.
Lestadiolainen herätysliike on vaikuttanut Porin seudulla
1870-luvulta lähtien. Seuroja pidettiin aluksi kodeissa, sitten
vuokratiloissa ja vuodesta 1901 omassa rukoushuoneessa 6.
kaupunginosassa. Kun herätysliike hajaantui vuonna 1903,
esikoislestadiolaiset maksoivat vanhoillislestadiolaiselle
Rauhanyhdistykselle vuokraa rukoushuoneesta 1910-luvulle saakka.
Sen jälkeen he kokoontuivat jälleen kodeissa ja jonkin aikaa
"Stenroosin pirtissä" nykyisen Laamanninkadun varrella.
Tapionkatu 8:n rukoushuone valmistui vuonna 1928. Uusi rukoushuone
on haaveena. Matti Vihermies kertoo, että yhdistys on jo ostanut
Porin kaupungilta 1,2 hehtaarin tontin Sampolasta.
Luterilaisen kirkon jäseniä
Esikoislestadiolaisilla on Porissa seurat joka sunnuntai. Neljästi
vuodessa on lähetyskokouksia, joissa perinteisesti vierailee
kaksi muualta tullutta saarnaajaa. Saarnaajat pitävät kolme
kertaa vuodessa oman kokouksensa, jossa he sopivat
puhujamatkoistaan "Helsingistä Utsjoelle".
Esikoislestadiolaiset toimivat noin 30 paikkakunnalla. Porissa
yhdistykseen kuuluu pari sataa jäsenmaksun maksanutta ja heidän
lisäkseen suuri joukko nuoria ja lapsia.
- Väki kokoontuu seuroihin oman uskonelämänsä takia, tuskin
siihen muuta syytä on. Toivomme, että seuroihin tulisi paljon
porukkaa, mutta tämä yhdistys ei "värvää" ihmisiä.
Taivaan isä värvää sen, minkä katsoo tarpeelliseksi, Veikko
Vuohijoki tuumii. Mikkelinpäiväseurojen lisäksi
esikoislestadiolaisilla on joka vuosi valtakunnalliset
juhannusseurat, joihin osallistuu noin 3000 henkeä. Koko joukko
kuuluu maamme evankelis-luterilaiseen kirkkoon, ja yhdistyksen jäsenillä
on hyvät suhteet paikallisseurakuntiin. Matti Ihalainen sanoo,
että monet esikoislestadiolaiset hoitavat myös
paikallisseurakuntien luottamustehtäviä. Kansainvälisiä
yhteyksiä Matti Vihermies kertoo esikoislestadiolaisten tekevän
paljon lähetystyötä. Saarnaajat käyvät muun muassa Venäjällä,
Virossa ja Latviassa, mutta myös Tanskassa, Saksassa ja
Belgiassa.
- Yhdistyksen saarnaajista kymmenen käy ainakin kerran
kuukaudessa Venäjällä. He työskentelevät yhdessä Inkerin
kirkon kanssa lähes 30 seurakunnassa. Kaksi kertaa vuodessa
saarnaajat vierailevat suomalaisten kutsusta myös
Keski-Euroopassa. Kun esikoislestadiolaiset puhuvat lähetystyöstä,
termi ei merkitsee samaa kuin ns. perinteinen pakanalähetystyö.
Saarnaajat ovat lähetyssaarnaajia siinä mielessä, että he ovat
yhdistyksen lähettämiä. Esikoislestadiolaisilla on säännöllistä
seuratoimintaa kaikissa Pohjoismaissa sekä Yhdysvalloissa ja
Kanadassa. Kansainvälistä hengellistä työtä johdetaan Ruotsin
Lapista. Jellivaarassa pidetään vuosittain muun muassa
jouluseurat, jotka kestävät viikon. Rukoushuoneissa on uutta
puhelintekniikkaa siinä määrin, että esimerkiksi porilaiset
voivat osallistua juhannus- että jouluseuroihin omassa
rukoushuoneessaan. Puhelinjärjestelmä palvelee sunnuntaisin myös
niitä, jotka eivät voi tulla seuroihin mutta haluavat kuunnella
puheita ja virsiä kotonaan.
