Kristitty ja kulttuuri. (pääkirjoitus) PMS 12/22.3.2000
…Saamme jatkuvasti uusia vaikutteita, jotka ovat peräisin vieraiden kulttuurien piiristä. Meidän ei tarvitse omaksua kuitenkaan kaikkea uutta. On tarpeen tehdä valintoja ja suhteuttaa uudet ilmiöt omaan elämänpiiriimme ja arvoihimme….Kristittyinä elämme oman aikamme kulttuurin keskellä, kuten Jeesus ja apostolit aikoinaan. Emme voi kääntää sille selkäämme, eikä meidän tarvitsekaan. Jeesus hylkäsi vain kulttuurin kielteiset muodot synnin ilmentyminä. Vaikka oman vakaumuksemme vuoksi emme aina voi hyväksyä toisen uskontoa tai elämäntapaa, hänen kulttuuriaan, emme silti halua tuomita häntä ihmisenä.
Eräät kulttuurin osa-alueet, kuten monet taiteen lajit, ovat henkistä ravintoa ajallista elämää varten. Kristillisyytemme piirissä on paljon sellaisten taiteen alojen harrastajia, joihin voi osallistua hyvällä omalla tunnolla.
Vanhoillislestadiolainen elämäntapa muodostaa oman kulttuurinsa, joka pohjautuu esimerkiksi pyhäpäivän vieton osalta vanhaan luterilaiseen kansankulttuuriin. Toiset piirteet, kuten tapamme tervehtiä, ovat juuri vanhoillislestadiolaiselle kulttuurille tyypillisiä. Elämäntapamme on näkyvin osa kristillisyyttämme. Monet muodostavat käsityksensä vanhoillislestadiolaisuudesta sen perusteella. Elämäntapamme ei kuitenkaan perustu opitun kulttuurin noudattamiseen, vaan ratkaisujamme ohjaa elävä usko.