Lestadiolaisia vaikuttajahenkilöitä

Artikkeleita lestadiolaisista saarnaajista, vaikuttajayksilöistä tai muuten julkisuuteen nousseista liikkeen kannattajista. Sisältää myös ei-lestadiolaisista kertovia artikkeleita. Tällöin kyseessä on henkilö, joka on aikaisemmin kuulunut liikkeeseen tai hänellä on muita siteitä siihen.

100 vuotta Lars Levi Laestadiuksen kirkkopostillan ilmestymisestä. Siionin Joulu 1977, 41 - 47.
?sisältää Juhani Raattamaan kirjoittaman esipuheen ja pastori Stenborgin Laestadiuksen hautaustilaisuudessa pitämän muistopuheen.

60 vuotta täytti 19.11.1956 hiomonesimies Juho Europaeus
*19.11.1896 Parikkalassa maatyömiehen poikana, muutti 1914 Pietariin, jossa asui kuudetta vuotta kokien vallankumousten ajat. Palasi Venäjältä Simpeleelle Yhtyneitten palvelukseen hiomoon, missa nousi vuoromestariksi. Omistaa maatilan Koitsanlahdella, vaimo Elsan kanssa kasvattaneet 11 lasta, ei suoranaista viittausta saarnaajuuteen.

80 vuotta. Heikki Pitkä täyttää 80 vuotta kotonaan Jyväskylän Keski-Palokassa. PMS 23/4.6.1959.
*6.6.1879 Antrean Noskualla, työskenteli sekatyömiehenä, kunnes vuosina 1929 ? 1940 kirjeenkantajana välillä Kavantsaari ? Noskua. Sai parannuksen armon 1922 yhdessä Juho Suikkarin kanssa, alkoivat Antti Ruposen kanssa järjestää paikkakunnalle seuroja, mikäli ei ollut vieraita puhujia, puhuivat he itse. Paikkakunnalle ilmaantui parannuksentekijöitä

90 år Sam Wettainen (Norrbottens Kuriren 25.6.2001)
90 år fyller den 26 juni Sam Wettainen, Stora Sköndal.
Jubilaren är född i nedre Parakka by. Han växte upp i ett jorbrukarhem där fadern, Frans Wettainen, var en ledande kommunalman.
Efter ett antal år inom jordbruket sökte Sam Wettainen till Tekniska Skolan i Hässleholm. Efter avslutad ingenjörsutbildning var han bland annat verksam vid sockerindustrin i Skåne. I samband med en anställning vid Aerotransport flyttade han till Vaxholm. Därefter arbetade han vid Telegrafverket och de sista 20 åren fram till pensioneringen arbetade han som teknisk redaktör vid Standardiseringskommissionen

Leena Ahlholm
KeskiPohjanmaa 29.12.2001
Jorma Paloranta sai kiitosta Ylivieskan kaupunkikuvan kehittämisestä
Arkkitehti palkittiin vaikuttajana
Jorma Paloranta korostaa, että kaupunkikuvan kehittämisideat ovat usein kaukana todellisuudesta, jossa pitää katsoa erittäin tarkkaan maan omistukset. 
Pietari Päivärinta -Seura nimesi arkkitehti SAFA, toimitusjohtaja Jorma Palorannan vuoden 2001 ylivieskalaiseksi vaikuttajaksi. Johtokunnan yksimielistä ratkaisua perustellaan sillä, että Paloranta on näkyvästi vaikuttanut ylivieskalaisen kaupunkikuvan yksilöitymiseen ja ilmeikkyyteen. 

Ahonen, Elis: Saarnaaja Joel Ahosen muistolle. Rauhan Side 1/1979, 8 - 9.

Airamo, Raimo: Jönssonin muisto elää esikoislestadiolaisten keskuudessa. Kotimaa 24.6.1982.
?saarnaaja Gunnar Jönssonin muistokirjoitus

Airamo, Raimo; Saarnaaja Otto Airamon muistolle, Rauhan Side 2/1984, 15 - 17.

Alatalo, Tarja: Kolmekymmentä vuotta Ruotsissa. Rohkeutta ei puuttunut. PMS 5/2.2.2000.
Taalainmaan Mockfjärdissä asuvan Taisto Kalliokosken ja hänen vaimonsa Helvin (os. Koskela) haastattelu
*Perhossa pienviljelijäkotiin, avioitui 1963 Kinnulasta kotoisin olleen Helvi Koskelan kanssa, muutto Eskilstunaan 1970, töihin Nyby Brukin tehtaille. Muutto Eskilstunasta 1976 Mockfjärdiin SSAB:n rautatehdas.
Taisto Kalliokoski toimi lähes koko 1980-luvun kunnallispolitiikassa, keskustapuoleen edustajana sosiaalilautakunnassa. Toiminut 1990-luvulla kirkollispolitiikassa, kuuluu Mockfjärdin seurakunnan kirkkovaltuustoon ja ?neuvostoon. Sananpalvelijaksi vuonna 1973, perheessä 18 lasta, joista suurin osa asettautunut perheineen Taalainmaalle. "Olemme kotiutuneet Taalainmaalle ja täällä olevaan Juamaln seurakuntaan"?

Apaja, Tellervo; Hyvönen, Maria, Nissilä, Pirkko; Monivaiheista elämää Sortavalasta Seinäjoelle. Anna Luukkasen elämänvaiheita. PMS 51/21.12.1994.

Arvokas lahjoitus SRK:n arkistoon. PMS 12/15.3.2000.
Varatuomari Sakari Salo luovutti SRK:n arkistoon alkuperäisen Lars Levi Laestadiuksen saarnakäsikirjoituksen viime keskiviikkona. Lahjan ottivat vastaan SRK:n puolesta Matti Lääkkö, Voitto Savela ja Samuli Pentikäinen. Laestadiuksen saarna on helluntaipaivän iltasaarna vuodelta 1851. Se on ruotsinkielinen ja pidetty Pajalassa. Laestadiuksen ruotsinkielisten saarnojen lukumäärä ei ole kovin suuri. Niitä on julkaistu vain muutamia kymmeniä. Saarna on löytynyt Sakari Salon isän Lauri Salon jäämistöstä. Lauri Salo (s. 29.8.1904 Porissa) vihittiin papiksi Oulussa 8.1.1931. Hän toimi seurakuntapappina Simossa (1931-32), Rautiossa (1932-34) ja Helsingissä 1934-38. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki vankilapappina ensiksi Turun keskusvankilassa 1938-43 ja sitten Turun lääninvankilassa vuodesta 1943 kuolemaansa 23.6.1960 saakka. Lauri Salo oli kolmannen polven lestadiolainen. Sakari Salon kertoman mukaan Lauri Salon isoäiti on ollut Raattamaan seuroissa Oulussa 1870-luvun lopulla. Saarna tullaan säilyttämään SRK:n arkistossa Lauri Salon kokoelmassa.

Jooseppi Asikaisen muistokirjoitus. SLL 7/1932.
-liperiläinen saarnaaja

Vaikuttava surujuhla Pohjois-Karjalassa. Saarnaaja Pekka Aulassalon hautaus Viinijärvellä. PMS
2/1960.

Bengtsen, Maire "Tarkoituksemme oli asua vain vähän aikaa". PMS 46/15.11.2000.
Hannes Juutisen historia Ruotsissa alkoi 1955, jolloin hän Anna-Liisansa (os. Viinamäki) kanssa muutti Yli-Iistä Västmanlantiin Salaan. Ensimmäinen lapsi syntyi 1958 Salan sairaalassa. Hannes työskenteli silloin tiilitehtaalla.
Juutisten ensimmäiset suomalaiset tuttavat olivat Vieno ja Vilho Pekkarinen Södertäljestä, Tukholman eteläpuolelta. "Sakari Pajulan luona pidettiin seuroja tämän ollessa poikamies", muistelee Hannes. Vuosina 1960- 65 muuttoliike Suomesta Ruotsiin oli suuri. "Aluksi kokoonnuimme seuroihin kodeissa. 1970-luvun lopulla pidimme seuroja monissa kirkoissa" Hannes kertoo. Tukholman rauhanyhdistyksen saatua oman toimitalon Tungelstasta, kokoontuminen helpottui. Hannes Juutinen kutsuttiin puhujan tehtävään 1975. Hän toimi Tukholman Rauhanyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 1976 monta vuotta. SFC:n johtokuntaan Hannes on kuulunut jo yli 20 vuotta. "SFC:n toiminnalla on ollut suuri Kumalan siunasu", hän toteaa. "Kun nuorena muutimme Ruotsiin, tarkoituksenamme oli asua täällä vain vähän aikaa. Olemme täällä edelleenkin, ja näemme sen Jumalan johdatuksena. Juuremme ovat Suomessa, mutta olemme tännekin syvästi juurtuneet. Onhan nykyisellä paikkakunnallamme kahden lapsemme hautakumpukin...

Bloomquist, John: John Waaraniemi called to Rest. The Voice of Zion, 3/2000.
?His funeral was held on January 21 at the Minneapolis Laestadian Lutheran Church in Plymouth Minnesota. A visitation and service was held the preceding evening at the Wolf Lake Laestadian Lutheran Church in Wolf Lake, Minnesota. John Waaraniemi was born in a Christian home in September 1913. He strayed into the world as a young man but received the grace of repentance in 1947. He married Viola Nelson in the same year. Their union of eighteen years ended in 1965 when God called Viola from this life, leaving John to raise their twelve children alone.
In 1962 the Minneapolis congregation called John Waaraniemi to serve as a minister in the Lord?s vineyard. He also served on the Board of the Association of American Laestadian Congregations for many years, acting as chairman for several years? John spent his retirement years in Menagha, Minnesot a. There God blessed John with a new helpmate when he married Esther Jarvi of Esko, Minnesota 1980?.

Blåfield, Marjaleena; Elämälle utelias arkistomies. Kaleva 19.6.1998. 60-vuotias Samuli Onnela Oulussa.
- Oulun maakunta-arkiston johtajan Samuli Onnelan haast.
- saarnamiehiä ollut suvussa peräti kolmessa sukupolvessa

Brune, Ananias Wilhelm Tuuni. SLL 12/1924, 180.
Rakas veljemme ja kallis Herran työmies Wilhelm Tuuni muutti tästä kuolevaisuuden maasta iäiseen rauhan lepoon kotonaan Alattiossa Pohjois-Norjassa 14.5.1924.. Hän oli syntynyt Kemissä, Suomessa 31.10.1852?Nuorena miehenä hän tuli Norjaan ja asui enimmän ajan Bugeiassa Waringissa. Elinkeinonsa oli kalastus?Viimeisiä vuosia asui veli Joensuun kylässä (Elwebakken) Alattiossa. Hän muutti sinne siellä olevien kristittyjen pyynnöstä?

Hjalmar Carlsson syntyi Maaningalla 6.7.1897? PMS 25/18.6.1997.

Ekdahl, Jalmari; Juho Hemmilää muistellen. SLL 3/1964, s. 65-66..

Erämaja, Tapani: Ola Pieski 62 Utsjoelta Turkuun. Saamelaisilla nyt oma kirkolliskokousedustaja. Kotimaa 44/20.4.1982.
?mainitsee olevansa ensimmäinen vanhalestadiolainen (esikoislestadiolainen) kirkolliskokousedustaja

Gummerus, Erkki: Muistelmia Raution Junnusta. Maitojyvä 1950, 19 ? 24.
?muutamin paikoin tahdottiin kristillisyyteen tuoda käsitystä, että maallisisa asioissa voi olla kommunisti, kunhan vain autuuden asiassa uskoo Raamatun mukaan. Tällaista piti Junnu mahdottomuutena ja vastusti aina. Jumalankielteisyyttä arvostellessaan käytti hän kerran myös sanoja "piru tahtoisi imeä kristittyjen verta".

Guttormsen, Nils; Muistosanoja saarnaaja Andreas Börresenistä. Rauhan Side 7/1982

Herätysliike tutuksi-artikkelisarja Rauhan Sana-lehdessä
Lauri Haapala: Rauhan Sana 11/1999, 4
?pappi 43-vuotias perheenisä, 4 lasta
?ollut lähetystyössä Etiopiassa ja pitkään Suomen Lähetysseuran kotimaisessa työssä
?kasvanut´rauhansanalaisessa ympäristössä, muistelee haikeudella Himangan ja kalajoen seuroja. Nuoruuden jälkeen ollut mukana myös Elämän Sanan ja uusheräyksen kanssa

Hakulinen, Ilkka; Keittäjänä O.H.Jussilan pappilassa 1930-luvulla (Saimi Rouvinen). PMS 6/10.2.1999

Matti Hartikainen + Saarnaaja Matti Hartikaisen muistokirjoitus. SLL 1/1922, 13.
k. 7.10.1921 81-vuotiaana, saarnaajana yli 40 vuotta

Hartikka, Erkki: Herkkä ja lämmin paimen. Aaro Johannes Hartikka 30.7.1928 ? 24.5.1997. Rauhan Side 1/2000, 10-12.
*30.7.1928 Loviisassa, Vanhemmat Paavali ja Naimi Hartikka, pian muutto Hardomin kylään, muuttoja usein, kaksitoista vuotiaana oli muuttanut jo kaksitoista kertaa. Perhe asettui vuonna 1936 Orimattilan Pennalan kylään, josta tuli Aaron kotikylä hänen kuolemaansa saakka. Isä oli puualan yrittäjä ja aluksi toimi isänsä perinteitä jatkaen puuseppänä. Jo nuorena miehenä harrastuksena mehiläiset ja mehiläishoidosta muokkautui myöhemmin ammatti.
Vihittiin vuonna 1953 Meeri Seppäsen kanssa Mikkelin rukoushuoneella?Lapsia perheessä kaikkiaan kuusi?.
Monessa suhteessa tärkeä ihminen ja innostaja Aarolle oli lahtelainen saarnaaja Emil Maapalo?Hän oli tärkeä hengellinen opettaja ja opillisten asioiden selkeyttäjä, ja häneltä Aaro sai perintönä muun muassa huolenpidon pyhäkouluista?.Sananpalvelijaksi hänet asetettiin vuonna 1954. Lähetystoimessa hän oli mukana 1970-luvun lopulta lähtien?Esikoislestadiolaiset ry:n hallituksessa Aaro toimi vuosina 1986-1996. Hän oli mukana myös monissa seurakunnan kirjallisissa hankkeissa ja osallistui mm. Laestadiuksen saarnojen muokkaamiseen nykykielelle. Aaro toimi Rauhan Siteen toimitusneuvostossa lehden perustamisesta aina kuolemaansa saakka. Hän oli myös yhdistyksen julkaisutoimikunnassa, Isän Äänen käännöstoimikunnassa ja monissa muissa työryhmissä?.Aaro oli mukana monet vuodet myös Orimattilan evankelisluterilaisen seurakunnan luottamustoimissa, muun muassa kirkkovaltuustossa ja ?neuvostossa?

Hautamäki, Jaakko: Satusetä poliitikkojen maassa.Niilo Keränen, 50. Taivalkoskelainen satukirjailija, lääkäri ja kansanedustaja Niilo Keränen istuu eduskunnan tupakkahuoneessa ja kihertää pieneen kokoon käpertyneenä omille jutuilleen. Kiherrys tarttuu nopeasti kuulijaan. Hän sanoo kirjoittavansa Nalle Puhin tyyppisiä satukirjoja, joissa on tarjolla myös ripaus ironiaa aikuisten käyttöön. Onko niissä sitten sitä hetkeä ennen hunajaa? Onko niissä peikkoja, jättiläisiä ja noita-akkoja? "On. On. Tietenkin on!" Taivalkoskella Keränen tunnetaan satusetänä ja vähän muuallakin, koska hänen satukirjaansa

Havas, Väinö: Pekka Raattaman elämän varrelta. Kristityn Joulu 1930, 11 ? 12.

Havas, Väinö: Hetan papin kääntymys. Kristityn Joulu 1943, 11 ? 12.
?kuvaus Aatu Laitisen parannuksenteosta

Heino Hakso 4.12.1923 ? 30.7.1999. PMS 31/4.8.1999.
Syntyi uskovaiseen kotiin Kolarin Honkaniemessä, jossa asui koko ikänsä, toimi maanviljelijänä, solmi avioliiton Maila Molkojärven kanssa, perheeseen syntyi seitsemän lasta. Kutsuttiin sananpalvelijan tehtävään 1964. Toimi monissa kunnallisissa luottamustehtävissä, mm. kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa sekä seurakunnallisissa luottamustehtävissä.

Heikkilä, Elina: Elämän arvokas ihme. Kirsi Jokitalon kirja Pitäisin pientä sylissäni julkistettiin. PMS 48/1.12.1999.
?kirja kertoo nuoren perheen vaiheista, lapsettomuudesta ja kasvamisesta adoptiovanhemmuuteen

Heikkilä, Kyösti; Muistikuvia kajaanilaisesta saarnaajasta Roope Vepsäläisestä.. PMS 6/10.2.1993.

Heikkilä, Ulla-Maija; Penttilä, Johanna; Lestadiolaisuus ei pelkää totuutta itsestään. Lohen historiateos kaataa myyttejä Lestadiuksesta - ei uskoa. Liitto 30.6.1989.

Heikkilä, Ulla-Maija; Kirkon tulisi vastustaa uskon perustan murtamista. Liito 27.6.1992.
-SRK:n puheenjohtaja Erkki Reinikaisen haastattelu, jossa hän tuo esille näkemyksiään kirkon ja yhteiskunnan tilasta.
Heikkilä, Ulla-Maija; Päivämiehen päätoimittaja ohjaa kiitoksen Kristukselle. Liito 27.6.1992.
-Eino Kimpimäen haastattelu.
Heikkilä, Ulla-Maija; Synti ei ole suhteellistunut, Suomenmaa 27.6.1997.
-Ranuan vanhoillislestadiolaisen kirkkoherran Viljo Juntusen haast. Väitöskirjastaan
Heikkilä, Ulla-Maija; Rovaniemen suviseurojen tunnus läheinen myös Niilo Rauhalalle. Kemijoki ja Jordan. Suomenmaa 27.6.1997.
Heikkilä, Ulla-Maija; SRK:n pääsihteeri Voitto Savela kuuntelee suviseurat radiosta. Suomenmaa 27.6.1997
-käsittelee lestadiolaisuuden nykytilaa henkilöhaastattelun ohella.
Heikkilä, Ulla-Maija; Seppo Lohi. Laestadius-tutkija. Suomen Kuvalehti ?/1997.
Heikkilä, Ulla-Maija; Vapaamielisyys hämmentää. Suomessa kaikki on luvallista.
Bangladeshilaisen Tapon Bangabashin haast. Suomenmaa 26.6.1998.
Heikkilä, Ulla-Maija; Luovat Liukkoset lavalla ja lehterillä. Matti, Pentti, Markku ja Juhani Liukkosen haast. Suomenmaa 26.6.1998.
Heikkilä, Ulla-Maija; Puoli vuosisataa Herran työmiehenä. Maallikkosaarnaaja ja kirkolliskokousedustaja Lauri Taskilan haast. Suomenmaa 26.6.1998.
Heikkilä, Ulla-Maija; Matti Lääkkö varoittaa vapauden virroista. Vanhemmilta vaaditaan erityistä valvomista. Suomenmaa 26.6.1998.
Heikkilä, Ulla-Maija; Voitto Savelalle elämä on Jumalan lahja, josta saa pitää kiinni. Myrskyn silmästä iloon ja rauhaan. Kotimaa 10.7.1998.
Heikkilä, Ulla-Maija. Väinö Havaksen syntymästä 100 vuotta. "Koko ajan elimme ikävässä. Kotimaa 34/21.8.1998.
Heikkilä, Ulla-Maija: Matka surun läpi. Kotimaa 30.10.1998.
-Haapaveden vanhoillislestadiolaisen runoilijakirkkoherran Teuvo Ahon hastattelu.
Heikkilä, Ulla-Maija: Porvoon piispan Erik Vikströmin kesäkapituli on Kruunupyyssä Keski-Pohjanmaalla. Suomenmaa 2.7.1999.
Erik Vikström tulee perjantaina Kruunupyyhyn suviseurojen avajaisiintuomaan hiippakunnan tervehdyksen. Hän sanoo tekevänsä sen mielellään ja kunnioituksen tuntein. Olin jo opiskellut teologian tohtoriksi ja toiminut monta vuotta pappina, ennen kuin tajusin, miten paljon itsessäni on lestadiolaista vaikutusta. Olin imenyt sen äidinmaidossa. Lestadiolaista on Jumalan pyhyyden aistiminen. Jumala on ja Jumala on Pyhä. Kaiken tulee olla valossa, avoimuus ja anteeksiantamus ihmisten kesken ja aviopuolisoilla ja perheellä avoimet välit ja anteeksiantamus. Turvallinen usko on sieltä peräisin. Erik Vikström kertoo äitinsä olleen lestadiolaisperheen tytär.. Kodin henki oli ruotsalaiskörttisesti painottunut.
Heikkilä, Ulla-Maija: Paavo Marin maalaa näkyviin sisäiset maailmat. Suomenmaa 2.7.1999.
Isänmaa, Raamattu ja kalevala nivoutuvat kokonaisuudeksi Paavo Marinin taidenäyttelyssä Pyhäsalmella?Kalevalaakin keskeisempänä näyttelyssä on Raamattu, josta Paavo Marin aina löytää uutta kuvattavaa?

Heinänen, Hannu: "Jos tikka on kirjava, niin ihmisen elämä on kirjava". Armas Karsikas muistelee 90-vuotissyntymäpäivänsä kynnyksella elämänvaiheitaan. PMS 37/14.9.1994.
-uusherännyt koti Haapavedellä, muutto Kärsämäelle 1933, parannus vanhoillislestadiolaisuuteen 1946, asetettiin saarnaajaksi 1947, ensimmäinen SRK:n lähetysmatka Joensuun seudulle 1953.

Helin, Matti Kristinusko ja kommunismi kohtasivat Pohjois-Pohjanmaalla. Kaleva 1.11.1996.
-SKDL oli alusta alkaen suhtautunut lestadiolaisiin huomattavasti myötämielisemmin, kuin muihin kirkollisiin ryhmiin > vanhoillislestadiolaisuus oli jäänyt kirkollisesta kentästä syrjään > kansandemokraatit olivat kiinnostuneita "syrjään joutuneista
-Herätysliikkeen suhde SKDL:än muodostui arkisessa elämässä hyvin rauhanomaiseksi.
?Vanhoillislestadiolaisten johdolle viestit eräiden liikkeen jäsnten sympatioista SKDL:oa kohtaan eivät olleet myönteisiä >"jumalankieltäjille" ei saanut antaa ääniä
?kaikki liikken jäsenet eivät muuttaneet näkemyksiään
>vanhoillislestadiolainen Martti Linna valittiin 1953 Nivalan kunnanvaltuustoon sitoutumattomana, liittyi pian SKDL:on
?valittiin 1956 presidentin valitsijamiesehdokkaaksi, 1958 kansanedustajaksi ensimmäisellä yrityksellä
? Linna sai huomattavan osan äänistään lestadiolaisilta ja heränneiltä
?>vanhoillislestadiolaiset vaikuttajat eivät katsoneet hyvälläyrittivät taivuttaa Martti Linnan "ruotuun"
?Linna pysyi Nivalan Rauhanyhdistyksen tavallisena rivijäsenenä vuoteen 1960, jolloin irtautui ja liittyi elämänsanalaisuuteen

Herrassa nukkuneita. SLL 1/1928, 12
Viime marraskuun 14. Päivänä kuoli Kemissä pitkällisen sairauden jälkeen faktori Juho Heilala 49 vuoden ikäisenä. Hän oli syntyisin Paavolasta. Oulussa hän kävi aikoinaan kirjaltajanopin muuttaen sitten Kemiin, jossa toimi faktorina sikäläisessä kirjapainossa. Myöhemmin hän perusti sinne oman kirjapainon. Kunnallisiin toimiin faktori Heilala otti osaa kuuluen m.m. köyhäinhoitolautakuntaan parinkymmenen vuoden ajan. Kaupunginvaltuustoon hän myöskin kuului pitkät ajat. Valtion tulo- ja omaisuusverolautakunnan puheenjohtajana hän oli muutaman vuoden ajan. Juho Heilala oli laajalti tunnettu valistuneena kristittynä ja kristillisyyden toimihenkilönä. Niin oli hän mm. Siionin Lähetyslehden toimittajana lehden perustamisesta vuodesta 1911 vuoteen 1919 ja se painettiin mainittuna aikana hänen kirjapainossaan.

