Lestadiolaisuus ja kulttuuri

Vanhoillislestadiolaisessa perheessä kasvanut Anna-Maija Raittila on lukeutunut maamme tunnetuimpiin lyyrikkoihin sotien jälkeen Kirkkoherra, kansanedustaja Väinö Havaksen teokset "Kristityn kodin aapinen" ja "Joulusta jouluun" olivat ensimmäisiä lestadiolaisuuden keskuudessa painettuja kaunokirjallisia teoksia. Väinö Havas oli myös tuottelias runoilija. Suomalaisen modernismin "isiin" kuuluu vanhoillislestadiolainen kirjailija Antti Hyry Espoosta Kirjailija Kalle Päätalo on kuvannut laajassa tuotannossaan usein myös Koillismaan ”uskovaisten” eli lestadiolaisten elämää..

Lestadiolaisen herätysliikkeen asenne kulttuurin moniin ilmentymiin on ollut perinteisesti varauksellinen. Herätysliikkeen käsityksen mukaan monet kulttuurimuodot vaikeuttavat kristityn kilvoittelua hyvän omantunnon ja taivastoivon säilyttäjänä. Kielteisimmin on asennoiduttu elokuviin ja teatteriin, joissa väkivalta ja avoin seksuaalisuus ovat usein keskeisesti esillä. Vaikka vuosikymmenien kuluessa mielipiteissä on tapahtunut muutoksia, herätysliikkeen kaksi suurinta ryhmää - vanhoillislestadiolaisuus ja esikoislestadiolaisuus - ovat edelleen niihin asennoitumisessaan torjuvia. Vanhoillislestadiolaisuudessa ovat kaunokirjallisuus, musiikki ja kuvataiteet hyväksyttyjä kulttuurin harjoittamisen muotoja, sen sijaan esikoislestadiolaisuudessa suhtautuminen niihin on edelleen osittain varauksellista.

Kilpaurheilu ei myöskään saa herätysliikkeen täyttä tukea. Varsinkin huippu-urheiluun osallistuminen kilpailijana nähdään kielteisessä valossa siihen liittyvän ihmispalvonnan takia. Myös se, että urheilukilpailut hyvin usein järjestetään pyhäisin, on vaikuttanut varaukselliseen asenteeseen.


Lestadiolaisuudella on ollut merkittävä panos suomalaisessa hengellisessä musiikissa ja runoudessa. Yksi ensimmäisistä lestadiolaisuuden laulukokoelmista oli J. E. Pietiläisen kokoama Walituita Hengellisiä Lauluja vuodelta 1893.

Linkkejä

Alla olevaan luetteloon on otettu artikkeleita, jotka valottavat liikkeen suhtautumista eri kulttuurimuotoihin. Myös herätysliikkeen piirissä syntynyt runsas hengellinen runous ja musiikki nousevat esille alla oheisissa artikkeleissa.

De yttre skillnaderna försvinner allt mer Nya Dagen 9.2.1996 De yttre skillnaderna försvinner allt mer. Ellen Groth, pensionerad lärare i Tärendö, växte upp i ett laestadianskt hem. Hon ser tillbaka på sin uppväxt med glädje. I dag lever hon inte som laestadian, hon säger själv att hon är alltför ekumenisk för det. Men hon uppskattar det arv laestadianismen har givit bygden. Den laestadianska sedvänjan med bikt i hemmet gjorde att man dagligen bad varandra om förlåtelse om man hade gjort något orätt. När avlösningen hade uttalats skulle felsteget vara glömt Linkki.
Familj vanäras i Pohjanens pjäs Norrbottens Kuriren 12.7.2000. FÖR NÅGON vecka sedan råkade jag lyssna på Bengt Pohjanens radiopjäs om L. L. Laestadius, som gick i P2 en tidig söndagsmorgon. Det gavs ut på "meän kieli". Det jag förvånas över är det okultiverade språk som författaren, filosofen och före detta prästen Pohjanen använder sig av. Och jag frågar mig samtidigt med vilken rätt en författare sätter alla dessa.... Linkki.
Kaksi pahaa. Telkkari ja SMP. Demari 199/12.10.1979.
Väinö Kirstinän lapsuus *29.1.1936 Tyrnävällä "Isä Pauli harjoitti maatalouden ohella muutakin liiketoimintaam johon alueen lestadiolaiset suhtatuivat kielteisesti ja tämän vuoksi Väinölle muodostui heistä vastenmielinen kuva. Hän piti lestadiolaisia ahdasmielisinä ja kammoksui heidän suhtautumistaan seksuaalisuuteen". Linkki.
Laestadianismen i Finland -Artikeln innehåller många fel (berättas vilseledande om nyare riktning och menas s.k. rauhansanalaisuus, som är en riktning av gammallaestadianism, gammallaestadianernas (SRK) största fest påstås vara suvijuhlat), men i viss mån också fakta/artikkelissa on monia virheitä (esim. puhutaan harhaanjohtavasti uudemmasta suunnasta tarkoittaen ilmeisesti rauhansanalaisuutta, samoin vanhoillisten suurimpana juhlana mainitaan suvijuhlat eikä suviseurat jne), mutta jossain määrin myös faktaa Linkki.
Laestadiuksen herättämät osaavat vaikuttaa Keskisuomalainen 11.1.2000. 200 vuotta sitten syntyneen Lars Levi Laestadiuksen nostattama lestadiolaisuus on oppinut taidon vaikuttaa. Uskonnosta ja perheestä peruselinvoimansa ammentava liike on kyennyt lisäämään yhteiskunnallista painoaan, teologian tohtori Juha Seppo arvioi. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirkkohistorian professori Seppo sanoo, että lestadiolaisuus on löytänyt ulottuvuuksia, jotka tuntuvat sosiaalisessa, kulttuurisessa, taloudellisessa ja myös poliittisessa kentässä. Linkki.
Laestadiukseen ja lestadiolaisuuteen liittyvää materiaalia. Linkki.
Lestadiolaiset suurin yhtenäinen televisioton ryhmä Karjalainen 10.4.2000. Yleisradion erikoistutkijan Juha Kytömäen mukaan noin 98 prosentilla suomalaisista talouksista on televisio, joten koti-ikonin ääreen hiljennytään iltaisin lähes joka talossa. - Lestadiolaiset ovat suurin yhtenäinen televisiottomuuden valinnut ryhmä, muunlaista yhtenäistä ilmiötä en ole havainnut.
Lestadiolaisnuorten haastattelu –sisältää haastateltujen mielipiteitä kulttuurin eri ilmenemismuotoihin Linkki.
Lestadiolaisuus esittäytyy Päätalo-viikolla Kotimaa 27/7.7.2000 Lestadiolaisuus on nostettu keskeiseksi teemaksi Päätalo-viikolla, joka alkoi Taivalkoskella viime lauantaina. Koillismaan kulttuurijuhla pysyy näin uskollisena paikallisuuden ylistykselleen: Herätysliikkeellä on vankka asema Taivalkoskella, ja se on tuttu myös paikkakunnalla syntyneen kirjailija-professori Kalle Päätalon tuotannosta. Lestadiolaisuus on otettu ohjelmaan myös ajankohtaisuutensa vuoksi, sillä tänä vuonna on kulunut 200 vuotta herätysliikkeen perustajan Lars Levi Laestadiuksen syntymästä.
Lestadiolaisuus esittäytyy Päätaloviikolla Suomenmaa 30.6.2000. Herätysliikkeestä pidetään Lestadius 200- seminaari, jossa luennoivat kirjailija Bengt Pohjanen ja kirkkoherra, filosofian tohtori Seppo Lohi. Lestadiolaisuuteen pääsee perehtymään neljänä iltana myös Saarnaaja-monologin myötä. Ohjelmassa on myös vanhanajan pirttiseurat Jalavan kauppakartanossa. Kalle Päätalon seuran puheenjohtaja Raimo Aro sanoo, että kirjailija Kalle Päätalo on tulossa seuroihin, jos hänen terveydentilansa vain sen sallii. Mistään lestadiolaisten kesäjuhlasta Taivalkoskella silti ole kyse, eikä lestadiolaisuutta aiota ottaa viikon ohjelmistoon pysyvästi. - Ihmisillä on mahdollisuus tulla kuuntelemaan, mitä lestadiolaisuus on tänään.Uskon, että aihe kiinnostaa myös niitä, jotka itse eivät ole olleet herätysliikkeen vaikutuksen piirissä, kertoo saarnaaja-monologin esittäjä, Taivalkosken Päätalo-instituutin rehtori Matti Kaarlejärvi...
Lestadiolaisyhteisö tullut avoimemmaksi Keskisuomalainen 30.8.1999. Sana on yhä sama, vaikka ajat ovat muuttuneet ja vuosikymmenet vierähtäneet Pihtiputaan Rauhanyhdistyksen ympärillä. Pihtiputaan vanhoillislestadiolaisten yhdistys juhli sunnuntaina toimintansa 50-vuotisuutta Muurasjärven kyläkirkossa Pihtiputaalla.
Osa nuorista luopuu uskostaan Kaleva 2.7.2000. PETÄJÄVESI Suviseurojen tiedotustilaisuudessa kysyttiin lauantaina, kuin moni vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä kasvanut nuori luopuu uskostaan. Vastausta tilaisuudessa ei osattu antaa, koska asiaa ei ole sen enempää tutkittu. Tuntumaksi todettiin se, että jonkin verran nuoria lähtee, mutta ei kovin paljon. Samoin mainittiin, että nuorten osuus liikkeessä joka tapauksessa kasvaa
Bengt Pohjasen HUUTAVAN ÄÄNI-romaani ilmestynyt. Linkki.
Bengt Pohjanen svarar direkt Norrbottens Kuriren 12.7.2000 JAG BRUKAR INTE besvara insändare, i all synnerhet inte anonyma. Den här insändaren är dock så grov, lögnaktig och ondskefull att jag känner mig nödsakad att svara för Laestadius skull och min egen, liksom min familjs... Linkki.
Populääri romaani Pajalasta kääntyi suomeksi Etelä-Saimaa 30.8.2001. Tornionjokilaaksossa on hauskaa. Ainakin Mikael Niemen Populäärimusiikkia Vittulajänkältä -romaanissa. Pajalan pojat töytäilevät kotona ja koulussa, tytöissä ja rockmusiikissa, rottajahdissa ja hautajaisissa. Pohjoisen seudun, lapsuuden ja nuoruuden synkätkin puolet saavat kirjassa lempeän kepeän ja humoristisen sävyn. Romaanin soljuva teksti ei syntynyt ilman tuskia. Päinvastoin. -Aloitin teoksen kirjoittamisen kymmenen vuotta sitten. viisi vuotta sitten se oli jo aika… Linkki.
Kalle Päätalon lapsuudessa elettiin luonnosta -Kalle Päätalon haastattelu: "pohjoispohjalaista identiteettiä ja kansanluonnetta kuvaa ensimmäisnä arvoina työ ja jokapäiväinen leipä. Sitten rehellisyys, kaikkinainen lainkuuliaisuus, suuurelle joukolle ihmisistä uskonto – eniten lestadiolaisuus." Linkki.
Päätalopäivien nerokas valinta Koillissanomat 7.7.2000 Taivalkoskella vietetään jälleen kerran Päätaloviikkoa. Pitäjän kuuluisan kirjailijan Kalle Päätalon ansioihin perustuvan ja sittemmin muuhunkin kulttuuriantiin ja henkiseen elämään laajentuneen viikon ohjelma on tällä kertaa ollut hieman poikkeuksellinen. Viikon aikana on käsitelty useaan otteeseen koillismaalaisten hengellisen elämän suurta vaikuttajaa Lars Levi Laestadiusta. Koko viikon voi sanoa kantavan Laestadiuksen teemaa, vaikka kyse on Päätaloviikosta.
Vienan runokylät Vuonninen -Esitetään väite, että viime vuosisadan lopulla lestadiolaisuus tukahdutti kylän runoperinteen nopeasti. Lestadiolaisuus ei suvainnut "pakanallista taikauskoa". Lisäksi pohditaan, josko köyhyyden vuoksi tämä "uskonlahko" sai tavallista vankemman jalansija.. Linkki.
Visst har laestadianerna gardiner i fönstren Nya Dagen 9.2.1996 "Djävulens kalsonger" sägs det att laestadianerna kallar dem. Men gardiner, det finns det hos lekmannapredikanten Henry Kero och hans fru Gun-Britt i Vällivaara utanför Sattajärvi i Tornedalen. Där finns såväl blommor som tavlor. Laestadianernas särart märks inte på det yttre. 1844 mötte prästen Lars Levi Laestadius Gud. Denna omvändelse kom att prägla hela Tornedalen. Laestadius hade drabbats av svåra sjukdomar och dödsfruktan. Han blev frisk, men fortsatte att grubbla. Under en visitationsresa till Åsele mötte han en samekvinna, Maria, som såg att han var väckt. Hon började tala med honom, och under samtalet gick ljuset upp för prästen. Den laestadianska väckelsen hade börjat. Linkki.
Ahtinen Seppo Kolme liikettä ja kolme lankeemusta Pohjolan Sanomat 21.1.2000 ...Evankeliumi teki kasvitieteen harrastajasta ja papista Lars Leevi Laestadiuksesta uuden hengellisen syntymän kautta "huutavan äänen" Lapin kurjien ja syntisten ihmisten keskelle. Entä tänään 150 vuotta hänen kuolemansa jälkeen? Mitä on jäljellä? Useita hänen nimeään kantavia lahkoja ja erillisä yhdistyksiä, jotka kaikki uskovat olevansa Laestadiuksen perinnön ainoita todellisia vaalijoita. Ehkäpä lukemattomien perinnäissääntöjensä kahlitsema lestadiolaisuus elääkin aivan omaa elämäänsä, jolla ei ole anää kovinkaan paljon yhteistä Kaaresuvannon ja Pajalan Jumalan kutsuman pasuunan kanssa? Ovatko sielunpelastuksen asiaa tärkeämmäksi tulleet leppoisat välit sekä valtiokirkon että maallisen ja poliittisen koneiston kanssa? Ovatko Jeesuksen persoona ja pyhän Raamatun sanat enää vain jonkinlaisia pakollisia lisukkeita uskonnollissävytteisessä seuraperinteessä? Mitä sanoisivatkaan Luther ja Laestadius seuraajilleen tänään? Ennen kaikkea, mitä sanoisi köyhien ja ahdistettujen, sairaitten ja syntisten seurassa kulkenut ja aikansa uskonnollisen valtakoneiston vainoama Nasaretin Jeesus?...
Alftan Maija Antikvariaatti on jo muoti-ilmiö Helsingin Sanomat 10.2.1999. Irma Alm rakastaa vanhaa kunnon kaunokirjallisuutta Antikvariaateista on tullut Helsingissä muoti-ilmiö: joka korttelissa pitää olla antikvariaatti ja kebab-kioski. Tarjontaa on enemmän kuin kysyntää, väittää Kirjalohen omistaja Irma Alm. Hän perusti divarinsa Runeberginkatu 8:aan kuusi vuotta sitten. Irma Alm, entinen Salama, sanoo olevansa burn out -juristi, joka paloi loppuun lamavuosina. Vanhojen kirjojen parissa on ollut hyvä toipua. "Bisnes tämä ei ole missään tapauksessa. Samaan tulokseen pääsisin loistavasti olemalla työtön, mutta se ei ole minun vaihtoehtoni." Linkki.