- Samoin Riihikedon koululla pidettävistä mikkelinpäiväseuroista
ovat puhelinyhteydet kunnossa noin 25 rukoushuoneeseen ympäri
Suomen, Matti Ihalainen mainitsee. Yhdistyksellä on lisäksi oma
lehti, Rauhan Side, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja leviää
myös ulkomaille.
Kotiopettaja kilvoittelijalle
Syntejään katuneesta ja parannuksen tehneestä ihmisestä ei
esikoislestadiolaistenkaan joukossa tule enkeliä.
- Mutta Jumala itse vaatii ihmiseltä totista katumusta ja
parannusta, ja myös "uusi ihminen" syntyy Jumalasta. Tämä
uusi ihminen on saanut Pyhän Hengen kotiopettajakseen, joka
auttaa uskon tiellä kilvoittelevaa hyväksymään hyvän ja hylkäämään
pahan, Martti Lahtinen selvittää. - Moni, joka on lukenut
Raamattua "heränneessä tilassa", on lukenut sieltä
kaiken omaksi tuomiokseen. Kun ihminen saa uskoa syntinsä
anteeksiannetuiksi, Pyhä Henki avaa hänen silmänsä näkemään
Raamatusta myös muunlaisen sanoman. Esikoislestadiolaiset eivät
halua osoittaa ketään sormellaan eivätkä pidä lukua siitä,
missä toiset ehkä ovat väärässä. Mutta he haluavat opastaa
ihmisiä ymmärtämään, mitä Jumala tahtoo.
Läpi kaupunkeja ja kyliä. Pori. Rauhan Side
3/1983, 11 - 12.
Matikainen, Asta: Seurat keskeinen työmuoto. Porin
Rauhanyhdistys 100-vuotias. Satakunnan Kansa 3.11.2000.
Seurat keskeinen työmuoto
Porin Rauhanyhdistyksen ovet ovat avoinna kaikille. Lauantaina päivälleen
sata vuotta täyttävän yhdistyksen puuhamiehet toivovat, että
seuroihin löytäisi tiensä yhä useampi rauhaa sydämeensä
etsivä.
- Iloitsemme jokaisesta, joka saa parannuksen armon. Toivottavaa
olisi, että muutkin kuin jäsenemme löytäisivät tiensä
seuroihin, yhdistyksen varapuheenjohtaja Pekka Vuonokari totesi.
Ruotsin Lapista lähtenyt lestadiolainen herätys tuli Poriin Etelä-Pohjanmaan
ja pohjoisen Satakunnan kautta. Turun ja Porin läänin ja
Ahvenanmaan kuvernööri W. von Kraemer vahvisti 5. marraskuuta
vuonna 1894 ohjesäännöt "Rauhan yhdistykselle Porin
kaupungissa". Siitä pitäen kymmenen vanhimman nykyisin
maassamme toimivan rauhanyhdistyksen joukkoon kuuluva yhdistys on
tehnyt parhaansa saattaakseen ihmiset evankeliumin omakohtaiseen
kokemiseen. Rauha sydämessä
- Oleellisinta on löytää rauha omalle sydämelleen. Olen etsivänä
ihmisenä kokenut löytäneeni sen tässä herätysliikkeessä.
Oleellista toiminnallemme on pitää mahdollisuutta tarjolla,
kertoi omista kokemuksistaan Yrjö Tala. Hänelle rauhanyhdistys
ei ollut tuttu lapsuudesta, vaan hän tutustui liikkeeseen vasta
myöhemmin ja totesi, ettei kyse suinkaan ole mistään
poliittisesta, vaan puhtaasti uskonnollisesta yhdistyksestä.
- Rauha tulee Raamatusta, se ei ole poliittinen käsite. Raamattu
on vanhoillislestadiolaisuudessa kaiken, niin uskon kuin elämänkin
korkein ohje.