Hietalahti Ulla; Mäkelä, Mörö ja Raittila kertovat elämästä Kehä kolmosen ulkopuolella.. Kirjailijoita pääkaupunkiseudun ulkopuolisesta todellisuudesta.
-Hannu Raittila kritisoi haastattelussa lestadiolaisuutta ja selittää kiinnostustaan siihen:
."Minua kiinnosta lestadiolaisuudessa maallinen puoli: kyky rakentaa vuosi vuoden jälkeen yhä suurempi ja suurempi kesätapahtuma, kyky menestyöä liike-elämässä ja politiikassa, vallankahvassa."
-"Suviseuroissa on myös tanssia kultaisen vasikan ympärillä, teknouskoa."
-"Minusta lestadiolaisuudessa näkyy tämä protestanttinen eetos, jolle koko pohjoismainen yhteiskunta on rakentunut".

Eino Hietanen syntyi Jämsässä 20.3.1922? PMS 35/27.8.1997.
?saarnaaja Eino Hietasen elämäkerta:
-toimi kirvesmiehenä paperitehtaalla, parannus 1945 työtoverin välityksellä, sananpalvelijaksi 1956
?laajasti yhteiskunnallisia luottamustehtäviä:
>kaupunginvaltuustossa useita kausia, pitkään sosiaalilautakunnan puheenjohtajana, kirkkovaltuuston ja ?neuvoston jäsen useita vuosikymmeniä. Jämsän Kristillisen Kansanopiston johtokunnan jäsen ja sen työvaliokunnan puheenjohtaja useita vuosia
-k. 15.6.1982

Hintsala, Arvi: Muistoja Ville Pistemaasta. Kesäpääsky 1968, 22 ? 23.

Hintsala, A. ja A.; Erkki Vilho Rantamaulan muistolle. PMS 4.10.1978.

Hirvisuo, Erkki; Penin papan elämänkokemuksia. "Hyvä Paimen kun löysi ja kotihin toi". PMS 9/1982.
Hirvisuo, Erkki; "Kui hyvä miel' miull' on!". Erään evakon 96-vuotispäivillä Tavastilassa. PMS 48/29.11.1989.
-Koiviston kätilön Aino Peltosen elämänvaiheita

Hirvisuo, Viljo Johannes; Muistelmia Hirvisuon sedästä. PMS 5/25.1.1972.

Antti Hirvosen muistokirjoitus. SLL 4/1920
-saarnaaja Liperin Nivalta.

Hoikkala, Gabriel; Vanhurskasten päivät ovat Jumalan kädessä, ja ei kuoleman vaiva lähesty meitä". (muistokirj.). PMS 15/8.4.1998.

Gabriel l. Kaapo Hoikkala 80 vuotta. PMS 24/11.6.1986.

Holma Marja & Toivo; Hyry Maija & Antti: Paavo Rintalan muistolle. PMS 50-51/15.12.1999.
Kirjailija Paavo Rintala nukkui vanhurskasten lepoon 8.8.1999 Kirkkonummella. Hän oli syntynyt Viipurissa 20.9.1930?Hänen vanhempansa olivat maatalousteknikko Otto Adiel Rintala ja sairaanhoitaja Aino Amalia Nikula.
Paavo Rintalan lapsuudenkoti oli Karjalassa Antreassa . Kun talvisota alkoi, hän joutui lähtemään äitinsä kanssa evakkoon. Isä ja eno kaatuivat rintamalla aivan talvisodan viimeisissä taisteluissa. Näistä tapahtumista hän on kirjoittanut teoksessaan Nahkapeitturien linjalla 1976?

Honkala, Raili: Sota toi Martti Kukon perheen Jämijärvelle.PMS 24/12.6.1991.
-sisältää tietoja lestadiolaisuuden tulosta Pyhäjärven Riiskan kylään ja herätysliikkeen vaiheista seudulla talvisotaan asti

Hoppa, Jorma; Elämänkokemusta 90 vuotta (Antti Saukkonen). PMS 24/10.6.1998.

Hortamo, Tuula; Vieremäläissyntyinen Kaarlo Toppinen. Marttisenjärven taloissa saarnasivat naiset syntejä anteeksi. Iisalmen Sanomat 26.6.1992.

Rehtori Annikki Hulkko kuollut. Lapin Kansa 23.2.1997.

Hulkko, Kullervo: Erkki Antti näkyjen miehenä. Kristityn Joulu 1946, 8 ? 9.
Hulkko, Kullervo: Juhani Raattamaa 12.9.1811 ? 7.3.1899. Kointähti 1961, 3 ? 7.
Hulkko, Kullervo: Vilhelm Markkanen 1836 ? 1921. Kointähti 1962, 4 ? 8.
Hulkko, Kullervo: Johan Fredrik Thauvon 1828 ? 1918. Kointähti 1963, 3 ? 8.
Hulkko, Kullervo: Iisakki Huhtasaari 1826 ? 1903. Kointähti 1964, 29 ? 32.

Huovinen, Tarmo: Jumalan valtakunnan rakkautta ja voimaa koettu surun ja murheen keskellä Joensuussa. PMS 46/16.11.1966
Sunnuntaina lokakuun 9. päivänä klo 12 kokoontui Joensuun siunauskappeliin lukuisa joukko saattovieraita, joiden vakavat ja murheelliset katseet kohdistuivat valkoiseen arkkuun. Siinä oli edessämme meille monelle rakkaan uskonveljen Armas Salinin maallinen tomumaja. Jeesuksen sovintoverellä pesty sielu oli saanut kutsun taivaan kotiin?

Rauhan Side 4/2001
Sokea valon näyttäjä. Muistoja saarnaaja Herman Hydenistä
Herman Hyden syntyi 20.6.1869 ja kuoli 21.3. 1944 Jurvassa. Hän oli 1890-luvulla Amerikassa ja oli töissä kivilouhimossa. Hän menetti siellä näkönsä, kun kivipanos räjähti ennen aikojaan. Yhtiöllä ei ollut vakuutusta ja hänet toimitettiin Suomeen. Avioliiton hän solmi 1921

Hyvärinen, Jussi: Jumalan kalamies. Väinö Havas - sananjulistaja ja runoilija. PMS 34/19.8.1998.
Hyvärinen, Jussi; Tärkeintä on pitäytyminen Jumalan sanaan. Erkki Reinikainen 80 vuotta. PMS 7/17.2.1999.
Hyvärinen, Jussi; "Ole vapaa, vapaaksi ostettu lauma". Raattamaan opillisia käsityksiä. PMS 9/3.3.1999.

Hämäläinen, Henrik, "Isää kutsuttiin lentäväksi apostoliksi". Koillissanomat 25.6.1998. Liite Suviseurasanomat.
-Pudasjärven edesmenneen kirkkoherra Timo Hämäläisen muistelua

Hämäläinen, Jukka; Leena Huima jättää kirkolliset luottamustehtävät, mutta tästä naisesta kuulemme vielä. Kirkko ja Kaupunki 21.10.1998.
-kertoo uskonnollisesta kehityksestään:
seurakuntanuori>Kansan Raamattuseura>vanhoillislestadiolaisuus, samanaikaisesti Kristillisen Ylioppilasliiton teinityössä>edistykselliset teologit>karismaattinen liike>hengellinen sekakäyttäjä

Aappo Vihtori Ikonen 28.6.1910 ? 7.1.2000. PMS 4/26.1.2000.
Vanhurskasten lepoon nukkui Pudasjärvellä 7.1. Aappo Ikonen. Hän syntyi Pudasjärvellä, mutta muutti jo nuorena Kemiin, jossa asui neljä vuosikymmentä. Kemissä Aappo Ikonen teki elämäntyönsä kuorma-autoilijana Veitsiluoto Oy:n palveluksessa. Hän avioitui vuonna 1936 Vieno Elisabet Koskelan kanssa?
Parannuksen armon Aappo Ikonen sai Pudasjärvellä yhdessä vaimonsa kanssa. Hänet asetettiin sananpalvelijan tehtävään kotisiionissaan Levo-ojalla vuonna 1978. Jäätyään leskeksi Aappo Ikonen solmi avioliiton Savukoskelta kotoisin olevan Eevi Kuoskun kanssa. Viimeiset vuotensa hän asui puolisonsa kanssa Pudasjärven keskustassa Kurenalla?

Indregard, Geir: "Krig i kvitt" Håkon evjenth". http://www.rana.fylkesbibl.no/fylket/nordbibl/nordbib5.htm 
-Andreas Markussons (1891 ) navn blir oftest forbundet med bökene om Lars Levi Laestadius og laestadianismens utbredelse

Aarne Isopahkala (16.10.1925-25.6.1999). PMS 28-29/21.7.1999.
*Kalajoella, opiskelun päätyttyä Etelä-Suomeen asuen mm. Helsingissä ja Kokemäellä, solmi avioliiton Sinikka Hammarin kanssa 1958, avioliitosta syntyi 8 lasta. 1973 Isopahkalan perhee muutti Nurmoon. Aarne Isopahkala toimi salaojateknikkona Satakunnassa 18 vuotta siirtyen sieltä piiritarkastajaksi Seinäjoelle. Sananpalvelijan tehtävään hänet kutsuttiin Seinäjoella 1974.

Isotalus, Juhani; Anto Naatus 100 vuotta. PMS 45/8.11.1995.

Poisnukkuneita Simon Iversenin muistokirjoitus. Rauhan Side 1/2000, 4.
Aloitti syntymäpaikkansa Kamöyvaerin saarnaajana 1960. Muutettuaan Vesisaaren 1969 hän jatkoi siellä saarnaajana ja josallistui vuodesta 1976 alkaen Finnmarkin alueen lähetystoimeen kahdenkymmenen vuoden ajan?.Hän kuoli 80-vuotiaana 11.11.1999.

Jauhiainen, Ilkka; Jumala lähetti 19 lahjaa Armas Tynille. Lapset tekivät isän kanssa heinää ja halkoja. HS 13.11.1994

Predikant Erik Johnsen, Manndalen I Kåfjord. http://w1.2777.telia.com/~u277700062/mal.htm 

Johnson, Raija: Pohjolan kristillisyys, historiasarjan toinen osa julkistettiin. Oppaaksi ja opinnäytteeksi kirjoitettu. PMS 38/17.9.1997.
?Seppo Lohen väitöskirjan julkistamistilaisuudesta ja kirjan sisällöstä

Johnson, Raija: Satama vai karikko ? kysymys lukijalle. Niilo Keräsen kirjan "Satama vai karikko" (SRK 1997) esittely ja arvostelu. PMS 40/1.10.1997.
Johnson, Raija; Joutsenet ja Pohjolan kristillisyys. Kertoo filosofian lisensiaatti Seppo Lohen väitöskirjasta ja väitöstilaisuudesta. PMS 41/8.10.1997.

"Jumala panee liikkeelle Pietareita". Maitojyvä 1968, 6 ? 13.
Pekka Fredrik Lappalaisen elämänvaiheita. 

J(unttila), I(rja): Adolf Suoraniemi (1874 ? 1946). SLL 7 ? 8/1993, 19.
J(unttila), I(rja): Sihveri Herman Suoraniemi (1845 ? 1923). SLL 9/1993, 9.
J(unttila), I(rja): Oskari Heikki Jussila (1888 ? 1955). SLL 10/1993, 16.
J(unttila), I(rja): Kullervo Hulkko (1914 ? 1965). SLL 1/1994, 16.
J(unttila), I(rja): Kalle Kemppainen (1886 ? 1962). SLL 2/1994, 17.
*25.11.1886 Paltamossa, parannus 1914, sananpalvelijaksi 1918, asui Säräisniemen Jaalangan Leppiahossa, maanviljelijä, k. 24.12.1962.
J(unttila), I(rja):Joonas Timlin (1896 ? 1975). SLL 3/1994, 16.
*1.8.1896 Alavieskassa > Kannus > Ylivieska > Sievi > Oulu, k. 21.10.1975
?uskovainen äiti, parannus Ylivieskan suviseuroissa 1921, muutama vuosi myöhemmin sanpalvelijan tehtävään, liikkui SRK:n lähetysmatkoilla ympäri Suomen, SRK:n vankilasaarnaajana 1962-1966.
J(unttila), I(rja) Kustavi Lounasheimo (1882 ? 1948). SLL 4/1994, 18.
*2.9.1882 Viipurissa, valmistui papiksi 1915 > muutamia vuosia Pieksämäen yhteiskoulun opettajana > Viipurin esikaupunkipapiksi > 1932 viralliseksi apulaiseksi Viipurin tuomiokirkkoseurakuntaan < sodan jälkeen Helsinkiin, k. 5.1.1948.
J(unttila), I(rja): Juho Näppä (1892 ? 1968). SLL 6/1994, 14.
*18.2.1892 Kiiminki, Alakylä >huutolaispoikana > rengiksi uskovaiseen Iso-Kanniaisen taloon, parannus 18-vuotiaana, sananpalvelijaksi 1918, avioitui 1918 Nanni Spetsin kanssa, viisi lasta, 1939 Muhoksen Kylmälänkylälle, jossa hoiti maatilaansa, kiersi paljon SRK:n lähetysmatkoilla, k. 3.5.1968.
J(unttila), I(rja); Veikko Pentikäinen (1909 ? 1992). SLL 7-8/1994, 11.
*12.6.1909 Helsinki, teologian opintojen alkuvaiheessa parannus syksyllä 1931, saman vuoden lopulla asetettiin sananpalvelijaksi, vihittiin papiksi Turussa 1934, pappina Alavudella > Velkua > Rantsila > Haapajärvi > Lappeenranta > Rovaniemi > Pukkila, solmi avioliiton Kaino Liakan kanssa, seitsemän lasta, k. 14.2.1992 Järvenpäässä.
J(unttila), I(rja); Jaakko Lepsu (1908 ? 1974). SLL 9/1994, 14.
*17.8.1908 Oulainen, avioliitto Maria Kamsulan kanssa 1929, lapsia syntyi kymmenen, sananpalvelijaksi 1948, kiersi lähetysmatkoilla myös Ruotsissa, kuoli 2.1.1974 Oulaisissa.
J(unttila), I(rja): Eino Vaherjoki (1908 ? 1978). SLL 11/1994, 12.
*16.5.1908 Jämsässä, kävi Jämsän kristillisen kansanopiston > Oulun teknilliseen kouluun >valmistui rakennusmestariksi 1934 >Joensuu > Helsinki > Suojärvi > Sortavala > Oulun kaupungin rakennusmestariksi 1945, parannus 1930-luvun puolivälissä Joensuussa, avioliitto kuivaniemeläissyntyisen Irja Paason kanssa 1938, perheeseen syntyi seitsemän lasta, puhujaksi 1936 Joensuussa, valittiin SRK:n johtokuntaan 1951, puheenjohtajaksi 1960, kuoli 22.5.1978.
J(unttila), I(rja): Arne Vasunta (1891 ? 1943). SLL 1/1995, 18.
J(unttila), I(rja); Väinö Havas (1898 ? 1941). SLL 2/1995, 16.
J(unttila), I(rja); Eino Rimpiläinen (1894 ? 1980). SLL 3/1995, 16.
J(unttila), I(rja); Lauri Koukkari (1903 ? 1938). SLL 4/1995, 22.
J(unttila), I(rja); Kalle Honkala (1878 ? 1952). SLL 5/1995, 16.
J(unttila), I(rja): Juho Leskinen (1872 ? 1953). SLL 6/1995, 18.
J(unttila), I(rja): Frans Leppänen (1917 ? 1976). SLL 9/1995, 18.
J(unttila), I(rja): Kalle Malmberg (1898 ? 1983). SLL 3/1996, 16:
*13.2.1898 Mikkelissä > 1902 Juvan Kuosmalan kylään, seudulla voimakkaat herätyksen ajat, vanhemmat saivat parannuksen armon, solmi avioliiton 1921 Olga Maria Purasen kanssa, perhe muutti Juvan Nääringille, perheeseen syntyi kuusi lasta. Kahden lapsen poismeno puhutteli ja Malmbergit saivat parannuksen armon 1930-luvulla. Kalle Malmberg toimi kotikylällään pyhäkoulunopettajana ja puhujaksi hänet siunattiin 1937. Saarnamatkoja hän teki lähinnä Etelä-Savossa. Kalle Malmberg oli 1960 perustetun Juvan Rauhanyhdistyksen perustajajäsen ja kuului monet vuodet sen johtokuntaan. Kalle Malmberg kuoli 12.7.1983.
J(unttila), I(rja): Pekka Laatikainen (1888 ? 1955). SLL 10/1996, 16.
J(unttila), I(rja); Paul Honkasalo (1904 ? 1954). SLL 11/1996, 18.
J(unttila), I(rja); Iisakki Huhtasaari (1826 ? 1903). SLL 12/1996, 16.
J(unttila), I(rja): Heikki Vasarainen (1873-1948). SLL 11/1997, s. 16.
-Heikki Vasarainen oli Värtsilän saarnaajia. Värtsilänkylän Rauhanyhdistyksen perustajajäsen ja johtokunnan jäsen, kuoli evakossa Jyväskylässä, jossa toimi myös sananjulistajana
J(unttila), I(rja): Matti Kivinen (1923 ? 1997). SLL 6/1999, 16 ? 17.
*9.10.1923 Vimpelissä maanviljelijäperheeseen, haavoittui sodassa miinaräjähdyksessä ja menetti näkönsä >herätti omantunnon >Vimpelin Sääksjärvellä 1949 pidetyissä seuroissa parannus, oli perustamassa Vimpelin Rauhanyhdistystä 1950 ja oli johtokunnan jäsenenä kuolemaansa saakka. Toimi kotipaikkakunnallaan pyhäkoulunopettajana, asetettiin puhujaksi 1952, solmi avioliiton 1943 lappajärvisen Taimi Vanhatuvan 
kanssa. Perheeseen syntyi 11 lasta. Matti Kivinen kuoli 22.5.1997.
J(unttila), I(rja); Arvo Niemikorpi (1916 ? 1983), SLL 7-8/1999, 16 ? 17.
*11.2.1916 Kannuksessa saarnaaja Tuomas Emil Niemikorven ja hänen puolisonsa Anna Gretan yhdeksänlapsiseen perheeseen, kävi mieskäsityökoulun ja maamieskoulun, toimi muutamia vuosia Kotiniemen koulukodin katsastajana, siirtyi 1951 Koillis-Pohjanmaan maamieskoulun käsityönopettajaksi Pudasjärvelle, solmi avioliiton 1940 sieviläissyntyisen Lilja Huhtalan kanssa. Perheeseen syntyi yksi tytär ja neljä poikaa. Asetettiin sananpalvelijaksi Pudasjärven Aittojärvellä 1956. Vaellus päättyi 22.1.1983 Pudasjärvellä seuroissa.
J(unttila), I(rja): Kalle Kaarivaara (1921-1990). SLL 9/1999, 16-17.
Opettaja Kalle Kaarivaara syntyi Iin Ylirannalla 5.1.1921. Haukiputaalle hän muutti vuonna 1930. Kajaanin seminaarista hän valmistui opettajaksi vuonna 1949. Kaarivaara toimi opettajana aluksi Temmeksellä ja vuodesta 1950 Haukiputaan Kiviniemestä. Avioliiton Kalle Kaarivaara solmi kiviniemeläisen Helli Vehkaperän kanssa vuonna 1952. Perheeseen syntyi kolme lasta. Kalle Kaarivaaralle uskottiin monia luottamustehtäviä ja hän kuului vuosikausia Haukiputaan seurakunnan kirkkoneuvostoon. Sananpalvelijaksi Kaarivaara asetettiin vuonna 1956. Lähetysmatkoilla hän kiersi kotimaassa ja Ruotsissa. Hänen kilvoituksensa päättyi seurapuhetta pitäessä Karungin vanhainkodilla 18.11.1990.
Junttila, Irja; Juuso Markkanen (1878 ? 1967). SLL 2/1993, 16.
Junttila, Irja; Matti Suo (1861 ? 1927). SLL 3/1993, 16.
Junttila, Irja; Heikki Jussila (1863 ? 1955). SLL 4/1993, 12.
Junttila, Irja: Jaakko Jussila (1870 ? 1960). SLL 5/1993, 18.
Junttila, Irja; Juhani Rautio (1849 ? 1931). SLL 6/1993, 19.
Junttila, Irja; Evankeliumin työmies Paavo Yli-Sirniö (1891-1956). PMS 8/18.2.1998.
Junttila, Irja: Eino Rouvinen (1901-1993). SLL 1/2000, 14-15.
Kuopiolainen saarnaaja Eino Rouvinen muitetann pitkän päivätyön tehneenä sananpalvelijana. Hän ehti palvella puhujana 65 vuotta?.syntyi 19.12.1901 Laatokan Karjalassa Harlun pitäjässä, koti pieni maanviljelystila?jo nuorena töissä Harlun tehtailla verstaassa kymmenisen vuotta, sen jälkeen valtion palveluksessa eri työmailla, avioitui vuonna 1924 harlulaisen Iida Sahlmanin kanssa. Pariskunta osti pienen maatilan Harlusta, Eino teki ohessa suutarin töitä. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta?
Harlussa koettiin voimakkaat herätyksen ajat vuonna 1926. Tuolloin myös Eino Rouvinen sai parannuksen armon. Eino Rouvista pyydettiin sananpalvelijan tehtävään Harlussa vuonna 1927?.Sodan jälkeen Iida-puoliso kutsuttiin pois vuonna 1945?Uuden avioliiton Eino Rouvinen solmi Saimi Pesosen kanssa vuonna 1946 ja perheeseen syntyi vielä kolme lasta?Rouviset asuivat sodan jälkeen Pieksämäellä ja vuodesta 1961 Kuopiossa. Eino Rouvinen kuului Kuopion ja sen ympäristön rauhanyhdistyksen johtokuntaan vuosina 1962-76 ja toimi samaan aikaan myös SRK:n johtokunnassa. Hänellä oli myös runoilijan lahjaa, mm. Siionin laulu 235 "Rakas isä, taivahassa" on hänen runoilemansa. Eino Rouvinen kutsuttiin lyhyen sairauden jälkeen vanhurskasten lepoon 18.1.1993 Kuopiossa.

Junttila, Irja: Pauli Niskakangas (1913-1983). SLL 3/2000, 14-15.
* Rautiossa 20.1.1913 Anni ja Matti Niskakankaan perheeseen. Lähti 18-vuotiaana Ouluun veturimieskouluun, josta valmistui veturinkuljettajaksi. Niskakangas toimi Valtion Rautateiden palveluksessa ja asui Oulussa. Hän avioititui oululaisen Aino Matilda Anttilan kanssa 1932. Aino Niskakangas sai "parannuksen armon" Oulun syysseuroissa 1943, Pauli Niskakangas 1947. Sananpalvelijaksi hänet asetettiin 1952, Oulun Ry:n johtokuntaan hän kuului 1953-1978, SRK:n johtokuntaan vuodesta 1967 aina kuolemaansa (31.8.1983) asti. Aino Niskakankaan kuoleman jälkeen (talvella 1976), Pauli Niskakangas solmi toisen avioliiton Kerttu Karvosen kanssa.

Junttila, Irja: Niilo Mäki (1917-1992). SLL 2/2000, 14-15.
*Kauhajoella 6.12.1917 kolmetoistalapsiseen kauppiasperheeseen. Jäi orvoksi isästään 9-vuotiaana ja 12-vuotiaana äidistään. Varttui vanhempien sisarustensa perheissä, kirjoitettuaan ylioppilaaksi suoritti asevelvollisuuden ja sen jälkeen osallistui talvisotaan. Kävi kadettikoulun, jonka jälkeen osallistui jatkosotaan. Sieltä palattuaan palveli puolustusvoimissa Turussa ja pääesikunnassa Helsingissä. Suoritti työn ohessa oikeustieteen kandidaatin tutkinnon saaden varatuomarin arvon. Palveli vuosina 1960-81 lakimiestehtävissä kansaeläkelaitoksessa Helsingissä.
Niilo Mäen elämässä tapahtui merkittävä käänne vuonna 1954, jolloin hän sai parannuksen armon?Hän kuului Helsingin Rauhanyhdistyksen johtokuntaan vuosina 1958-1985. SRK:n johtokunnan jäsen hän oli vuosina 1961-1975. Sananpalvelijan tehtävään hänet asetettiin vuonna 1962?Amerikkaan hän teki saarnamatkan 1970?.Niilo Mäki avioitui vuonna 1942 mouhijärvisen Lea Ollilan kanssa. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä ja yksi poika?.Toivomaansa vanhurskasten lepoon Niilo Mäki nukkui Helsingissä 4.8.1992?