Aziz Christine Pregnant for fifteen years Marie Claire (London) 9/1995 Christine Aziz meets four mothers in the north of Finland who have enormous families –are members of the Laestadius Church, a religious movement within the mainstream Finnish Lutheran Church.
Björkskog Helmer Laestadianismen möter modernismen Väckelserörelse i förändring: omedveten nutidsanpassning påverkar budskap och efterlevnad Linkki.
Byfält Ola Fängslande roman om laestadianerna Jakobstads Tidning 3.7.1999. (Hannu Raittila: Ei minulta mitään puutu). Raittila har på ett intressant sätt kombinerat sitt inifrånperspektiv med ett utifrånperspektiv präglat av postmodernistisk livshållning. Detta gör att Raittilas roman är mångbottnad. Romanen är en beskrivning av laestadianismen som en av flera subkulturer I dagens Finland. Laestadianismens organisation och riter. Linkki.
Byfält Ola Niemi förmedlar finsvenskens syn Norrländska Socialdemokraten 22.5.2001. Jag läser på NSDs hemsida av den 8 maj en notis, Niemi vill inte bli omdöpt, med anledning av Mikael Niemis besök på Åland i samband med Mariehamns littteraturdagar 23-25 mars. I notisen refereras kort till den debatt som uppstod i tidningen Nya Åland, på grund av mina kritiska synpunkter med anledning av recensioner i den lokala pressen av hans roman Populärmusik från Vittula. Dessutom deltog jag i en radiodebatt i Radio Pajala (Sisuradio) på finska där Mikael Niemi upprepade sina märkliga invektiv mot mig utan att alls gå in på den sakkritik jag framfört.. Linkki.
Carlander-Fredriksson Lisbeth Oj, så oskön sång En undersökning av jojk och Laestadiansk koralsång i Nordnorge. D-uppsats. Institutionen för Musikhö SAMMANFATTNING I föreliggande uppsats har jag gjort en undersökning av det laestadianska sångsättet i Nordnorge. Uppsatsen kan ses som en fortsättning av min C-uppsats som gällde i stort sett samma undersökning fast i Norra Sverige (Fredriksson 1998). I denna uppsats har jag använt det norska ordet pressesang beträffande röstfonationen i den laestadianska psalmsången, jojken och folktonen. I undersökningen har jag dels velat få reda på kopplingen mellan laestadiansk sång och jojk och dels hur barn och ungdomar i laestadianska familjer sjunger. För att kunna få svar på dessa frågor har jag använt mig av historisk och religionshistorisk litteratur. Även språket har fått en del utrymmet i undersökningen. Uppsatsen bygger till stor del även på intervjuer med musiklärare och kantorer. Det har visat sig att pressesangen är begränsad till de norra delarna av Norge, och detta kan innebära att sångsättet är som jag beskrivit i C-uppsatsen, ett arktiskt sångsätt. Linkki.
Edvardsen Arne Er joik synd? Bardufoss (Nordlys 7.9.2001) Der har vi det igjen! I Guds navn skal alt man «ikke liker» undertrykkes, og kommer det fra samer, er det nærmest opplest og vedtatt at det er synd! Når skal vi ryste av oss denne vrangforestillingen? Hvilket belegg har vi for å si at joik i kirka er synd? Man påberoper seg «kristen tradisjon i menighetene i Finnmark». Hva er nå det for kriterium? Vi vet jo at i fornorskningsprosessen har man ikke skydd noe middel for å undertrykke «disse hedningene», og henvisning til guddommelig forordning har alltid vist seg å ha stor virkning. Fatter man ikke rekkevidden av de begrensninger man setter på menneskelige uttrykksformer? Skal man tøye dette til ytterste konsekvens, ville det være synd å åpne munnen. Linkki.
Ervasti Seppo Kerran koillisen koskilla - Petri Kejosen näytelmän "Kerran koillisen koskilla" arvostelua (Kuusamon näyttämön 50-vuotisjuhlanäytelmä) - moittii näytelmän lestadiolaisseurakohtausta irralliseksi, erikoiseksi, täysin vääräksi: "Tuollaisia seuroja ei Kuusamossa tunnettu". Linkki.
Erämaja Tapani Uskonto ei ole sairaus Kotimaa 113/2.10.1980. –lääket.lis. Matti Brummerin esitelmä Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivillä –lestadiolaisuus vastaus ihmisille, jotka joutuivat elämään voimakkaissa paineissa –lestadiolaisuus pohjoisen väestön pelastus –lestadiolaisuudessa läntinen kulttuuri, kristinusko ja toisaalta vanha saamelaiskulttuuri myytteineen, onnistuttiin luovasti yhdistämään –myöhemmin lestadiolainen liike saanut yhä tiukemmat muodot – liike organisoitunut > vapaa uskonnollinen kokeminen ei enää mahdollista liikkeen kontrolloidessa kannattajiaan –kehtys liikkeelle itselleen vaarallista:"liike menettää jatkuvasti niitä jäseniään, jotka elävät reunoilla. Näitä marginaalijäseniään liike tarvitsee pysyäkseen elävänä" –"koska lestadiolaisuus tarjoaa niin syvän turvan, sen ulkopuolelle joutuminen merkitsee vastaavasti syvää turvattomuutta. Ulkopuollele joutuneitten elämä on usein hyvin turvatonta"
Haapala Eero Laestadiusta ja Bachia Hetan musiikkipäivillä Pohjolan Sanomat 2.3.2000. Hetan musiikkipäiviä vietetään tämän vuoden pääsiäisviikolla 31. kerran. Musiikkipäivillä juhlitaan tänä keväänä Laestadiusta ja Bachia. Edellisen syntymästä on kulunut 200 vuotta ja jälkimmäisen kuolemasta 250 vuotta. Toukomettiset -kuoro ja orkesteri esittävät Luukas. Linkki.
Haapalainen T. I. Siionin Laulujen nuotti Kotimaa 14.3.1978. …Lestadiolaisen herätysliikkeen piirissä syntyi omia lauluja ja laulukokoelmia jo 1800-luvun loppupuolella. Kun Oskari Heikki Jussilan toimittama Siionin laulut ja Virret ilmestyi vuonna 1916, se merkitsi vallinneen kirjavuuden poistumista ja keskeismmäksi katsotun laulumateriaalin keskitettyä yhtenäistymistä. "Jussilan kirjan2 perusolemus ei muuttunut myöhemmissäkään painoksissa, eipä edes vuoden 1961 laitoksessa….Siionin Laulujen sävelmistö koostuu lähinnä koraaleista ja koraalitoisinnoista….sekä kansansävelmistä. Anglosaksinen osuus on miltei olematon, mutta kotimaista kansansävelmistöä on sitäkin runsaammin, ja se on omaleimaista, muissa kokoelmissamme käyttämätöntä….
Hartikka Aaro Kristittynä tietoyhteiskunnassa Rauhan Side 4/1995, 3 – 4. -kirjallisuuden, puhelimen, nauhurin, radion, television, videoiden ja tietokoneiden käytöstä, kielteinen asenne televisioon, varoittelua e.m. välineiden käytöstä "synnilliseen" elämään, radion ja television ohjelmat pääasiassa Jumalaa ja uskoa rienaavia.
Hautamäki Jaakko Satusetä poliitikkojen maassa. Niilo Keränen 50 v. Taivalkoskelainen satukirjailija, lääkäri ja kansanedustaja Niilo Keränen istuu eduskunnan tupakkahuoneessa ja kihertää pieneen kokoon käpertyneenä omille jutuilleen.Kiherrys tarttuu nopeasti kuulijaan. Hän sanoo kirjoittavansa Nalle Puhin tyyppisiä satukirjoja, joissa on tarjolla myös ripaus ironiaa aikuisten käyttöön. Onko niissä sitten sitä hetkeä ennen hunajaa? Onko niissä peikkoja, jättiläisiä ja noita-akkoja? "On. On. Tietenkin on!" Taivalkoskella Keränen tunnetaan satusetänä ja vähän muuallakin, koska hänen satukirjaansa. Linkki.
Hautamäki Tero Eräänä päivänä suurissa seuroissa Ilkka 16.11.2000. Ei minulta mitään puutu on fiktiivinen kuvaus yhdestä päivästä körttihistorian suurimmissa seuroissa. Suunnattoman suurella lestadiolaiskokouksella on suorastaan maailmannäyttelyn mittapuitteet: Venetsian oopperatalon kokoinen suurteltta, painokone, paikallisradioasema, autoliike ja suora satelliittiyhteys Amerikkaan.
Heikkilä Elina Suviseurajulkaisu 90-vuotias PMS 37/15.9.1999. Artkkelissa kerrotaan vuosikokousseurojen/suviseurojen pöytäkirjoista/seurapuheista y.m. kootun kirjan historiasta. Samoin esitellään SRK:n synty ja SRK tänään.
Heikkilä Elina Elämän arvokas ihme PMS 48/1.12.1999. Kirsi Jokitalon kirja Pitäisin pientä sylissäni julkistettiin. –kirja kertoo nuoren perheen vaiheista, lapsettomuudesta ja kasvamisesta adoptiovanhemmuuteen
Heikkilä Mervi Isompi kuin Ruisrock, kuiva mutta suosittu Keskisuomalainen / Syke 6.6.1999. Joka kesä 70 000 ihmistä telttoineen ja asuntovaunuineen pakkautuu 100 hehtaarin pellolle. Kaiuttimet pauhaavat, muonitusteltoista leijuu hernekeiton haju ja sateisina kesinä maa jauhautuu mutavelliksi. Kaljatelttaa on silti turha etsiä. Vapaa rakkaus ei kukoista eikä rokki soi… Linkki.
Heikkilä Ulla-Maija Kirjan sanoma tärkeämpi kuin kirjoittajan tyyli Liitto 2.7.1993. -runoilija Niilo Rauhalan runokirjan julkistamistilaisuudesta.
Heikkilä Ulla-Maija Nuoren löydettävä itse vahvistus uskolleen Liitto 2.7.1993. -kirjailija, terveyskeskuslääkäri (tuleva kansanedustaja) Niilo Keräsen kirjan julkistamistilaisuudesta.
Heikkilä Ulla-Maija Paavo Marin maalaa näkyviin sisäiset maailmat Suomenmaa 2.7.1999. Isänmaa, Raamattu ja kalevala nivoutuvat kokonaisuudeksi Paavo Marinin taidenäyttelyssä Pyhäsalmella…Kalevalaakin keskeisempänä näyttelyssä on Raamattu, josta Paavo Marin aina löytää uutta kuvattavaa…
Heikkilä Ulla-Maija Weljet laulavat veljeshengessä Suomenmaa 2.7.1999. Weljet ei ole veljeskuoro, vaikka laulajista valtaosa on kuin veljet keskenään. Tammikuussa aloittaneen kuoron vanhin jäsen, 27-vuotias Jukka Junes korostaa kuoron avoimuutta. Laulajan ei tarvitse olla uskovainen. -Weljet-kuorossa on yli kolmekymmentä laulajaa –Monet laulajista ovat työssään ja opiskelussaan tekemisissä tietokoneiden ja internettien kanssa ja pitävät kuoroa niiden vastapainona –Oma levy pikavauhdilla
Hietalahti Ulla Mäkelä, Mörö ja Raittila kertovat elämästä Kehä kolmosen ulkopuolella. Kirjailijoita pääkaupunkiseudun ulkopuolisesta todellisuudesta. -Hannu Raittila kritisoi haastattelussa lestadiolaisuutta ja selittää kiinnostustaan siihen: ."Minua kiinnosta lestadiolaisuudessa maallinen puoli: kyky rakentaa vuosi vuoden jälkeen yhä suurempi ja suurempi kesätapahtuma, kyky menestyä liike-elämässä ja politiikassa, vallankahvassa." -"Suviseuroissa on myös tanssia kultaisen vasikan ympärillä, teknouskoa." -"Minusta lestadiolaisuudessa näkyy tämä protestanttinen eetos, jolle koko pohjoismainen yhteiskunta on rakentunut
Holma Marja ja Toivo, Hyry Maija ja Antti Paavo Rintalan muistolle PMS 50-51/15.12.1999. Kirjailija Paavo Rintala nukkui vanhurskasten lepoon 8.8.1999 Kirkkonummella. Hän oli syntynyt Viipurissa 20.9.1930…Hänen vanhempansa olivat maatalousteknikko Otto Adiel Rintala ja sairaanhoitaja Aino Amalia Nikula. Paavo Rintalan lapsuudenkoti oli Karjalassa Antreassa . Kun talvisota alkoi, hän joutui lähtemään äitinsä kanssa evakkoon. Isä ja eno kaatuivat rintamalla aivan talvisodan viimeisissä taisteluissa. Näistä tapahtumista hän on kirjoittanut teoksessaan Nahkapeitturien linjalla 1976… Linkki.
Holma Timo Lestadiolaisen lauluperinteen historiaa Esitelmä Rovaniemen kirkossa 16.1.2000 Liittyy Lars Levi Laestadiuksen juhlavuoden seminaariin Rovaniemellä 16-18.1.2000. Linkki.
Hoppula Tellervo Kaikkea muuta kuin kiiltokuva Pohjolan Sanomat 4.1.2000. Bengt Pohjasen Laestadius -kaikkea muuta kuin kiiltokuva (kirja-arvostelu). Linkki.
Huotari Voitto Esikoislestadiolaiset Länsi-Savo 16.6.1991. Esikoislestadiolaisten uusi rukoushuone on otettu käyttöön Mikkelissä Pihlajatiellä. Miljoonahanke 60 perheen talkootyönä on upea uskon, rukousten ja uutteruuden näyte….Tähän nyt Mikkeliin uuden rukoushuoneen saaneeseen suuntaan ei kuulune koko maassa yhtään pappia. Se on täysin maallikkojohtoinen…Oma seurayhteisö on tosin lestadiolaisen ajattelutavan mukaan pelastuksen kannalta olennainen. Siitä muodostuu myös hyvin kiinteä ystäväpiiri, joka on aidon kristillisen yhteisvastuun hengessä valmis tukemaan toinen toistaan, olipa kyse hengellisistä asioista tai omakotitalon rakentamisesta….Joskus luetaan vanhaa Raamattua tai Lutherin taikka Laestadiuksen postillaa. Virsiä ei soittopelein säestetä. Meno on ulkonaisesti karua, mutta siihen tottuneelle syvästi hengellistä...
Huoviala Helena Taivasosuuksia jaetaan jäsenkirjan perusteella Saimaan Sanomat huhtikuu 1992 -lestadiolaisuuden suhde politiikkaan, kulttuuriin, televisioon, kulttuuriin, kirkkoon, kirkkokuoroon, urheiluun, diakoniatyöhön, entisiin uskonveljiin jne kriittisen tarkastelun kohteena. Vaaditaan kirkon johdolta toimenpiteitä.