- Raamatun ilmoituksen sana ei muutu. Jumalan sanan arvovalta on tärkeä.
Ihmisen elämässä kaikki kelluu tai virtaa, ellei hänellä ole
pohjaa ja perustaa, jonka Raamattu antaa, Yrjö Tala totesi.
Seuratoiminta keskeistä
Seuratoiminta, evankeliumin julistaminen, on keskeisintä
rauhanyhdistyksessä. Seuroja pidetään omassa toimitalossa,
seurakuntien tiloissa ja kodeissa. Nykyisessä, vuonna 1980
valmistuneessa toimitalossa Porin Sampolassa on toimintaa viitenä
päivänä viikossa. Viime vuonna yhdistyksen järjestämissä
seuroissa kävi 34000 kuulijaa. Yhdistyksen jäsenmäärä on 430.
Jäseniksi pääsevät vasta rippikoulun käyneet nuoret, vaikka
perinteisesti seuroissa ollaan aina perheittäin. Seuroissa
puhuja, joka on herätysliikkeen oma asetettu puhuja, lukee
saarnatekstin aina Raamatusta. Porissa on yhdeksän puhujaa, mutta
isoihin seuroihin kutsutaan puhujia muualtakin Suomesta.
Vanhoillislestadiolaiset käyttävät ns. Vanhaa Kirkkoraamattua
vuodelta 1776.
Valmistautuessaan tehtäviinsä puhujat ja lapsi- ja nuorisotyöntekijät
käyttävät tukena muitakin suomennoksia, myös vuoden 1992 käännöstä.
Seurojen lisäksi lapsi- ja nuorisotyö on tärkeällä sijalla.
Pyhäkoulua pidetään kodeissa Porissa ja ympäristössä, sillä
Porin Rauhanyhdistyksen toiminta-alueena ovat Porin lisäksi
Ulvila, Luvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku ja Kullaa.
Rauhanyhdistyksen kaikki toiminta on talkootyötä. Yhdistyksen
hallituksena on 12-jäseninen johtokunta, jonka puheenjohtajana on
rakennusmestari Kullervo Mikkola Noormarkusta, varapuheenjohtajana
opettaja Pekka Vuonokari Nakkilasta ja sihteerinä johtaja Timo
Valli Porista. Johtokunnan apuna on seitsemän vireää
toimikuntaa. Opetushenkilöitä yhdistyksellä on 62.
Kaikki evankeliumin palveluksessa
Lähtökohtana Porin Rauhanyhdistyksessä on, ettei mukana ole työmuotoja,
jotka eivät palvele evankeliumia. Rauhanyhdistyksen jäsenet törmäävät
usein mitä kummallisimpiin ihmisten mielikuviin
lestadiolaisuudesta. Viimeisin esimerkki oli EU-äänestys. Oulun
seudun kielteinen EU-kanta tulkittiin joissakin tiedotusvälineissä
heti lestadiolaisuuden tiliin. Porin Rauhanyhdistyksen jäsenet
kuitenkin vakuuttivat, ettei lestadiolaisuudella ole kantaa
EU:hun, vaan jokaisella jäsenellä on oma itsenäinen kantansa.
Enää ei Suomessa liioin voida puhua lestadiolaisuusalueista.
Rauhanyhdistyksiä on ympäri maata ja nimenomaan etelän suurissa
kaupungeissa. Asepalvelus ei ole vieras lestadiolaisille. He
katsovat, että niin kauan kuin esivaltakin miekkaa kantaa, heidän
velvollisuutensa on olla myös rakentamassa yhteistä isänmaata
ja osallistua asepalvelukseen. Kielteinen kanta televisioon ei
johdu itse televisiosta, vaan huonoista ohjelmista. On helpompaa
pidättäytyä hankkimasta koko kapistusta kuin jatkuvasti
tarkkailla ohjelmien sopivuutta mm. perheen nuorisolle.