Junttila, Irja: Pentti Koskelo (1917 ? 1995). SLL 5/2000, 14-15.
Kajaanilainen saarnaaja ja runoilija Pentti Koskelo syntyi Iisalmen maalaiskunnassa 18.12.1917 uskovaiseen kotiin. Pentti lähti 15-vuotiaana suutarin töihin Kajaaniin, jonne koko perhe muutti asumaan vuonna 1933. Avioliiton hän solmi pyhäntäläisen Mirjam Ahonpään kanssa vuonna 1937. Lapsia heille syntyi kymmenen. Elämäntyönsä Pentti teki aluksi suutarina. Sota-aikana hän toimi Puolustusvoimien autokorjaamoissa. Sen jälkeen hän oli autoilijana, työnjohtajana rakennustyömailla ja viimeksi varastonhoitajan rengasliikkeessä. Sananpalvelijan tehtävään Pentti Koskelo asetettiin vuonna 1949?Kajaanin Rauhanyhdistyksen johtokunnassa hän oli neljän vuosikymmenen ajan. SRK:n julkaisujen toimitusneuvostoon hän kuului vuosina 1970-1990. Hänen runojaan on julkaistu kahdessa SRK:n kustantamassa runokirjassa "Verraton rikkaus" (1969) ja "Koti-ikävä" (1986). Siionin lauluissa on viisi hänen sanoittamaansa ja viisi hänen uudistamaansa laulua. Pentti Koskelo nukkui vanhurskasten lepoon Kajaanissa 22.10.1995.

Junttila, Irja: Otto Ojala (1909 ? 1989). SLL 6/2000, 14 ? 15.
*Pudasjärven Sotkajärvellä 14.6.1909. Vanhemmat lestadiolaisia, sisaruksia perheessä kuusi. Otto Ojala teki elämäntyönsä Pudasjärven valkeisjärvellä harjoittaen maanviljelystä ja metsätöitä. Avioitui vuonna 1932 pudasjärvisen Aune Pitkäahon kanssa. Pariskunnalle syntyi kymmenen lasta?Otto Ojala kadotti lapsuuden uskonsa nuoruusvuosinaan, mutta sai parannuksen armon vuonna 1935?.Hänet asetettiin puhujan tehtävään vuonna 1938. Otto Ojala palveli lähinnä Koillismaalla?. Eläkepäivinään Otto Ojala asui puolisonsa kanssa Pudasjärven Kurenalla?Kutsun Jumalan lasten lepoon Otto Ojala sai kalareissulla 7.7.1989. 

Junttila, Irja: Onni Heimonen (1920-1997). SLL 9/2000, 18-19.
Onni Armas Heimonen syntyi Karttulan Syväniemessä 21.6.1920. vanhemmat kävivät työssä Saastamoisen lankarullatehtaalla....Kaksitoistavuotiaana Onni heimonen muutti perheensä mukana Kuopioon, jossa hän sitten asuikuin koko elämänsä ajan. Nuorena Onni Heimonen kävi ammattikoulun Kuopiossa ja toimi huonekaluverhoilijana....Hän avioitui pielavetisen Jenny Tikkasen kanssa vuonna 1946....Elämäntehtävänsä Onni Heimonen teki puutarhurina ja kukkakauppiaana. Onni Heimonen etsi kauan rauhaa tunnolleen. Hän halusi keskustella uskonasioista. Parannuksen armon hän sai seuroissa Kuopiossa vuonna 1955. Hänet valittiin Kuopion ja sen ympäristön rauhanyhdistyksen johtokuntaan vuonna 1958 ja kaksi vuotta myöhemmin sen puheenjohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti vuoteen 1984 saakka. Puhujaksi hänet asetettiin vuonna 1967....Pitkäaikaisen sairauden murtamana Onni heimonen nukkui vanhurskasten lepoon Kuopiossa elokuun 20. päivänä 1997.

Junttila, Irja: Vihtori Storck (1911-1993). SLL 10/2000.
Kinnulalainen Vihtori Storck muistetaan maanviljelijänä, sananpalvelijana ja taiteilijana. Hän syntyi Kinnulassa 22.6.1911 Helmi ja Elias Storckin seitsenlapsiseen perheeseen....Kinnulassa oli voimakasta herätyksen aikaa 1930-luvun alussa. Kymmenet nuoret saivat tuolloin parannuksen armon. Heidän joukossaan oli myös Vihtori, joka otti vastaan evankeliumin marraskuussa 1932....Puhujan tehtävään hänet asetettiin vuonna 1933....Vihtori Storckille uskottiin luottamustehtäviä myös kirkollisten ja yhteiskunnallisten asioiden hoidossa. SRK:n johtokuntaa hän kuului vuosina 1962-1981. Avioliiton Vihtori Storck solmi kinnulalaisen Hilda Hännisen kanssa vuonna 1929. Heille syntyi yksi tytär.....Hilda-puoliso kutsuttiin vanhurskasten lepoon vuonna 1976. Uuden avioliiton Vihtori Storck solmi Aune Tornbergin kanssa.....Vihtori Storckin matka päättyi 18.8.1993....

Junttila, Irja: Vilho Karanta (1909 - 1987). SLL 12/2000, 16 - 17.
Kunnallisneuvos Vilho Karanta syntyi Kemijärvellä 21.12.1909. Hänen lapsuuskotinsa oli kristillisisänmaallinen. Toimeentulo saatiin maanviljelyksestä ja poronhoidosta. Suoritettuaan asevelvollisuutensa Vilho Karanta viljeli maata kotitilallaan...Vilho Karanta etsi rauhaa tunnolleen ja kaipasi Raamatun mukaista opetusta. Ensi kerran hän kuuli elävää evankeliumia sotien jälkeen. Adventin aattona 1958 hän sai parannuksen armon. Parin vuoden kuluttua hänelle uskottiin sananpalvelijan tehtävä...Kun Kemijärven kauppalan ja sen ympäristön Rauhanyhdistys (Nyk. Kemijärven Kuumaniemen Rauhanyhdistys) perustettiin vuonna 1961, Vilho Karanta kuului sen perustajiin. Hän oli yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja ja oli sen johtokunnassa aina kuolemaansa asti. Avioliiton Vilho Karanta solmi raahelaissyntyisen Elvi Hassin kanssa vuonna 1934. Pariskunnalle syntyi kaksi tyttöä ja yksi poika. Elämäntehtävänsä Vilho Karanta suoritti maanviljelijänä, mutt toimi sen ohella myös kiinteistönostajana Kemijoki OY:n palveluksessa. Karnalla oli kotipitäjässään useita kunnallisia luottamustehtäviä. Vilho Karanta kutsuttiin vanhurskasten lepoon lähetysmatkalla Kuopion lähetysalueella 16.2.1987.

Junttila, Irja: Väinö Lohi (1909 ? 1997). SLL 11/2000, 16 ? 17
Ranualainen maanviljelijä, kunnallisneuvos Väinö Lohi vaikutti monissa tehtävissä niin kotiseudullaan kuin laajemminkin?.Väinö Lohi syntyi kristittyyn kotiin Ranuan Kuukasjärvellä 27.11.1909. Hänen isänsä oli valtiopäivämies ja ministeri Kalle Aukusti Lohi ja äitinsä Kaisa Reeta, os. Sääskilahti  perheessä

Irja Junttila (SLL 4/2001)
Matti Pylkäs (1885-1962) 
Paavolalainen maanviljelijä Matti Alarik Pylkäs toimi puhujana yli neljäkymmentä vuotta. Kiertäessään lukuisilla seuramatkoilla eri puolilla Suomea hän tuli tutuksi monille. Hän syntyi pienviljelijän poikana Utajärvellä 22. tammikuuta 1885. Sieltä hänen tiensä kulki Oulujoelle, Ouluun, Liminkaan, Vihantiin ja Paavolan Hartaanselälle, jossa hän viljeli omistamaansa Puutteen tilaa.  Matti Pylkäs koki suuren elämänmuutoksen Utajärven Juorkunassa vuonna 1916. Tuolloin pudasjärviset saarnaajat Juho Hemmilä ja Aukusti Jurvanen pitivät paikkakunnalla seuroja, ja Matti uskoi armoevankeliumin. Hän sai rauhan ja vapauden tunnolleen. Tästä suuresta lahjasta hän kertoi myös muille ihmisille? 

Jussila, Heikki: Saarnaaja Juuso Kettusen muistokirjoitus. SLL 2/1942, 27.
*22.12.1884 Kiuruvedellä, toimi sananpalvelijana Vihannin Alpualla, k. elokuun alussa.

Jussila, O.H.: Eino Immanuel Paason muistokirjoitus. SLL 3/1942, 60-61.
*5.3.1887 Iissä kristityn kodin lapsena, asui elämänsä miehuusvuodet Kuivaniemen Jokikylässä, jossa hän viljeli omistamaansa kruununtorpasta itsenäistynyttä Meskan tilaa. Eino Paaso itse ei pysynyt lapsuuden uskossa vaan oli eksynyt tuhlaajan retkille. Hän sai parannuksen armon uudenvuodenpäivänä 1922. Jo silloin hän oli kutsunut evankeliumin saarnaajia ja oman kylän kristityitä kotiinsa. Meskan koti onkin ollut kristittyjen rakas kokoontumispaikka.. Seurakunnan siunaamana hän alkoi ensin kotikylän seuroissa, sitten akauempana julistaa parannuksen ja syntien anteeksiantamuksen sanaa?.Kristityt valitsivat hänet jäseneksi laulukirjamme tarkastustoimikuntaan?.Päivätyö päättyi 28.12.1941 seuramatkalla Skaftungissa ollessaan?

J(ussila), O(skari) H(eikki): Pastori Arne Eliel Vasunnan muistokirjoitus. SLL 5/1943, 102-103.
*15.7.1891 Suodenniemellä, vihittiin papiksi 1913, toimi vuosina 1917-1922 siirtolaispappina Yhdysvalloissa. Amerikasta palattuaan uskonnonopettajana Hyvinkään keskikoulussa ja sotilaspastorina, kunnes siirtyi 1927 Kajaanin kappalaisenvirkaan hoitaen samalla Sukevan ja Kajaanin varavankiloiden sekä Kajaanin yleisen sairaalan saarnaajan toimia. Arne Vasunta oli innokas isänmaan ystävä ja toimi useat vuodet Kajaanin suojeluskunnan kenttäpappina. Tutustui Kajaanissa asuessaan vanhoillislestadiolaisuuteen ja liittyi sydämen rakkauden siteillä heihin. Tämän jälkeen hän teki laajoja saarnamatkoja kotimaassa, Pohjois-Ruotsissa sekä yhden saarnamatkan Yhdysvaltoihin. Matkakumppaninan oli usein kajaanilainen Robert Vepsäläinen. Arne Vasunta sai siirtyä Jumalan lapsille luvattuun lepoon Kajaanissa 13.4.1943.

 O.H.Jussilan muistokirjoitus. PMS 17/28.4.1955.

Oskari Heikki Jussila (1888 - 1955). PMS 6/10.2.1999.

Juutinen, Olavi: Kalle Juutinen ? saarnaaja, sielunhoitaja ja perheenisä. Siionin Joulu 1972, 34 ? 35. 
*11.8.1893 Pudasjärvellä, k. 4.3.1969 Pudasjärvellä, puhujaksi jo nuorena

Jönsson, Gunnar, Eriksson William, Larsson Evald, Björk, David; Kirje saarnaaja Joonas Rustholkarhun muistolle. Rauhan Side 2/1979, 8.

Jönsson, Karin: Laestadianismen. http://www.hig.se/u-inst/rligion/AB/1998/redovismom2/karinjonsson/ 
Introduktion
Lars Levi Laestadius ? Vem var han ?
Vad hände efter Laestadius död ?
Korpelarörelsen
Mystik inom laestadianismen 
Laestadius? filosofi
Stormöten
Förhållandet mellan Svenska kyrkan och laestadianismen
Förhållandet mellan världen och laestadianismen
Avslutande diskussion

K(oukkari),H(eikki),J.: Räätälimestari Robert Vepsäläinen Jumalan valtakunnan sananjulistajana. PMS 2/1959.
K(oukkari), H(eikki), J.: Maanviljelijä Adolf Suoraniemi Jumalan valtakunnan sananjulistajana. PMS 13/25.3.1959
Kaasinen, Aune; Vaivaa ja menestystä sopivasti. Liha-alalla 15-vuotiaasta asti (joensuulaisen Erkki Kaasisen elämänvaiheita). PMS 32/10.8.1994.

Kaasinen Y(rjö): Saarnaajaveljemme Armas Salinin muistolle. PMS 44/2.11.1966

Kaila, Meri: Kanttori Yrjö Koskimäki arkkiveisujen jäljillä. Kaltio 2/1997, 62 ? 63.
?Koskimäeltä valmistumassa neljästä lestadiolaiseen herätysliikkeeseen kuuluneesta arkkivirsirunoilijasta (Paavali Ervasti, Salomon Kantonen, Juho Ranginen ja Gustaf Skinnari) tutkimus. Käynyt jäljittämässä arkkiveisuja Venäjällä saakka.

K(aisto), P(ertti); Muistikuvia Karjalasta Kuopioon. Eino Rouvinen 85 v. "Aina on Jumalan valtakunnan työssä omakohtainen usko kallein". PMS 49/3.12.1986.

Kaisto, Pertti: Onni Heimonen siunattiin haudan lepoon Kuopiossa. PMS 37/10.9.1997.
Kaisto, Pertti: Onni Heimonen 21.6.1920 ? 20.8.1997. PMS 37/10.9.1997.
*Karttulan Syväniemessä > Kuopioon poikasena, avioliitto pielavetisen Jenny Tikkasen kanssa 1946, elämäntyö kukkakauppiaana ja puutarhurina, parannus 1955, sananpalvelijaksi 1967, vuodesta 1967 Kuopion ja sen ympäristön Rauhanyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja.

Kallunki, U(uno): Maallikkosaarnaaja Hans Erik Kela. S. 25.6.1878, k. 20.11.1956. Siionin Joulu 1964, 30 ? 31, 33 ? 34, 47.
Kallunki, Uuno: Muutamia ajatuksia Juhani Rautiosta (s. 20.4.1849 ? k. 20.11.1931). Siionin Joulu 1965, 30 ? 33, 43. 
Kallunki, Uuno: Joulunvietto rovasti L.L.Laestadiuksen Pappilassa. Siionin Joulu 1965, 7 ? 9, 44.

Kallunki, Uuno: Vanhaa saarnaajaa muistellessa. Gabriel Halonen eli Lotvonen (Halo-Kaaperi). PMS 49/8.12.1966.

Siionissa tunnettu ja kauan Herran elopellolla työssä ollut Gabriel Halonen kuoli Kestilässä 21.10.1936 lähes 85 vuoden iässä. Hän oli syntynyt Utajärvellä 24.11.1851 Kustaa Lotvosen ja hänen vaimonsa Anna Leenan poikana, jolle tämä raamatullinen nimi kasteessa annettiin. Halolan isännäksi tultua ja Kaisan kanssa avioiduttua?.

Kallunki, Uuno; Juuso Runtti, Jumalan valtakunnan ja yhteiskunnan palvelija. Siionin Joulu 1968, 22 ? 23, 39.
*2.3.1854 Kiimingissä, k. 16.4.1927
?maanviljelijä, saarnaaja, valtiopäivämies (1907, 1908, 1917, 1918), kirkolliskokouksen maallikkoedustaja (1913 ja 1923), Kiimingin kirkkoneuvoston jäsen ( vuodesta 1892 ? kuolemaansa asti). Presidentin valitsijamies kaksi kertaa.
Kallunki, Uuno: Arthur Leopolt Heidemannin pitkä elämäntyö liittyi läheisesti Amerikan kristillisyyden historiaan. Siionin Joulu 1971, 34 ? 39.
?Amerikan lestadiolaisuuden historiaa ja Heidemanin roolia siinä

Kantola, Eeva-Liisa; "Separoin maitoa sanakirja toisessa kädessä". Henrika Tiainen 90 vuotta. PMS 15/10.4.1991.
-joensuulaisen Henrika Tiaisen elämänvaiheita:
-syntynyt Nurmeksessa, josta perhe muutti Kirvun Ojajärvelle. Kirvussa hän sai parannuksen armon, kun vanhin sisar tuli Amerikasta käymään. Muutti Yhdysvaltoihin, jossa asui vuodet 1922-1929. Kertoo seuratoiminnasta Brooklynissä, Suomeen paluun jälkeen avioitui Taneli Tiaisen kanssa. Asunut Joensuun Kettuvaaralla vuodesta 1931 samassa pihapiirissä.

Kantola, Eeva-Liisa; "Mieluiten ompelin lapsiperheissä". PMS 24/16.6.1995
-joensuulaisen 80 vuotta täyttävän Vieno Kähkösen elämänvaiheita

Kantola, Hanna: Tiessä on monenvärisiä kiviä. Eeva-Liisa Kantolan runokirja julkistettiin. PMS 12/22.3.2000.
"Kyseessä on eräänlainen matkakertomus, mihin kirjan nimikin viittaa. Sen kaukaisimmat lähtökohdat ovat Pohjois-Karjalassa, Kolin maisemissa, jossa vietin lapsuuteni", Eeva-Liisa Kantola luonnehti runokirjaansa "Tiessä on monenvärisiä kiviä". Kirjan julkistamistilaisuus oli 13.3.
Kantola, Hanna: Väitöskirjan tekeminen on monivaiheinen. PMS 15/12.4.2000.
Oululaisen Helena Purolan väitöskirjatyöstä: " Kotona asuvan aivoverenkiertohäiriöpotilaan ja hänen omaisensa kokemuksia selviytymisestä. Väittelijä työskentelee Diakoniaopistolla opettajana?

Kantonen, Marja; Pentti Pelkonen 70 vuotta. PMS 38/22.9.1993.

Mauno Karhumaan (5.2.1924 ? 9.9.1999) muistokirjoitus. PMS 37/15.9.1999
* Paavolan Luohualla Aino ja Matti Karhumaan kristittyyn kotiin > tilanhoitajana Reisjärven lastenkodilla > työnjohtotehtävissä Ruukin maamieskoululla > maanviljelijänä Paavolassa Kotikankaan tilalla. Palveli puhujana vuodesta 1969, kuului Paavolan Rauhanyhdistyksen johtokuntaan vuosina 1958-1994. Solmi avioliiton Aili Turusenahon kanssa vuonna 1947. Avioliitosta syntyi kuusi tyätärtä ja kuusi poikaa. Aili Karhumaa kuoli 1988 ja uuden avioliiton Mauno Karhumaa solmi Kerttu Niskakankaan kanssa.

Karjula pysyi hyvillä teillä. (HS 28.3.1999).
-keskustan vanhoillislestadiolainen kansanedustaja Kyösti Karjula kertoo maailmankuvastaan ja elämästään.

Karttunen, Päiviö: Rukous on tärkeä osa saarnaa. Väinö Lohen pitkä päivätyö sananpalvelijana. SLL 3/1994, 18 ? 20.
*27.3.1909 Ranualla, sananpalvelijaksi 1930

Kauppinen, Tauno: Minunkin kanteleeni soi? Oskari Jussilan rippivirren synnystä. Maitojyvä 1956, 19 ? 20.

Päätalo-instituutti esittelee Koillismaan kirjailijoita: Niilo Keränen. http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instit?/koillism.ht 

Eino Kimpimäki (6.10.1913 - 1.4.1998). PMS 15/8.4.1998.

(Kinnunen), Erkki; Aino Piiroinen 80 vuotta. PMS 48/28.11.1990.

Kinnunen, Mauri; Kauhas-Heikki - Kaakon kylvömies. PMS 40/5.10.1994.
-leppävirtalaisen, paljon Kannaksella ja Etelä-Karjalassa kierrelleen Heikki Kauhasen 
elämänvaiheita haastattelujen valossa

Kinnunen, Pekka; Elämänpolku johti Koivistolta Temmekseen. PMS 18/2.5.1991.
-saarnaaja Gabriel Hoikkalan elämänvaiheita
Kinnunen, Pekka; Te ette turhaan taistelleet. Väinö Rafael Havas 1898 - 1941. PMS
20/13.5.1992.
Kinnunen, Pekka; Te ette turhaan taistelleet. Matti Iivari Äijälä. 1917 - 1944. PMS 20/13.5.1992.
Kinnunen, Pekka; Te ette turhaan kaatuneet. Eino Ilmari Kuusela 1910-1943. PMS 20/13.5.1992.
Kinnunen, Pekka; Te ette turhaan kaatuneet. Veli Eenokki Vuoristo 1912-1940. PMS 20/13.5.1992.
-artikkelisarja sisältää jatko-ja talvidassa kuolleiden lestadiolaispappien elämäkertoja ja haastattelutietoja heidän toiminnastaan/käynneistään Merijärvellä, rintamaolosuhteissa ja sotavankeudessa (Kuusela).
Kinnunen, Pekka; Jaakko Linjama - sanoittaja ja säveltäjä. PMS 49/2.12.1992.

Kivinen, Liisa; August Suomalainen 102 vuotta. PMS 6/5.2.1992.

Kivinen, Liisa; August Suomalaisen muistolle. PMS 13/29.3.1995.

Kivioja, Timo; Ahti Pöyhtäri elää anteeksiantamuksesta. Kotimaa 30.6.1992.

Kivirinta, Marja-Terttu: Helsingin kaupungin taidemuseo avasi kesän Tyko Sallisen takautuvalla näyttelyllä. Karkeita vai aistillisia ihmisiä? HS 12.5.1999.
-Tyko Sallisen lestadiolaisesta taustasta, sen vaikutuksesta hänen elämäänsä ja taiteeseen.
-Herätysliikkeestä ankara, kielteinen kuva artikkelissa

Helmi Esther Kivisto In Memoriam. Christian Monthly 4/2000. 
For we know that if our earthly house of this tabernacle were dissolved, we have a building of God, an house not made with hands, eternal in the heavens. (II Corinthians 5:1) Our beloved sister in faith, Helmi Esther Kivisto, was called home to be with her Lord on January 26, 2000 after a long illness. She was born May 22, 1924 in Carlton County, Minnesota, and was a life-long member of the Esko Apostolic Lutheran Church. All who knew Helmi were blessed by her loving, gentle, and gracious nature. She is greatly missed by her brothers and sisters in faith, as well as nieces, nephews, and friends. Helmi served as Editor of this dear paper, the Christian Monthly, from August 1962 until April 1975, having accepted this assignment after serving as a faithful and able assistant to Helmar Peterson.

Koistinen, Paavo Maanviljelijä Antti J. Silkelän muistolle. PMS 5/1959
Joensuun Rauhanyhdistyksen puheenjohtajana kauan ja Liperin Rauhanyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana perustamisesta kuolemaansa saakka. Vanhoillislestadiolaisuuden puuhamies seudulla

Koivistoinen, Olga(tytär); Erkki Sorri + (muistokirj.). SLL 6/1957, s. 136.
-laukaalainen maallikkosaarnaaja

Kokkonen, Anne; Neljännen kirjan aiheet kumpusivat kummin lelulaatikosta. Tyyne Nirkko-Leskelä yhdisti nettisurffailun satuperinteeseen. Etelä-Saimaa 6.12.1998

"Hän oli voimakas suuressa rauhassaan". Kotimaan Joulu 1951.
- Aku Korhonen (Lapatossu) muistelee isäänsä, lestadiolaissaarnaaja Kalle Korhosta.

Martti Korkala 10.8.1926-13.4.2001. PMS 17/25.4.2001.

Martti Korkala syntyi Paavolassa 10. elokuuta 1926. Hän avioitui vuonna 1951 Anni Pinolan kanssa. Perheeseen syntyi 15 lasta, joista yksi pääsi jo pienenä taivaan kotiin. Martti Korkala teki elämäntyönsä myyntimiehenä ia suuren perheen isänä. Hän kiersi pitkään myös SRK:n kirja-asiamiehenä eri puolilla Suomea. Perheen koti sijaitsi Oulussa. 

Matti Korkala siunattiin puhujaksi vuonna 1964. Sen jälkeen hän on ollut myös lähetyspuhujana sekä Suomessa että Ruotsissa. Martti Korkala oli monelle tärkeä ihminen. Hänellä oli sielunhoitajan ja kuuntelijan lahja. 

Martti Korkala pääsi vanhurskasten lepoon pitkäperjantaina 13.4.2001 Oulussa. Hänelle tehtiin ohitusleikkaus, mutta hän ei enää selvinnyt siitä. Martti Korkalaa jäivät kaipaamaan puoliso ja lapset perheineen sekä sukulaiset ja ystävät. 