Hytönen Mattiesko Keskeneräinen nainen Helsingin Sanomat 26.1.1997 -kirjailija Anna-Leena Härkösen provokatiivinen henkilökuva -->äidin isä oli lestadiolaispappi -->kotoisin Kempeleestä, jossa asuu paljon lestadiolaisia, naapurikunta Oulunsalo on lestadiolaismafian maallinen paratiisi, ja artikkeli jatkaa edelleen sitä tasoa!
Häme Mikko Kuusamolainen on itsenäinen, epäileväinen, maltillinen -historioitsija Seppo Ervastin kuusamolaisuus aiheen pohdintoja "Konservatismista Korvatunturille"-seminaarissa Kuusamon Kansanopistolla: -"aikaisemmin sanottiin, että kunnon kuusamolainen on lestadiolainen, kepulainen ja osuuskauppalainen yhdessä persoonassa." –"Rauhanyhdistysläinen lestadiolaisuus on paljon vaikutusvaltaisempi kuin sen jäsenmäärä sinänsä edellyttäisi." –"Lestadiolainen valtava itsetunto, itsenäinen ja arvosteleva asenne kirkkoon sekä vankkumaton esivaltauskollisuus suorastaan tukevat kuusamolaista luonnetta." Linkki.
Höijer Björn-Erik Isak Juntti hade många söner Linkki.
Höijer Björn-Erik Djävulens kalsonger Linkki.
Höijer Björn-Erik Mannen på myren (1957) Linkki.
Ihonen Markku Miten lestadiolaisuus ymmärretään? Helsingin Sanomat 24.4.1990. Vastine Martti Mäkisalon lehtiarvosteluun Mikko Juvan ja Seppo Lohen kirjoista. "Lestadiolaisuuta ymmärtääkseen ei tarvitse olle lappilainen, vaan pikemminkin lestadiolainen" "Myös lestadiolaisuuden kielteinen suhde televisioon, eräänlainen mediapurismi, voi osoittautua viisaaksi ratkaisuksi. Se, että lestadiolaisuudesta tulee yhä enemmän kirjailijoita, ei johdu yksin liikkeen ahdistavista piirteistä eikä liikkeen lappilaiseksotiikasta"
Ihonen Markku Lestadiolaista. Herätysliike Tampereella. Aamulehti 21.1.1991. Eero Lumijärven: "Teidän keskellänne. Tampereen Rauhanyhdistys 100 vuotta. SRK 1990." Arvostelu –arvostelussa nähdään myönteisinä puolina: >avoimuuden, toisaalta pieteettisyyden tuoreita ongelmia ja niihin liittyviä henkilöitä kohtaan –kielteisinä: -lestadiolaisuuden yleiseen historiaan käydään vain ohuesti. Siihen mitä lestadiolaisuus, sen uskonelämä on. Päästään tutustumaan vain vähän kurkistamalla. Yhdistyksen historia esitetään irrallaan tai muodollisesti kytkettyinä yleisiin sosiaali- ja kulttuurihistoriallisiin yhteyksiin, ei myöskään evankelisluterilaisen kirkon kehitykseen viitata, rajaus tietoista? Sen voi selittää se, ettei kirjoittajalla ole ilmeisesti historian koulutusta.
Ihonen Markku Lestadiolaisuudella oikeus omaan kulttuuriin HS 23.10.1993 Linkki.
Ihonen Markku Kaunokirjallisuus ilman ongelmia, kiroilua ja seksiä. Aamulehti 25.8.1997. Tabuja, häpeää ja valmiita ratkaisuja. Uskonnollinen kirjallisuus amputoi elämästä kirosanat, seksin ja moraalisen epätietoisuuden. –arvioi lähinnä SRK-vanhoillisuuden ja helluntai-liikkeen kustantamaa kaunokirjallisuutta.
Ihonen Markku Lestadiolaisäiti synkkänä synnytysosastolla Aamulehti 25.8.1997. –Marjatta Säkkisen kirjan: "Sylissä syksyn ja kevään" . SRK 1997. Sanomalehtiarvostelu.
Ihonen Markku Uskonnolliset kielipelit: vallankäyttöä ja identiteetin vahvistamista Tampere: tampere University Press 1997 Teoksessa Kielen vallassa, Näkökulmia politiikan, uskonnon ja julkishallinnon kieleen. Toim Matti Mälkiä ja Jari Stenvall. Linkki.
Ihonen Markku Pesukoneen ikkuna: kurkistusluukku lestadiolaisuuteen? Suomen Kuvalehti 12/20.3.1998. -pohtii lestadiolaisuuteen ja sen julkisuuskuvaan liittyviä paradokseja. Linkki.
Ihonen Markku Myytiset mielikuvat eli lestadiolaisuus ja saamelaisuus valtakulttuurin marginaaleina. Linkki.
Ihonen Markku Uskonnollisen kaunokirjallisuuden tarjoamat vaihtoehdot. Linkki.
Ihonen Markku Uskonnollisen kaunokirjallisuuden mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia. Linkki.
Ihonen Markku Nainen lestadiolaisuudessa 1800-luvulla Esitelmä Turussa 15.10.1999. Naisen paikka lestadiolaisuudessa. Varhaisia juonteita. Esitelmä Suomen Akatemian ja Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden järjestämässä seminaarissa "Nöyrä, uhmakas, itsenäinen. Nainen 1800-luvun suomalaisessa kulttuurissa". Turussa 15.10.1999. Linkki.
Ihonen Markku Kaunokirjallisuus tienä lestadiolaisuuden ytimeen? Perusta 1/2000, 32-33. Linkki.
Ihonen Markku Tutkija löysi muistin työstäjän Helsingin Sanomat 3.3.2001. Antti Hyryn pinnalta niukka proosa on syvemmältä monimielistä Katja Seutu: Ja mieli on jakautunut maan yli. Muisti ja oleminen Antti Hyryn teoksissa. Otava. 192 s. 162 mk. Syksyllä seitsemänkymmentä vuotta täyttävä Antti Hyry aloitti uransa vuonna 1958 romaanilla Kevättä ja syksyä sekä novellikokoelmalla Maantieltä hän lähti. Samana vuonna… Linkki.
Ihonen Markku Lestadiolaisuuden identiteetti ja mentaliteetit Kaleva 29.4.2001. Lestadiolaisessa identiteetissä on piirteitä, joissa ei suostuta kompromisseihin. Siitä seuraa jatkuvaa hankausta valtakulttuurin ja myös liberalisoituvan kirkon kanssa. Suomessa on yli satatuhatta lestadiolaista. Yksittäistä lestadiolaista ei ole kuitenkaan helppo tunnistaa… Linkki.
Immanuelin ikkunasta Onpa jännittävää nähdä Lähettäjä 2/2000 Niin mitäkö nähdä? No sitä, miten sisaret ja veljet "kentällä" suhtautuvat Siionin Matkalaulun 109 uudistettuun muotoon. Lyhykäisesti esitettynä juttu on näin. Kun laulukirjatoimikunnan sihteeri Timo Himanka sai syystalven aikana 1999 palautetta uudistetuista lauluista, niin eniten ajatuksia kirvoittavat seuraavat:…. Linkki.
Indregard Geir Krig i kvitt Håkon evjenth -Andreas Markussons (1891 –1952) navn blir oftest forbundet med bökene om Lars Levi Laestadius og laestadianismens utbredelse Linkki.
Indregard Geir Andreas Markusson Andreas Markussons (1891-1952) forfatterskap blir ofte forbundet med bøkene om Lars Levi Læstadius og læstadianismens utbredelse. Disse bøkene regnes som et høydepunkt i forfatterskapet. Men Markusson kan med full rett også kalles nordlandsfiskerens eller fiskerbondens dikter. Bortsett fra de to bøkene om læstadianismen er det fiskerbonden og det miljøet som kystbefolkninga langs nordlandskysten har levd i som er utgangspunktet for diktninga. Slik sett blir forfatterskapet en spennende forløper for nordnorsk litteratur på 1970- og 1980 tallet.. Linkki.
Itkonen Satu Räätälin paremmat kuvat Kirkko ja kaupunki 20/2.6.1999. Tyko Sallisen retrospektiivisen näyttelyn (Helsingin kaupungin taidemuseossa) esittely …Sallisen dramaattinen lapsuus….Sallisen kiivas lestadiolainen, saarnaajanakin toiminut isä oli räätälimestari. Hän ei hyväksynyt Tykon kiinnostusta taiteeseen, ja poika sai myös räätälin opin. Myrskyisän ja vaiherikkaan nuoruuden jälkeen Sallinen muutti Helsinkiin ja pääsi 25-vuotiaana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun…Sallisen uskonnolliset kuvat eivät tee pilkkaa kohteistaan: Hihhuleissa ja monissa muissa aiheissa hän on tavoittanut käsinkosketeltavan tiheän tunnelman nöyrryyden ja yhteisööllisen hurmion, joka henkisesti voimallisiin kokemuksiin kuuluu. Hihhulit oli väkevin aihepiirin kuvaus
J.K.P Televisio ja elävä kristillisyys SLL 11/1964, s. 227-228.
Jama Olavi Tuntuu kuin nykyään kelpaisi kaikki, millään ei ole mitään väliä Kaltio 3/2000. Antti Hyry viimein vastaa suhteestaan nykykirjallisuuteen. Kyllä, pihan perällä on kaksi aittaa. Keittiötä hallitsee iso leivinuuni. Lattialankut narisevat. Ollaan Antti Hyryn maailmassa. Istun pirtinpenkillä, Antti Hyry ovensuutuolissa, seinäkello tikittää.
Johnson Raija Satama vai karikko – kysymys lukijalle PMS 40/1.10.1997. Niilo Keräsen kirjan "Satama vai karikko" (SRK 1997) esittely ja arvostelu.
Johnson Raija Mediakasvatus ja havaintoja ajasta PMS 11/15.3.2000. …Yksi joukko on julkisuudessa leimattu vastaan hangoittelijaksi erityisesti suhteessa televisioon. Aavistamatta nykyisiä aikalaisarvioita ja television hankinnan seurauksia uskovaisten joukko on luottanut Pyhän Hengen johdatukseen, ei omiin päähän pälkähdyksiin. Kieltäytymällä televisiosta ohjelmien sisällön vuoksi se on tullut varjelluksi vaikuttajalta, joka näyttää viesteillään vetävän ihmisiä pois Jumalasta tehokkaammin kuin mikään muu viestintäväline.
Junkkaala Timo Mitä meidän tulisi oppia lestadiolaisuudesta Perusta 1/2000, 3 – 4.
Junttila Irja Pentti Koskelo (1917 – 1995) SLL 5/2000, 14-15. Kajaanilainen saarnaaja ja runoilija Pentti Koskelo syntyi Iisalmen maalaiskunnassa 18.12.1917 uskovaiseen kotiin. Pentti lähti 15-vuotiaana suutarin töihin Kajaaniin, jonne koko perhe muutti asumaan vuonna 1933. Avioliiton hän solmi pyhäntäläisen Mirjam Ahonpään kanssa vuonna 1937. Lapsia heille syntyi kymmenen. Elämäntyönsä Pentti teki aluksi suutarina. Sota-aikana hän toimi Puolustusvoimien autokorjaamoissa. Sen jälkeen hän oli autoilijana, työnjohtajana rakennustyömailla ja viimeksi varastonhoitajan rengasliikkeessä. Sananpalvelijan tehtävään Pentti Koskelo asetettiin vuonna 1949…Kajaanin Rauhanyhdistyksen johtokunnassa hän oli neljän vuosikymmenen ajan. SRK:n julkaisujen toimitusneuvostoon hän kuului vuosina 1970-1990. Hänen runojaan on julkaistu kahdessa SRK:n kustantamassa runokirjassa "Verraton rikkaus" (1969) ja "Koti-ikävä" (1986). Siionin lauluissa on viisi hänen sanoittamaansa ja viisi hänen uudistamaansa laulua. Pentti Koskelo nukkui vanhurskasten lepoon Kajaanissa 22.10.1995.
Juntunen Viljo Parannussaarnaa tarvitaan PMS 4/26.1.2000. Iltahartaus Lestadius-seminaarin juhlaillallisilla 17.1.2000 Rovaniemellä. Mielenkiintoinen ja rikas seminaaripäivä on kallistunut iltaan. Olemme näinä päivinä koolla muistelemassa Pohjolan suurta herättäjää Lars Leevi Lestadiusta. Hän saarnasi itse armon armoksi. Lestadiuksen saarnan alla paljastuivat karkeammat ja hienommat synnit, varkaus, huoruus, juoppous, kuollut usko ja kaikkien näiden takana oleva epäusko. Tarvitaanko tänä aikana vielä samanlaista saarnaa? Onko synti hävinnyt tai edes vähentynyt näiden puolentoista vuosisadan aikana, jonka lestadiolainen kristillisyys on vaikuttanut ensin täällä Pohjolassa ja sitten laajemmin? Epäuskoinen maailma elää tänään synnissä niin kuin ennenkin. Meistä tuntuu, että muutosta on tapahtunut pikemminkin huonompaan suuntaan. Jumalan sanan ja Jumalan pyhyyden kunnioitus on vähentynyt. Pyhien arvojen pilkkaaminen on tullut julkiseksi. Karkeat synnit, kuten kaikenlainen siveettömyys, juopottelu ja piittaamattomuus esivallasta, ovat nousseet monilla julkisen kerskauksen aiheiksi. Julkisuutta on tehostanut tiedonvälityksen kehittyminen. Kulttuuri ja taide eri muodoissaan ovat alunperin tähdänneet ihmisen henkiseen jalostamiseen. Ne tarjoavat edelleen paljon sellaista, mistä voi iloita ja nauttia hyvällä omallatunnolla. Kuitenkin niistä on tullut entistä laajemmin myös siveettömän ja ihmistä turmelevan elämäntavan lähettiläitä. Asioilla liikkuessamme ja seuratessamme tiedotusvälineitä korviimme tulvii musiikki, jossa kehuskellaan syrjähypyillä, tilapäisillä seksisuhteilla ja juovuksissa tehdyillä toilauksilla. Monien kirjailijoitten taidekeinoina ovat kiroilu, rivoudet ja edellä mainittujen ilmiöiden kuvaukset. Olimme aloittamassa läänissämme uutta vuosituhatta arvokkaassa tilaisuudessa, jossa luonnehdittiin menneitä vuosikymmeniä kuluneena viihteenä. Uuden vuosituhannen henkiseksi voimavaraksi Lapissa manattiin noituutta ja shamanismia. Ehkä se oli osaksi leikkiä, mutta on todella niitä ihmisiä, joiden ihanteena on vanhan pakanuuden elvyttäminen. Edellä kuvatun syntielämän hyväksyvät ihmiset saattavat ihmetellä ja kauhistella sitä, että alaikäiset hoippuvat juovuksissa kaduilla iltaisin ja öisin. Eikö se ole merkki siitä, että lapset ja nuoret ovat sisäistäneet heille tarjotun kulttuurin ja sen asennemuokkauksen? Eikö sama syntielämä turmele myös koteja? Pääkaupungin lehti uutisoi, että joka viides lapsi joutuu kodissaan väkivallan kohteeksi. Entä sitten, jos uskaltaa avata suunsa ja puhua näissä yhteyksissä synnistä? Kysyjä voi saada vastauksen: "Ei se ole syntiä, koska se on taidetta. Elävä elämä on sellaista. Ei Jumala ole niin ahdasmielinen kuin ennen." Pahin ongelma näyttää olevan synnin tunnon katoaminen. Parannussaarnaa tarvitaan. On liian vähän niitä, jotka varoittavat synnistä ja sen iankaikkisista seurauksista. Synnistä puhumista kartetaan, koska sitä pidetään vanhanaikaisena ja synkkänä kristillisyytenä?