Esimerkiksi Pekka Vuonokari kertoi käyttävänsä koulutyössä
opetuksen tukena mm. hyviä luonto-ohjelmia. Lestadiolaiset
kokevat ehdottoman raittiuden yksinkertaisesti kristityn vastuuna.
Silloin säästytään monesta murheesta ja pahasta. Porin
Rauhanyhdistyksen juhlapäivä alkaa lauantaina
ehtoollisjumalanpalveluksella Teljän kirkossa, jossa rippisaarnan
pitää Jaakko Suomala ja saarnan Ari Pelkonen. 100-vuotisjuhla
alkaa yhdistyksen omassa toimitalossa Louhentie 4:ssä kello 14.
Juhlapuheen pitää pääsihteeri Voitto Savela. Juhlakahvien jälkeen
on kahdet seurat. Sunnuntaina Keski-Porin kirkossa saarnaa Jaakko
Suomala ja Länsi-Porin kirkossa Ari Pelkonen. Sunnuntaina seurat
alkavat kello 13 ja kello 16.
Paavilainen,
Vesa: Lestadiolaisten
rukoushuoneelle tontti Sampolasta Satakunnan kansa 22.8.1989
Porin kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin ja Vanha
lestadiolaiskristillisen yhdistyksen välille laaditun
vaihtokirjan, jolla yhdistys saa Sampolasta tontin rukoushuoneelle
ja kaupunki maata Ruosniemen kylästä. Yhdistyksen saama liki 1,2
hehtaarin tontti sijaitsee rautatien ja Sampolantien välisellä
alueella lähellä Aarnintien risteystä. Tontin rakennusoikeus on
1 780 neliömetriä, mutta toistaiseksi ei ole tietoa, milloin
yhdistys voi ryhtyä rakennustyöhön. Parhaillaan yhdistys on
aloittamassa rukoushuoneen teon Mikkelissä. Kaupunki saa
vaihdossa 2,4 hehtaarin Manteli-nimisen tilan Ruosniemen kylästä.
Alue sijaitsee Toejoen asemakaava-alueen pohjoispuolella
parinsadan metrin päässä Vaasan valtatiestä, ja se rajoittuu
kaupungin ennestään omistamiin maihiin. Alue kaavoitettaneen lähiakoina.
Vaihtokaupan arvo on 213 600 markkaa, ja se tehdää välirahatta.
Vanha lestadiolaiskristillinen yhdistys toimii nykyisin Porin 6.
kaupunginosassa Tapionkadun varrella olevissa tiloissa, jotka ovat
kuitenkin käymässä ahtaiksi.
Porin rukoushuoneen
70-vuotisjuhla. Rauhan Side 1/1999, 19.
Vihermies, Matti Jätä kaikki ja seuraa minua.
Matti Vihermiehen kertomus tulostaan uskon tielle. Rauhan Side
4/1998, 10-11.
Vuonokari, Kauko; Evankeliumi on Jumalan voima.
Muistelmia Porin kristillisyydestä. PMS 26/25.6.1980.
-sisältää mm. porilaisten saarnaajien Antti Isotalon, Johan
Ekblomin, Heikki Pohjanlehdon, Johan Almin ja Johan Tauriaisen elämänkerrat.
Vuonokari, Pekka; Saaristossa elettiin ja uskottiin
yksinkertaisesti". PMS 15/15.4.1993.
-Porin Reposaaresta kotoisin olevan taitelija Eero Toivasen
80-vuotishaastattelu
Pornainen:
Hietamies,
Aimo & Hämäläinen, Anneli & Rautakoski, Timo:
Helsingin läheisyydessä
sijaitseva Pornainen
houkuttelee asukkaita maaseudun rauhallaan. PMS 15/12.4.2000.
