Karvonen, Kyösti:
Turun Sanomat /1999
Luopujien äänistä taistellaan Oulun ja Lapin
vaalipiireissä.
Eräs
lappilaiskansanedustaja muistutti vanhasta totuudesta, että kun politiikassa
lyö hanskat tiskiin, joku on ne heti ottamassa. Viisaus pätee myös Oulun ja
Lapin vaalipiireissä. Niissä suurin taistelu käydään eduskuntapaikastaan
suosiolla luopuvien ääniperinnöistä ja ehdokkuudestaan viime tingassa
luopuneiden "suurten nimien" jättämästä poliittisesta
elintilasta. Sen sijaan paikkasiirtymät
puolueiden välillä ovat näillä näkymin jäämässä pohjoisimmassa Suomessa vähiin,
elleivät peräti olemattomiin.
Pohjoiset
vaalipiirit ovat keskustan ja vasemmistoliiton vahvimpia tukialueita. Muista suurista
etenkin kokoomus on ollut niissä heikoilla. Sdp on vahva Oulun seudulla. Pohjoisen valtapuolueet olivat tällä
vaalikaudella sikäli oudossa tilanteessa, että vasemmistoliitto oli
hallituksessa ja keskusta oppositiossa. Pohjoisessa nämä puolueet ovat olleet
yleensä lähellä toisiaan.
Yksi
pohjoinen erityispiirre on luja side politiikan ja vanhoillislestadiolaisuuden
välillä, etenkin Oulun vaalipiirissä. Toinen tekijä on Oulun vaalipiirissä
selkeä jako muun läänin ja Kainuun välillä. Kolmas tekijä on muuttoliike,
paitsi omiin kasvukeskuksiin Ouluun ja Rovaniemelle, myös myös muualle Suomeen.
Vaalipiirien eduskuntapaikat pysyivät nyt kuitenkin ennallaan, Oulun piirissä
18:ssa ja Lapissa kahdeksassa.
Oulun piirissä ääniä uusjaossa
Oulun piirin paikoista keskustalla on nyt jo yhdeksän. Hyvä kysymys on,
karkaako vasemmistoliiton kolmas paikka. Se kiinnostaa kokoomusta, kristillisiä
ja Oulussa vanhaa äänipohjaa omaavia liberaaleja. Kolmikko on vaaliliitossa.
Vasemmistoliiton 3. paikka on suomussalmelaisen sosiaali- ja terveysministeri
Terttu Huttu-Juntusen. Ministerijulkisuus on hänelle suuri plussa, mutta
samoille paikallisapajille pyrkii Suomussalmen kunnanjohtaja Timo Säkkinen
(kesk).
Oulun
piirissä vapautuu ääniharavan paikka, sillä äänten keskittämisestä tunnettujen
vanhoillislestadiolaisten ykkösnimi, pastori Juhani Alaranta (kesk) jää
syrjään. Alarannan äänillä on monta
ottajaa, yhtenä kansanedustaja Kyösti Karjula (kesk). Lestadiolaisehdokkaita on
muitakin. Uskovaisääniä kerää myös kansanedustaja Oiva Savela (kok),
vakuutusyhtiö Suomen hallintoneuvoston puheenjohtaja. Keskustan
kansanedustajista eniten jännättävää voi olla kansanedustaja Hannu
Kemppaisella, joka sai vuonna 1995 vaalipiirin viimeisen paikan. Demareissa
kansanedustaja Tuija Pohjola saa tehdä töitä, sillä listalla on kaksi hänelle
viimeksi vähän hävinnyttä. Kansanedustaja Erkki Pulliaiselle (vihr) ei tuottane
tuskaa uusia valtakirjansa.
Pokka ja Väyrynen jättivät tilaa
Lapissa
Lapin
asetelmasta meni enin jännitys, kun maaherra Hannele Pokka (kesk) pyörsi
aikeensa yrittää paluuta valtakunnan politiikkaan ja kun euroedustaja Paavo
hVäyrynen (kesk) valitsi paluupyrkynsä ponnahduslaudaksi Uudenmaan. Kaksikko olisi kohentanut keskustan
osakkeita saada lisäpaikka, mikä on nyt vähintään epävarmaa. Kaksikko olisi
tosin tehnyt puolueen kansanedustajien olon tukalaksi. Etenkin Hannu Takkula ja
Maria Kaisa Aula voivat hengittää vapaammin.
Pahojen kielien mukaan konkarit havaitsivat, etteivät vanhat tukimiesverkot
olleet entisessä kunnossa. Väyrysen uskottavuus on ollut koetuksella Lapissakin
eikä puolueväki pitänyt Pokan aprikoosikirjoittelusta.
Vanhoillislestadiolaisten poliittinen ote on Lapissa Oulun piiriä heikompi.
Heidän ehdokkaansa on Ranuan kristillisen kansanopiston rehtori Timo Tuomisto
(kesk). Jos vasemmalla joku on varma läpimenijä, hän on Esko-Juhani Tennilä
(vas-r). Toisesta paikasta kisaavat varamiespaikalta eduskuntaan noussut Matti
Huutola ja Riitta Luosujärvi. Sdp:ssä kansanedustaja Maija Rask on vahvoilla.
Kokoomuksen luopujan Osmo Kurolan paikkaa tavoittelevat vakavimmin
maakuntasihteeri Jari Vilen ja varatuomari Ulla Karvo. Ehdolla on myös entisen
puoluesihteerin Jouni Mykkäsen veli Matti.