Jussila O. H. Tie rauhaan SLL 9/1944, 197. Asevelipapit r.y. on julkaissut lähes pariinkymmeneen nousevan sarjan ajankohtaisia kirjasia, joista tässäkin lehdessä on aikaisemmin mainittu kirkkoherra Kullervo Hulkon kirjanen "Säännöstely ja omatunto"…..Tämän sarjan viimeisimpiä julkaisuja on kirkkoherra Paavo Viljasen kirjoittama "Tie rauhaan". Tekijä on merkinnyt alaotsikoksi "Sananen nuorille"…
Kaila Meri Kanttori Yrjö Koskimäki arkkiveisujen jäljillä Kaltio 2/1997, 62 – 63. –Koskimäeltä valmistumassa neljästä lestadiolaiseen herätysliikkeeseen kuuluneesta arkkivirsirunoilijasta (Paavali Ervasti, Salomon Kantonen, Juho Ranginen ja Gustaf Skinnari) tutkimus. Käynyt jäljittämässä arkkiveisuja Venäjällä saakka.
Kantola Hanna Sananvastuu PMS 8/23.2.2000. …otetaanpa esimerkiksi vanhoillislestadiolainen perhe. Yleisen mielikuvan mukaisesti se on monilapsinen. Minulla on seitsemän nuorempaa siskoa: me olemme siis "tyypillinen" vanhoillislestadiolainen perhe…kirjoittajan ja toimittajan vastuuseen kuuluu myös se, että yhteisölliset kuvat pysyvät rehellisinä ja vastaavat todellisuutta. Jos vanhoillislestadiolaisen perheen "tuntomerkkinä" pidetään lasten suurta lukumäärää, osa perheistä jää huomiotta..…mielikuva vanhoillislestadiolaisesta perheestä aina monilapsisena kaipaa mielestäni tarkistamista….Minulla on useita ystäviä, joiden perheeseen Jumala on siunannut kolme lasta. Tunnen monia muitakin uskovaisia "ei-tyypillisiä" perheitä..…
Kantola Hanna Tiessä on monenvärisiä kiviä PMS 12/22.3.2000. Eeva-Liisa Kantolan runokirja julkistettiin. "Kyseessä on eräänlainen matkakertomus, mihin kirjan nimikin viittaa. Sen kaukaisimmat lähtökohdat ovat Pohjois-Karjalassa, Kolin maisemissa, jossa vietin lapsuuteni", Eeva-Liisa Kantola luonnehti runokirjaansa "Tiessä on monenvärisiä kiviä". Kirjan julkistamistilaisuus oli 13.3.
Kantonen Marja Helmiriitta Honkasen Sideharsosiivet on kirja lapsille ja aikuisille PMS 47/24.11.1999. Artikkeli SRK:n kustantaman kirjan julkistamistilaisuudesta Helsingin RY:llä.
Kantonen Marja Seura puhelimesta Helsingissä PMS 9/1.3.2000. Helsingin rauhanyhdistyksen toimitalolla pidettäviä seuroja voi kuunnella myös puhelimella. Palvelu on ollut käytössä viime keväästä asti. "Oli yllätys, että puhelimen toiminnasta tuli näin laajaa"., Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Nurmela sanoo…..Kuukaudessa 1300 soittoa…
Karemo Elina Uskonto ei hauskanpitoa estä Kaleva 19.6.1999. Lestadiolaisten elämäntavat herättävät paljon ajatuksia ja kysymyksiä. Ulkopuolisia tuntuvat kiinnostavan varsinkin seurusteluun ja television katselemiseen liittyvät asiat. Kolme parikymppistä vanhoillislestadiolaista kertoo uskontonsa liittyvistä arkipäivän asioista.
Kauppinen Tauno Minunkin kanteleeni soi… Oskari Jussilan rippivirren synnystä Maitojyvä 1956, 19 – 20.
Kettunen Jarmo Urho Kekkoselle kirkkokin oli politiikan väline Karjalainen 22.4.2000. Väitöskirjan arvostelu.
Kivirinta Marja-Terttu Karkeita vai aistillisia ihmisiä? HS 12.5.1999. Helsingin kaupungin taidemuseo avasi kesän Tyko Sallisen takautuvalla näyttelyllä. -Tyko Sallisen lestadiolaisesta taustasta, sen vaikutuksesta hänen elämäänsä ja taiteeseen. -Herätysliikkeestä ankara, kielteinen kuva artikkelissa
Koivisto Pekka Sorretut ja solvatut lestadiolaiset Kaleva 2.11.1996. Laestadius-työryhmä kokosi KUTU-seminaarin jatkuessa eilen sekiotyöskentelynä osanottajia enemmän kuin saliin mahtui…. Kirjallisuuden apulaisprofessorina Tampereella toimiva Markku Ihonen tarkasteli alustuksessaan, miten lestadiolaisuutta on julkisuudessa, lähinnä kirjallisuudessa ja lehdistössä esitetty. Ihosen pääteesin mukaan
Koivisto Pekka, Niemi Jari Omalla radiolla sanaa ympäristöön Kalevassa 29.6 - 1.7.1995 2. Omalla radiolla sanaa ympäristöön 4. Harrastusten pysyttävä pelkkinä harrastuksina 7. Videokamerat tallentavat seuroja
Koivisto Pekka, Niemi Jari Harrastusten pysyttävä pelkkinä harrastuksina Kaleva 1.7.1995
Komu Eija Ikiaikainen Amor Karjalainen 9.8.1997 Arvostelu.
Korteniemi Tuomo Esikoislestadiolaisten seurat viidellä kielellä Kotimaa kesäkuu/1991 Eniten väkeä laskettiin olleen ensimmäisenä juhannuspäivänä iltaseuroissa, joihin kokoontui kolmisen tuhatta ihmistä. Sunnuntain ehtoolliskirkossa suntio laski olleen kaksi tuhatta ihmistä, joista ehtoollisella kävi runsaat 1100…Esikoislestadiolaisten kokoukset poikkeavat muista (lestadiolais)ryhmistä siinä, että niissä luetaan edelleen säännöllisesti ensin luku rovasti Lars Levi laestadiuksen postillasta, minkä jälkeen joku saarnaaja pitää vapaan puheen. Seuroissa palvelee koko maassa noin 130 maallikkopuhujaa ja kymmenkunta pappia. Esikoisilla on tärkeä halu kunnioittaa Jeesuksen "alhaisen muodon" esikuvaa niin, että kaikessa ulkoisessa pyritään lunnolliseen yksinkertaisuuteen. Heidät tunnetaankin mm. siitä, että miehillä ei ole solmiota ja naiset istuvat seuroissa huivi päässä. Esikoislestadiolaiset itse korostavat, että ulkonaiset muodot eivät ole dogmeja, oppeja. Niiden noudattamisessa on sekä yksilöllisiä että alueellisia eroja.
Korva Ritva Lestadiolaisuuden monet kasvot Lapin Kansa 12.11.2001. Lars Levi Laestadiuksen (1800-1861) 1800-luvun puolivälin tienoilla alkuun saattama herätysliike levisi räjähdysmäisesti kirkon vastustuksesta huolimatta. Tämä kansan- herätysliike ei suinkaan puhjennut tyhjästä. Ruotsin pohjoisten alueiden asukkaat Norrlannissa olivat jo 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa liittyneet useisiin pietistisiin herätyksiin ja herätysliikkeisiin. Näistä käytettiin yhteistä nimitystä lukijaisuus. Nimitys kuvaa näiden liikkeiden uskoa siihen, että tavallisella kansanihmiselläkin oli oikeus lukea Raamatun sanomaa ja muutakin uskonnollista kirjallisuutta sekä kyky tulkita niitä. Linkki.
Koskela Teuvo Ei lakkaa kiitosääni PMS 4/26.1.2000 Lestadiolaisen lauluperinteen juhla Rovaniemen kirkossa Lars Levi Lestadiuksen juhlavuoden tilaisuudet pidettiin Rovaniemellä tammikuun 16.-18. Päivinä. Juhlat alkoivat sunnuntaina juhlajumalanpalveluksella Rovaniemen kirkossa klo 10, ja lestadiolaisen lauluperinteen arvokas, lähes kolmetuntinen tilaisuus oli iltapäivällä. Vaikka runsas lumipyräkkä teki monen juhlavieraan kulun vaikeaksi, tilaisuuksissa oli väkeä satamäärin.
Koskimäki Yrjö Kallis ompi onnemme Kristillisyyden piirissä syntyneen joululaulun sanomaa. Siionin Joulu 1973, 26 – 27. Paavolalaisen Juho Rankisen elämänvaiheita ja Siionin laulun: "Armonlapset kaikki täällä" historiaa.
Koskimäki Yrjö Kristillisyyden veisuu- ja lauluperinteen taustaa SLL 1/1995. 15 – 17.
Koskimäki Yrjö Käytössä olleita virsi- ja laulukokoelmia SLL 2/1995, 14 – 15.
Koskimäki Yrjö Siionin laulujen sävelaineisto SLL 3/1995, 14- 15.
Koskimäki Yrjö Kaksi eri vuodenajan virttä SLL 11/1995, 15 –17. Väinö Rafael Havas 1898 – 1941. Niilo Pekka Rauhala 1936 -.
Koskimäki Yrjö Etelä-Pohjanmaalla syntynyttä kristillisyyden lauluaineistoa SLL 10/1995, 14 – 15. - Jaakko Lahdenmaan (Lahtinen) "Jeesuksen veren ääni" (SL 83), "Taivaan ihanat lintuset" SL 148 – Mikko Saarenpää: "Täält’ halajaa mun sieluni" SL 157 – Matti Kuula: "Jeesus ompi elävä" SL 67 – Matti Suo: "Mä sydämestän nähdä halajan" SL 119.
Koskimäki Yrjö Siionin lasten lauluja. Kristillisyyden lauluperinnettä Venäjällä. SLL 1/1996, 16 – 18. –mm. Typön laulukirjan kääntäjän Veselova Fedosja Trofimovna Aleksejevan ja hänen miehensä saarnaaja Nikolai Aleksejevitsh Aleksejevin kuva.
Koskimäki Yrjö Siionin lasten lauluja. Kristillisyyden lauluperinnettä Venäjällä. SLL 2/1996, 16 – 17 –venäläisten ns. vanhojen uskovaisten lauluperinteestä. Pohjana Leonard Typön laulukirjan vuonna 1910 ilmestynyt venäjäksi käännetty versio
Koskimäki Yrjö Siionin laulujen runoilija Vilhelm Vikman SLL 3/1996, 14 –15. *22.10.1875 Ruotsin Alatorniolla, solmi avioliiton 1899 Gunilla Skogin kanssa, tullimies –sanoittanut SL 55: "Nouse jo pilvi verinen" ja SL 151: "Taivaassa on mun kotini"
Koskimäki Yrjö Isak Nevasaari (1852 – 1926). Kristillisyyden lauluperinteen herättäjä Kalajokilaaksossa. SLL 4/1996, 14 – 15. *6.3.1852 Sievissä, asui suurimmana osan elämäänsä Nivalassa ja Ylivieskassa, kuoli 7.10.1926 Ylivieskan Raudaskylässä. Julkaisi Ylivieskassa vuonna 1901 "Walituita hengellisiä lauluja Siionin matkamiehille"
Koskimäki Yrjö Virsi- ja lauluperinnettä Amerikassa I SLL 5/1996, 14 – 15. Vanha virsi uudessa kotimaassa.
Koskimäki Yrjö Virsi- ja lauluperinnettä Amerikassa II SLL 6/1996, 14 – 15. Uudempaa lauluaineistoa.
Kuittinen Arja Millaisia viestejä ulkoasumme lähettää? Usko ja vaatteet. Kirkko ja Kaupunki 7/24.2.1999. ….Esikoislestadiolaiset miehet eivät saaneet vielä kymmenen vuotta sitten käyttää kravattia. Edelleen on tavallista, että esikoisseuroissa naiset pukeutuvat hameeseen ja kietovat huivin päähänsä….
Käyhty Aila Yhden naisen tarina on tuhansille tuttu HS 9.5.1999 Uukuniemen Hildan tie oli työtä ja taivallusta. Liisa Leinosen kirjoittaman Hilda Ahokkaan (os. Matikaisen) elämäkertaromaanin "Ettäälle omasta koista" arvostelu. HS 9.5.1999.
Lappalainen Seija Lestadiolaisuutta potee koko loppuelämänsä. Irti ei pääse – mutta miksi pitäisi? Lapin Kansa 19.3.2000. Kolme palavasieluista miestä, sata !!!!! (huom. virhe) vuotta sitten syntynyt Lars Levi Laestadius ja Pohjoiskalotin elinvoimaisin herätysliike tarjosivat puitteet Lapin maakuntakirjaston Laestadius-iltapäivälle…. Kirjallisuudentutkija Markku Ihonen puhui lestadiolaisesta identiteetistä ja mentaliteetista analyyttisen tutkijan suulla. Lääkäri Matti Junes ja kirjalija Bengt Pohjanen painuivat uskonpainissaan syville vesille oman Laestadius-suhteen pohdiskelussaan…
Leinonen Liisa Pensselit eivät jouda santaan PMS 42/17.10.2001 Vilho (Viki) Ailamosta ei uskoisi, että hän on lähes 85-vuotias, niin reip paana hän tulee ottamaan vierasta vastaan ja toivottamaan tervetulleeksi. Käyn peremmälle. Olohuoneen pöydällä palaa yksinäinen kynttilä. Kukkien keskeltä minua katsovat puolitoista vuotta sitten poisnukkuneen Kaisa-vaimon hymyilevät Linkki.
Lepistö Einari Hippie-liike PMS 37/6.9.1972 Hippie-liike on syntynyt Amerikassa, nuorten keskuudessa. Liikkeen näkemys on järjestyneen yhteiskunnan vastainen. He elävät mielellään leirielämää, eivät halua opiskella, eivät tahdo tehdä säännöllistä työtä, eivätkä noudattaa muitakaan yhteiskunnan järjestyksiä, eivätkä lakeja. Huumausaineiden käyttö ja vapaa seksuaalielämä kuuluu heidän tapoihinsa. Linkki.