…Pornaisten Rauhanyhdistyksen seuroissa silmiinpistävää on
suuri lasten ja nuorten joukko. Pornainen kuului vielä 15 vuotta
sitten Helsingin Rauhanyhdistykseen, mutta paikkakunnalle
perustettiin oma yhdistys…Sodan jälkeen Koiviston
viimeinen kirkkoherra Mauno Koivuneva kierteli
uutterasti seurakuntalaistensa luona kastamassa lapsia ja pitämässä
seuroja…Kaino ja Matti Hämäläinen saivat
parannuksen armon heillä pidettyjen seurojen jälkeen vuonna
1947…Pornaisissa ei tiettävästi ollut silloin muita uskovaisia
kuin Hämäläiset. Seuroissa he kävivät Helsingissä ja
Porvoossa, jonne perustettiin rauhanyhdistys 1950….Vuonna 1961
Pornaisiin muutti myös nuori uskovainen Anna-Liisa ja
Veikko Laihiaisen perhe. Veikko sai työtä Halkiakosken
sahalta ja Anna-Liisa työskenteli karjakkona Lahan
kartanossa….1970-luvun puolivälissä alkoi vilkas muuttoliike pääkaupunkiseudulta
Pornaisiin…Matti, karjalaisperinteen mukaan äijäksi
kutsuttu, sai laske matkasauvansa vuonna 1989 ja Kaino-mummo
vuotta myöhemmin…
Määttä, Toivo: Pornaisten Rauhanyhdistys juhli oman
toimitalonsa valmistumista. PMS 34/25.8.1993.
Posio:
Helin, Matti; Lestadiolaisuus
oli kommunistien lempilapsi Pohjanmaalla. http://www.evl.fi/srk/kankaanpaa/artikkelit/Lestadiolaisuus.htm
–pääosin sama artikkeli, kuin Kalevassa julkaistu, mutta sisältää
yksityiskohtaisempaa tietoa lestadiolaisten keskuudessa esiintyneestä
kommunismin/SKDL:n kannatuksesta ja liikkeen vaikuttajien reagoinnista
siihen. Suomen Kuvalehden toimittaja Eila Jokela teki jutun Posion Anetjärvellä
pikkuesikoisten keskuudessa ilmenneestä SKDL:n kannatuksesta (Kylän väki
oli pikkuesikoisia ja äänesti vaaleissa SKDL:a). Jokelan mukaan
vastaavanlaisia kyläkuntia löytyi Sallasta, Kuusamosta (Kuusamossa
valittiin vanhoillislestadiolainen SKDL:n listoilta kunnanvaltuustoon,
mutta joutui jättämään sen koska uskonyhteisö ei antanut lupaa
luottamustoimen hoitamiseen), Taivalkoskelta, Pudasjärveltä ja
Nivalasta
Junttila, Irja; Evankeliumin työmies Paavo
Yli-Sirniö (1891-1956). PMS 8/18.2.1998.
Posio, Maaninkavaara:
Karttunen, Päiviö; Posion Maaninkavaaralla.
Seuratoimintaa 1860-luvulta lähtien, ensimmäinen tie vasta 1932. PMS
47/21.11.1990.
Pudasjärvi:
Hämäläinen, Henrik,
"Isää kutsuttiin lentäväksi apostoliksi".
Koillissanomat 25.6.1998. Liite Suviseurasanomat.
-Pudasjärven edesmenneen kirkkoherra Timo Hämäläisen
muistelua
Aappo Vihtori Ikonen 28.6.1910 – 7.1.2000. PMS
4/26.1.2000.
Vanhurskasten lepoon nukkui Pudasjärvellä
7.1. Aappo Ikonen. Hän syntyi Pudasjärvellä, mutta muutti jo
nuorena Kemiin,
jossa asui neljä vuosikymmentä. Kemissä Aappo Ikonen teki elämäntyönsä
kuorma-autoilijana Veitsiluoto Oy:n palveluksessa. Hän avioitui
vuonna 1936 Vieno Elisabet Koskelan kanssa…
Parannuksen armon Aappo Ikonen sai Pudasjärvellä yhdessä
vaimonsa kanssa. Hänet asetettiin sananpalvelijan tehtävään
kotisiionissaan Levo-ojalla
vuonna 1978. Jäätyään leskeksi Aappo Ikonen solmi avioliiton Savukoskelta
kotoisin olevan Eevi Kuoskun kanssa. Viimeiset
vuotensa hän asui puolisonsa kanssa Pudasjärven keskustassa
Kurenalla…
J(unttila), I(rja); Paul Honkasalo
(1904 – 1954). SLL 11/1996, 18.