"Hyvästi teit sinun palvelijaasi kohtaan, Herra, sinun sanasi jälkeen" (Ps. 119:65). 

Korteniemi, Tuomo; SRK:n puheenjohtajuuden jättävä Erkki Reinikainen korostaa, että seurakuntanäkemyksestään huolimatta lestadiolaisille on kansankirkko rakas. Kotimaa 26.6.1992.
Korteniemi, Tuomo; Matti Lääkkö puheenjohtajaksi. Kotimaa 30.6.1992.

Koskela, Teuvo: Vanha saarnaajan hauta löytyi Rovaniemellä. PMS 51/20.12.1989.
-pietarilaisesta saarnaaja August Backista
Koskela, Teuvo: Eljas Huhtala ?laajan Lapin sananjulistaja. PMS 25/18.6.1997.
Koskela, Teuvo: Pappina poltettua Rovaniemeä jälleenrakentamassa. Pentti J.P. Seppänen Rovaniemen kirkkoherrana 1953 ? 1962. PMS 25/18.6.1997.
Koskela, Teuvo; Vanhurskasten lepoon päässeitä evankeliumin työmiehiä Rovaniemeltä. Paavo Koukkari, Jumalan valtakunnan työmies ajallaan. PMS 26/25.6.1997.

Koskela, Teuvo; Vanhurskasten lepoon päässeitä evankeliumin työmiehiä Rovaniemeltä. Rovaniemen oma poika Torsti L. Saraste. PMS 26/25.6.1997.

Koskimäki, Yrjö: Kallis ompi onnemme. Kristillisyyden piirissä syntyneen joululaulun sanomaa. Siionin Joulu 1973, 26 ? 27.
Paavolalaisen Juho Rankisen elämänvaiheita ja Siionin laulun: "Armonlapset kaikki täällä" historiaa.
Koskimäki, Yrjö; Paavali Ervasti (1840 ? 1896). Kristillisyyden sydänäänien tulkki ja lauluperinteen viitoittaja. SLL 4/1995, 20 ? 21.
Koskimäki, Yrjö: Sydämen joululaulu. SLL 5/1995, 14 ? 15.
?Siionin laulun n:o 1 ("Armon lapset kaikki täällä?) runoilijan Juho Rankisen elämänvaiheita.
Koskimäki, Yrjö: Tunnetun virren ja Siionin laulujen runoilija. Gustaf Skinnari 1835 ? 1916. SLL 6/1995, 16 ? 17.
Koskimäki, Yrjö; Jumalan armon ja ikuisen isänmaan runoilija. Leonard Typpö 1868 ? 1922. SLL 7 ? 8/1995, 14 ? 15.
Koskimäki, Yrjö; Kristuksen opin ja uskonvanhurskauden opettaja. Heikki Jussila (1861 ? 1955). SLL 9/1995, 16 ? 17.
Koskimäki, Yrjö: Etelä-Pohjanmaalla syntynyttä kristillisyyden lauluaineistoa. SLL 10/1995, 14 ? 15.
- Jaakko Lahdenmaan (Lahtinen) "Jeesuksen veren ääni" (SL 83), "Taivaan ihanat lintuset" SL 148
? Mikko Saarenpää: "Täält? halajaa mun sieluni" SL 157
? Matti Kuula: "Jeesus ompi elävä" SL 67
? Matti Suo: Mä sydämestän nähdä halajan
Koskimäki, Yrjö: Väinö Rafael Havas 1898 ? 1941. Niilo Pekka Rauhala 1936 -. Kasi eri vuodenajan virttä. SLL 11/1995, 15 ?17.
Koskimäki, Yrjö: Siionin laulujen runoilija Vilhelm Vikman. SLL 3/1996, 14 ?15.
*22.10.1875 Ruotsin Alatorniolla, solmi avioliiton 1899 Gunilla Skogin kanssa, tullimies
?sanoittanut SL 55: "Nouse jo pilvi verinen" ja SL 151: "Taivaassa on mun kotini"
Koskimäki, Yrjö: Isak Nevasaari (1852 ? 1926). Kristillisyyden lauluperinteen herättäjä Kalajokilaaksossa. SLL 4/1996, 14 ? 15.
*6.3.1852 Sievissä, asui suurimmana osan elämäänsä Nivalassa ja Ylivieskassa, kuoli 7.10.1926 Ylivieskan Raudaskylässä. Julkaisi Ylivieskassa vuonna 1901 "Walituita hengellisiä lauluja Siionin matkamiehille"
Koskimäki, Yrjö; Suoraniemen veljekset Aadolf Kustaa (1874 ? 1946, SL 134 ja 194) ja Jaakko (1877 ? 1960, Sl 56, 85, 97, 174 ja 231) Siionin laulujen runoilijoina. SLL 9/1996, 12 ? 15.
Koskimäki, Yrjö; Viipurissa syntynyttä Siionin laulujen runoutta. Kustavi Lounasheimo (1882- 1948). Pappi ja runoilija. SLL 10/1996, 14 ? 15.
Koskimäki, Yrjö Yhteinen sydänten soitto. Samuel Lehtola ja Pentti Koskelo Siionin laulujen runoilijoina. SLL 11/1996, 16-17.
Koskimäki, Yrjö; Jaakko Armas Linjama 1909 ? 1983. Siionin laulujen säveltäjä ja sovittaja. SLL 12/1996, 14?15.

Korteniemi, Tuomo: Pekka Raittilan väitös kiinnosti myös yleisöä. Kotimaa ?/1976

Korva, Marjo; Jumalan nimen säilyttävä laissa. 50-vuotias Juhani Alaranta? HS 20.7.1998.

Heino Kouva: Rauhan Sana 10/1999, 3.
*21.4.1936 Posiolla, aviol. Terttu (os, Pitkäsen) kanssa, kuusi lasta. Nuoruusvuodet Koillismaalla sekatöissä, vuotoin kotona vuoroin savotoilla, avioliiton solmimisen jälkeen ensin Posiolla, sitten vajaan vuoden Kuusamossa rakennuksilla, sitten Ouluun ja sieltä kempeleeseen koulun talonmieheksi, sieltä Ouluun, viimeiset 20 vuotta Oulun Pohjankartanon koulun vahtimestarina, josta eläkkeelle toukokuun alussa.
?Ollut puhujana yli 30 vuotta, piti ensimmäisen puheen Kuusamossa Taneli Kyhälällä. Ville Kaikkonen ja Reino Tuomivaara pyysivät: Veljet siunasivat kättenpäällepanemisin sanoen: "Niin on sinulle huoneenhallituksen virka uskottu".

Kuha, Matti; Pakki-saarnaajaa muistelemassa. August Loukinen muistelee pietarilaista saarnaja August Backia) PMS 13/25.3.1987.
-uusheräyksen ja vanhoillisuuden taistelua Kittilässä, Heiskasen toiminnasta

Kukkola, Veikko; Työkeskuksen tavoitteena pikkukoti. 50-vuotias Veikko Kukkola Nivalasta. Kaleva 2.3.1999.
-toimittaa mm. Nivalan RY:n tiedotuslehteä.

Kupsala, Jari; Mauno Koivuneva 85 vuotta. "Kun kymmenvuotiaana poikana tein mielessäni päätöksen, että minusta tulee pappi, niin mieltäni jäi jatkuvasti epäilyttämään, osaanko varmasti opettaa oikein. PMS 9/1.3.1989.

Poisnukkuneita: Narvikin esikoislestadiolaisen saarnaajan Kåre Kuraasin muistokirjoitus. Rauhan Side 1/1996, 4?5.
*24.3.1926 Narvik, k. 13.12.1995. 
-saarnaajaksi 1974. Lähetysmatkoja ympäri Norjan ja Tanskaan

Kuula, Matti; Saarnaaja Matti Kuula muistelee poikansa, säveltäjä Toivo Kuulan viimeisiä hetkiä."Toivo rukoilee, että minun pitää heti lähteä Viipuriin". PMS 49/2.12.1992.

Kylätasku, Taneli; Lestadiolaiset jupin roolissa. Hannu Raittilan haastattelu hänen kirjansa "Ei minulta mitään puutu" johdosta:
"Halusin antaa ohjeita hengellisesti harhautuneille"
"Kirjassa lestadiolaiset ovat Nokian insinöörejä ja körttiläiset jonkinlaisia vaihtoehtoihmisiä ja maailmanlopun pelkääjiä. Varmasti teen vääryyttä näille herätysliikkeille"
"Lestadiolaiset edustavat hyvin kiteytyneesti Max Weberin kuvailemaa protestantista etiikkaa, jonka ansiosta meidän ympärillä on kaikki tämä tekninen hyvinvointi".
"lestadiolaiset ovatkin hyvin dynaamisia, edistyshenkisiä ja käytännöllisiä"
"Lestadiolaisuudelle on jollakin tavalla tyypillistä ennakkoluuloton, melkeinpä häikäilemätön tapa ottaa tekniikka käyttöön"

Herra näki hyväksi kutsua luokseen uskonsisaremme Maria Loviisa Käyhkön, joka kuoli Laukaan sairaalassa munuaistulehduksen murtamana 13.7.1928 54 vuoden 10 kuukauden 11 päivän vanhana kilvoiteltuaan uskossa lähes vuotta horjumattomana evankeliumin toivossa. (Saarnaaja Pekka Käyhkön puoliso).

Laatikainen , Erkki (KeskiSuomalainen 8.10.1999)
STT sai hyvän päätoimittajan
Suomen Tietotoimiston paimeneksi valittiin toistamiseen Etelä-Saimaan päätoimittaja, sillä Kari Väisänen siirtyi toimeen vuonna 1996 tästä lappeenrantalaisesta sanomalehdestä. Mikael Pentikäinen, 34, siirtyi Väisäsen seuraajaksi Etelä-Saimaaseen Helsingin Sanomien uutistoimituksesta. Etelä-Saimaa oli jo tuolloin tosiasiallisesti silloisen Sanoma Osakeyhtiön komennossa. Sittemmin käytäntö virallistui, kun omistus järjesteltiin

Lahtinen, Matti: Tulkkina. Lappeenrantalaisen Jaakko Ilmasen haastattelu. PMS 37/15.9.1999.
*17.9.1919 Helsingissä, vanhemmat kotoisin Etelä-Pohjanmaalta Ilmajoelta. Opiskeli nuoruudessaan slaavilaista filologiaa, romaanista filologiaa, musiikkikieltä ja nykyiskansan kirjallisuutta. Toimi opiskelun jälkeen tulkin tehtävissä neuvostoliittolaisten valtuuskuntien vieraillessa Suomessa 1940-luvulla. Lisäksi hän asui 1940-luvun ja 1950-luvun vaihteessa venäläisten emigranttiperheiden luona Järvenpäässä kesäisin.Toiminut tämän jälkeen ranskan ja venäjän opettajana Kotkassa ja Lappeenrannassa. Jaakko Ilmanen on toiminut SRK:n Venäjän lähetysmatkoilla tulkkina vuodesta 1991 alkaen. Artikkelissa hän kertoo tulkin työstä seuraavin väliotsikoin: Tulkin pitää rakastaa työtänsä. 2. Tulkkaus jännittää aina jonkin verran. 3. Seurakunnalta kysytään kärsivällisyyttä. 4. Venäjän kielen tulkkaaminen vaikeaa. 5. Se on juhlallinen tunne.

Lahtinen, Paavo T;Vanhurskasten polku on kuin aamurusko. Heikki Daavid Lahtinen 20.1.1905 ? 18.11.1990. Rauhan Side 4/1995, 10-11.
*20.1.1905 Ähtäri > Teuva > Hämeenlinna > Viipuri > Pitkäranta > Pattijoki > Vihanti > Liminka > Turku > 1947 Pori > Joensuu > Eno, Kaltimo > 1962 Lahti, saarnaajaksi 1950-luvulla Joensuussa

Lahtinen, Paavo T.: Jumalan sana on minun jalkaini kynttilä ja valkeus minun teilläni. Martti Konttori 8.7.1907 ? 3.9.1992. Rauhan Side 1/1996, 12 ? 13.
*8.7.1907 Valkjärven Päiväkiven kylässä > 12-vuotiaana Pölläkkälän sahalle Äyräpäähän > 1931 Imatralle, parannus 1932 Imatralla, saarnaajaksi 1934.

Lahtinen, Paavo: Erämaiden pohdiskeleva tienraivaaja. Sakari Henrik Lahtinen 8.7.1930 ? 18.7.1993. Rauhan Side 4/1999, 12-13.
*Laatokan rannalla Impilahden pitäjän Pitkärannassa Heikki ja Heleena Lahtisen ratatyömieskodissa, Erkkilän talon yläkerrassa. Vanhemmat esikoislestadiolaisia. Karjalasta > Keski-Pohjanmaa > Oulu > Pori, sota-aikana Limingan Temmesjoella. Koulun jälkeen hakeutui rautateiden palvelukseen, jossa toimi vuoteen 1983. Jäi silloin eläkkeelle Sallan asemapäällikön virasta, muina pidempiaikaisina työrupeamina Pori ja Virrat.
Avioitui Sylvi Lammisen kanssa 1950, kuusihenkinen perhe muutti 1958 Virroille, sieltä 1976 Sallaan, eläkkeelle jäämisen jälkeen takaisin Virroille ja sieltä 1991 Ouluun
Saarnaajan tehtävään 1950-luvun lopulla Virroilla, osallistui Inkerin työhön ja 1988 aloitettuun Laestadiuksen saarnakirjojen valmistelutyöhön.

 Laitila, K.E.; Heikki Vasarainen + (muistokirj.) SLL 10/1948.

Laitinen; Aatu; "Pitäkäämme aina hyvä omatunto priiskoitettuna Jumalan pyhällä verellä, joka puhdistaa synnin vioista." PMS 16/21.4.1955. 

Poisnukkuneita. Saarnaaja Toivo Lammisen muistokirjoitus. Rauhan side 2/2000, 4.
*22.10.1908 Kokemäellä, k. Porissa 18.4.2000. Muutti Poriin syksyllä 1928 saatuaan työpaikan rauatteillä Porissa. Palveli samaa työnantajaa yli 30 vuotta, eläkkeelle 1960. Ensimmäinen asunto Porissa Reunamon talossa, kutsu seuroihin > parannus. Tutustui seuroissa Aune Kotirantaan, solmi avioliiton hänen kanssaan juhannuksena 1929. Avioliitto kesti lähes 60 vuotta, Aune Lamminen saatettiin haudan lepoon 1988. Toivo Lamminen solmi uuden avioliiton oululaisen Siiri Kiimalan kanssa. Saarnaajan työhön Toivo Lamminen kutsuttiin 1950-luvun alussa. Hänet lähetettiin ensimmäiselle lähetysmatkalle 1961?

Lampela, Raili; Matti Vainikainen 60 vuotta. PMS 49/14.9.1998.

Landsem, Arne; Saarnaaja Kristian Landsemin muistolle. Rauhan Side 1/1990, 8 - 9.

Maarit Lantto-Tolvanen
Pentikäinen yrittää tehdä neittaanmäet
Eurovaaliehdokas kyntää maan jokaisen kolkan tullakseen valituksi parlamenttiin. KeskiSuomalainen 9.6.1999
Gradua vaille valmis teologian ylioppilas Antti Pentikäinen (kesk.) on untuvikko puoluepolitiikassa, vaikka takana on vankkaa näyttöä opiskelijapolitiikasta ja järjestötyöstä. Tähän asti hän suorastaan torjui politiikan, koska oli nähnyt sen karut kasvot liian läheltä. Juha-isä toimi muun muassa 80-luvulla Keskustan puoluesihteerinä. 
-Kampanja on ollut rohkea ja puhdistavakin kokemus huomata, että on pystynyt

Lappalainen, Ilkka; Alaranta kotiin vieraalta maalta. Kaleva 21.3.1999.
-kansanedustaja Juhani Alarannan lestadiolaistausta selvästi esillä, pohdintaa siitä, oliko lestadiolaisuus syynä siihen, että Alaranta työnnettiin syrjään puolueessa ja häntä tarvittiin vain silloin, kun puolue oli kriisissä vuoden 1995 eduskuntavaalitappion jälkeen

Lappalainen, Ville 
Aune-tyttären kirjoittama muistokirjoitus. SLL 6/1957, s. 136.

Larsson, Evald; Hugo Gustavssonin muistolle. Rauhan Side 3/1995, 10-11.
*8.6.1908 Hakasen kylässä, muutti 1927 Yrttivaaran kylään, nuoruudessa lankeemukseen, josta nousi, siitä lähtien alkoi puhua kristillisyydestä toisille, teki ensimmäisen lähetysmatkan Länsi-Norjaan 1963 Gunnar Jönssonin kanssa, ensimmäinen avioliitto päätyi aviopuolison kuolemaan, avioliitosta syntyi seitsemän lasta, uusi avioliitto Hanna Larssonin kanssa, se kesti vain neljä vuotta. Hugo Gustavsson kuoli 5.6.1994

Lasarov Harri: Jumalan valtakunnan työntekijöitä Outokummusta. Saarnaaja Otto Juvonen. PMS 35/27.8.1997.
-*11.5.1898, k. 29.12.1969
?uskovaisen kodin lapsi, välillä "maailmassa", sananpalvelijaksi 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa. Kiersi paljon SRK:n lähetysmatkoilla 1950- ja 1960-luvuilla

Poisnukkuneita; Enon saarnaaja Antti Laukkasen muistokirjoitus. Rauhan Side 4/1999, 4.
*Enossa 18.10.1917 Enossa. Viljeli pääosan elämästään Enon Kuusjärven kylän Perulan tilaa. Äiti uskovainen ja kuljetti lapsia seuroissa. Antti joutui nuoruudessa "maailman teille", teki parannuksen talvisodan aikana rintamalla. Iisakki Mielonen oli samalla rintamalohkolla ja Antti teki parannuksen Iisakille. Sotavuosina hän tapasi tulevan vaimonsa Laina Matarin ja avioliitto solmittiin 1941. Sananpalvelijan tehtävään Antti kutsuttiin 1950-luvun alussa. Lainan kuoltua Antti oli jonkin aikaa leskenä, kunnes solmi avioliiton Tyynen (os. Kekäläisen )kanssa. Viime aikoina Antti veätytyi puhuian paikalta hengen ja ruumiij voimien vähetessä. Maallisen majan purkajat saapuivat kahvipöydässä 9.10.1999.

Lehtiniemi, Jaakko; Saarnaaja Jaakko Lehtiniemi vanhin nivalalainen. PMS 12/24.3.1955.

Pääsihteeri Einari Lepistö 1.12.1916-19.4.2001. PMS 25.4.2001. Pääsihteeri Einari Lepistö nukkui vanhurskasten lepoon Oulunsalossa palvelukodissa 19.4.2001. Hän oli syntynyt Hailuodossa 1.12.1916. Isä kuoli, kun Einari oli vasta viiden kuukauden ikäinen. Äiti ja Einari saivat parannuksen armon vuonna 1927 kohta vanhemman pojan järkyttävän hukkumisen jälkeen. Sananpalvelijaksi Einari Lepistö asetettiin vuonna 1947

Leskelä Tyyne Sinikello, historiikit ja reliefi - yhteen elämään mahtuu monenlaista työtä. Suomenniemeläisen Tyyne Leskelän elämänvaiheita koonnut Päivämies-lehden toimitus. PMS 30/26.7.1995.

Lehtojoki Ilpo: Maltistaan tunnetuksi tullut pitäjänneuvos. Satakunnan Kansa 5.10.2000. 
Merikarvialainen kunnallispoliitikko, pitäjänneuvos Voitto Peltomäki tunnetaan maltillisena miehenä, sovittelijana, joka miltei aina sovintoon pyrkien yrittää saada ratkaistuksi visaisimmatkin ristiriitatilanteet kunnanvaltuustossa. Niin, ehkä asian huomaavat sivulliset paremmin, kun kerran useat ihmiset ovat niin sanoneet, pohtii maltillista ulkokuvaansa 70 vuotta täyttävä päivänsankari. 

Lehtonen, Elma; "Taivaan Isä antoi voimia jokaiselle päivälle". Saima Harmaa läksi kahdesti evakkoon pienten lasten kanssa. PMS 46/11.11.1987
-Uudenkirkon lestadiolaisuudesta hieman

Leinonen, Liisa; Muistojen kirjaa selaamassa. (Helena Makkosen elämänvaiheita). PMS 49/2.12.1998.

Lepistö, Einari: Nuoruusmuistot herätysajoilta Kivijärvellä lämmittävät USA:ssa. PMS 3/15.1.1959.
_Lempi Heidemanin (os. Kranck) muistelua

Lepistö, Einari: Muistoja Herran työmiehestä Kalle Kemppaisesta. Pääsiäissana 1981, 34 ? 35.
*25.11.1886 Säräisniemellä, k. 24.12.1962.

Leppänen; Ritva: Luova työ pitää virkeänä. PMS 6/5.2.1997.
?Graafikko Helmiriitta Honkasen elämänvaiheita:
--parannus 1949 Helsingin RY:llä
--Krohnit, Aino Kallas, Topelius, E.N.Setälä sukua
Leppänen, Ritva: "Oi katso Jumalan karitsa". Suviseuratunnus soi lauluna. PMS 26/25.6.1997.
?runoilija, pastori Niilo Rauhalan haastattelu

Liukkonen, Pentti; Heikki Jussila - saarnaaja, sanoittaja ja sielunhoitaja. PMS 34/23.8.1995.

Pohjolan kristillisyydestä kirkkomaantieteellinen tutkimus. Simon kirkkoherra, teologian maisteri ja filosofian lisensiaatti Seppo Lohen väitöskirjan uutisointia. http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/syy97/lohi-vai.htm 


Lohi, Arto; Niilo Keränen 50 vuotta. PMS 20/2000.
?Niilo on kansanedustajan toimensa vuoksi virkavapaalla Taivalkosken kunnan johtavan lääkärin virasta?Hän toimii eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä "Lapsen puolesta-ryhmässä"?.Omien satujensa kautta Niilo haluaa kannustaa lapsia lukuharrastukseen. Jumala on siunannut veljeä runsailla lahjoilla, joita hän on ahkeroinut käyttää lähimmäistensä hyväksi. Uskon lahjan Niilo näkee elämänsä perustana, jonka pohjalta on turvallista toimia täällä ja jättää kerran aika jälkeensä?.

Lohi, Seppo; "Nyt näen tien, joka vie elämään". Laestadiuksen ja Lapin Marian kohtaamisesta 150 vuotta. PMS 13/30.3.1994.
Lohi; Seppo; Juhani Raattamaan merkitys lestadiolaisessa liikkeessä. PMS 9/3.3.1999.
Lohi, Seppo; Juhani Raattamaan hengellinen perintö. Kaleva 64/7.3.1999.
Lohi, Seppo: "Iloinen saaliinjako". SLL 9/1999, 3.
Aapo Halmetoja (1821-1892) oli mylläri, joka ammattinsa vuoksi ehti asua useilla paikkakunnilla. Hän syntyi Pidisjärvellä (Nivalassa) ja harjoitti ammattiaan syntymäpitäjänsä lisäksi ainakin Rantsilassa ja Haapajärvellä?Halmetoja liittyi Helsingin-matkallaan hedbergiläisten seuraan?alkoi puhella kotiseudullaan uskonasioista?paikkakunnan herännäisväki asettui vastustamaan ja omaatuntoaan ei Halmetoja saanut rauhoittumaan?.vuonna 1863 Halmetoja sai "parannuksen armon" käydessään seuratilaisuudessa Oulussa?Kotonaan Nivalan Ruuskankylällä Halmetoja ryhtyi järjestämään seuroja?mono paikkakuntalainen sai "parannuksen armon". Heidän joukossaan oli myös Aapo Halmetojan vanhin poika Juho Halmetoja (1842-1914), joka myös alko isänsä kanssa selittämään "Jumalan armoa Kristuksessa".

Lohi, Ulla: Samuli Pentikäisen radiohartaudet kirjaksi. PMS 27/7.7.1999.

Lounasheimo, Kusti; Kirje Tornioon 8.3.1933. SLL 9/1963, s. 174-176.

Gunnar Lund:
Den Profetiske Røst
Aatu Laitinen - en sterk finne
Gud forvandlet Aatu Laitinen fra en tørr og ufelst kapellan, til et ildvitne for den læstadianske vekkelsen. Aatu Laitinen ble født i Suonenjok i Finland 13 september 1853. Han hadde en troende mor, som allerede fra fødselen overga ham til Gud. I ungdommen gikk han med Gud, men når han ble voksen ble han en frafallen. I verden fant han liten 

Luoma, Aaro; Huutolaispojan tie ihmisten opettajana. Saarnaaja Kalle Luoman muistolle. Rauhan Side 3/1988, 5 - 7.