Leppänen Ritva Luova työ pitää virkeänä PMS 6/5.2.1997. –Graafikko Helmiriitta Honkasen elämänvaiheita: --parannus 1949 Helsingin RY:llä --Krohnit, Aino Kallas, Topelius, E.N.Setälä sukua
Leppänen Ritva Oi katso Jumalan karitsa PMS 26/25.6.1997 Suviseuratunnus soi lauluna. –runoilija, pastori Niilo Rauhalan haastattelu
Leppänen Ritva Laestadiuksen ensimmäinen kirja nyt suomeksi: Uudisviljely Lapissa. PMS 3/19.1.2000. Ruotsin talousseura antoi lähes 200 vuotta sitten vasta 22-vuotiaalle lahjakkaalle opiskelijalle Lars Levi Laestadiukselle tehtäväksi kirjoittaa maatalousoppaan: tutkimuksen Lapin asuttamisesta valtiovallan kustannuksella. "Om uppodlingar i Lappmarken på det allmännas bekostnad"-nimisenä kirja ilmestyi
Leppänen Ritva Kääntäjä ei uponnut kielen hetteikköihin PMS 3/19.1.2000. Laestadiuksen ensimmäisen kirjan suomentaja Tauno Alatalo totesi, ettei 200 vuoden takainen ruotsi…
Lessing Helena Meissä kaikissa asuu pieni lestadiolainen Pohjolan Sanomat 10.1.2000. Lestadiolaisuus pelasti saamelaiset viinalta ja Lapin kommunismilta. Vanhoillislestadiolaisten vuosittainen voimannäyttö on Suviseurat, joka kokoaa yhteen kymmeniä tuhansia liikkeen jäseniä. Miten olisi saamelaisväestön käynyt ellei Laestadius olisi pelastanut sitä tolkuttomalta väkijuomien käytöltä ja sitä seuraavalta tuholta, kysyy dosentti Jouko Talonen Helsingin yliopistosta. - Miten olisi käynyt Pohjois-Suomen ellei lestadiolainen liike olisi sodan jälkeen ollut patoamassa kommunismia, hän jatkaa, tosin ei tutkijana. Linkki.
Lilja Kimmo Kuunnelmantekijä vakuutti ensimmäisellä romaanillaan Turun Sanomat /1998 -Raha investoidaan tuotantoon, lupasi Olvi-säätiön 50000 markan kirjallisuuspalkinnon torstaina vastaanottanut kirjailija Hannu Raittila. Palkinto myönnettiin romaanille Ei minulta mitään puutu (WSOY), joka on myös Finlandia-ehdokkaana. Kolmannen Olvi-palkinnon saajan valitsi opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala, joka korosti tehneensä valintansa puhtaasti subjektiivisin perustein. Alkuraadin 54:stä tarjolla olleesta teoksesta esiin seulomasta viidestä romaanista Sarjala valitsi ensin loppusuoralle kolme teosta. Hannu Raittilan tarjoama lukuelämys selätti lopulta niin Mari Mörön kuin Pirjo Hassisenkin kiistatta laadukkaat teokset..
Lilja Kimmo Lassi Nummi raivasi tilaa proosalle. Päätyn siihen mistä alan Turun Sanomat ?/1998 Runo ei tule koskaan valmiiksi, eikä runoilija. Puoli vuosisataa kirjoitettuaan tietää kuitenkin sen, milloin runo on kypsä elämään omaa elämäänsä. Lassi Nummen elämäntyö 1970-luvun lopulta tämän vuosikymmenen puoliväliin on koottuna järkäle, karsittunakin….
Lindbach Kaisa Lestadiolaisuus pohjoisen alueen kirjallisuudessa Linkki.
Lindberg Erik Bengt Larsson: Lars Levi Laestadius – hans liv och den laestadianska väckelsen Sändaren 13/2000 Recension publicerat i Sändaren 13/2000- (Artos) Fördjupad bild av kärv väckelsepredikant i karg miljö.
Lindgren Gunnar Annorlunda fokusering på Laestadius Norrbottens Kuriren 30.3.2000. Profeten Sverigefinska folkhögskolan, Haparanda, i samarbete med musikerna Lars Gulliksson, tenorsaxofon, och Mats Hagström, ventilbasun. Framnäs folkhögskola. Som en av inspirationskällorna till den musikaliska installationen Profeten nämner tenorsaxofonisten Lars
Lindh-Garreau Maria Arvid Mörnes Solens återkomst. Lapplands apostlar Hufvudstadsbaladet 9.8.2000. I Lapplands ödemark smider Mörne klingade svärd av tro som han låter skära igenom dramats borgerliga familj Anzelius.
Linjakumpu Aini Uskonnolliset yhteisöt politiikan tekijöinä -lestadiolaisuus suomalaisena ääriliikkeenä Kaltio 1/2000, 3-6. (tekstiä lyhennetty ja alleviivattu/makkeri) Uskonto ja politiikka ovat vaarallinen yhdistelmä. On uskottu, että uskontojen merkitys vähenee sitä mukaan kun modernisaatio etenee. Näyttää kuitenkin siltä, että uskonto ja uskonnolliset ryhmät näyttelevät edelleen tärkeää roolia ihmisten elämässä- myös poliittisessa mielessä….. Nostan esiin erityisesti Pohjois-Suomessa merkityksellisen vanhoillislestadiolaisuuden. Linkki.
Linjama Jaakko Kristitty nuori ja musiikki Maitojyvä 1959, 14 – 16. –kehoittaa vanhoillislestadiolaisia nuoria liittymään kirkkokuoroihin
Liukkonen Pentti, Pentikäinen Samuli Virren 343 taustoista Rauhan Tervehdys 13.2.1997.
Lohi Arto Niilo Keränen 50 vuotta PMS 20/2000. …Niilo on kansanedustajan toimensa vuoksi virkavapaalla Taivalkosken kunnan johtavan lääkärin virasta…Hän toimii eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä "Lapsen puolesta-ryhmässä"….Omien saujensa kautta Niilo haluaa kannustaa lapsia lukuharrastukseen. Jumala on siunannut veljeä runsailla lahjoilla, joita hän on ahkeroinut käyttää lähimmäistensä hyväksi. Uskon lahjan Niilo näkee elämänsä perustana, jonka pohjalta on turvallista toimia täällä ja jättää kerran aika jälkeensä….
Matala Katarina När folket i norr nyktrade till Rubrikerna i artikeln: Väckelse mitt I eländet Lars Levi Laestadius kommer till staden Laestadianismen föds Att vara laestadian Öst- och västlaestadianer Laestadianismen och kyrkan Ett möte med laestadianismen En fråga jag fick Källor Linkki.
Mikkola Kaisu Syntinen pesukonen kiertää Lappia. Kaleva 1.10.2000. Ennakkoluuloja ruokkiva, lestadiolaiset jälleen idiootiksi leimaava ja perättömille huhuille lisäsiipiä antava teatteriarvostelu. Linkki.
Mikkola Kaisu Saisiko olla Laestadiusta Smedsin mausteilla Kaleva 6.10.2001 Kantaesitys Kajaanin kaupunginteatteri, Sissilinnan näyttämö. Kristian Smeds: HUUTAVAN ÄÄNI KORVESSA Dramaturgia ja ohjaus: Kristian Smeds. Tekniikka: Juha Komppa, Säde Oinonen, Olli Seppänen, Henry Swahn, Pentti Toivanen ja Jaakko Vattulainen. Tuotanto: Tapani Hyvönen, Riitta Raunio-MiIeva, Sonja Ryhänen ja Kristian Smeds. Näyttelijät: Anne Heikkilä, Vesa Kaikkonen, Kalle Pakkala, Sonja Ryhänen ja Esko Vatula. Kajaanin kaupunginteatterin johtajan Kristian Smedsin ensiohjaus omasta näytelmästä.
Mikkola Pekka Kirkkoherra joka raivosi kansaa herätykseen Kaleva 1.2.2000. Tulisielu. Bengt Pohjasen kirja kertoo Lars Levi Laestadiuksen toiminnasta sinä aikana, kun hän työskenteli pappina Kaaresuvannossa. Lapin herättäjän syntymästä tuli 10. tammikuuta kuluneeksi 200 vuotta.
Moberg Timo Uskonkilvoittelu Turun Sanomat 14.6.1999. (Kirja-arvostelu). Jorma Kurvisen Sodan jumalat on kertomus suomenruotsalaisen vänrikin johtamasta joukkueesta, joka koostuu suurelta osin Pohjanmaan lestadiolaisista. Sota asettaa monen arvomaailman koetukselle.
Myllykangas Maija Aurinkoa ja tähkäpäitä runoissa Keski-Pohjanmaa 4.4.2001. Aurinko lähellä tähkää. Lilja Väyrysen, Elli Hentilän ja Asko Typön runoja. Toim. Paulo Rusava. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry. 128 s. Gummerus 2001. Lilja Väyrynen (s. 1939) on tehnyt elämäntyönsä kodinhoitajana ja kotipalveluohjaajana Oulussa. "Sosiaalityö/ kuin olisi tukkimetsässä", hän vertaa. Väyrysen runot liikkuvat sairaalassa ja vanhainkodissa ymmärtävällä mielellä.
Mäkinen Leo Meänkielellä Laestadiuksesta kuunnelma kahden maan radioille Kaleva 19.4.2000. Kuin ennen. Ajoittain vallan hartaana kuuntelivat Tornionlaakson teatterin henkilökunta ja kutsuvieraat meänkielistä kuunnelmaa Lars Levi Laestadiuksesta hänen taannoisessa pirtissään Pajalassa. Rakennuksen toisen pään kamarissa julistaja lähti tästä maailmasta 1861.
Mäkisalo Martti Susia lammasten vaatteissa? Leo Hartvaara: Suden uhrit. Kotimaa 13.11.1984. Joensuulaisen Leena Hartikaisen? kirjoittaman varsin poleemisen romaanin arvostelu.
Määttä Pekka O. Lestadiolaisjohtaja Erkki Reinikainen: "Televisiokieltoa emme pura" Kymppi 2/1987.
Määttä Toivo Poika, joka tahtoi rovastiksi. Kertomuskirja Martti Kallungilta. PMS 43/27.10.1999. SRK:n kustaman kirjan "Poika ja rovasti" julistamistilaisuudesta kertova artikkeli. Yli-Kiimingin eläkkeellä oleva kirkkoherra julkaissut aikaisemmin kaksi kirjaa Pohjoisen kustantamana: Liiterisihteeri ja Pohjolan auringon alla
Nevalainen Kimmo Lestisten ja körttien välissä Hannu Raittilan ensimmäinen romaani on yhtä aikaa aidosti hauska ja syvältä liikuttava . Arvostelu sanomalehti Karjalaisessa 19.8.1998. Hannu Raittila: Ei minulta mitään puutu. WSOY 1998 261 s. Kirjoittamisen monitoimiammattilainen Hannu Raittila on tähän saakka vakuuttanut novelleillaan.
Niemikorpi Antero Tiedotus ja lehdet keskeinen osa kristillisyyden työtä. Lehdillä osansa kristillisyyden historiassa. PMS 27/7.7.1999. Aimo Hautamäki kertoi lauantain suviseurojen lehdistötilaisuudessa tiedotusväelle kristillisyyden julkaisuista ja niiden historiasta. Hautamäki totesi yleensä joukkoviestimien vanhoillislestadiolaisuudesta välittämän kuvan olevan nykyisin myönteinen…Toimittajat ihmettelivät, kuinka Päivämies-lehti saadaan tehtyä sangen pienllä vakinaisella toimittajakunnalla…Tilaisuudessa sivuttiin myös SRK:n muuta julkaisutoimintaa. Tilaisuudessa mukana ollut kirjallisuuden tutkija Markku Ihonen käytti puheenvuoron keskusyhdistyksen julkaisemista kirjoista. Tutkijan mukaan monet ovat niin laadukkaita, että ne kelpaisivat kaupallisenkin kustantajan ohjelmaan. Kirjat ovat kehittyneet sekä sisällöltään että muodoltaan. Sisällössä uskalletaan luottaa lukijaan ja arkojakin asioita uskalletaan käsitellä.
Nieminen Maria Ulla on maalannut aina PMS 32/11.8.1999. Vanhoillislestadiolaisen, teologian maisterin, Kotimaa-lehden toimittajan Ulla Remeksen taidenäyttelystä Helsingissä (Linnunlaulun Sinisessä huvilassa) kertova artkkeli. Näyttely "Värien voimaa ja itkemätöntä itkua" on omistettu Ulla edesmenneelle isälle ja kahdelle syntymättömälle lapselle. "Mistaman tämän työni kehitysvammaisille, sairaille ja särkyneille. On asioita, joiden merkitystä emme tiedä täällä ajassa. Kuitenkin kaikilla ihmisillä on oma arvonsa, luotoisuuden arvo. Jumalan salattu olemus on läsnä. Ei tämä maailma ole vain menestyjiä varten", Ulla pohtii erään työnsä äärellä.
Niiranen Pekka Kekkonen ja kirkko Kirjapaja 2000. 327 s. Kansakunnan eheyttäminen oli presidentti Urho Kekkosen kuningasajatus. Tätä tavoitetta hän toteutti myös kirkkopolitiikkansa. Tätä mieltä on Kekkosen kirkkosuhteista väitellyt Pekka Niiranen.
Nykänen Anna-Stina Pappikin saa juoda viinaa Helsingin Sanomat 31.10.1999. Juhliminen tekee hyvää – synti on paljon rankempi juttu, sanoo pastori Jaakko Heinimäki. Kirkko ja kaupunki-lehden toimittajan, pastori Jaakko Heinimäen haastattelu papisto suhteesta alkoholiin, päihtymiseen ja kapakkavierailuihin. Laestadiuksen ja muiden absolutistien vastapainona oli varsinkin körttien patriarkka Paavo Ruotsalainen, joka saattoi riehua viinapullon kanssa ja jopa liioitella humalaansa…
Nyström Jan Olov En mycket märklig man Norrbottens Kuriren 8.1.2000 En mycket märklig man. Ny bok om profet och vetenskapsman. Bengt Larsson: Lars Levi Laestadius - hans liv och verk och den laestadianska väckelsen. Artos. Han var en märklig man, en slags renässansmänniska femhundra år för sent och verksam långt ifrån världens högkulturer. En sådan som kunde både grovt och fint, korresponderade med den lärda världen
O'Donnell Richard W. A community strives to keep religious traditions alive in a modern society (NEW IPSWICH, N.H.) The Boston Globe 05/18/1980. - They do not have televisions or radio sets in their homes and do not attend movies or plays or frequent the sports arenas down Boston way. They live in neat and trim homes and their men work long hours, keep their hair short and have a fresh-scrubbed appearance. Their women have a healthy, comely look and do it without make-up. The unmarried women among them earn their keep, and working wives are Linkki.
Oikarinen Anna Kaisa Rauhanyhdistyksen pihalla tavataan tottumuksen vuoksi Kaleva 22.8.2000. OULU Tuhatkunta nuorta seisoo rauhanyhdistyksen pihalla sunnuntai-iltana kymmenen aikaan. Tämä määrä ei ole vielä kuulema mitään, lauantaisin ja keskiviikkoisin nuoria on vielä enemmän, ja koulujen alettua vielä lisää. Oulun Rauhanyhdistys on Suomen suurin rauhanyhdistys. Parhaimmillaan penkkiin mahtuu 1800 ihmistä. Linkki.