Juutinen, Olavi: Kalle Juutinen –
saarnaaja, sielunhoitaja ja perheenisä. Siionin Joulu 1972, 34
– 35.
*11.8.1893 Pudasjärvellä, k. 4.3.1969 Pudasjärvellä, puhujaksi
jo nuorena
Koskimäki, Yrjö; Paavali Ervasti
(1840 – 1896). Kristillisyyden sydänäänien tulkki ja
lauluperinteen viitoittaja. SLL 4/1995, 20 – 21.
Lohi, Seppo; Lestadiolaisuuden tulo Pudasjärvelle. Kaleva
19.6.1998.
Lohi, Seppo; Lestadiolaisuudesta Pudasjärven
uskonnollinen valtasuunta. Koillissanomat 25.6.1998. Liite
Suviseura Sanomat.
J(unttila), I(rja); Arvo Niemikorpi
(1916 – 1983), SLL 7-8/1999, 16 – 17.
*11.2.1916 Kannuksessa saarnaaja Tuomas Emil Niemikorven
ja hänen puolisonsa Anna Gretan yhdeksänlapsiseen
perheeseen, kävi mieskäsityökoulun ja maamieskoulun, toimi
muutamia vuosia Kotiniemen koulukodin katsastajana, siirtyi 1951
Koillis-Pohjanmaan maamieskoulun käsityönopettajaksi Pudasjärvelle,
solmi avioliiton 1940 sieviläissyntyisen Lilja Huhtalan
kanssa. Perheeseen syntyi yksi tytär ja neljä poikaa. Asetettiin
sananpalvelijaksi Pudasjärven Aittojärvellä 1956. Vaellus päättyi
22.1.1983 Pudasjärvellä seuroissa.
Junttila,
Irja: Otto
Ojala (1909 – 1989). SLL 6/2000, 14 – 15.
*Pudasjärven Sotkajärvellä 14.6.1909. Vanhemmat lestadiolaisia,
sisaruksia perheessä kuusi. Otto Ojala teki elämäntyönsä
Pudasjärven valkeisjärvellä harjoittaen maanviljelystä ja metsätöitä.
Avioitui vuonna 1932 pudasjärvisen Aune Pitkäahon kanssa.
Pariskunnalle syntyi kymmenen lasta…Otto Ojala kadotti lapsuuden
uskonsa nuoruusvuosinaan, mutta sai parannuksen armon vuonna
1935….Hänet asetettiin puhujan tehtävään vuonna 1938. Otto
Ojala palveli lähinnä Koillismaalla…. Eläkepäivinään Otto
Ojala asui puolisonsa kanssa Pudasjärven Kurenalla…Kutsun
Jumalan lasten lepoon Otto Ojala sai kalareissulla 7.7.1989.
Erkki Pirin artikkelisarja nuorisoherätyksistä
Pudasjärvellä 1960-luvun alussa:
-Miten herätykset alkoivat. PMS 10/4.3.1998.
-Kempeleen kirkossa paloi. PMS 12/18.3.1998.
-Herätys laajenee. PMS 13/25.3.1998.
-Jouko tekee parannuksen. PMS 14/1.4.1998.
-Leiriherätyksiä. PMS 15/8.4.1998.
-Vanhurskas elää uskosta. PMS 29.4.1998.
Erkki Piri; Timo-Kalle - saarnaaja ja sielunhoitaja.
Koillissanomat 25.6.1998. Liite Suviseura Sanomat.