Luoma, Kalle; Muisteluja hengellisen lapsuuden ajalta. Kalle Luoman haastattelu Turussa 9.12.1978. Rauhan Side 4/1979, 9 - 10.

Lähdesmäki, Susanna. Seurakunnat täyttämään virkoja. 60-vuotias Voitto Savela Kempeleessä.
Kaleva 18.12.1997.

Maallisen puutteen vastapainona runsaasti hengellistä rikkautta Ruotinsaaren Rianniemen kylässä
Viinijärvellä. Karjalainen 11/1958.
-artikkeli kertoo saarnaaja Pekka Aulassalosta

Mainio, Tapio: Kunnanlääkäri Keränen villitsi Taivalkosken. (HS 23.3.1999).
-eduskuntaan valitun vanhoillislestadiolaisen keskustan kansanedustajan Niilo Keräsen esittely.

The Makela Children: In Loving memory of Uno Makela. The Voice of Zion 1/2000
Uno was born on December 30, 1912 to Charles and Marianna (Liupakka) Makela? He was born on the family farm in Red Eye Township, Sebeka, Minn? Throughout his childhood he attended Christian services with his parents, but after confirmation he denied faith. He held various jobs in the Sebeka-Menagha area until he joined his brother Nestor in his cattle hauling business in Floodwood, Minn. He was called into the service in the of the United States Navy in 1943?.after the war he returned to Floodwood?.on September 23, 1950, Uno and Maxine Autio were married by Rev. William Alajoki at the Alajoki farm in rural Menagha?In 1964, God directed them to the Esko, Minn. Believers and to services?Lauri Hakso and Elmer Alajoki were the speakers. They were granterd the grace of repentance?.The Esko congregation called Uno to serve as their local speaker in 1975?They moved to Menagha in 1981, where he was also asked to serve?served as caretaker at Stony Lake Camp?retired in 1991?0n June 12,1994 suffered a massive stroke?passed away on December 28, 1998.

Manninen, Elsa; Absalom Tauriaisen muistolle. SLL 6/1957, s. 138.

Manninen, Terttu ja Jorma; Terttu ja Jorma Manninen 60 vuotta. PMS 15/8.4.1998. (lapset)

Otto Markkanen 85 vuotta. PMS 19/12.5.1999.
*22.4.1914 Leppävirran Riuttalahdessa, parannus Vehmersalmen Lamminharjun seuroissa 1933, sananpalvelijaksi vuonna 1935 Soinilansalmen kylän Iloksen talossa pidetyissä seuroissa, avioliittoon 18.6.1938 Helmi Maria

Marjanen, Heikki: Seppo Särkiniemi kappalaiseksi Espoon Kalajärvelle. PMS 41/13.10.1999.
Marjanen, Heikki: Mitä kappalainen tekee. Vanhoillislestadiolaisen Espoon kappalaisen Seppo Särkiniemen haastattelu. PMS 41/13.10.1999.

Matikainen, Pauli; Väinö Johannes Matikainen 75 vuotta. PMS 23.10.1985. 

Matikainen Väinö: Anton Kaurasen muistokirjoitus (osa). Siionin Lähetyslehti 3/1944, s. 53-54.
Vanhurskaitten ihanaan lepoon sai kutsun kallis veljemme Anton Kauranen kotonaan Lappeenrannassa 4 p:nä viime tammikuuta 53:nnella ikävuodellaan. Surren kaipaamaan jäivät puoliso ja lapset sekä sukulaiset ja uskovaisten joukko.
Vainaja oli uskomassa noin 25 vuotta ja Jumalan sanan puhujana parikymmentä vuotta. Lappeenrannan Siioni jäi muistamaan suurella kaipauksella Anton-veljeä. Hän oli keskuudessamme kuin perheen isä huolehtien hengellisistä tarpeistamme. Puhujana hän kirkasti sisältörikkaasti Jumalan sanan totuuksia ja jakoi niin pieniksi muruksi, että jokainen sai osansa, heikoinkin ja väsynein tuli lohdutetuksi ja virvoitetuksi. Hän oli keskuudessamme nöyränä kristittynä, joka janosi aina saada kuulla kohdallensa saarnattavan evankeliumia ja syntein anteeksiantoa Jeesuksen nimessä ja veressä. Hänen kotinsa oli aina avoinna kristityille ja oli kokoontumis- ja seurapaikkana. Se oli kuin erämaassa keidas, jossa sai janonsa sammutettua ja sielullensa ravinnon ja levon. Monet illat, väliin aamuyöhön saakka istuimme veljen kanssa asuessani hänen luonaan joitakin vuosia takaperin. Hän neuvoi, lohdutti ja aivan kuin kädestä pitäen talutti minua kaidalla elämän tiellä.
Vähän ennen kuolemaansa hän sanoi appiukollensa Elias Keskisaarelle, että kyllä on turvallista kuolla, kun on synnit anteeksi, ja laulanut virttä "Mun sielulleni sanoma jo tuli taivahasta". Sitten hän sai sydänkohtauksen kolmannen kerran ja se päätti veljen maisen vaelluksen?.
Veljen muistoa rakkaudella siunaten Väinö Matikainen.

Melamies, Kauko; Ara-Matti - ahkera sananjulistaja Lapin erämaassa. PMS 35/26.8.1998.

Melander, E.: Vanhinten seurassa. Kristityn kevät 1926, 11 ? 15 (Ödemarksöden)
Juhani Raattamaan ja Isak Poromaan seuroista kuvaus

Mikkola, Pekka: Tuomiorovasti Rovaniemeltä . Kaleva 2.11.1999.
Kotilalle eniten ääniä, Karvosenoja valittiin Huhtikuussa Ouluun. Kirkkoherra Heikki Karvosenoja on Oulun seuraava tuomiorovasti. Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran eli tuomiorovastin vaalista tuli lopulta kohtalaisen tiukka. Valituksi tuli 1. vaalisijalla ollut Rovaniemen kirkkoherra, teologian lisensiaati, Heikki Karvosenoja, 55. Hän sai äänestyksessä 357 ääntä. Vakavimmin Karvosenojan valintaa uhkasi toisella vaalisijalla ollut Euran kirkkoherra Päivö Tarjamo, jonka äänisaaliiksi tuli 311. Kolmannella vaalisijalla ollut Kaustisen kirkkoherra Raimo Aspfors sai 129 ääntä. Eniten vaalissa sai ääniä ylimääräisellä vaalisijalla ollut päätoimittaja Heikki Kotila Helsingistä. Hänelle äänensä antoi 406 seurakuntalaista. Kotila jäi kuitenkin kauas niistä lukemista, jotka ylimääräisellä vaalisijalla olevan olisi pitänyt saada?. 
Tutkintapyyntö loi varjon 
Ensimmäisissä kommenteissaan maanantai-iltana Karvosenoja sanoi olevansa ihmeissään vaalin tuloksesta viime viikkojen tapahtumien jälkeen. Hän viittaa Rovaniemen poliisille tehtyyn tutkintapyyntöön, jossa haluttiin selvittää oliko Karvosenoja syyllistynyt kotirauhan sekä yhdistymis- ja kokoontumisvapauden häirintään. Asia liittyi Rovaniemen seurakunnassa nousseeseen erimielisyyteen siitä, missä ehtoollista saa viettää. Rikospoliisi vapautti Karvosenojan rikosepäilystä viime torstaina. "Oikeastaan yllätyin, että tulin valituksi sen jälkeen kun ylleni tuli kielteinen varjo. Oulusta kuitenkin löytyi ihmisiä, jotka minut tuntevat ja minuun luottavat. Karvosenojan mukaan Elämän Silta -yhdistyksen puheenjohtajan tekemällä tutkimuspyynnöllä haluttiin nimenomaan häiritä vaaleja. 
Huhtikuun alussa uuteen virkaan 
Sitä, miltä tahoilta Karvosenoja kannatuksensa keräsi, hän sanoo olevan vaikea arvioida. "Oma taustani on lestadiolainen. Saattaa olla, sillä laidalla on ollut kannatusta." Karvosenoja on vanhoillislestadiolaisesta kodista, mutta sanoo, ettei yli 20 vuoteen ole ollut selvästi sitoutunut mihinkään suuntaukseen. Ouluun Karvosenoja sanoo tulevansa iloisella mielellä, vaikka "Rovaniemessä ei seurakuntana ole mitään vikaa". 
Ensimmäiseksi asiaksi uudessa tehtävässään Karvosenoja mainitsee perehtymisen seurakuntaan. Erityisesti hän haluaa työskennellä jumalanpalveluselämän hyväksi. "Se on keskeisiä asioita." Vaalin äänestysprosentiksi tuli 7,3. Suurten kaupunkiseurakuntien joukossa luku on kohtalaista tasoa. Kun Oulun nykyistä tuomiorovastia Arvi Seppästä valittiin vuonna 1976, äänestysprosentti oli 11,9. Uuden tehtävänsä Karvosenoja ottaa vastaan ensi vuoden huhtikuun alussa. Tuomiorovasti on paitsi seurakuntansa kirkkoherra myös tuomiokapitulin jäsen. Hän hoitaa piispan tehtäviä piispan estyneenä ollessa. 

Pekka Mikkola:
Kaleva 19.2.2000
Väitöskirja: Pekka Niiranen: Kekkonen ja kirkko.
Kirjapaja. 
Yleisradion tv-uutisten toimittaja Pekka Niiranen on tehnyt lyhyesti sanottuna erinomaisen mielenkiintoisen väitöskirjan. Kekkosen suhde kirkkoon ja uskontoon on alue, josta on kyllä jonkin verran tiedetty mutta josta Niiranen aiemmin vähän käytettyihin lähteisiin nojaten nyt kaivaa esiin uutta, Kekkosen henkilökuvaakin valaisevaa tietoa.. ..

Pekka Mikkola: 
Kaleva 4.12.2001.
Saarnaaja valottaa elämäänsä ja liikettä
Muistelmakirja
Toivo Määttä (toim.): Jumalan sanan perustalla. Einari Lepistö muistelee elämäänsä ja työtään. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys 2001.Viime huhtikuussa edesmennyt saarnaaja Einari Lepistö kuului usean vuosikymmenen ajan vanhoillislestadiolaisen liikkeen tärkeimpiin vaikuttajiin. Rauhanyhdistysten keskusyhdistyksessä SRK:ssa hän oli työssä vuodesta 1955 vuoden 1981 loppuun, siitä ajasta yli 20 vuotta liikkeen pääsihteerinä.

Teuvo Mononen 50 vuotta (Lapset). PMS 28-29/1994).

Mononen, Teuvo: Heikki Kärki, Kontiolahden viimeinen vapaussota. PMS 48/29.11.1989.

Muistelu saarnaaja Evald Rantasesta. Rauhan Side 1/1986, s. 8 - 9.

Mustonen, Kari; Lapsiperheiden ja yrittäjien asialla. 15 lapsen isä eduskuntaan.
-keskustalaisen kansanedustaja Kyösti Karjulan esittely

M(ustakallio), L(auri): Erkki Gummerus + PMS 30/ 24.7.1958
*Pyhäjoella 15.5.1895, vanhan pappissuvun jäsen >teologiset opinnot >papiksi Savonlinnassa 1919 >ylimääräisenä pappina Johanneksessa >valittiin Turtolan kirkkoherraksi 1924 > joutui tekemisiin lestadiolaisuuden kanssa, etenkin Junnu Raution ja myös muiden vanhojen saarnaajien selkeä julistu ja taidollinen rakkaus vetivät puoleensa > parannus > 1932 Kuolemajärven kirkkoherraksi, jossa tehtävässä seurakunnan lakkauttamiseen asti 1949 > Eräjärven kirkkoherraksi > eläkkeelle 1955

Mutanen, Ermo; Gunnar Mutanen 70 vuotta. PMS 38/17.9.1986.
-saarnaaja, poliisi
-saarnaaja Matfei (Matti) Mutasen pojanpoika

Mutanen, Gunnar: Muistelmia saarnaaja Otto Hokkasesta. Kesäpääsky 1967, 24 ? 25.

Mutanen, Tuula; Vanhurskaan muisto puhuttelee. Pentti Rummukaisen muistelu saarnaaja Mikko Piiroisesta. PMS 12/1989.

Myllylä, Maija: Tuomiorovastin virkaan kuusi hakijaa. Kaleva 1.7.1999.
Oulun tuomiokirkkoseurakunnan eli tuomiorovastin virkaa tavoittelee kuusi hakijaa, mm. Rovaniemen kirkkoherra, rovasti, teologian lisensiaatti Heikki Karvosenoja (s. 1944), ja Suomen Akatemian vanhempi tutkija, filosofian ja teologian tohtori Jouko Talonen (s. 1953).

Börje Mård: Rauhan Sana 11/1999, 5.
*25.7.1930 Ähtävällä, naimissa Lisbeth Snellmannin kanssa, 13 lasta. On Torp Frysin tuotannon- ja toiminnanjohtaja, puhujana Kolpissa, pyhäkoulunopettajana 42 vuotta, kirkkoneuvoston jäsen, rovastikuntaneuvoston jäsen, hiippakuntaneuvoston jäsen, luttamustehtäviä koululaitoksessa 32 vuotta
-äiti uskovainen, konfirmaation jälkeen luopui uskostaan. Tutustui ja alkoi seurustella uskovaisen tytön kanssa, Sai vuonna 1952 "parannuksen armon", avioitui 1953 ja muutti Kolppiin. Seurakunnassa vanhempana puhujana Otto Vestmark. Pyydettiin eräissä ompeluseuroissa pitämään iltarukous ja "tunnustamaan uskonsa".
Hankkinut saarnaluvan, aloitti opiskelun LFF:n silloisen toiminnanjohtajan William Snellmannin kehoituksesta.
Ollut kaksi vuotta Zions Missionstidningin toimittajana, lehdellä tällä hetkellää 2200 tilaajaa.

Mäki, Niilo; Saima Mervola 75 vuotta. PMS 16/16.4.1986.

Mäntylä, Kauko; Kauko Mäntylä 60 vuotta. PMS 16/19.4.1978.

Kauko Mäntylän muistolle (Mirjami perheineen). PMS 42/20.10.1993.

Määttä, Pekka, O.: Lestadiolaisjohtaja Erkki Reinikainen: "Televisiokieltoa emme pura". Kymppi 2/1987.

Määttä, Toivo; Karusta saaristolaiselämästä kristillisyyden työhön. PMS 48/27.11.1996.
?saarnaaja, SRK:n pääsihteeri Einari Lepistön 80-vuotishaastattelu

Määttä, Toivo; Lamavuodet ovat opettaneet kunnoittamaan myös henkisiä arvoja. Juhani Alaranta 50 vuotta. PMS 28-29/15.7.1998.

Määttä. Toivo: Sanomalehtiin enemmän juttuja ihmisen arjesta. PMS 27.10.1999.
STT:n uuden pääjohtajan Mikael Pentikäisen haastattelu.
Määttä, Toivo: Poika, joka tahtoi rovastiksi. Kertomuskirja Martti Kallungilta. PMS 43/27.10.1999.
SRK:n kustaman kirjan "Poika ja rovasti" julistamistilaisuudesta kertova artikkeli.
Yli-Kiimingin eläkkeellä oleva kirkkoherra julkaissut aikaisemmin kaksi kirjaa Pohjoisen kustantamana: Liiterisihteeri ja Pohjolan auringon alla 

Toivo Määttä:
Saarnaaja ja SRK:n pääsihteeri Einari Lepistö haudan lepoon. PMS 19/9.5.2001.
Saarnaaja ja eläkkeellä ollut SRK:n pääsihteeri Einari Lepistö saatettiin kotiseurakuntansa Oulunsalon kirkkomaahan odottamaan vanhurskasten ylösnousemusta. Siunaustilaisuudessa perjantaipäivänä 4. toukokuuta kirkko täyttyi viimeistä penkkiä myöten lähiomaisista ja ystävistä. Einari Lepistö toimi saarnaajana puoli vuosisataa, syksystä 1947 saakka. Hänet kutsuttiin vuonna 1954 SRK:n palvelukseen ja vuonna 1960 pääsihteeriksi. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1981 ja oli kuollessaan 84-vuotias. Surumusiikin soidessa kantoivat?.

 Kauko Niinikoskesta opetusneuvos. Kaleva 18.12.1997.

Paavo Niinikosken muistolle. (lapset) PMS 38/21.9.1994
-toimi kansanedustajan 1960- ja 1970-luvuilla

Nimim. ?a: Saarnaaja Juuso Kettusen muistokirjoitus. SLL 3/1942, 69.
*Kiuruvedellä 22.12.1884, k. 24.7.1941 lyhyen sairauden jälkeen. Piti kotikylässään seuroja miltei joka pyhä.

Nimim. Nestori; Antti Koskelalla voimkasta uskon paloa. Järviseutu 27.6.1996.

Nissinen, Anni; Kerttu Hartikainen Leppämäen kylältä. PMS 11/12.3.1986.

Nousiainen, Eino; Muisteluja Taivassalon kristillisyyden alkuajoilta. Eino Nousiaisen haastattelu Turussa 10.12.1978. Rauhan Side 2/1981, 11 -12. 

Nurminen, Kalle; Saarnaaja Antti Vainikan muistolle. Rauhan Side. 3/1979, 10 - 11.

Nykänen, Anna-Stina; Nynneröstä kasvatusguruksi. Koko Suomi kuuntelee lestadiolaista yhdentoista lapsen äitiä. (HS 28.2.1999).

Ojala, Heikki; Papin työ maistui läheisimmältä - ajatuksia ensimmäisessä virkapaikassa. PMS 31/2.8.1989.
-Iisalmen kappalaisen Martti Sallisen haastattelu

Oravainen, Lauri: Kuolemaan asti uskollisia Herran sotureita. Sotilaspastori Matti Iivari Äijälä. SLL 9/1944, 192 ? 193.
Keväällä 1935 Tornion yhteislyseöstä ylioppilaaksi tulleista pojista oli kokonaista neljällä selvänä sananpalvelijan kutsumustielle antautuminen. Kaksi tästä joukosta on nyt hyvän kilvoituksen kilvoitellut ja uskossa juoksunsa päättänyt. Toinen heistä oli 4.8.1944 sankarina kaatunut sotilaspastori Matti Iivari Äijälä. Matti Äijälä syntyi 25.5.1917 Alatorniolla. Jo varhain vanhempansa menettäneenä, hän sai hyvän kodin tätinsä luona Torniossa, josta hän koulunsa käytyään tuli ylioppilaaksi 1935. Seuraavana syksynä hän aloitti Helsingin yliopistossa teologiset opintonsa, jotka hän lahjakkaana, selväpiirteisenä ja tarmokkaana nuorukaisena jo ennen sotia saattoi loppuvaiheeseen. Sodat kuitenkin keskeyttivät lupaavat opinnot, niin että valmistuminen seurasi vasta syksyllä 1943?..Omalle alalle Matti tunsi tulleensa vasta silloin, kun hän sai alkaa käyttää "kuninkaallisen papiston" valtuuksia siihen ulkonaisenkin vihkimyksen saaneena. Sisäisesti hän oli päässyt tämän "pyhän kansan" jäsenyyteen jo opiskeluaikansa alussa, kun hänelle kirkastui elävästi kadotettu tilanteensa ja hän sai kuulla kohdallensa sovituksen sanan Jeesuksen nimessä ja veressä. Lujin sitein hän tunsikin aina olevansa kiinnitetty niihin veljiin, jotka olivat saaneet armon olla auttamassa häntä elämän tielle. Tieto osansa suuruudesta auttoi Mattia pelkäämättä julistamaan evankeliumia. Siitä hän rohkeasti puhui rintamalla. Evankeliumin kirkkaana julistajana häntä rakastettiin myös siinä ainoassa siviiliseurakunnassa, Merijärvellä, missä hän kaksi kuukautta ehti toimia. Siellä hän Wäinö Havaksen aikaisempia seurapolkuja kulkien uuttersti teki Jumalan valtakunnan työtä.

Poisnukkuneita: Rovasti Heikki Halmesmäki nukkui Jumalan lasten lepoon Oulussa 3.5.1959
*Kiikoisissa 6.10.1891, vihittiin papiksi Porvoossa 4.6.1914, toimi Viitasaaren seurakunnan kappalaisena 1914 ? 1957 > Pelkosenniemen kirkkoherraksi 1957
Osallistui vapaussotaan, osallistui aktiivisesti suojeluskuntatoimintaan, sanomalehti Sisä-Suomen päätoimittajana 1929-1930 sekä Viitasaaren Seudun kustantaja ja toimittaja 1933-1944. Pakinoi lehdessä nimimerkillä "Pihkurin Pekka". Sai parannuksen armon 1930-luvun alussa. Oli Viitasaaren Rauhanyhdistyksen perustajajäsen.

Poisnukkuneita Saarnaaja Viljo Oksalan muistokirjoitus. Rauhan Side 3/1995, 4.
*5.6.1917 Padasjoen Nyystölä, esikoislestadiolaisessa kodissa, k. 10.6.1995
-sananpalvelijaksi 1950-luvun alussa

Paananen, Antti: Muistelmia "Läntän taatasta". Pääsiäissana 1978, 32 ? 33.
= talollinen Jalmari Paananen vanhempi, *16.8.1886 Kivijärvellä, "parannus" todennäköisesti 1909 Pekka Fredrik Lappalaisen pitämissä seuroissa, avioitui 1907 Emma Kleenin kanssa, 15 lasta, oli kuten samanniminen vanhin poikansa, puhuja, lähinnä Keski-Suomen alueella tunnettu sananjulistaja, useita yhteiskunnallisa ja seurakunnallisia luottamustehtäviä; kirkonisäntä, pankinjohtaja, kunnallisissa luottamustehtävissä.
?saarnavirsinä: "Ah, Jeesus ole kanssamme" ja "Ah, kuinka taivaan valtakunta". Läntän tuvassa usein laulettuja Siionin lauluja olivat: "Jeesuksen veren ääni", "On lepopaikka suloinen" ja "Herra Jeesus verellänsä"

Gunnar Olavi Paaso-Rantala 26.4.1919 ? 25.9.1999. PMS 41/13.10.1999.
*26.4.1919 Iin Olhavassa, solmi avioliiton samalta kylältä kotoisin olevan Jenni Maunula kanssa 1946. Molemmat saivat "parannuksen armon" Yli-Olhavan koululla 1950 pidetyissä kesäseuroissa, talvella 1960 perhe muutti Orimattilan Niiinikoskelle. Toimi maanvilejelijänä, ja sen lopetettuaan perusti poikansa kanssa metsäkoneyhtiön. Olavi Paaso-rantala siunattiin sanpalvelijan tehtävään vuonna 1971 Lahdessa. Hän kulki SRK:n lähetysmatkoilla kotimaassa. Olavi Paaso-rantala nukkui "vanhurskasten lepoon" 25.9.1999 Hollolassa.

Pakkanen, Susanna; Opiskelijapomo patistaa osallistumaan. Euroopan kansalliset opiskelijaliitot-järjestön (ESIB) puheenjohtaja Antti Pentikäisen haast. (HS 6.11.1998)
-puhuu vähemmistöjen puolesta todeten itsekin kuuluvansa vähemmistöön = lestadiolaisiin

Palola, Ari-Pekka: Lenna Pellikka (1915 ? 1985). Siionin Lähetyslehti 4/2000, 14-15.
Lenna Artturi Pellikka syntyi 6.2.1915 Kolarissa, jossa hänen isänsä Artturi Pellikka toimi poliisikonstaapelina. Koti ei ollut lestadiolainen?.valmistui ylioppilaaksi Tornion yhteiskoulusta ja lähti vuonna 1937 opiskelemaan Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan?löysi seuraavana vuonna opiskelijatoverin avustamana "Jumalan valtakunnan ja sai uskoa syntinsä anteeksi". Puhujan tehtävään hänet kutsuttiin Helsingin rauhanyhdistyksellä vuonna 1939. Vuonna 1943 Lenna Pellikka sai opintonsa valmiiksi ja hänet vihittiin papiksi. Hän palveli aluksi lyhyitä aikoja Uukuniemellä ja asevelipappina Oulussa. Vuosina 1945-1949 hän toimi Suomen Punaisen Ristin Oulun piirin toiminnanjohtajana. Sen jälkeen hän palveli ensin Pudasjärven ja sitten Haukiputaan kappalaisena, kunnes hänet valittiin Oulunsalon kirkkoherraksi vuonna 1959. Tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 1972, jolloin hän muutti asumaan Ouluun. Vuonna 1955 Lenna Pellikka menetti ensimmäisen vaimonsa Liisan (os. Raittila). Ja vanhimman poikansa?.Kymmenen vuotta myöhemmin Lenna Pellikka solmi uuden avioliiton Elvi Kinnusen kanssa. Lenna Pellikka sai hoitaakseen monia luottamustehtäviä: hän toimi muun muassa presidentin valitsijamiehenä vuoden 1950 vaaleissa. Hän kuului rauhanyhdistyksen johtokuntaan Haukiputaalla ja Oulunsalossa sekä SRK:n johtokuntaan ja työvaliokuntaan vuosina 1960-1967. Siionin Lähetyslehden ja Lasten Siionin toimittajana hän oli vuosina 1962-1973?..