Paananen Antti Tuhoaako viihdekulttuuri kansaamme? PMS 14/3.4.1997. Pääkirjoitus
Palola Ari-Pekka Lars Levi Laestadius 200 vuotta Kasvitieteilijä, kielentutkija, kansantieteilijä, teologi Laestadiuksen syntymän juhlapäivänä 10.1.2000 Ruotsin Kuninkaallinen Tiedeakatemia järjesti monitieteellisen symposiumin Lars Levi Laestadiuksen tieteellisestä toiminnasta. Symposiumiin kokoontui... Linkki.
Palola Ari-Pekka "Tuntureilta taajamiin" avattiin Kolarissa PMS 3/19.1.2000. Laestadius-näyttely pysähdyttää ajattelemaan uskon peruskysymyksiä. Kolarin kuntakeskuskessa avattiin 13.1.SRK:n tuottama näyttely "Tuntureilta taajamiin". Sen järjestämiseen ovat osallistuneet myös Tornionlaakson neuvosto ja Tornionlaakson maakuntamuseo.
Parantainen Pekka Päätalo sai synninpäästön Aamulehti 7.7.2000. Kirjailijaprofessori Kalle Päätalolle, 80, tarjottiin synninpäästöä monessa mielessä hänen nimikkoviikollaan keskiviikkona Taivalkoskella. Lestadiolaisuuden nostaminen yhdeksi Päätaloviikon teemaksi osoittaa, että kirjailijan ja Taivalkosken uskovaisten välit ovat virallisesti kunnossa. Päätalon... Linkki.
Parantainen Pekka Yksikään herätys ei ole alkanut tuomiokapituleista Aamulehti 7.7.2000. Juhlavuosi: Taivalkosken Päätalo-viikolla pohditaan lestadiolaisuuden olemusta ja pidetään pirttiseuroja. Historia tuntuu toistavan itseään Nokian kirkonmäellä. Tampereen tuomiokapitulin silmätikuksi joutunut markkukoivistolainen herätysliike on nyt samassa tilanteessa kuin lestadiolaisuus runsas vuosisata sitten...
Pekonen Laura Pohjoisen Westend Suomen Kuvalehti 27/2001. Oulunsalon lestadiolaispitäjästä on kasvanut muutamassa vuodessa Oulun hi-tech-lähiö, jossa suurperheet ja uusrikkaat asuvat vieri vieressä. (Artikkelin referointi Makkerin. Referoinnissa esillä lähinnä vain lestadiolaisuutta sivuavat asiat) Linkki.
Piri Erkki Keskustelua videoista PMS 37/10.9.1997. –Myönteinen asenne videoihin, sen sijaan omatunto ratkaisee millaisia videoita voi katsoa: "Sopivuuden ja sopimattomuuden raja ei taas voi kulkea siinä, onko video itse otettu vai ostettu, onko se piirretty vai kuvattu. Sisältö ratkaisee".
Pohjanen Bengt Huutavan ääni suomentanut Jorma Aspegrén (332 sivua – PerusSanoma Oy 1999). Huutavan ääni on romaani Lars Levi Laestadiuksen kilvoittelusta, korpivaelluksesta kohti todellista kristillistä uskoa sekä lestadiolaisen liikkeen ensimmäisistä heränneistä. Romaani rakentuu Laestadiuksen ja hänen seurakuntalaistensa henkisen ja hengellisen maailman kuvauksille enemmän kuin ulkoisille.
Posti Esajuha Runomatinea Tornion kirkossa Pohjolansanomat 9.3.2000. Mirkku Havas Kallion runomatinean Sinun kättäsi puristan yhä Tornion kirkossa on ohjannut lausuntataiteilija Leena Varis. Mirkku Havas on Saimi ja Wäino Havaksen tytär kymmenlapsisesta perheestä. Taiteilijan vanhempien yhteinen taival alkoi sotavankkurien rattailla Aunuksen retkellä vuonna 1919 ja päättyi viiden sodan käyneen miehen sankarihautajaisiin 1941. Runomatineassa kuullaan runoja ja otteita Havaksien kirjeenvaihdosta vuosilta 1919-1941. Avioparin kulttuurihistoriallisesti arvokas kirjeenvaihto on säilynyt. Se kertoo inhimillisen rakkaustarinan kiintymyksestä, hellyydestä ja ehdottomasta toisen kunnioituksesta. Runomatinea liittyy talvisodan 60-vuotistapahtumaan. Runomatineassa esitystä avustavat Tornion seurakunnan kanttori Timo Perkkiö ja Nuorten lauluryhmä. Tilaisuuden järjestävät Tornion seurakunta ja Keminmaan Kaatuneitten Omaiset ry, joka vaalii sotaorpojen arvokkaan perinteen säilyttämistä. Talvisodan 60-vuotinen Muistojuhla alkaa Tornion seurakuntatalolla runomatinean jälkeen. Mirkku Havas Kallion runomatinea Sinun kättäsi puristan yhä Tornion kirkossa sunnuntaina 12.3. klo 14.00. Talvisodasta 60 vuotta -muistojuhla Tornion seurakuntatalossa klo 15.30. Linkki.
Pääkirjoitus Kristitty ja kulttuuri PMS 12/22.3.2000 …Saamme jatkuvasti uusia vaikutteita, jotka ovat peräisin vieraiden kulttuurien piiristä. Meidän ei tarvitse omaksua kuitenkaan kaikkea uutta. On tarpeen tehdä valintoja ja suhteuttaa uudet ilmiöt omaan... Linkki.
Pääkirjoitus Onko keskuudessamme rasismia. PMS 11/15.3.2000. …Rasistinen ajattelutapa ja pakolaisten arvostelu saattaa tarttua myös kristittyyn….Raamattu ei opeta kuitenkaan pitämään ketään alempiarvoisena kuin toista. Paavali neuvo "ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata" (Gal. 3:28) sopii meille ohjeeksi suhtautumisessamme kaikkiin ihmisiin….Rasistinen ajattelu ei kuulu kristityn elämään, mutta hän saattaa joutua elämässään joskus rasismiin verrattavan ajattelun kohteeksi. Jotkut suhatsutuvat kristittyihin kielteisesti ja pitävät heitä alempiarvoisena uskonsa takia. Tällaista arvostelua saattaa kuulla yllättävissäkin tilanteissa. Samat arvostelijat saattavat kyllä muuten vastustaa rasismia hyvinkin tiukasti. Nähtävästi he eivät tajua, että luokittelu uskon perusteella on yhtä lailla rasistista. Elävä usko opettaa meitä kunnioittamaan lähimmäisiä, vaikka he olisivatkin erilaisia. Kristitty haluaa elää sovussa kaikkien ihmisten kanssa, mikäli se hänestä riippuu.
Pääkirjoitus Uskon ja järjen taistelusta PMS 28/7.7.1971. -kannanotto TV:ta ja syntyvyyden säännöstelyä vastaan
Päätalo-instituutti Niilo Keränen Päätalo-instituutti esittelee Koillismaan kirjailijoita: Niilo Keränen Linkki.
Pöykkö Seppo Uskonko evoluutioteoriaan? PMS 40/4.10.2000. ...Evoluutioteoriassa on puutteita, eikä se muodosta aukotonta järjestelmää. Silti se on toistaiseksi varteenottavin tieteellinen yritys elämän kehittymisen selittämiseksi...
Raittila Pekka Kristillisyytemme vanhimmista virsistä Maitojyvä 1953, 10 – 13.
Raittila Pekka Lohduttaja. Eräs aikakauslehti 75 vuoden takaa. Maitojyvä 1958, 5 – 9.
Raittila Pekka Lestadiolaista kustannustoiminta Tampereella 1800-luvun lopulla PMS 50/1959. J.E.Pietiläisen, W.Toivosen kustannustoiminnasta, Lohduttaja-nimisen aikakauslehdestä (oli ennen Kristillisen Kuukausilehden ilmestymistä lestadiolaisten epävirallinen äänitorvi).
Raittila Pekka Pietiläisen laulukirja – eräs 70-vuotismuisto. PMS 53/1959.
Raittila Pekka "Jeesuksen weren ääni" (Siionin laulaja Etelä-Pohjanmaalta) Maitojyvä 1967, 6 – 12. –Siionin laulujen runoilija, saarnaaja Jaakko Lahtisen (1900-luvun alusta Lahdenmaa) elämänvaiheita *1852 Laihia, Perälä, Viikin talo, k. 1929 Laihialla, valitsi hajaannuksesa uusheräyksen.
Rauhala Jyrki SRK:n kirjallisuus vahvistaa uskoa ja elämää arjessa PMS 3/19.1.2000. Laestadiusta ja lestadiolaista herätysliikettä, sen menneisyyttä ja nykyisyyttä, voidaan tarkastella tuoreella tavalla monesta eri näkökulmasta. Tämä tuli esille Laestadius-symposiumissa, joka järjestettiin Helsingin yliopistossa 12.1.2000. Tilaisuus koostui viidestä esitelmästä. Lisäksi jokaisen esitelmän jälkeen oli varattu hetki aikaa keskustelulle. Laestadius-symposium kunnioitti omalta osaltaan Lars Levi Laestadiuksen syntymän 200-vuotisjuhlamuistoa. Linkki.
Rauhala Niilo Tietoja kirjailijasta Linkki.
Rauhala Panu-Pekka Rovasti Niilo Rauhala eläkkeelle PMS 37/15.9.1999. Siirryn syrjään hyvällä mielellä. Artikkeli kertoo Niilo Rauhalan 5.9.1999 pidetyistä läksiäisjuhlista ja hänen panoksestaan kirkon eri tehtävissä. Artikkelissa on myös lyhyt yhteenveto hänestä seurakunnallisessa, kirkollisessa ja kirjallisessa työssä:
Rautio Ilse Sana hiljaista miestä kuljettaa Helsingin Sanomat 31.10.1999. Kirjailija Antti Hyryn haastattelu. Haastattelusta poimittu vain lestadiolaisuuteen liittyvät asiat: Hyryn vähäeleiset jutut saivat kritiikin 60-luvun taitteessa hurmoksiin…Hänen kirjansa loivat oman koulukunnan, hyryismin. Niihin aikoihin "lestadiolainen modernisti" oli jokaisen itseään kunnioittavan opiskelijanuorukaisen huulilla. Hyryä lukiessa tulee vaikutelma, että tekstin läpi näkyy tekijä itse. On pieni poika….Sitten on mies, joka sanattomasti kaipaa jotakin ja muistaa haikeana nuoruutensa lestadiolaisseuroja… ..kriitikoiden mielestä kuvaatte kirjojenne maailmassa lestadiolaista yhdyskuntaa onnelana. Se kai nyt on ollut onnela lähinnä miehille.? Jos ajatellaan esimerkiksi sitä, että on isot perheet, tunnen perheenäitejä, jotka ovat paljon tyytyväisempiä kuin ne, joilla ei ole yhtään lasta. Mutta yleisesti ottaen, näkee sen siitäkin – vaikka siitä ei pitäisi puhua – että lestadiolaiset suhteellisen hyvin tulevat toimeen ja menestyvät. Niinpä. Hyryn henkilöt etsivät hyvää elämää ja puhtautta. Ongelma on toisaalla. Aitan rakentajalle ei voi lähteä väittämään, että on jo sinänsä rikos, kun yhden rodun sallitaan lisääntyvän maapallon kestokyvyn yli.
Remes Anne, Sivula Mika Väinö Havaksen runot äänitteen aiheena Jämsän opistolla PMS 20/16.5.2001. Runojen innoitus löytyi usein luonnosta! Syyskesällä tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä elokuun 21. päivän vastaisesta yöstä, jolloin Kivijärven kirkkoherra, kansanedustaja Väinö Rafael Havas kaatui Suvilahden taistelussa. Hän oli komppaniansa päällikkönä tähystämässä vihollisen hyökkäysvaunua, kun luoti osui suoraan sydämeen. Toteutui se kohtalo, jota Havas oli aavistellut aikaisemminkin ja kuvannut esimerkiksi runossaan Viimeinen komppania. Jämsän kristillisellä kansanopistolla on menneen talven aikana muisteltu Väinö Havaksen... Linkki.
Remes Ulla Arkkiveisut kiinnostivat kanttori Yrjö Koskimäkeä jo nuorena. Herätysliikkeiden laululla yhteiset ju Kotimaa 29.8.1997 –hieman myös venäjän lestadiolaisten laulukirjasta "Siionin lasten lauluja".
Remes Ulla Opiskelijajärjestöt taistelevat demokratian puolesta Kotimaa 29.1.1999. Euroopan kansallisten opiskelijaliittojen puheenjohtaja Antti Pentikäisen haastattelu
Rimpiläinen Eino Onko urheilukilpailu syntiä? SLL 5/1963, s. 103-105.
Rimpiläinen Taava Aurinko paistaa ja voikukat kukkivat Temppelikadun harjalla Helmiriitta Honkasen 1920-luvun Helsingi PMS 47/24.11.1999. Kaupunkilaislapsen elmästä tämän vuosisadan alkuvuosikymmeninä kertovan lastenkuvakirjan on tehnyt graafikki, taiteen maisteri Helmiriitta Honkanen. Helmiriittta Honkanen on taitelijana tuottelias ja osallistuu aktiivisesti kaikkiin pääkaupunkiseudun taidetapahtumiin. Hänet voi nähdä vaikka Keravalla tekstiilitaiteen näyttelyn avajaisissa, ja hämäläisestä paikallislehdestä voi lukea hänen kirjoittamiaan taidearvosteluja. Seuraava oma näyttely on helmikuussa pidettävä retrospektiivinen näyttely, jossa on abstrakteja töitä vuodesta 1985 alkaen….
Rousu Armi Aira Kantala, Tärendö: "Min modiga förebild" Norrbottens Kuriren 1.11.1999. För Aira Kantala, Tärendö blev ett projektarbete om Laestadius en stor upplevelse - och överraskning. - Än mer imponerad blir jag vid tanken på dåtidens villkor med väglöst land, befolkning som bodde utspridd över stora områden och tuffa brukspatroner som avlönade sina anställda med sprit, säger hon. Tärendöbon Aira Kantala, 42 år, visste inte särskilt mycket om Lars Levi Laestadius innan hon skulle göra ett projektarbete om honom. Linkki.
Rousu Armi Laestadius förenar forskare Norrbottens Kuriren 24.1.2001. De kommer från olika hörn av Norden och har skilda inriktningar som forskare, men en sak förenar dem – intresset för väckelsepredikanten, botanisten och nykterhetskämpen Lars Levi Laestadius liv. Nu bildar de ett nätverk till gagn för ökad forskning kring den märklige mannen. I går anlände 15 forskare från Sverige, Norge och Finland till Pajala för att delta i ett seminarium kallat Väckelsen utan gränser.
Räty Reetta Isä tietää kaiken HS NYT-liite 26/26.6.-2.7.1998 Lestadiolaiset nuoret eivät tarvitse meikkejä, rocklauluja tai Bumtsibumia, sillä ilonpidosta huolehtii kaikkivaltias itse. Väliotsikoita ja esille nostettuja lainauksia artikkelista -Jumalan lapset. Lestadiolaisnuoret ovat puhtaita kuin lapset, puhuvat kuin aikuiset ja elävät niin kuin saarnaajasedät opettavat. -"En tunne yhtään rokkilaulua, mutta osaan ulkoa sata Siionin laulua". -"Pidämme hauskaa liikkumalla luonnossa ja istumalla nuotion ääressä". - "Gospel on syntiä". -"Herätkää hyvät ihmiset". Linkki.