-pudasjärveläisen maallikkosaarnaajan ja
kirkolliskokousedustajan Kalle Timosen muistelua
Piri, Erkki; Lestadiolaisuuden historiaa ja sen
vaiheita Pudasjärvellä. Iijokiseutu 48/25.6.1998.
Snellman, Ritva Liisa; Pärjänsuo pani raivaajat
koville (HS 15.5.1995)
-sisältää hieman myös Pudasjärven Pärjänsuon
lestadiolaisuudesta
Tikkala, Sylvi; "Se oli silloin Honkasalon
aikana". Koillissanomat 25.6.1998. Liite Suviseura Sanomat.
Pudasjärvi,
Hirvaskoski:
Niskasaari, Arvo; Lehto, Jukka; Toppila, Irja;
Jumalan Sanan "pitävälle". Hirvaskosken Rauhanyhdistys
70 vuotta. PMS 31/2.8.1995.
Hirvaskosken Rauhanyhdistys: http://edu.pudis.fi/koulut/hirvaskoski/Rauhayhdis.html
Pudasjärvi. Livojokivarsi:
Karvinen, Rauni
Pieni kylä Pudasjärven Livojokivarressa. PMS 8/24.2.1999.
–kylässä herätyksen ajat 1920-luvulla. Livon Ry perustettiin
Livon kylän Mäkelän talossa 25.7.1948. Paikallisina puhujina
toimineet Aappo Kokko, Matti Liikanen,
Ville Koivukangas, myöhemmin Veikko
Koivukangas ja Olavi Juutinen sekä
Yli-Livolla Aukusti Uusi-Illikainen ja Lauri
Koivukangas. Yhdistys toimii edelleen. Jäseniä on 38.
Pudasjärvi, Sarakylä:
Rimpiläinen, Anna-Maija; Sarakylän RY 60 vuotta. PMS
17/26.4.1995.
Kummala, Rauni; Jo 1860-luvulla. PMS 17/26.4.1995.
Pulkkila:
Haapalahti, Tuomo;
Pulkkilan RY:n historiikki 30-vuotisjuhlassa 2.10.1977. PMS
41/12.10.1977.
Lehto, Annikki: Pulkkilan Rauhanyhdistyksen (50) juhalssa.
Esillä huoli Jumalan sanan syrjäytymisestä ihmisten elämässä. PMS
49/4.12.1996.
Pyhäjoki:
Unilukkari (=O.H.Jussila):
Wartija, mitä aikaa yö kuluu? SLL 1928, 88.
Pyhäjoen seurakunnassa on tapahtunut asioita, joita ei eikä saata ääneti
sivuuttaa. Me emme vähistä syistä melua nosta, vaan monta kertaa kärsimme
hiljaisuudessa, koettaen selittää kaikki asiat parhain päin.