Parakka, Frans; Meidän elämämme on kuin varjo ja ei pysy. Frans Parakan kirjoittama omaelämänkerta n. vuodelta 1933. Rauhan Side 3/1990, 9 - 12. 

Pelkonen, Ari; "Selkäni kääntyi maailmalle ja kasvoni kotirannalle". O.H.Jussilan elämänvaiheita. PMS 14/7.4.1993.

Gunnar Pelkonen 23.8.1925 - 7.11.2000. PMS 49/7.12.2000.
Gunnar Pelkonen nukkui vanhurskasten lepoon Nurmijärvellä 7.11.2000. Hän syntyi luovutetussa Karjalassa Räisälässä 23.8.1925 maanviljelijäperheen toiseksi vanhimpana lapsena. Hänen isänsä oli maanviljelijä Taavetti Pelkonen ja äitinsä Selma (os. Patrakka).
Vuonna 1955 Gunnar Pelkonen valmistui opettajaksi Rauman seminaarista. Seuraavan kesänä hänet vihittiin aviolittoon Somerolla sairaanhoitaja Elsa Inkeri Palsan kanssa. Tästä avioliitosta heille syntyi kymmenen lasta. Elämäntyönsä Gunnar Pelkonen teki erityisopettajana. valmistumisensa jälkeen hän opetti ensin koulukodeissa ja myöhemmin Forssassa apukoulunopettajana. Puhujaksi hänet asetettiin 1964 Somerolla....Gunnar Pelkosen siunaustilaisuus oli Nurmijärven kirkossa....

Terhi Peltokorpi 23, keskusta. HS NYT-liite 19.3.1999.
-liittyy artikkelisarjaan, jossa esiteltiin nuoria helsinkiläisiä eduskuntavaaliehdokkaita
-esille tulee myös ehdokkaan lestadiolaistausta.

Pentti J.P. Seppäsen arkisto Oulun maakunta-arkistoon. PMS 12/24.3.1999.
Luovutuksen suoritti lasten puolesta 19.3. Oulunsalon sivistysjohtaja Markku Seppänen

Poisnukkuneita Oskar Pedersenin muistokirjoitus. Rauhan Side 1/2000, 4.
Oskar Pedersen toimi Kjöllefjordin saarnaajana yli 50 vuoden ajan. Sotavuosina hän asui Laksefjordin vuonon toisella puolella Veidnesissa ja oli jo siellä rukoustenpitäjänä ja osallistui lähetysmatkoihin vuonon rantojen kylissä?.Heti sodan jälkeen Pedersenin perhe muutti Kjöllefjordiin. Oskar Pedersen kulki vuosikymmeniä lähetysmatkoilla kaikkialla Finnmarkissa?..Hän kuoli 84-vuotiaana 29.10.1999.

Poisnukkuneita Saarnaaja Markku Peltosen muistokirjoitus. Rauhan Side 4/1995, 21.
*2.5.1940 Padasjoen Nyystölässä, k. 27.7.1995 Padasjoella, saarnaajana n. 15 vuotta

Poisnukkuneita. Saarnaaja Yrjö Peltosen muistokirjoitus. Rauhan Side 2/1999, 4.
*23.4.1920 Teuvalla, muutti sodan jälkeen Lahteen, jossa sai "parannuksen armon" 1948, solmi avioliiton 1955 Elvi Pinomäen kanssa. Perheeseen syntyi 13 lasta. Kehoitettiin 1958 lukemaan pyhäkokouksissa ja myöhemmiin myös puhumaan. Kuoli Vammalassa 5.2.1999.

Poisnukkuneita. Rauhan side 2/2000.
Kristittyjen hiljentyessä pääsiäisen viettoon saimme sanoman Toivo Lammisen poismenosta. Hän joka oli monille saarnannut uskosta ylösnousseeseen Vapahtajaan, oli saanut nyt laskea miekan ja sauvan ja siirtyä uskosta näkemiseen. Toivo Lamminen syntyi Kokemäellä 22.10.1908 ja kuoli Porissa 18.4.2000. Hän muutti Poriin jo syksyllä 1928 saatuaan työpaikan rautateillä. Hän palveli uskollisesti samaa työnantajaa yli 30 vuotta. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1960. Nuoren miehen ensimmäinen asunto Porissa oli Raunamon talossa. Siellä hän sai myös pian kutsun seuroihin. Saarnattu sana kosketti nuoren miehen sydäntä ja kutsui parannukseen ja uuteen elämään. Vanhempana Toivo Lamminen usein muisteli rakkaudella niitä, jotka olivat häntä johdattaneet uskon tielle. Seuroissa hän tutustui Kotirannan Auneen. Avioliitto solmittiin juhannuksena 1929 ja kesti 60 vuotta. Perheeseen syntyi kahdeksan lasta. Aune Lamminen saatettiin haudan lepoon 1988. Taivaan isä johdatti Toivon rinnalle Siiri Kiimalan Oulusta ja hekin ehtivät kulkea yhteistä taivalta yli kymmenen vuotta. Seurakunta kutsui Toivo Lammisen saarnaajan työhön 1950-luvun alussa ja sitä työtä hän teki uskollisesti yli 40 vuotta. Työala laajeni 1961, kun Toivo lähetettiin ensimmäiselle lähetysmatkalle. Lähes 30 vuoden aikana hän tuli tutuksi monissa seurapaikoissa eri puolella Suomea. Kotiseudulla häntä muistetaan opettajana, ystävänä ja lohduttajana. Myös sairaat, yksinäiset ja sidotut olivat hänen sydäntään lähellä. Tuntiessaan voimien vähenevän Toivo Lamminen jäi vähitellen pois sananpalvelijan työstä. Porilaisten iloksi hän oli kuitenkin mukana kaikessa seurakunnan toiminnassa vielä 90 vuotta täytettyään. Toivo Lamminen oli kuollessaan 91- vuotias. Hänen muistonsa elää monen sydämessä. Toivo Lamminen siunattiin haudan lepoon Porissa 5.5.2000. Saattamassa oli paljon uskonystäviä eri puolelta Suomea.

Pelttari, Raija: Piispa Erik Vikström: Sekä kirkko että herätysliikkeet ammentavat toisistaa.. Keskipohjanmaa. Suviseuraliite 30.6.1999.

Pentikäinen, Juha: Kolme Kuusamon Suoraniemeä. Siionin Joulu 1976, 45 ? 49.
Sippa Suoraniemen, Aadolf Kustaa Suoraniemen ja Jaakko Suoraniemen elämänvaiheita ja Kuusamon lestadiolaisuuden alkuvaiheita
Pentikäinen, Juha: Juho Mursu ? Pohjois-Minnesotan suomalaisten opettaja. Siionin Joulu 1983, 38 ? 42.
?New York Millsin seurakunta perustettiin 19.6.1877 Antti Puuperän hirsimökissä, 1883 ensimmäinen kirkko Heinolan seudulle, 1903 isompi, seurakuntaan kuului tällöin satakunta perhettä
*2.6.1847 Ii, Oijärven Mursun talo, äiti lestadiolainen, parannus 28-vuotiaana, muutto 1880 Amerikkaan New York Millsin seudulle Lehtijärvi towniin, seurakunnan papinviran hoitajaksi 1883, kiersi saarnamatkoilla aina Kaliforniassa ja Kanadassa saakka, teki Pekka Raattamaan kanssa matkan 1890- 1891 Pohjois-Ruotsiin ja Suomeen, toimi vuosina 1908 (Calumet) ja 1909 (New York Mills) puheenjohtajana lestadiolaisten suurissa kokouksisssa, k. 26.11.1911.

Pentikäinen, Samuli: Muistoja Jaakko Väärälästä Jumalan valtakunnan työmiehenä. Kointähti 1962, 16 ? 18.
*Ranuan Portimojärven Ahossa 1.1.879, parannus Simon Alaniemellä mahdollisesti v. 1910. Kohta tämän jälkeen asetettiin saarnaajaksi 
Pentikäinen, Samuli: Pakolan Erkki. Kesäpääsky 1965, 24 ? 25.
*1852 Kiimingin Alakylässä, alkuperäinen sukunimi Haipus > 1878 muutti Savilaaksoon vaimonsa kotitaloon, sukunimeksi Savilaakso, k. elokuussa 1911
?aluaan heränneitä eli kiiminkiläisittäin "kerettiläisiä"
?"parannus vähän yli 20-vuotiaana, saarnaajaksi kohta "parannuksentekonsa" jälkeen, kiersi saarnamatkoilla kotiseutunsa lisksi Etelä-Pohjanmaalla ja Savossa, uusheräyksen tultua lakkasi joksikin aikaa puhumasta
Pentikäinen, Samuli: Juhani Raattamaan saarnamatka Kuusamoon talvella 1880, Kesäpääsky 1966, 24 ? 25.
Pentikäinen, Samuli; Kullervo Hulkko 2.7.1914 - 17.12.1965. PMS 2/11.1.1989.
Pentikäinen, Samuli; Juuso Markkanen 10.1.1878 - 6.6.1967. PMS 3/18.1.1989.
Pentikäinen, Samuli; Onni Elomaa 6.5.1894 - 24.9.1962. PMS 4/25.1.1989.

Rovasti Veikko Pentikäisen muistokirjoitus (HS 18.2.1992)

Peura, Markku; Pystykorva luterilainen. Kemin kirkkoherra haluaa olla ihminen ihmisten joukossa. Miksi tien armoon ja pelastukseen pitäisi olla itkua ja hammasten kiristystä. Kaleva 20.3.1999.
-Kirkkoherra Pertti Telkki selvittää muiden asioiden ohella suhdettaan vanhoillislestadiolasuuteen ja eroaan liikkeestä.

Piilonen, Marikka: Toivo Pohjolan muistolle. PMS 14/7.4.1999.
*Virolahdella 2.5.1916, isä tullipäällysmies > muutto Lappiin Laanilaan > Ouluun 1944, parannus, avioliitto 14.4.1946 karjalaisen Sirkka Kaasalaisen kanssa, puhujaksi 1951, aloitti linja-autoliikeyrittäjänä 1947. Luopui 1970-luvun alkupuolella. K. 12.4.1998.

Erkki Piri; Timo-Kalle - saarnaaja ja sielunhoitaja. Koillissanomat 25.6.1998. Liite Suviseura Sanomat.
-pudasjärveläisen maallikkosaarnaajan ja kirkolliskokousedustajan Kalle Timosen muistelua

Pistemaa, Ville: Matti Tölli muistelee Ville Pistemaata. PMS 24/ 7.6.1972.

Ponto, Frans; Jumalan tiet ovat ihmeellisiä. Frans Ponto muistelee. Rauhan Side 1/1992, 12 - 13. 

Posti, Esajuha: Runomatinea Tornion kirkossa. Pohjolansanomat 9.3.2000. http://www.pohjolansanomat.fi/lehdet/20000309/kult5.shtml
Mirkku Havas Kallion runomatinean Sinun kättäsi puristan yhä Tornion kirkossa on ohjannut lausuntataiteilija Leena Varis. Mirkku Havas on Saimi ja Wäino Havaksen tytär kymmenlapsisesta perheestä. Taiteilijan vanhempien yhteinen taival alkoi sotavankkurien rattailla Aunuksen retkellä vuonna 1919 ja päättyi viiden sodan käyneen miehen sankarihautajaisiin 1941. Runomatineassa kuullaan runoja ja otteita Havaksien kirjeenvaihdosta vuosilta 1919-1941. Avioparin kulttuurihistoriallisesti arvokas kirjeenvaihto on säilynyt. Se kertoo inhimillisen rakkaustarinan kiintymyksestä, hellyydestä ja ehdottomasta toisen kunnioituksesta. 
Runomatinea liittyy talvisodan 60-vuotistapahtumaan. Runomatineassa esitystä avustavat Tornion seurakunnan kanttori Timo Perkkiö ja Nuorten lauluryhmä. Tilaisuuden järjestävät Tornion seurakunta ja Keminmaan Kaatuneitten Omaiset ry, joka vaalii sotaorpojen arvokkaan perinteen säilyttämistä. 
Talvisodan 60-vuotinen Muistojuhla alkaa Tornion seurakuntatalolla runomatinean jälkeen. Mirkku Havas Kallion runomatinea Sinun kättäsi puristan yhä Tornion kirkossa sunnuntaina 12.3. klo 14.00. Talvisodasta 60 vuotta -muistojuhla Tornion seurakuntatalossa klo 15.30.

Puhuja ja pyhäkoulun opettaja, Juho Ville Savolainen. PMS 11/12.3.1986.

Puukko, Erkki; Evakkotie Heinjoelta Vihtiin. "Keskellä yötä toi sotilas evakuointikäskyn. Oli oltava tunnin kuluttua valmiina lähtöön. PMS 46/11.11.1987.
-vihtiläisen Alma Suomalan elämänvaiheita

Pylvänäinen, Kauko: Pekka Fredrik Lappalainen ? armoitettu nuorten ystävä, väsymätön kylvömies. Pääsiäissana 1972, 26 ? 28.
*1.1.1880 Leppävirran Tahvanalassa, valmistui papiksi 1909, muutaman kuukauden kirkkoherran apulaisena Kivijärvellä, syksystä 1909 vappuun 1912 merimiespappina Antwerpenissä, v.t. kirkkoherraksi Kivijärvelle, k. 24.2.1913

Rainio, Pentti; "Taivaan junan konnari". Muistelmia Oskar Naukkarisesta. PMS 26/25.6.1980.

Ylimetsänhoitaja Lauri Rainion muistokirjoitus (HS 11.4.1999).
-sydämen asia oli uskon näköala, vanhoillislestadiolainen kristillisyys.

Raittila, Pekka: Pietiläisen laulukirja ? eräs 70-vuotismuisto. PMS 53/1959.
Raittila, Pekka: Lars Levi Laestadius. Maitojyvä 2/1961, 6 ? 10.
Raittila, Pekka: "Jeesuksen weren ääni" (Siionin laulaja Etelä-Pohjanmaalta). Maitojyvä 1967, 6 ? 12.
?Siionin laulujen runoilija, saarnaaja Jaakko Lahtisen (1900-luvun alusta Lahdenmaa) elämänvaiheita
*1852 Laihia, Perälä, Viikin talo, k. 1929 Laihialla, valitsi hajaannuksessa uusheräyksen

Rantamaula, E.V.: Saarnaaja Eetu Hurulaa muistellessa. Siionin Joulu 1962, 40 ? 41.

Rasila, Hannu: Evankeliumiyhdistykselle uusia työntekijöitä. Rajoja ylitetään. Sanansaattaja 6.2.1997.
Olavi Palovaarasta (Karijoen kirkkoherra) tuli vuodenvaihteessa SLEY:n Pohjois-Suomen piirin työntekijä?
"Omat hengelliset juureni ovat Tornionlaakson lestadiolaisuudessa. Esivanhempani ovat olleet vanhoillislestadiolaisia, jotka 1930-luvun hajaannuksen myötä siirtyivät Rauhan Sanan toiminnan piiriin?Uskon pääseväni sellaisiin seurakuntiin ja koteihin, joissa on perinteisesti nähty lestadiolainen työntekijä".

Johannes (Juho) Ratinen 1.7.1912 ? 8.8.2000. PMS 33/16.8.2000.
*Suistamon pitäjässä, avioitui 4.7.1937 Hilja Nissisen kanssa. Pariskunnan ensimmäinen koti sijaitsi Suistamon Koiton kylässä. Evakkotaipaleelle ensin Lapuan Kauhajärvelle, sitten Polvijärvelle ja lopulta Kempeleeseen, jonne Ratiset rakensivat oman kodin?Perheeseen syntyi 11 lasta?"Parannuksen armon" Ratiset saivat vähän ennen joulua 1954. Sananpalvelijan tehtävään Juho Ratinen siunattiin vuonna 1957. SRK:n lähetyspuhujana Juho Ratinen toimi 1960-luvulta alkaen?Eläkkeelle siirryttyään Ratiset muuttivat Joensuuhun?.

Rauhala, Niilo. Tietoja kirjailijasta. Tuotanto. http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/k?/rauhala.ht

Rauhala, Panu-Pekka: "Siirryn syrjään hyvällä mielellä". Rovasti Niilo Rauhala eläkkeelle. PMS 37/15.9.1999.
Artikkeli kertoo Niilo Rauhalan 5.9.1999 pidetysitä läksiäisjuhlista ja hänen panoksestaan kirkon eri tehtävissä. Artikkelissa on myös lyhyt yhteenveto hänestä seurakunnallisessa, kirkollisessa ja kirjallisessa työssä:
>vihittiin papiksi 1963, Kemin srk:n virall. apul. 1963-68, I kappalaisena 1968-77 ja sairaalateologina 1977-99. Suomen kirkon virsikirjakomitean jäsen 1974-1984, toimi raamattukäännöstyön Vanhan Testamentin pääkäännösyksikössä äidinkielen ja tyylin asiantuntijana, kirkon käsikirjakomitean jäsen vuodesta 1993, ja osallistunut Ruotsin kirkon virsikirjan käännöstyöhön vuodesta 1968
Runoteokset:
Tähän päättyy kesä 1967
Joki virtaa nyt eikä liiku 1969
Kuuntelen sydämeni ääntä 1971
Lumen ja auringon välissä 1973
Meren läheisyys 1975
Sade ja elämä, jäljittelemättömän runsas 1976
Valossa näkyy kirjoitus. Runot 1967-1976. 1977
Lähellä pyhää aamua 1979
Ikkuna rohkeuteen 1981
Mellan snön och solen (käännös Bengt Pohjanen)
Ruoko ja liekki saavat elää 1983
Hiljaisuus on avara huone 1984
Jos kuulisin veden heräävän 1987
Purjeitten nopeat varjot 1989
Tänä yönä puun kirkkaus 1992
Taivas käsissä sykkii 1993
Jos sinut ymmärtäisin 1995
Kuljen lähteitä lähellä 1996
Enemmän kuin tuhat väitettä 1998
Palkinnot: Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1974 ja 1988, vuonna 1990 hänelle myönnettiin Pro Finlandia-mitali.

Runojen innoitus löytyi usein luonnosta!
Väinö Havaksen runot äänitteen aiheena Jämsän opistolla . (Anne Remes & Mika Sivula (PMS 20/16.5.2001))
Syyskesällä tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä elokuun 21. päivän vastaisesta yöstä, jolloin Kivijärven kirkkoherra, kansanedustaja Väinö Rafael Havas kaatui Suvilahden taistelussa. Hän oli komppaniansa päällikkönä tähystämässä vihollisen hyökkäysvaunua, kun luoti osui suoraan sydämeen. Toteutui se kohtalo, jota Havas oli aavistellut aikaisemminkin ja kuvannut esimerkiksi runossaan Viimeinen komppania. Jämsän kristillisellä kansanopistolla on menneen talven aikana muisteltu Väinö Havaksen?

Remes, Ulla: Opiskelijajärjestöt taistelevat demokratian puolesta. Kotimaa 29.1.1999.
Euroopan kansallisten opiskelijaliittojen puheenjohtaja Antti Pentikäisen haastattelu
Remes, Ulla: Perheenemäntä Marjatta Saukonoja: Elämä on tässä. Kirkko ja kaupunki 5/10.2.1999.
Laiska töitään luettelee, sanoo Marjatta Saukonoja. Hän on kasvattanut kolmetoista omaa lasta ja hoitanut neljääkymmentä muuta kotonaan. Voimaa hän on saanut vanhoillislestadiolaisesta uskosta.
Remes, Ulla; Raija Hakala väitteli runoilija Niilo Rauhalan tuotannosta. Kristillistä toivoa modernismin kielellä. Kotimaa 8/26.2.1999.

Rissanen, Minna: Pienen pojan unelma toteutui. 50-vuotias Raimo Kaisto Haapajärvellä. Kaleva 18.7.1999.
* Yli-Iissä, kauupakoulun jälkeen SOK:n palvelukseen, jonka palveluksessa useissa vastuunalaisissa tehtävissä Muhoksella, Kuusamossa ja Iisalmessa, sieltä Tiivi OY:n toimitusjohtaja Eero Niskanen houkutteli yrityksensä markkinointijohtajaksi. Perheessä 13 lasta. Raimo Kaisto on vuosia kuulunut Haapajärven Rauhanyhdistyksen johtokuntaan: "Koen hyvin tärkeänä henkilökohtaisen uskon, ja että sen parissa saa virkistäytyä ja latautua. Ajallisen elämän huolet ja murheet tuntuvat jälkeenpäin pienemmille".
Raimo Kaistolla on myös kunnallispolitiikan luottamustehtäviä. Hän on toista kautta valtuustossa ja toimii kunnanhallituksen toisena varapuheenjohtajana.

Rontti, Urpo; Heino Rontti - koillismaalainen puhuja ja kirjoittaja. Koillissanomat 25.6.1998. Liite Suviseura Sanomat.

Rousu, Armi: En jubilär med många järn i elden. Norrbottens Kuriren 12.5.2000.
Den 16 maj fyller företagaren Bertil Kero, Sattajärvi, 60 år.
Födelsedagen firas dock lite senare, lördagen den 20 maj, då Bertil håller öppet hus i läderfabriken hemma i Sattajärvi.
Det är som VD och en av ägarna till anrika Keros Läder AB, som vi utomstående i första hand förknippar Bertil Kero med.
Och det har han själv inget emot. Det framgångsrika familjeföretaget har varit och är en stor del av hans liv, även om han säger att han så sakta håller på att förbereda sitt tillbakaträdande.
Men vid sidan om företaget är Bertil engagerad på en rad olika håll, eller vad sägs om styrelseledamot i Företagarnas distriktsstyrelse, ordförande för Företagarna i Pajala, styrelsemedlem i Pajala Utveckling, handelskammaren med mera.
Åtta barn
Engagemanget i Sattajärvi fridsförbund, är också mycket angeläget för honom och upptar en stor del av hans fritid.
- Det är från det andliga jag hämtar min kraft och jag anser det viktigt med en livaktig verksamhet i vårt lokala fridsförbund, säger Bertil Kero.
Tillsammans med hustru Inga-Britt har han åtta barn, varav tre bor kvar i Sattajärvi. Kontakten med barnen och barnbarnen är viktig för Bertil.
- Barnbarnen ger livsgnista och piggar upp både humöret och humorn, säger han.
Han säger också att han gillar att resa, vilket det inte så ofta finns möjlighet rent privat, däremot besöker han platser och länder som han har affärskontakter med och då är det inte så sällan som det bär av till Italien och Frankrike.
- Det är uppfriskande att se lite annat och träffa människor från andra kulturer. I Italien är småföretagaren upphöjd till skyarna, så också av det skälet är det upppiggande att vara där då och då, säger Bertil.
Men till sitt eget smultronställe, Hievuoma, där han har sin skogskoja är det betydligt kortare restid och det är fullt jämförbart med Italien, fast på annat sätt.
- Naturen här är underbar. Man kan jaga om man vill eller så bara sitt och njuta av friden, säger Bertil Kero.
Drömde om flygvapnet
Han gläds också åt att byn Sattajärvi har en livskraft och växer. Vad hade han då gjort om han inte hade följt sin pappa Yrjö i fotspåren och satsat på företaget?
- Jag drömde nog om att komma med i flygvapnet, men det var kanske lite för högt flygande planer, skoja Bertil och fortsätter.
- Å andra sidan gillar jag lite äventyr och jag anser mig vara privilegierad när jag fått se det här företaget växa upp och utvecklas. Det är bland det mest spännande man kan vara med om - att vara företagare, säger Bertil.
Somliga av oss skulle nog säga att det i alla fall är äventyrligt nog, men Bertil lyfter fram en annan sak som enligt honom har stor betydelse för att trivas som företagare.
- Alla vänner och kontakter och minnen för livet som man får, säger han övertygande.