Räty Reetta Edistykselliset, vanhoilliset Internetin "sopivat sivut" innostavat uskovaisiakin LESTADIOLAISNUORET ovat epämuodikkain ilmiö, mitä ajatella saattaa. Yksilöä korostavassa yhteiskunnassa he nojaavat yhteisöön, ja ulkonäköä palvovassa maailmassa he "tyytyvät siihen mitä Jumala on luonut". Kun muu maailma elää viihteen keskellä ja viihteestä, he lukevat kaksituhatta vuotta vanhaa kirjaa ja odottavat iankaikkista autuutta. Vastaukset Reeta Rätyn artikkeliin: Nimim. Eivät teot pelasta, vaan usko; Lestadiolaisia on moneksi. HS NYT- viikkoliite 27/1998 Fräntilä, Markku; Ja erilaisuutta on kunnioitettava. HS NYT-viikkoliite 27/1998. Linkki.
Saari Antti Kirjailija Antti Hyry: Elämä on tässä PMS 49/3.12.1997.
Saari Antti Antti Hyry – proosan uudistaja PMS 50/10.12.1997.
Saari Antti Kirjallisuudenopetus kouluissamme PMS 43/27.10.1999. Kirjan syrjäytymiseen on vaikuttanut eniten sähköinen media. Televisio, videot, tietokoneet ja internet ovat muuttaneet vanhempien ja lasten ajankäyttöä. Sinänsä käyttökelpoiset välineet on päästetty isännän rooliin muokkaamaan arvoja ja asenteita kyseenalaiseen suuntaan. Viihde, seksi ja väkivalta turmelevat vastaanottavaista mieltä. Eikä lapsuutta enää ole….Tässä yhteydessä voi sanoa, että kristillisyyden kielteinen kanta televisioon on suojellut uskovaisia perheitä monelta pahalta. Kritisoi äidinkielen pientä tuntimäärää, toteaa yläasteen ja lukion kirjallisuudenopetuksen heikentyneen jaksoluvun myötä ja koulukirjastojen tilanteen olevan katastrofaalisessa tilassa. Lopuksi kehoittaa uskovaista opiskelijaa ehdottamaan opettajalle kirjan vaihtamista, mikäli luettava kirja vaikuttaa liian astilliselta tai muuten sopimattomalta Toisaalta toteaa, etti kristillisyydessä ole millonkaan ole annettu luetteloa siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sama pätee kirjallisuuteen. Lukeminen kysyy aina henkilökohtaisesta valvomista. Se kysyy myös vanhempien vastuuta. Kirjojen pariin on ohjattava, lukemista seurattava…
Salmi Anitta Suomessa noin 100 000 lestadiolaista Pohjolan Sanomat 18.1.2000. Hengellinen herätys suurin ansio. Lars Levi Laestadiuksen historiallinen kiinnostavuus perustuu ennen muuta hänen toimintaansa Lapin hengellisenä herättäjänä. Tämä seikka tuli selvästi esille Rovaniemellä….Laestadiuksen 200-juhlavuoden seminaarissa, jonka osanottajat paneutuvat nimeomaan Laestadiuksen hengelliseen toimintaan. Seminaarin panostus on oikea, koska Laestadiuksen uskonnollinen toiminta ylläpitää kiinnostusta häneen…
Salo Simo S. Esikoislestadiolaisten avaus Länsi-Savo 11.6.1991. …Lapsuudessani joku koulutoveri kertoi kummeksuen esikoislestadiolaisista: miehillä ei ole solmiota, naisilla on seuroissa ja kirkossa huivipakko, kodinsisustuksessa ei käytetä verhoja eikä muuta turhaa koreutta. Myöhemmin opin näiden esikoislestadiolaisille tunnusomaisten ulkoisten piirteiden johtuneen halusta kunnioittaa ja seurata "Jeesuksen alhaista muotoa"….Nyt saamassani ilahduttavassa juhlakokemuksessa minua yllätti eniten kolme asiaa. Yksi näistä oli nöyryys. Juhlapuheista ja yksityiskeskusteluist oli poissa oikeassaolemistaan korostavan mestaroinnin ote. Toinen yllätys koski kohtaamani halua yhteyteen. Esikoislestadiolaisia on totuttu pitämään kaikkein eristyvimpinä viidestä lestadiolaisuuden suunnasta, ehkä jopa kaikista luterilaisen kirkon herätysliikkeistä…Juhlissa usea Mikkelin paikallisosaston jäsen antoi ymmärtää, ettei esikoislestadiolaisuus liikkeenä ole tähän asti ollut riittävän yhteyshakuinen. Nyt tässä asiassa tahdotaan tehdä parannusta…Kolmanneksi yllätyin miten samankaltainen on esikoislestdiolaisten sisäinen kamppailu kuin luterilaisessa kirkossa muutenkin….Esikoislestadiolaistenkin piirissä hiljaa kysellään, mikä oman hengellisyyden tunnusomaisissa piirteissä on kenties menneeseen aikaan sidottu ja tarkistuksen tarpeessa, mikä on taas uskon olemukseen kuuluvaa ja luovuttamatonta…
Sarlin Tommi Lassi ja Pirkko Nummi: Isovanhemmuus on iloa ja huolta Sana 12/23.3.2000 Kirjailija Lassi Nummen ja hänen vaimonsa haastattelu. …Lassi Nummella kristilline perinne on tuttua jo lapsuudenkodista, sillä hänen vanhempansa vaikuttivat Kiinassa lähetyssaarnaajina…Lassi Nummi on määritellyt itsensä usein leikillisesti "kristityksi, evankelisluterilaiseksi, lestadiolaisen uuden herätyksen piiriin kuuluvaksi agnostikoksi""...Taustallani on minulle suuri merkitys. Kotini oli herätyskristillinen. iSäni oli kotoisin lestadiolaisen uuden herätyksen piiristä….
Savela Voitto Television käyttö koulussa SLL 9/2001, 14 – 15. Periaatteelliset ratkaisut. Vuoden 1963 Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen vuosikokouksen tele- visioasiasta antama periaatteellinen kannanilmaisu sisälsi perustan myöhemmin koulutelevisiosta käytävälle keskustelulle, vaikka silloin vielä ei ollutkaan esillä koulutelevisio. Varsinaisesti keskustelu käynnistyi television tultua laajemmin koulujen käyttöön.
Sivula Marja-Liisa Kristillistä runoa modernilla kielellä PMS 8/24.2.1999. Raija Hakalan väitöskirjan (Kristillinen elämänkatsomus ja modernismin ihanteet. Niilo Rauhalan lyriikan tarkastelua. SKS:n toimituksia 723. Tampere 1999) arvostelu.
Sivula Marja-Liisa Julkaisunäkymiä Julkaisunäkymiä SRK:n ensimmäinen juliasu on vuodelta 1906. Se on pöytäkirja saman vuoden lokakuussa pidetyistä vuosikokousseuroista, pieni 16-sivuinen lehtinen…Kevään aikana valmistuu myös venäjänkielinen laulukirja…
Sjöblom Marko Arvostelu kirjasta: Seppo Lohi: Sydämen kristillisyys Perusta 1/2000, 55. Larsi Levi Laestadius ja lestadiolaisen herätyksen alkuvaiheet.
Sorvari Annikki Lestadiolaisen virsirunouden syntytavoista Maitojyvä 1960. 22 – 25.
Stenberg Ulf Slutade för Guds skull Göteborgs-Posten 11.02.1998. Han tog OS-guld på 18 kilometer och blev Kiruna-Lasse med svenska folket en februaridag 1936, fick Bragdmedaljen - och slutade av religiösa skäl. Erik Larsson är nog Sveriges märkligaste idrottsstjärna någonsin? Linkki.
Stenklev Signe Aspevoll Laestadianismen i möte med den norske skolen Högskolen i Vestfold. Atrikler. Linkki.
Stenudd Hasse Dramatik som får människor att reagera Norrbottens Kuriren 14.6.2000. radioteater Kamp mellan himmel och helvete i radioteater av Bengt Pohjanen Lars Levi Laestadius: Hugo Rantatalo. Maria: Mona Mörtlund. I övriga roller: Regina Veräjä, Bengt Kumpula, Stig Karlström, Bertil Isaksson... Linkki.
Söderberg Marianne Magiska bilder av människor Norrbottens Kuriren 29.1.2000. Jag tänker att vi väl egentligen borde ha träffats där vid Torneälven, i Jaakko Heikkiläs motiv. Vandrat där längs stränderna. Linkki.
Talonen Jouko Fjalar Finnäsin Teologinen Aikakauskirja 3/1997. Fruktsamheten i Larsmo. En studie av laestadianismens demografiska konsekvenser. Seppo Kokkoniemen (Sinun kädessäsi. Haapaveden Rauhanyhdistyksen vaiheita) ja Jari Kupsalan (Tähän asti. Oulun Rauhanyhdistys 100 vuotta) tutkimusten/historiakirjojen esittelyä ja arviointia.
Talonen Jouko Arvostelu kirjasta: Bengt Pohjanen: Huutavan ääni. Perussanoma 1/2000, 54-55.
Talonen Jouko Hulluinhuonelainen – Lrs levi Laestadiuksen uskonnonfilosofinen päätös. Luento Suomen teologisen Instituutin lestadiolaisuussarjassa 23.2.2000. Linkki.
Tapaninen Pekka, Viljanen Paavo, Väärälä Jaakko Kehoitus SLL 9/1943, 202-203. Pyyntö materiaalin lahjoittamiseksi SRK:n vuosikokouksessaan 30.6.1943 tekemän päätöksen mukaiseen Lestadiolaisen herätysliikkeen keskusarkistoon.
Tarkka Pekka Käden työt ja tuntemisen runous Helsingin Sanomat 31.10.1999. Antti Hyryn teoksen Aitta arvostelu. Antti Hyryn kertoja ostaa uskonsisaren vanhan aitan ja pystyttää sen omalle maalle. Antti Hyryn Aitta jatkaa hänen klassista tuotantoaan: salavireistä huumoria viljelevä kertoja, tuttu hahmo, liikkuu lestadiolaisessa kyläyhteisössä ja harrastaa pohjoispohjalaisen maiseman perinnäisiä toimia: kalastaa…
Tauno pakinoi Vielä hiihtourheilusta Koillismaa 19.4.1998. (Kirjoittaja on eläkeläinen ja Koillismaan Osuuskaupan entinen toimitusjohtaja). Kolmekymmenluku oli koko muistini ajan sellaista aikaa, että talvikuukausina ei kotikylässä juuri aikuisia miehiä ollut. Niin kuin olen monessa yhteydessä kertoillut, niin miehet olivat pohjoisen savotoilla monta kuukautta yhteen menoon. Mieleeni on jäänyt sellaisia paikkoja ja kertomuksia, kuin että oltiin talavi tukinajossa Saijalla, Naruskalla ja monissa muissa kylissä, jotka olivat Kemijärven, Savukosken, Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa. Tuohon aikaan kun ei ollut televisiota, radiota, puhelinta, eikä juuri muitakaan ajanviettomahdollisuuksia, niin miehillä oli tapana kokoontua aina sunnuntaiaamuisin johonkin määrättyyn pirttiin viettämään aikaansa keskustellen kaikista mahdollisista asioista ja tapahtumista… Pyhäpäivien ohjelma oli lyhyesti kerrottuna sen ajan miehillä ja osin naisillakin seuraavanlainen. Aamulla ensin kokoontuminen pariksi - kolmeksi tunniksi Jussin pirttiin raatoamaan. Sitten puolen päivän maissa kilpahiihtoihin joko itse hiihtämään tai seuraamaan kilpailuja. Sunnuntai-iltaisin oli sitten seurat Rauhanyhdistyksen talolla. Uskovaiset menivät seuroihin ja uskottomat jonnekin nurkkatansseihin. Uskovaiset ja uskottomat ottivat osaa samoihin kilpailuihin, enkä minä koskaan mitään erimielisyyksiä havainnut. Molemmat pitivät toisiaan suuressa arvossa. Ainoa ero, jonka huomasin, oli siinä, että uskovainen sanoi: on piessa se tuo Iikka kova hiihtäjä. Uskoton ilmaisi saman asian: pirun kovasti se tuo Iikka suksilla peäsöö. Linkki.
Tikkanen Jouni Ei minulta mitään puutu, paitsi satelliittiyhteys PMS 8/20.2.2002 (Hannu Raittilan romaanin Ei minulta mitään puutu arvostelu). Suviseuroista on tullut koko vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen symboli. Niistä on kasvanut jokavuotinen tapahtuma, jonka kävijämäärää lehdistö vertaa suurimpiin rockfestivaaleihin ja messuihin. Seurat edustavat valtaväestölle vanhoillislestadiolaisuutta joka suhteessa. Niiden pohjalta luodaan käsityksiä liikkeen kannattajien arvomaailmasta, eikä kuva aina ole pelkästään myönteinen.
Tolonen Ilkka Uskossa vahvoja Ilkka 4.12.2000. Olen aina kunnioittanut ja kuunnellut mielelläni ihmisiä, jotka ovat omassa uskossaan vahvoja. Sain kuunnella tällaisia urheilumiehiä Lapualla, kun Lapuan Virkiä ja Suomen Urheiluliiton kestävyysjuoksujen lajipäällikkö Kari Sinkkonen todistivat vahvasti uskonsa.
Tulonen Hannele Pelästyikö seurakunta entistä Joka Poikaa? Helsingin Sanomat 31.5.2000. Kuusamon seurakunnan 10-vuotiaille tilattiin 300 JiiPee-lehden seurustelunumeroa. Entinen Joka Poika on nykyisin "tytön ja pojan lehti", jonka kysymyspalstoilla ovat äänessä etupäässä tytöt. "Mitä tehä, kun kolme jätkää on kysynyt, rupeetko oleen", kysyy "tyttö 12 vee". "On niin haikeaa kattoo kavereita poikakavereidensa kaa, kun ei ittel oo", kirjoittaa Poikaa kaipaava 11 vee. "Mun kaverit sanoo, että on...
Tulonen Hannele Pelästyikö seurakunta entistä Joka Poikaa? Helsingin Sanomat 31.5.2000. Kuusamon seurakunnan 10-vuotiaille tilattiin 300 JiiPee-lehden seurustelunumeroa. Entinen Joka Poika on nykyisin "tytön ja pojan lehti", jonka kysymyspalstoilla ovat äänessä etupäässä tytöt. "Mitä tehä, kun kolme jätkää on kysynyt, rupeetko oleen", kysyy "tyttö 12 vee". "On niin haikeaa kattoo kavereita poikakavereidensa kaa, kun ei ittel oo", kirjoittaa Poikaa kaipaava 11 vee. "Mun kaverit sanoo, että on...