Kuitenkin on rajansa kaikella Kun kosketaan kysymyksiin, jotka ovat
periaatteellisia, on vastattava vakavasti…..Joukko Pyhäjoen
seurakuntalaisia kääntyi kirjelmällä kirkkoneuvoston puoleen pyytäen,
että seurakunnan kirkko luovutettaisiin laestadiolaiskristittyjen käytettäväksi
kokouspaikkana paikkakunnalla ensi kesäkuun 8.-10. päivinä pidettäviksi
aiotuissa suurissa seuroissa. Kirkkoneuvosto kieltäytyi kirkkoa
kokouspaikaksi antamasta. Pöytäkirjan on allekirjoittanut seurakunnan
kirkkoherra Y.J.A.Ask ja
viisi kirkkoneuvoston jäsentä, eikä asiasta virallisesti todistetun
otteen mukaan näy edes äänestetyn, eikä mitään vastalausetta ole pöytäkirjaan
liitetty….Suuri paljous seurakunnan jäseniä aikoo harjoittaa sanaa
ja kutsuu ystäviään sanan tutkimiseen. Tiedetään tänä luopumisen
ja jumalan kieltämisen aikana saapuvan tuhansiin nouseva kansanpaljous
Pyhäjoen kirkonkylään tarkoituksella etsiä Herran sanasta sielulleen
ravintoa ja virvoitusta ja tullakseen vahvistetuksi taistelussa
perkelettä ja Jumalasta luopuneen maailman henkeä vastaan. Ja
kirkkoneuvosto, jonka tehtävänä pitäisi olla hengellisen elämän
rakentamisen, panee pönkän kirkon oven päälle, että tänne ei saa
tulla häiritsemään tyhjän kirkon hiljaisuutta. Katsoin varmuudeksi
almanakasta, elämmekö todella vuotta 1928, kun vielä nykyään
saattaa tällaista sokeaa harkitsemattomuutta ja suorastaan kevytmielistä
asian ja olojen punnitsemattomuutta Suomen kirkossa esiintyä, vieläpä
seurakunnassa, jonka jäsenisrtä tiedtään hyvin runsaslukuisen joukon
laestadiolaiskristityitä. Ne ajat ovat olleet ja menneet, jolloin
lestadiolaiskristityitä saatiin virallisen kirkon ja sen papiston
taholta kohdella ylimielisesti. Me olemme Suomen kirkon kirkkokansasta
niin suuri osa, että ilman meitä lukemattomista seurakunnissa jäisi
vain pukit ja keiturit jäljelle, kirkot ja kappelit autioiksi. Me
olemme viime aikoina ilolla nähneet ja tunnustaneet muutoksen
virallisen kirkon menettelytavassa ja suhtautumisessa
laestadiolaiskristittyihin. Ja me olemme entistä enemmän oppineet
tuntemaan virallisen seurakuntaelämämme omaksemme ja kirkot elämän
sanaa viljelevien kodiksi. Mutta nyt Pyhäjoen
kirkkoneuvosto sanoo sen seurakunnan laestadiolaisille, ettei teille ole
osaa eikä arpaa kirkossa. Ettekö ymmärrä, miten vaaralliset johtopäätökset
siitä voi vetää uskonnonvapauslain aikana. Minä olen kuitenkin
vakuutettu, että mitään johtopäätöksiä ei tarvita vetää eikä
vedetä. Kirkon pyytäjillä on tie anoa kirkonkokousta ja ellei asia
siinä selvene, valittaa tuomiokapituliin. Siellä toki tajutaan, mistä
on kysymys….
Pyhäjärvi, Viipurin lääni:
Honkala, Raili: Sota toi Martti Kukon perheen
Jämijärvelle.PMS 24/12.6.1991.
-sisältää tietoja lestadiolaisuuden tulosta Pyhäjärven
Riiskan kylään ja herätysliikkeen vaiheista seudulla
talvisotaan asti
Kinnunen, Mauri:
Resuiset miehet pitivät seuroja
Pyhäjärvelle (PMS 36/4.9.2002)
Elävä kristillisyys
Pietarista
Lestadiolaisuus sai jalansijaa Pyhäjärvellä selvästi myöhemmin
kuin naapuripitäjissä Käkisalmessa ja Räisälässä. Käännekohta
oli vuosi 1888, jolloin Riiskan kylässä asuneen Kukon suurperheen
taloon (Simola) ilmaantui pari pienikokoista, resuista miestä, jotka
olivat pyytäneet nuorelta isännältä
Maanviljelijä Matti Mulin muistokirjoitus. SLL 1/1928,
35.
Kuoli Pyhäjärven Rantakylässä
elettyään täällä 68 vuotta 10 kuukautta ja 9 päivää. Oli
uskomssa useampia kymmeniä vuosia…Hän on ollut horjumaton oppien
hajaannusten aikoinakin…
Pyhäntä:
Koskelo, Elsa; Sydänmetsä, Hillevi:
Pyhännän Rauhanyhdistys 50 vuotta. "Ahkeroimme tehdä
evankeliumin työtä." PMS 28-29/16.7.1997.
|