Rummukainen, Eija; Olen aina tykännyt tehdä työtä. (Emma Tikka) PMS 23/7.6.1995.

Runtti, Hanne: Sotasokeasta saarnaajasta Matti Kivisestä kaivataan tietoja. PMS 36/6.9.2000.
Matti Kivisen tyttärentyttäret katriina hertteli ja Anna virtanen ovat monesti saaneet kuulla pappansa olleen yötä ja käyneen kylässä milloin missäkin eri puolilla Suomea...Matti Kivisen sukulaisten keskuudessa on herännyt ajatus koota kertomuksia hänen lukuisilta puhujamatkoiltaan.....
keskeiset henkilötiedot:
Veikko Matti Kivinen
*9.10.1923-22.5.1997
-syntyi Vimpelin Pokelassa
-haavoittui vuoden 1943 elokuussa yliherkän miinan räjähdyksessä ja menetti näkönsä ja toisen kätensä
-avioitui joulukuussa 1943 Taimi Vanhatuvan kanssa 
-pariskunta sai "parannuksen armon" kesällä 1949
-kutsuttiin sananpalvelijan tehtävään vuonna 1952
-toimi sananpalvelijana ensiksi kotipaikkakunnallaan ja myöhemmin laajemmallakin alueella
-sai "kutsun vanhurskasten lepoon" 22.5.1997


Räihä, Kaija; Tuhlaajapojan tarina. Setäni August Kananen kertoi ja muisteli. PMS 14/1.4.1987.
-hieman myös Kiuruveden lestadiolaisuuden historiaa

Röytiö, Aarne; Eetu Tuunanen (muistokirj.) SLL 10/1952.
-toimi saarnaajana Harlussa, sodan jälkeen Varkaudessa

Saapunki ilmoitti jättävänsä eduskunnan vaalikauden loputtua. (HS 30.5.1995)
-kansanedustaja Pauli Saapunki katkera, kun Kuusamon lestadiolaiset eivät äänestäneet häntä, vaan toisesta kunnasta olevaa ehdokasta

Saarnaaja Paavo Savolan muistokirjoitus: PMS 7/16.2.2000
*18.4.1920, k. 6.2.2000
*Lappajärveltä, avioitui 19.2.1950 Gunilla Peltoniemen kanssa, perheeseen syntyi 12 lasta. Elämäntyönsä suoritti Kansaneläkelaitoksen paikallisjohtajana.
Sai parannuksen armon vuonna 1948, jonka jälkeen hänet pian asetettiin puhujan tehtävään. Oli tuossa palvelutehtävässä lähes 50 vuotta. Paikallisseurakunnan lisäksi kiersi lähetysmatkoilla ympäri Suomen.

Saarnaaja Heikki Seppäsen muistolle. Rauhan Side 1/1980, 7 - 8.

Saarnaaja Magnus Vikströmin muistokirjoitus. PMS 28/1957.
*11.3.1874 Luleå, asui siellä koko elämänsä, palveli konemestarina Ruotsin valtion rautateillä.
Parannus nuoruudessa, kohta sen jälkeen Otto Nordgrenin rinnalle palvelemaan Herran seurakuntaa Luulajassa, saarnaajana kuudettakymmentä vuotta, k. 3.7.1957

Salakari, Veikko; Synnyinjuuret Karjalassa. Urho Peltonen 70 vuotta, Lempi Peltonen 65 vuotta.
PMS 48/28.11.1990.

Saukko, Markku; "Kaikki syötiin ,mitt paljain jaloin kiinni saatiin". Aino Kuosa 90 vuotta. PMS
49/5.12.1990.

Saulio, Risto: Rovasti Jorma Porthanin muistolle. PMS 19/9.5.2001. 
Soittelin muutama vuosi sitten Helsingin Rauhanyhdistykseltä pääsiäisseurojen aikaan vanhalle tutulleni rovasti Jorma Porthanille. Hän ei aluksi muistanut minua, yli 40 vuotta sitten olimme viimeksi tavanneet, mutta hetken juteltuamme muisti virkistyi ja kun kerroin terveisiä Helsingin Rauhanyhdistyksen

Paavo Savolan muistolle. PMS 11/14.3.2001. 
"Olen joskus omalta kohdaltani, kun olen kiusauksissa ja epäilyksissäkin ollut, rukoillut Jumalaa, että kun Jumala kansansa täältä kerran kokoaa, hän tätä pientä rakkikoiraansa ei jättäisi pois tästä pyhien matkasaatosta, kotiin päässeitten joukosta, vaan saisi sanoa minulle niin kuin muillekin: "Hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä olet ollut uskollinen, nyt minä panen sinut paljon päälle. Mene sinun Herrasi iloon!" 

Siitonen, Teuvo; Jäsenkorjaukseen pitää olla syntymälahja. 85-vuotias Kalle Kela Ranualla. Kaleva 6.12.1997.

"Sillä Kristus on minulle elämä ja kuolema on minulle voitto". Eino Kajava 30.7.1924 ? 19.2.1999. 
?syntyi Kuusamon Suorajärvellä, solmi avioliiton kotikylältä olleen Anna Suoraniemen kanssa, yhteinen koti perustettiin Kuusamon Suorajärvelle, josta muutettiin kirkonkylälle 1985. Perheeseen syntyi 11 lasta. Eino Kajava asetettiin sananpalvelijaksi 1964, liikkui SRK:n lähetysmatkoilla 1970-luvulta lähtien, elämäntyö maanviljelijänä. Oli Suorajärven Rauhanyhdistyksen perustajajäsen vuonna 1955 ja sen pitkäaikainen puheenjohtaja. PMS 8/24.2.1999.

Poisnukkuneita. Saarnaaja Tapio Siltalan muistokirjoitus. Rauhan Side 3/1999, 4.
*14.6.1940 Helsingissä esikoislestadiolaiseen kotiin, solmi avioliiton 1963 Anna-Leena Laakkosen kanssa, 1966 sananpalvelijaksi. K. 8.7.1999 sairauskohtaukseen Porvoossa.

Silvola, Kalevi; Rovasti Vilho O.J. Lauriala (muistokirj.). Kotimaa ?/1997.

Siukonen, Timo: Ajassa. Väitökset. Lestadiolaisuus elää vahvana Helsingissä. HS 11.12.1999 
Lapin tuntureilta syöksyneen ihmeellisen herätyksen siipien mahtava kohina kuullaan yhä voimakkaana paitsi Pohjois-Suomessa myös pääkaupunkiseudulla, filosofian lisensiaatti Martti Vuollo muotoilee uudestaan senaattori Kaarlo Castrenin kirjoitusta vuodelta 1934. 
"Lestadiolaisuus on ylivoimaisesti suurin kirkollinen herätysliike Helsingissä", hän korostaa. "Moni


Sivula, Marja-Liisa: Kristillistä runoa modernilla kielellä. Raija Hakalan väitöskirjan (Kristillinen elämänkatsomus ja modernismin ihanteet. Niilo Rauhalan lyriikan tarkastelua. SKS:n toimituksia 723. Tampere 1999) arvostelu. PMS 8/24.2.1999.
Sivula, Marja-Liisa: Runoilija lähestyy erilaisia lukijoita kristillisestä uskostaan käsin. Väitöskirja Niilo Rauhalan tuotannosta. PMS 9/3.3.1999.
S(ivula), M(arja)-L(iisa): Esa Tuomaala (1941-1985). SLL 4/1999, 16 ? 17.
*7.4.1941 Perhon Liukonkylällä uskovaisen perheen nuorimpana lapsena, vihittiin papiksi Oulussa 1963>Taivalkoski>Kuusamo>Ullava>Haapavesi>1969 Kivijärven kirkkoherraksi, solmi avioliiton paavolalaisen Anja Mustosen kanssa 1963, perheeseen syntyi kahdeksan lasta, asetettiin puhujaksi opiskeluaikanaan Helsingissä 1961. Kirkoitti opinnäytetyönään Perhon seurakunnan historian "Erämää ja alttari".

Arthur Sjölund: Kultamalja särkyy. PMS 29/20.7.1955.
Karl Leonard Sandbergin muistokirjoitus
*25.9.1879 Altersbruk, Norrfjärden, 1880-luvulla Piteå-joen varteen Granholmin saarelle, avioiduttuaan muutaman kilometrin alaspäin Moranin, ensimmäisen kerran seuroihin Karl Ståhlin luokse 1899, voimakas lakisaarna>vihastuminen, tapasi paluumatkalla Johan ja Maria Lunströmin Bredselin Törnforsenista > parannus, lähes 50 vuoden ajan saarnaajana

"Sota-aikana Jumalan valtakunnan työ oli koko lailla pysähdyksissä". Jumalan valtakunnan työsaralta. Saarnaaja Lauri Taskilan haastattelu.
-elämäkerrallisten tietojen lisäksi myös paikkallisen RY:n historiaa

Paul Snellman: Rauhan Sana 10/1999, 4
*Kolpissa, ikä 72 vuotta, 1. Aviol. Brita Paanasen kanssa (k. 1996), 2. Aviol. Kerttu Fellmanin (o.s Alaräisänen) kanssa, kahdeksan lasta, ammatti putkimies, puhujana Pietarsaaressa, jossa toiminut yli 30 vuotta myös pyhäkoulunopettajana. Sairastanut maksasyövän, ollu kaksiviikkoa nukutettuna, jonka aikana nähnyt erilaisia näkyjä.
?Astunut seurakunnan opetustehtäviin ensin pyhäkoulunopettjana. Koska seurakunnan omat puhujat Elis Sjövall ja Sigurd Åkerlund, olivat usein poissa, he pyysivät minut siihen tehtävään, olin vasta täyttänyt 30 vuotta.
?Toteaa herätysliikkeensä avautuneen viime aikoina enemmän muidenkin ajatuksille: "Emme saa käpertyä itseemme ja unohtaa ulospäin suuntautuvaa toimintaa." Murheenaiheita: Luemme Jumalan sanaa liian vähän ja keskustelemme liian harvoin elämän kalleimmasta asiasta. Ilonaiheita: Suuret nuorten joukot.

Sorjanen, Merja: Sotaorvon kokemukset eivät unohdu. PMS 12/22.3.2000.
"Meitä jäi kymmenen lasta äidin kanssa. Nuorin oli toisella vuodella ja vanhin juuri päässyt ylioppilaaksi. Vaikka väkeä perheessä oli, kotiin tuli syvä yksninäisyys isän kaaduttua sodassa", sanoo Mirkku Havas-Kallio kertoessaan tuntojaan sotaorvoksi jäämisestään. Mirkku Havas-Kallio menetti isänsä Wäinö Havaksen ollessaan viisivuotias. Joitakin muistikuvia isästä piirtyi pienen tytön muistiin. Ne ovat voimakkaina palautuneet mieleen vuosikymmenten jälkeen, kun hän on käynyt läpi vanhempiensa sodanaikaista kirjeenvaihtoa. "Kirjeistä välittyi vanhempien suuri rakkaus ja kunnioitus toisiinsa ja meihin lapsiin, se oli puhuttelevaa. Ihmettelen kunnioittaen äidin selviytymistä yksin perheen kanssa isän kuoleman jälkeen. Suru tukahdutettiin ajan kiireisiin. Se ei voinut olla vaikuttamatta lapsiin", Mirkku myöntää. "Isän paikka oli tyhjä, sitä ei voinut muuksi muuttaa", muistaa Mirkku pohtineensa. Murrosikäisenä hän tunsi katkeruutta ja vihaakin siitä, että oli orpo. "Se korostui erityisesti silloin, kun näki perheitä, joissa oli isä.".
Wäinön kuoleman jälkeen Saimi Havas asui viisi vuotta lastensa kanssa Kivijärven pappilassa. Hän viljeli pappilan peltoja, ja perhe sai elannon. Kun Kivijärven pappila oli luovutettava uudelle kirkkoherralle, Havaksen perhe muutti asumaan kalamajalle. "Mukaan saatu lehmä sijoitettiin saunan eteiseen ja porsas, kaksi kanaa sekä lammas jouduttiin ottamaan kalamajan keittiöön", muistelee Mirkku. Seuraavana syksynä muutettiin Kannuksen karjahoitokoululle, jossa asuttiin talvi.
Pysyvämpi asuinpaikka tuli Joensuuhun, johon rakennettiin koti. Muuttoja Mirkku Havas-Kallio kuvasi rankoiksi." Muutto kauaksi juurilta aivan eri murrealueelle oli raskas kokemus ja verrattavissa evakon ja siirtolaisen osan kokeneisiin perheisiin"; Mirkku arvioi. Matka Joensuuhun tehtiin sota-ajan junalla. Mirkku istui sisarustensa kanssa lattialla penkkien alla. "Kun äiti ojensi minulle sinne leipäpalaa, huomasin hänen itkevän. "Joensuun aikana hän koki erityisen tärkeänä sen, että pääsi usein hiihtolomilla Viljami Palokankaan perheen luo Oulaisiin. Sieltä hän koki saaneensa "paikkausta" isättömyyteensä ja muistaa lämmöllä Palokankaan perhettä.
Monet sotaorvot eivät ole välttämättä voineet Mirkun lailla käydä läpi koettuja menetyksiä. Kokemukset ovat kipeitä vielä vuosikymmenten jälkeenkin. "Kaikessa tällaisessa surutyössä olisi kuitenkin tärkeää, ettei jäisi katkeruutta", Mirkku muistuttaa. "Siksi niistä olisi hyvä puhua ja antaa anteeksi. Itsellenikin on vasta nyt avautunut, kuinka suurenmoisen perinnön olen isältä saanut. Se on auttanut ymmärtämään omaa elämää", hän toteaa.

SRK:lle tänään uusi puheenjohtaja. Voittonen vai Lääkkö. Liitto 27.6.1992.

SRK:n pääsihteeri vaihtuu. PMS 27/5.7.2000.
SRK:n johtokunta on kokouksessaan 27.5.2000 myöntänyt pääsihteeri Voitto savelalle eron pääsihteerin virasta 1.1.2000 alkaen, jolloin hän jää eläkkeelle. Petäjävedellä 29.6. pitämässään kokouksessa SRK:n johtokunta kutsui pääsihteeriksi rovasti Aimo Hautamäen (53) Ruukista. Hän on syntyisin Alajärveltä ja ollut pitkään Paavolan seurakunnassa papin virassa. SRK:n palveluksessa Aimo Hautamäki on ollut noin kymmenen vuotta, joista viime vuodet lähetys- ja rippikoulutyön sihteerinä. Pääsihteerin tehtävät Aimo Hautamäki ottaa vastaan 1.1.2000.

Stenbäck, Irma: STT:n uudeksi päätoimittajaksi Mikael Pentikäinen. Helsingin Sanomat 2. lokakuuta 1999 "Vaikeinta asioiden syventäminen" 
Suomen Tietotoimiston, STT:n uudeksi päätoimittajaksi ja toimitusjohtajaksi nimitettiin perjantaina Etelä-Saimaan päätoimittaja Mikael Pentikäinen, 34. Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Pentikäinen ehti vetää Lappeenrannassa ilmestyvän maakuntalehden päätoimittajuutta kolme ja puoli vuotta. "Tuntui hyvältä vaihtaa vetovastuuta. Jään kaipaamaan Saimaan seutuja, mutta alun perin olen hesalaispoika. Sattumalta STT:n edellinenkin päätoimittaja tuli Etelä-Saimaasta", Pentikäinen sanoo? 
Talon vanhat arvot kunniaan 
"Uskon Pentikäisen palauttavan yleisön ja asiakkaiden luottamuksen sekä henkilökunnan uskon tulevaisuuteen", kiteyttää STT:n hallituksen puheenjohtaja, Sanoma Oy:n toimitusjohtaja Seppo Kievari. Pentikäinen on työskennellyt Helsingin Sanomien toimittajana vuosina 1992-96. Opiskeluaikanaan hän toimi mm. Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajana. Uutismieheksi Pentikäinen karaistui omien sanojensa mukaan nimenomaan Hesarin politiikan toimituksessa. STT:n toiminnan neljä tärkeintä asiaa ovat Pentikäisen mielestä luotettavuus, kattavuus, nopeus ja syvyys. "Ei riitä, että kerromme nopeasti mitä on tapahtunut, vaan meillä pitää olla myös kyky kertoa miksi näin on tapahtunut ja mitä tästä seuraa. Kyse ei ole uudesta julistuksesta, vaan talon omaksumista vanhoista arvoista." Luotettavuus ja kattavuus ovat Pentikäisen mielestä välttämättömyyksiä uutistoiminnassa. Välttämätöntä on myös nopeus, mutta ei luotettavuuden kustannuksella. Kaiken tiedonvälityksen hankalimpana seikkana Pentikäinen pitää asioiden syventämistä?
Arvostusta STT:n nopeudelle 
"Hämmästyneenä seurasin kuinka nopeasti ja säntillisesti STT:n politiikka toimi. Sieltä oli juttu jo tullut ennen kuin sain takapuoleni Hesarin tuoliin." Pentikäistä on kovasti kiusannut STT:n doping-jupakka, joka on häivyttänyt taakseen talon ihmisten hienon ammattitaidon. Hänen mielestään jupakka on jonkin verran vahingoittanut uutistoimiston mainetta suuren yleisön silmissä. "En halua ylidramatisoida tapahtunutta, mutta on muistettava että STT:ltä lähtee vuosittain yli 150 000 uutista maailmalle."?.

Sulkunen, Irma: Kodin hengellinen perintö seurasi Kekkosta. Kirkko ja kaupunki 9/1.3.2000 Pahamaineisella Kekkosen ajalla ja kirkolla ei kaukaa ktasoen luulisi olevan paljonkaan yhteistä. Juuri ilmestynyt Pekka Niirasen tutkimus Kekkonen ja kirkko osoittaa kuitenkin yllättävällä tavalla toista.
Kodin hengellisestä perinnöstä Kekkonen ei päässyt koskaan irti. Yhteys lestadiolaisuuteen pysyi kaksijakoisen kekkosen "herkkänä kohtana"?Pekka Niiranen väitteli viime lauantaina Urho Kekkosen ja kirkon suhteista Vääristyneeseen vallankäyttöön ja henkilökohtaisiin moraalittomuuksiin sortuneen valtiomieskuvan alta hän kuorii esiin toisen kekkosen: ankaran lestadiolaisisän ja lempeän vapaakirkollisäidin kasvattaman lapsen, joka kovimpina voiman päivinäkään ei päässyt irti mielensä pohjalle varhain painuneesta hengellisestä perinnöstä.
Etenkin yhteys lestadiolaisuuteen säilyi kaksijakoisen Kekkosen "herkkänä kohtana". Uskonveljet (!!!!) saattoivat kohdella häntä hyvinkin suorasukaisesti, antaa neuvoja ja ojentaa oikealle tielle ? jos kohta ajaa häikäilemättä suhteensa nojalla myös omia etujaan. Kekkonen puolestaan piti monesti lestadiolaisten puolia, joiden hän (oikeutetusti) pelkäsi jäävän suolaisen körttiläissävytteisen kristillisyyden katveeseen. Muun muassa lestadiolaisen piispan saaminen Oulun hiippakuntaan oli presidentille tärkeää, samoin lestadiolaisuuden muistaminen körttiläisyyden rinnalla suomalaisen kristillisyyden kuvaa luonnehdittaessa.

Surakka, Johannes; Muistakaa opettajianne. Muistikuvia Antti Korhosesta. PMS 36/4.9.1958.
?A.K. oli lestadiolaisuuden ensimmäisiä sananjulistajia Pohjois-Karjalassa

Surakka, Johannes; Pekka Aulassalon muistolle. PMS 5/1960.

Sutinen, Seppo; 90-vuotiaan Thyra-sisaren (Thyra Maria Alm) elämässä näkyy Jumalan johdatus. PMS 15/15.4.1993.
-läntisen Uudenmaan ruotsinkielisestä lestadiolaisuudesta
-mainitsee ruotsinkielisinä vanhoillisina puhujina isosisänsä Johan Almin (1829-1889), isänsä August Almin (1864-1950), setänsä Axel Almin (1861-1943), Henrik Värnån Pukinmäestä.

Säntti, Maria; Uskonnon ja liiketalouden megatrendit. Hannu Raittilan ensimmäinen romaani tulkitsee uudestaan herätysliikkeitä. HS 2.9.1998.

Särkiniemi, Seppo: Viljo Juntunen väitöskirjassaan: Voiko uskovainen ihminen elää ilman syntiä? PMS 40/1.10.1997.

Arvi Tahkola 10.11.1916-25.2.2001 , 
Arvi Sihveri Tahkola syntyi Kuusamon Rukajärvellä 10. marraskuuta 1916. Hän avioitui vuonna 1937 kuusamolaisen Elli Pulkkisen kanssa. Sodan jälkeen perhe muutti ensin Paavolan Ruukkiin ja sieltä

Talonen, Jouko: Aatu Laitinen (1853-1923) ? Suomen Laestadius. Lapin Kansa 53/24.2.2000.
Talonen, Jouko: Uuras Saarnivaaran elämäntyö ja teologinen profiili. Perusta 1/2000, 18 ? 24.

Tamsi, Paavo; Saarnaaja Iisakki Saranpään muistolle. Rauhan Side 4/1980, 11.

Tapaninen, L.P.: Oskari Heikki Jussila in memoriam. Maitojyvä 1956, 14 ? 18.