Tuomi-Nikula Heikki Huutavan ääni korvessa Lapin Kansa 5.11.2001 Jos ei sattumaa niin ajoituksena täy dellinen oli Rovaniemen kirkon altta rifreskon Elämän lähde juhlapäivä. Se vihittiin 50 vuotta sitten kirkossa kävi jöiden ihailtavaksi, ajatusten antajaksi. Ajatuksia Lennart Segerstrålen te kemä työ antaakin. Yksinkertaisim millaan se näyttää kirkkoon tulijalle tien, jota kulkea. Hyvä ja paha, oikea ja väärä, kaunis ja ruma, synti ja rangaistus…. Linkki.
Tuoriniemi Heljä Valtiokirkkomme suojeluksessa harjoitetaan kidutusta Jumalan rakkauden nimissä Seura 4.4.1985. –SRK:n toiminnan voimakasta kritiikkiä –haastateltu Leena Hartikaista, Matti Syrjälää ja Lauri Pietilää –väliotsikot: 1. Näin kuulustellaan ja kidutetaan, 2. Kuka auttaa nöyryytettyä, 3. Saatanan haltuun, 4. Miksei kirkko auta, 5. Taivasosuus sidottu jäsenkirjaan, 6. Et saa apua läheisiltäkään, 7. Mikseivät ulkopuolisetkaan puutu? 8. Eduskuntavaaleissa pyhän hengen ehdokas
Vakkuri Marjukka Laestadiuksen Kasvikirja suomeksi Lapin Kansa 14.11.2001 Lars Levi Laestadius oli paitsi hengenmies myös aikansa etu rivin tiedemiehiä. Laestadiukseen kasvitieteilijänä pääsevät tutustumaan nyt omalla äidin kielellään myös suomalaiset, kun hänen Loca parallela plantarum -teoksensa ilmestyy suomeksi. Teoksen julkistamistilaisuudessa eilen Rovaniemellä juhlittiin melkoista kulttuuritekoa. -Loca parallela plantarum -kirjallaan Laestadius kohosi jopa Carl von Linnen yläpuolelle, kuten Turun yliopiston kasvitieteen professori Yrjö Mäkinen on todennut, sanoo teoksen suomeksi toimittanut Pauli A. Korteniemi. Linkki.
Vakkuri Marjukka Laestadiuksen Kasvikirja suomeksi PohjolanSanomat 14.11.2001 Kirjan toimittanut Pauli A. Korteniemi nostaa hengenmiehen von Linnén yläpuolelle Lars Levi Laestadius oli paitsi hengenmies myös aikansa etu rivin tiedemiehiä. Laestadiukseen kasvitieteilijänä pääsevät tutustumaan nyt omalla äidin kielellään myös suomalaiset, kun hänen Loca parallela plantarum -teoksensa ilmestyy suomeksi. Teoksen julkistamistilaisuudessa eilen Rovaniemellä juhlittiin melkoista kulttuuritekoa.
Vakkuri Riikka Lestadiolaisessa lauluperinteessä elävät voimakkaat kielikuvat Lapin Kansa 17.1.2000 Laestadiuksen juhlavuoden seminaari aloitettiin sunnuntaina Rovaniemen kirkossa juhlamessulla ja lestadiolaisen lauluperinteen juhlalla. Lestadiolaisen lauluperinteen juhla keräsi salin täydeltä väkeä. Tilaisuudessa puhunut rovasti Niilo Rauhala totesi, että laulullisuus elää voimakkaasti lestadiolaisuudessa. Lestadiolaiset ovat laulava kansa. Uudet laulut ovat tuoneet jatkuvuutta perinteeseen. Linkki.
Vasama Erkki Kaksi pakkopaitaa Kotimaa 20/15.2.1985 -SRK:n voimakasta kritiikkiä, huutia saavat seurakuntakuri, tv-kielteisyys, keskustan ja lestadiolaisuuden yhteys.
Vehmas Merja Laestadiuksen kaltaisia innovaattoreita tarvitaan yhä Lapin Kansa 18.1.2000. Rehtori Esko Riepula juhlavuoden seminaarissa. Artikkeli Lapin yliopiston tiloissa pidetystä Laestadiuksen syntymän 200-vuotisjuhlavuoden seminnarista. Luennoitsijana Seppo Lohi: …Lohi arvelee, että mahdollisesti Laestadiuksen tieteelliset ansiot olisivat
Vehviläinen Riitta "Siionin asuvaiset" nelipäiväisissä suviseuroissaan HS 5.7.1976. Sievin lestadiolaisseuroihin tuli 60 000 sanankuulijaa. ….Liikkeen piiriin kuuluvat vetävät kuitenkin hyvin tarkan rajan uskottomien ja "uskomassa olevien" välille: "Jos joku seurakunnan jäsen rikkoo sääntöjä vastaan eikä hän seurakunnan nuhtelusta huolimatta tunnusta rikettään synniksi ja kadu sitä, häntä ei enää tervehditä "Jumalan terveellä", selventää... Maalliset asiat eivät silti ole vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen kuuluville vieraita: "Kyllä maallisetkin asiat täytyy hoitaa, vaikka meitä ajallinen elämä ei kiinnostakaan niin paljon kuin uskonasiat", sanoo seurojen järjestäjänä toimineen. Linkki.
Vilkuna Jussi Soile Isokoski Ruukin jokimaisemista suurkaupunkien vilskeeseen Kaltio 5/2001 Soile Isokoskesta, lestadiolaisperheen tytöstä, ei pitänyt tulla laulajaa saati oopperalaulajaa ensinkään. Ensi tammikuussa Isokoskella on New Yorkin Metropolitanissa debyytti Figaron häiden kreivittärenä: hän on laulajana valloittanut kaikki maailman merkittävimmät oopperalavat. Soile Isokoski, yksi kansainvälisesti menestyneimmistä laulajistamme, on ylpeä saavuttamastaan menestyksestä, sillä se on tullut työn kautta. Kuuluisuus on menestyksen varjopuoli…
Villa Janne Ei lestadiolaiselta mitään puutu – körttiläiseltä kaikki? -kirjailija Hannu Raittila haastattelu "Ei minulta mitään puutu"-kirjan johdosta Kirjailija kuuluu Raittilan kulttuuri-sukuun. Tapani-isä arvostettu kuvataiteilija, täti Anna-Maija runoilija, Pekka-setä kirkkohistorioitsija. –Hänen mukaansa lestadiolaisuus edustaa kalvinilaista protestanttisuutta. Se on hengeltään hyvin amerikkalainen, menestystä synnyttävä elämän muoto. Suhde maalliseen hyvään on naivi ja mutkaton. Menestyminen kertoo henkilön olevan Jumalan valittu. –lestadiolaiset asennoituvat hyvin positiivisesti uuteen tekniikkaan, vaikka television vastustaminen hämää. –yhteiskunnalliselta kannalta pidän körttiläisiä sympaattisina, mutta lestadiolainen materialismi vie maailman tuhoon riemumielin –esitän lestadiolaisuudesta myös vähän tunnettuja, positiivisia piirteitä kuten dynaamisuus, käytännöllisyys, yhteisöllisyys ja kyky toimia maailmassa. Linkki.
Villa Janne "Suomalaiset rohkaistuvat puhumaan vakaumuksestaan" arvioi STT:n päätoimittaja Mikael Pentikäinen. Kotimaa 7/18.2.2000. Katsomuksellisille kysymyksille pitäisi olla enemmän tilaa mediassa, toteaa STT:n päätoimittja Mikael Pentikäinen. Samalla hän varoitta uskonnollisen maailman pintakuohuista ja helppoheikeistä. Median olsi kyettävä käsittelemään uskonnon syvempiä pohjavirtoja…
Virtanen Arto Mies, nainen ja somebody to make love to Helsingin Sanomat 5.2.1999. (Vieraskynä). Desmond Morrisilta on ilmestynyt suomeksi uusi kirja (Mies ja nainen, WSOY), jossa hän vielä kerran kyselee, olemmeko me - miehet ja naiset - erilaisia, ja jossa hän tuttuun tapaansa esittelee niitä
Väyrynen Leo Kunnianosoitus Lestadiukselle PMS 12/21.3.2001. Lars Levi Laestadiuksen syntymän 200-vuotismuistoa on juhlittu Pohjoismaissa monin seminaarein ja näyttelyin. Esiteltävä kirja on Tornionlaakson neuvoston ja Maakuntamuseon anti juhlavuoden tarjontaan. Sen tarkoituksena on hälventää lestadiolaisuuteen kohdistettuja kielteisiä ennakkoluuloja ja ammentaa Laestadiuksen elämäntyöstä uskonnon, tieteen, talouden ja kulttuurin aloilla myönteisiä virikkeitä… Linkki.
Vääräniemi Anna-Kaisa Päätaloviikolla uskonnollistakin sanaa liikkeellä Iijokiseutu 10.7.2000. Lars Leevi Laestadiuksen syntymästä kulunutta 200 vuotta juhlittiin viime viikolla Taivalkoskellakin. Laestadius on ollut juhlittu persoona vuoden alusta alkaen; viimeisin suurin juhla pidettiin Petäjäveden suviseuroissa. Nyt lestadiolaisuus -liikkeen perustajan kunniaksi järjestettiin juhlaseminaari sekä vanhanajan pirttiseurat. Linkki.
Vääräniemi Auni Yhtä mieltä Laestadiuksesta. Bengt Pohjanen ja Seppo Lohi laajensivat kuvaa Lapin suuresta saarnamie Koillissanomat 7.7.2000. Päätaloviikon Laestadius 200 vuotta -seminaarissa olisi voinut kuulla eriävämpiäkin mielipiteitä, kuin mitä kaksi luennoitsijaa, kirjailija Bengt Pohjanen ja dosentti Seppo Lohi ilmoille päästivät. Samaa taustaahan heillä on. Molemmat ovat pappismiehiä, Pohjanen viran jo jättänyt ja Lohi edelleen Linkki.
Vääräniemi Auni Jalavan Kauppakartano vielä kerran seurakäytössä Koillissanomat 7.7.2000. Jalavan pirtissä pidettyjen lestadiolaisseurojen kulta-aika oli sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Samaisessa pirtissä perustettiin myös Taivalkosken Rauhanyhdistys. Nykyaikana ei Jalavassa enää lestadiolaisten pirttiseuroja järjestetä. Tiistai-iltana valjastettiin Kauppakartano kuitenkin taas seurakäyttöön. Ihmisiä saapui paikalle sankoin joukoín jo tuntia ennen tilaisuuden alkua. Nisukahvijono ulottui ulos saakka. Linkki.
Wallsson Annika Utställning i Laestadius' anda Norrbottens Kuriren 27.7.2000. KARESUANDO, Kuriren. En himmel i Nord heter Odd Sivertsens konstutställning som för tillfället visas i Karesuando. Konsten kompletteras av en utställning om laestadianismen. Det hela är ett led i jubileumsåret för Lars Levi Laestadius. Linkki.
Åström Eva Tankar inifrån väckelsen Åström, Eva: Tankar inifrån väckelsen Bruten isolering Maj-Lis Palo har skrivit en bok om hur det är att leva i den laestadianska väckelserörelsen i dag. "Den största skillnaden mot förr är att vi har en mycket större kontakt utåt. Förr levde väckelsen främst inom... Linkki.
Åström Eva Forskare har undersökt den kvinnliga utflyttningen från Tornedalen Norrbottens Kuriren 3.3.2000. Kvinnorna flyr Tornedalen för att männen styr politiskt, kulturellt och religiöst. Det menar forskaren Ester Cullbom. - I Tornedalsrådet, där man tog på sig uppgiften att definiera den tornedalska identiteten, fanns det exempelvis bara män, säger hon. Forskaren Ester Cullbom höll en föreläsning med titeln Kvinnorna och makten i Tornedalen på Kvinnobiblioteket på Björkskatan. På uppdrag av länsstyrelsen har hon undersökt varför den kvinnliga utflyttningen från Tornedalen är förhållandevis hög, speciellt i jämförelse med männens utflyttning. Makt i hemmen En undersökning som resulterade i rapporten Män styr och kvinnor flyr Tornedalen - kvinnliga strategier i en värld av manlig maktdominans. - Givetvis har kvinnor i Tornedalen inte varit helt maktlösa eftersom kvinnorna och männen tidigare levde ganska åtskilda. Kvinnorna hade exempelvis stor makt i hemmen och i ladugården som var en verkligt kvinnlig domän. Talar man om den formella makten, det vill säga den politiska, kulturella och religiösa makten är den manliga dominansen tydlig. Den enda Tornedalskommun som uppvisar en något mer jämställd formell maktposition är Haparanda. - I Pajala och Övertorneå slog inte ens varannan damernas igenom i kommunvalet 1994. Männen behöll den politiska makten, framförallt i ett sådant inflytelserikt organ som kommunstyrelsen. När Ester Cullbom i sin undersökning frågade varför kvinnorepresentationen var så låg i både Pajala och Övertorneå fick hon till svar att kvinnorna inte ville engagera sig politiskt. - När jag frågade kvinnorna visade det sig att de tyckte det var svårt att arbeta politiskt för att de undanhölls information, de blev förlöjligade och osynliggjorda, beslut hade fattats innan de kom på mötena, samtidigt som de fick utstå pikar från vänner och bekanta om varför de arbetade politiskt istället för att vara hemma och ta hand om sina barn. Bara män Enligt Ester Cullbom har den manliga dominansen även genomsyrat den kulturella makten i Tornedalen. I Tornedalsrådet sitter bara män. - De har gett ut två historieböcker om Tornedalen, där redaktörerna och artikelförfattarna var män. I den andra delen fanns dock en kvinna med som artikelförfattare. Förlaget Tornedalika uppvisar samma dystra verklighet. Av cirka 60 bokutgivningar har en eller två böcker skrivits av kvinnor. På den lokala radiostationen i Pajala jobbar bara män. Lät dottern predika Maktfördelningen anser Ester Cullbom inte vara något unikt för Tornedalen, bara att den uppvisar ett extra tydligt mönster. - Kyrkan har haft en enorm betydelse för samhällets värderingar. Den kristna läran uppkom inte i ett tomrum utan växte fram i ett samhälle som präglades av en kvinnofientlig idélära med rötter i det gamla Grekland. Kvinnan ansågs vara en ofullkomlig människa. Detta har levt kvar och tagits över av laestadianismen. Intressant är dock att Laestadius själv hade en mycket positiv bild av kvinnan, exempelvis lät han sin egen dotter predika. Något som sedan ansågs omöjligt. Det var män som var predikanter. Sammanfattningsvis menar Ester Cullbom att kvinnorna flyr Tornedalen för att slippa den sociala och manliga kontrollen. De söker frihet och makt över sitt eget liv. Linkki.
Linkkejä

Lestadiolainen lauluperinne

Artikkeli
Kristitty ja kulttuuri
charmerande
kulttuuri
Holman artikkeli
kuunnelmantekija vakuutti
rakkaus auttoi sotavankia jaksam
laestadius i huvudrollen
tikkanen
Komu
lassi_nummi_raivasi.htm

Päivitetty 04.02.2007 00:33
© Lestadiolaisuus.info

Sponsored by ProKarelia