Tarkka. Pekka: Käden työt ja tuntemisen runous. Helsingin Sanomat 31.10.1999.
Antti Hyryn teoksen Aitta arvostelu.
Antti Hyryn kertoja ostaa uskonsisaren vanhan aitan ja pystyttää sen omalle maalle. Antti Hyryn Aitta jatkaa hänen klassista tuotantoaan: salavireistä huumoria viljelevä kertoja, tuttu hahmo, liikkuu lestadiolaisessa kyläyhteisössä ja harrastaa pohjoispohjalaisen maiseman perinnäisiä toimia: kalastaa, marjastaa ja käyttää käden taitojaan rakentajan töissä. Koetun vaiheilla väreilevät rauha, uhka ja kauneus. Jokin on kuitenkin muuttunut, kun Hyryn tekstit ovat joutuneet uusiin yhteyksiin. Viime syksynä Hannu Raittilan romaani Ei minulta mitään puutu pani uusiksi koko sen maailman, josta Hyryn teokset ovat lähtöisin. Raittila kuvasi lestadiolaisten suviseurojen valtavan telttakylän, kuin Baabelin tornin. Raittilan romaanin uskontotieteilijä seuraa telttakylän naapurissa Helvetin enkeleiden kokousta. On kiinnostavaa, että Hyry ei nyt sijoitu lestadiolaisiin yhteyksiin vaan moottoripyöräheimon hääseremoniaan, jossa luetaan ääneen hänen novellinsa Maantieltä hän lähti. 
Lestadiolaiset ovat mukautuneet maailmaan 
Raittilan lestadiolaiset ovat mukautuneet maailmaan, mutta Helvetin enkelit kapinoivat. Uskontotieteilijän mukaan Hyryn proosassa näkyy sama pyrkimys kuin motorisoidulla heimolla: "pois tästä maailmasta, kohti jotain ideaalista, ehkä iäksi kadotettua tai koskaan saavuttamatonta". Uskontotieteilijä muistuttaa, että Hyry on koulutukseltaan sähköinsinööri, "tekniikan mies, joka kuvaa konkreettisia asioita ja kuitenkin niiden alla jotain aineetonta". Raittilan romaani, lestadiolaisen uskon ja sähkön historia, viittailee Hyryn henkilöiden kokeisiin sähkövirralla, samoin hänen nuorukaissankariinsa, joka otti hallintaansa sähkön ja radioaallot, voiman jota "ei mitenkään huomaa eikä näe", "joka ei mihinkään koske, mutta kuitenkin liikauttaa". Hyryn ja Raittilan maailmojen ero näkyy vaikkapa suhtautumisessa radioon. Raittilan lestadiolaiset ovat tottuneet kuulemaan saarnat, veisuun ja urut huippuunsa kehitetyn äänitekniikan muokkaamina. Oma radioasema lähettää ohjelmaa uskoville. Radioaallot eivät enää kiinnosta pirtissä keinuvaa Hyryn kertojaa. Hän säikähtää radion uutisten "alkuräminää". Hän kuulee, miten toivotetaan hyvää päivää, mutta kuuluttajalla tuntuu olevan niin kiire, ettei tahdo saada henkeä vedetyksi. Pian kuuluukin "loppuräminä". En usko, että Hyry olisi kirjoittanut Aitan suorastaan vastineeksi Raittilan romaanille. Hän on yksin maailmansa kanssa eikä pahemmin välitä sen muista tulkinnoista. Mutta romaanien erilaisuus kertoo aikakausien murroksesta. Raittilan uskontotieteilijä näkee lestadiolaisten ahkeruuden, taitavuuden ja vaurauden. Heidän on helppo menestyä, koska onnistuminen maanpäällisessä elämässä on Herralle otollista. Suviseurojen kuplahallin vaiheilla tehdään hyviä kauppoja. Hyryn juhannusseurat ovat pientä kokoa. Seurahuoneella on pari kolme lestadiolaista juttelemassa ja juomassa kahvia. Iissä asuva Terttu kertoo vanhasta aitastaan ja pyytää siitä 6 000 markkaa. Kertoja pitää hintaa kohtuullisena ja tekee kaupat? 
Tyhjät laarit 
Aittakin edustaa kadonnutta aikaa. "Mitä teen oikeastaan sillä aitalla, kun ei ole mitään niistä tarpeista, mitä varten se on tehty?" kertoja kyselee. Ei ole mitä koota laareihin. Aitan siirtäminen tarjoaa kuitenkin päämäärän johon pyrkiä ja paljon työtä, jonka kuvaamista Hyry rakastaa. Inhimillisen kätevyyden, homo faberin taitojen kuvaajana Hyry ja Raittila ovat samaa sukua, vaikka Hyry ei viihtyisikään Raittilan suviseurojen sähköisen teknologian keskellä. Hyryn maailman voimanlähde on polttomoottori, joka vie hänet lohenpyyntiin ja marjametsiin. Riemua säteilee kuvaus rekka-auton kuormaajan käytöstä aitan hirsien käsittelyssä. On kirjailijan onni ja elämän merkki, että hänen tekstinsä heitetään uuteen maailmaan, varsinkin kun se tapahtuu jatkuvuuden ja muutoksen tunnuksin, kuten Raittilan romaanissa. Samalla voi sanoa, että Raittilan loisteliaan monitasoisesta teoksesta puuttuu se yksi ulottuvuus, joka on Hyrylle tärkein, ainokainen. Äkkiä Hyryn kertoja seisahtaa käytännön puuhissaan. Hän tuntee vajonneensa jonkinlaiseen toimeliaisuuden suohon, mutta sitten rupeaa taas tuntumaan joltakin. "Mikä minä olen katsomaan kaikkea ja ihmettelemään, mutta kuka sitten, kuka muukaan." 
Taivaan linnut 
Kertoja havahtuu toiminnasta epäilyyn ja mietiskelyyn, ja silloin alkavat näkyä maailman kauneus ja katoavaisuus. Tuntuu kipeältä katsoa kukkivia tuomia tai syksyn punaisia pihlajia kivien ja harmaiden hirsien maisemassa. Aika on loppumassa, tutut lämpimät ihmiset pian kylmässä haudassa. Sanat epätoivo, kaipaus, ahdistus, ikävä ovat lävistäneet ennenkin Hyryn tekstiä, mutta nyt niitä putoilee entistä tiuhemmin. Niiden keskeltä aitan rakennus nousee kuin toivon arkki. Kertoja kummastelee, että "ihminen voi tehdä seinän, jakaa Jumalan avaruutta, huoneiksi, kamareiksi". Mutta nyt se on tehty: Napoleonin aikaan veistetty ja Aleksanterin aikaan käännetty aitta on siirretty oman yksityisen maailman osaksi. Hyryn kertoja katselee pääskysiä pesänteossa ja miettii, että "pitää rakentaa varovasti, luottamusta". Hän tuntuu viittaavan Jeesuksen vuorisaarnan taivaan lintuihin, jotka eivät "kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin". Hyrylle ominainen armon kokemus sijoittuu kirkkaankylmän syksyisen meren, koivun kellastuvien lehtien ja tuomen mustien marjojen maisemaan. "Missä pitäisi minun olla, missä on minun oikea kohtani. Lintu on huoneen löytänyt, pääskynen pesän", Hyry kirjoittaa kuin runoa.

Taulavuori, Riitta; Maailma on monisyinen, ei mustavalkoinen, 60-vuotias Pentti Vinnurva Oulussa. Kaleva 6.12.1997.

Tervonen; Heikki; Lestadiolaisuuden 100 vuotta sitten kuolleesta maallikkosaarnaajasta Juhani Raattamaasta jäi kaunis muisto. Kotimaa 9/5.3.1999.

Tervonen, Heikki: Professori A.F.Puukko tieteellisen raamatuntutkimuksen syventäjänä. Tiede ja usko yhtyvät tutkijan persoonassa. Kotimaa 36/10.9.1999.
Vanhoillislestadiolaisen teologian lisensiaatin Pauli M.K.Niemelän väitöskirjan Antti Filemon Puukko suomalainen Vanhan testamentin tutkija ja tulkitsija pohjalta tehty Niemelän haastattelu.

T(ieranta), K(auko); Portin vartija- Siionin muurin vartija. PMS 46/21.11.1973
-muistelmia outokumpulaisesta saarnaaja Toivo Kuokkasesta

Martti Tiitinen  30.10.1923-12.5.2001 PMS 20/16.5.2001.
Martti Tiitinen syntyi 30. lokakuuta 1923 Pihtiputaalla. Hän solmi avioliiton 1952 Liisa Kokkosen kanssa. Perheeseen syntyi yksi poika. Martti Tiitinen teki elämäntyonsä autoilijana?

Tikkala, Sylvi; "Se oli silloin Honkasalon aikana". Koillissanomat 25.6.1998. Liite Suviseura Sanomat.
-Pudasjärven kirkkoherran Pauli Honkasalon muistelua

Jalo Toivonen: Ahkeran sananpalvelijan muistolle (Rauhan Side 2/2001., 11 ? 12)
Pekka Toivonen 15.12.1931-6.1.1992
Urho ja Anna Toivoselle syntyi Karinaisissa poika 15.12.1931. Hän. sai syntyä kristittyyn kotiin. On suuri armolahja Jumalalta, kun saa syntymälahjana uskovat vanhemmat. Hän kasvoi ja varttui tässä kodissa työssä ahkeroiden, isäänsä ja äitiänsä auttaen monissa eri askareissa. Pekka joutui lyhyelle tuhlaajapojan retkelle. Siellä Jumala pysäytti hänet hyvin tuntuvalla tavalla näyttämällä hänelle äidin itkevät kasvot. Silloin hän tunsi, että kotona odotetaan ja rukoillaan hänen? 

Torikka, Pertti; Vihtori Vesterinen ? kahden kirjan arvoinen vaikuttaja. http://www.keskisuomalainen.fi/lkv/jutut/00/vihtori.html 
*27.1.1885 Kivijärviseen yli 6000 hehtaarin Kivikon taloon, muutti 1911 Laukaan Leppäveden Perttulaan, isä lestadiolainen, se jäi etäiseksi (ristiriidassa Päivämies-lehden muistokirjoituksen PMS 27/2.7.1958 kanssa), absolutisti, kansanedustajana 1919 ? 1951, ministerinä 1946 ? 1948 (Maatalousministeri ja varapääministeri)

Tuikkanen, Kirsti; Tuokion tapaaminen liukuu huomaamatta päiväksi. 90-vuotiasta Helena Makkosta tapaamassa. PMS 47/23.11.1994.
-syntyisin Kesälahdelta

Tuomaala, Esa: Muistelmakirjoitus saarnaaja Antti Koskelasta. Pääsiäissana 1980, 34 ? 36.
*18.8.1874 Vimpelin Hallapurolla, 1. Avioliitto vuonna 1892 Lovisa Lehtimäen kanssa, vaimon kuoleman jälkeen 1946 muutto Alajärven Kurejoelle, II avioliitto Ida Hautasen (os. Aho) kanssa, kolme viimeistä vuotta Alajärven vanhainkodissa, kuoli 8.5.1970 Seinäjoen keskussairaalassa, parannus 31.12.1895 Hallapurolla perholaisten Pietari Peltokankaan ja Kustaa Kankaan pitämissä seuroissa. Saarnaajaksi joko 1897 tai 1898 oululaisen Juho Mattilan pitämissä seuroissa. Saarnamatkoilla lähinnä kuuden pitäjän alueella: Vimpeli, Perho, Alajärvi, Kivijärvi, Kinnula ja Kannonkoski.

Typpö, Pekka; Usko Typön muistolle. PMS 19/6.5.1998.

Hans Tähtinen 90 vuotta. Hans-veljen lapsuudessa Suomi kuului Venäjän tsaarivaltakuntaan.(K.T.). PMS 49/2.12.1987
-syntynyt Piteåssa 13.11.1897, muuttanut sieltä Haaparantaan ja edelleen Kemiin. Metsäteknikko. Kemin Rauhanyhdistyksen pitkäaikainen jäsen, yhdistyksen taloudenhoitaja.

Tölli, Pekka; Onnelliset eläkevuodet. Reino Kangas 80 vuotta. PMS. 16/18.4.1990.
-toimi kansanedustajana vuosina 1962-1975

Aukusti Törölä oli haapajärveläinen maanviljelijä, joka syntyi 21.2.1897, parannus joulun alla 1921, pian senjälkeen saarnaajaksi Tapani Ojalehdon pitämissä seuroissa, kaksi lähetysmatkaa Amerikkaan (1947, 1965), SRK:n johtokunnan jäsen 1942 ? 1947, Reisjärven Kristillisen Kansanopiston johtokunnan jäsen 1955-1980 jne. K. 30.7.1985. PMS 38/17.9.1997.

Uljas, Pekka: Perinteisiä ja Raamatun mukaisia arvoja ei tarvitse hävetä. Johannes Leppänen 50 vuotta. PMS 24/16.6.1999.
*18.6.1949 Kannonkoskella, agrologiksi valmistuttuaan hoiti Konginkankaan ja Äänekosken maataloussihteerin tehtäviä vuoden ajan. Solmi avioliiton Tuula Havelan kanssa 1975 > Kestilään, runsaan vuoden kuluttua muutto kotitilalle Kannonkosken Jauhoniemeen, pari vuotta yöhemmin aloitti Kivijärven ja Kannonkosken maatalousneuvojana, ensimmäinen luottamustoimi 1977, maatalouslautakunnan puheenjohtajuus. Vuonna 1991 valittiin ensimmäisen kerran kansanedustajaksi. Sananpalvelijaksi pian Kannonkoskelle muuton jälkeen.

Vaarala, Pauli: Jaakko Lehtiniemi ? Herran elovainion pitkäaikainen työmies. Pääsiäissana 1986, 35 ? 36.
*26.11.1860 Nivalalassa, k. 1955 Nivalassa
?saarnaajaksi 23-vuotiaana, kiersi saarnamatkoilla Keski-Suomessa, Kainuussa, Kalajokilaaksossa, muisteli vanhoilla päivillään käyneensä ainakin 52 seurakunnassa puhujamatkoilla. Nivalan osuuskaupan perustajajäsen, kunnan köyhäinhoito- ja holhouslautakunnan jäsen.

Vaherjoki, Vellamo; Eino Vaherjoen muistolle. PMS 22/11.5.1978.

Poisnukkuneita Esko Johannes Vainion (*26.12.1922 Reisjärvellä, k. 21.12.1999 Reisjärvellä) muistokirjoitus. Rauhan Side 1/2000, 4.
Eli Reisjärvellä koko elämänsä Suonperän Katajamäellä ja Onnelassa. Hän viljeli maatilaansa ja teki ohessa kirvesmiehen töitä. Kutsuttiin sananapalvelijan työhön 1950-luvun alkupuolella ja siten hän palveli lähes puoli vuosisataa Pihtiputaan seudulla?

Saarnaaja Oskari Valkaman muistolle. Rauhan Side 3/1987, 9-10.

Kalle Vakkuri (PMS 21/21.5.1969)
Ville Parpala saarnaajana
Saarnaaja Heikki Ville Parpala1 on syntynyt Simossa v. 1847 pienen torpan poikana. Hän joutui jo varsin nuorena hankkimaan toimeentulonsa vieraan työssä. Muistan, kun isäni  kertoi hänen elämänkertaansa, sillä hän oli minun vanhallaisälläni renkipoikana, missä hän on pitkän ajan nuoruudestaan kuluttanut. Minun vanhaisäni2 oli saanut parannuksen armon Ylitorniolla, johon hän oli omantunnon rauhaa lähtenyt etsimään suksilla hiihtäen, koska hän oli kuullut, että siellä on suuret kokoukset ja sinne tulee Raattamaa pitämään puheita. Siellä hän oli saanut kuulla ensi kerran evankeliumia ja siellä häntäkin oli siunattu kättenpäällepanemisen siunauksella. Kun vanhaisä oli?

Vakkuri, Marjatta; Satusetä kirjoittaakin aikuisten juttuja. Lapin Kansa 12.7.1998.
- kirjailija Niilo Keräsen haast.

70 vuotta täyttää 20. 11. -65  maanviljelijä, saarnaaja KALLE VALTANEN Vuolijoen Ojanperän Tasangolla. PMS 47/17.11.1965
Kalle Valtanen on syntynyt Vuolijoella. Hän on tarmokkaasti viljellyt Tasangon tilaa ja ollut myös valtion metsänvartijana. Veljen kykyjä on käytetty monissa kunnallisissa ja seurakunnallisissa luottamustoimissa. 
Elävässä uskossa on veljemme kilvoitellut jo yli 50 vuotta. Herran seurakunta on kutsunut veljen sananpalvelijan tehtävään ja hän on kotiseudullaan ja lähiympäristössä nöyryydellä ja vaatimattomuudella tätä työtä toimittanut. Veljemme on Vuolijoen Rauhanyhdistyksen perustajajäseniä ja on kuulunut pitkät ajat sen johtokuntaan ja on ollut johtokunnan puheenjohtajana. 
Toivotamme veljelle Jumalan siunausta? 

Vannas, Marjut; Venäjän kieli työn ja harrastuksen kohteena. Pentti Kähkönen 50 vuotta. PMS 49/7.12.1995.

Vasara, Johanna; Äitienpäivämitalisti Tuulikki Permikangas: Suurperheemme oli prosentti Suomenniemestä. Etelä-Saimaa 14.5.1995.

Vehmas, Merja: Viljo Juntunen ykkössijalta Rovaniemen kirkkoherran vaaliin. Lapin Kansa 20.1.2000.

Vengasaho, Kerttu; "on syntini anteeksi suuret". Toini Hyvärisen 90-vuotispäivä Helsingissä. PMS 52-53/30.12.1998.

Ministeri Vihtori Vesterisen muistokirjoitus. PMS 27/2.7.1958
?koti Kannonkosken Mannila lestadiolaisuuden keskeisiä seurapaikkoja
?sai ?parannuksen armon? ennen kuolemaansa

Vesterinen, Toivo; Hellän rippi-isän muisto elää. Saarnaaja Eino Nousiaisen muistolle. Rauhan Side 2/1990, 8 - 9.

Poisnukkuneita Jalo Westerlundin muistokirjoitus. Rauhan Side 1/2000, 4.
*Padasjoen Kasiniemessä 1.2.1915 seitsenlapsiseen perheeseen. Äti kuoli Jalon ollessa 10-vuotias. Lapsuuden hyviksi muistoiksi jäi uskovainen mummo?Jalo kasvoi aikoiseksi epäuskoisten omaisten keskuudessa ja joutui tuhlaajapojan retkille. Avioliiton Jalo solmi Elma Jaktholmin kanssa 1940. Perheeseen syntyi 10 lasta?Maalisen työnsä jalo teki pitämällä Vesijaon kylässä Palsan sahaa ja myllyä?
Parannus vuonna 1951 (myös vaimo). Sananpalvelijaksi 1954..k. 16.1.2000.

V(iljanen), P(aavo); Abs. Tauriainen (muistokirj.). SLL 7-8/1955, s. 163.

V(iljanen), P(aavo); Alfred Wirkkula (muistokirj.) SLL 7-8/1955, s. 162-163.

V(iljanen), P(aavo); Antti Koukkari  (muistokirj.) SLL 3/1958, s. 65-66.

V(iljanen), P(aavo); Valde Suomalainen (muistokirj. ). SLL 1/1958, s. 18-19.

Villa, Janne; Anna-Riitta - "avoin lähetyskirje". Kirkko ja Kaupunki24/3.7.1996.
-vanhoillislestadiolaisen Anna-Riitta Mäen haastattelu
- kuuluu Hgin ry:n johtokuntaan, lastentarhaopettaja, 11 lapsen äiti
- haastattelussa esillä suhde kulttuuriin
- kuuluisan Raittilan taiteilija- ja tiedemiessuvun jäsen
- enoja ovat  Tapani ja Pekka Raittila, täti Anna-Maija Raittila

Villa, Janne: Ei lestadiolaiselta mitään puutu ? körttiläiseltä kaikki ? 
Ks. koko artikkeli: http://www.kaapeli.fi/~herattay/raittila.html 
-kirjailija Hannu Raittila haastattelu "Ei minulta mitään puutu"-kirjan johdosta
Kirjailija kuuluu Raittilan kulttuuri-sukuun. Tapani-isä arvostettu kuvataiteilija, täti Anna-Maija runoilija, Pekka-setä kirkkohistorioitsija.
?Hänen mukaansa lestadiolaisuus edustaa kalvinilaista protestanttisuutta. Se on hengeltään hyvin amerikkalainen, menestystä synnyttävä elämän muoto. Suhde maalliseen hyvään on naivi ja mutkaton. Menestyminen kertoo henkilön olevan Jumalan valittu.
?lestadiolaiset asennoituvat hyvin positiivisesti uuteen tekniikkaan, vaikka television vastustaminen hämää.
?yhteiskunnalliselta kannalta pidän körttiläisiä sympaattisina, mutta lestadiolainen materialismi vie maailman tuhoon riemumielin
?esitän lestadiolaisuudesta myös vähän tunnettuja, positiivisia piirteitä kuten dynaamisuus, käytännöllisyys, yhteisöllisyys ja kyky toimia maailmassa.

Villa, Janne: "Suomalaiset rohkaistuvat puhumaan vakaumuksestaan" arvioi STT:n päätoimittaja Mikael Pentikäinen. Kotimaa 7/18.2.2000.
Katsomuksellisille kysymyksille pitäisi olla enemmän tilaa mediassa, toteaa STT:n päätoimittaja Mikael Pentikäinen. Samalla hän varoitta uskonnollisen maailman pintakuohuista ja helppoheikeistä. Median olisi kyettävä käsittelemään uskonnon syvempiä pohjavirtoja?
Uskonnollisesta vakaumuksestaan mies puhuu ensin varovaisesti. Hän ei ole keskustellut asiasta työtovereidensa kanssa. He tosin tietävät, että hänellä on "jonkin sortin vakaumus".
Päästyään vauhtiin hän erittelee näkemyksensä rauhalliseen ja kiihkottomaan tyyliinsä. Olen kristitty ja yritän elää sen mukaan, vaikken siinä aina hyvin menesty. Henkilökohtainen suhde uskontoon on hyvin tärkeä. Pyrin hoitamaan uskonelämääni.. Jos yritän oman vakaumukseni ydintä luonnehtia, kaikki keskittyy armoon. Kun muistaa, että kaiken on saanut armosta, se helpottaa suuresti elämää. Saa tehdä rauhassa vain sen mitä osaa, lainvoimilla.
Yritän tehdä työtäni niin, että sisäinen rauha säilyy. Toistaiseksi se on säilynyt. On tärkeää, että elämässä säilyy terve arvojärjestys, ettei ihminen kiinny valtaan ja mammonaan. Elämän ydin ei ole niissä, toteaa vallan ja rahan liikkeitä läheltä seuraava journalisti.
Pentikäisen perheessä on säilynyt elävänä hänen vanhoillislestadiolainen sukuperinteensä. Joku saattaa pitää mediamiehen taustaa yllättävänä. Takavuosina lestadiolaiset profiloituivat varsinkin television vastustajina.
Medialla oli 1970-luvulla aika traumaattinen suhtautuminen lestadiolaisuuteen. Se ei johtunut pelkästään mediasta. Liikkeen tiedotuksessa tehtiin varmasti arviointivirheitä. Jos käsitän oikein, liikkeen suhde mediaan on muuttunut hyvin avoimeksi. Uskonnollinen yhteisö ei voita mitään salailemalla. Se vain lisää ennakkoluuloja. Minulla ei ole koskaan ollut henkilökohtaisesti ongelmia näissä kysymyksissä. Seuraan kaikkia medioita enemmän tai vähemmän, toteaa Pentikäinen.

Vilpula, Marja: Suviseuroilla yli 30 puhetta. Ensimmäinen puhe jännittää. Suviseuroissa ensimmäiseen puheen pitäjän, kokkolalaisen matematiikan ja fysiikan lehtorin Sauli Kellokosken haastattelu. Keskipohjanmaa. Suviseuraliite 30.6.1999.
Väliotsikot: 
-Puhujakin jännittää; ?Aralla mielellä

Visuri, Esko: Piirteitä Gustaf Skinnarin elämänvaiheista ja hänen tuotannostaan. Maitojyvä 1962, 6 ? 8.
Voittonen, Olavi: Väinö Havas saarnaajana. Kesäpääsky 1968, 2 ? 4.

Vuonokari, Pekka; Saaristossa elettiin ja uskottiin yksinkertaisesti". PMS 15/15.4.1993.
-Porin Reposaaresta kotoisin olevan taitelija Eero Toivosen 80-vuotishaastattelu

Leo Väyrynen (PMS 13/1971)
Saarnaaja Aleksanteri Eilolan syntymästä 100 vuotta
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 v. paavolalaisen saarnaajan Aleksanteri (Santeri, Aleks) Eilolan eli "Yrjänäisen" syntymästä. Hän on jäänyt paikkakuntalaisten mieleen yritteliäänä talollisena ja ahkerana evankeliumin julistajana, jonka puhujamatkat ulottuivat Karjalaan saakka. Seuraavassa tarkastellaan hänen vaiherikasta elämäänsä. Kertojina ovat olleet Aleksanterin lapset Aadolf (Aate) Eilola (synt. v. 1901) ja Iida Lievonen s. Eilola sekä lisäksi Mikko Junnila (1886), Heikki Kinnunen (1893) ja Johan (Jani) Väyrynen (1906). 

Väyrynen, Leo; Heikki ja Liisa Jussila, uskollisia uurastajia Herran viinimäessä Paavolan Luohualla. PMS 14/24.3.1971.

Väyrynen, Leo: Muistikuvia Tuomas Mainiosta (1852-1932), ruukkilaisesta saarnamiehestä. PMS 26/23.6.1971.

Aarne Willström 14.7.1920 ? 24.11.1999. PMS 48/1.12.1999.
*14.7.1920 Kuivaniemellä maanviljelijän poikana, osallistui maamme puolustamiseen sekä talvi- että jatkosodassa. Sai "parannuksen armon" noihin aikoihin, muutti vuonna 1946 Hämeeseen, Renkoon ja sieltä neljän vuoden kuluttua Hämeenlinnaan. Avioitui kuivaniemeläisen Anna-Liisa Jyrkäksen kanssa vuonna 1950. Elämäntyönsä Aarne Willström suoritti laboratoriotehtävissä ja ja jalkinetyöntekijänä.. Oli Hämeenlinna rauhanyhdistyksen perustajajäseniä 1963 ja kullui sen johtokuntaan vuosikymmenien ajan. Sananpalvelijaksi hänet asettettin vuonna 1964.

Ylijääskö, Yrjö; Saarnaaja Armas Peterin elämänvaiheita. Hartiavoimin työtä tekevästä matkasauvaan nojaavaksi. PMS 21/25.5.1994.

Ylinen, Viljo: Jaakko Emanuel Liljebladin muistokirjoitus. SLL 1171944, 245.
12.1.1944 sai rakastettu maallikkosaarnaaja Jaakko Liljeblad siirtyä toivomaansa lepoon Raahen sairaalassa 62 vuoden ikäisenä. Hän oli syntynyt 1881 Oulussa, jossa monet vuodet oli valtion vaakamestarina. Tämän toimen jätettyään hän oli vähän aikaa maanviljelijänä, kunnes lopulta kokonaan antautui evankeliumin työhön?.Monet eriseuraankin eksyneet kiittävät Jumalaa siitä, että he Jaakko-veljen sananselityksen alla ymmärsivät erheensä ja saivat armon palata isän huoneeseen?.

Österberg, Anni; Helena Melleri 70 vuotta. PMS 18/3.5.1989.
-kirjailija Arto Mellerin ja toimittaja Jorma Mellerin äidin vuosipäiväkirjoitus