Lestadiolaisuus ja kulttuuri

Artikkelit

Lestadiolaisuus ja media
Lestadiolaisuus ja politiikka
Laestadianismen och kultur

Esikoisuus

Uusheräys

Rauhansanalaisuus

Lestadiolaisuus Norjassa

Lestadiolaisuus Ruotsissa

Lestadiolaisuus Amerikassa

 
 
 
 
 

Pääsivulle



Vanhoillislestadiolaisessa perheessä kasvanut Anna-Maija Raittila on lukeutunut maamme tunnetuimpiin lyyrikkoihin sotien jälkeen

 
Kirkkoherra, kansanedustaja Väinö Havaksen teokset "Kristityn kodin aapinen" ja "Joulusta jouluun" olivat ensimmäisiä lestadiolaisuuden keskuudessa painettuja kaunokirjallisia teoksia. Väinö Havas oli myös tuottelias runoilija.


Suomalaisen modernismin "isiin" kuuluu vanhoillislestadiolainen kirjailija Antti Hyry Espoosta

 


Kirjailija Kalle Päätalo on kuvannut laajassa tuotannossaan usein myös Koillismaan ”uskovaisten” eli lestadiolaisten elämää..


Lestadiolaisen herätysliikkeen asenne kulttuurin moniin ilmentymiin on ollut perinteisesti varauksellinen. Herätysliikkeen käsityksen mukaan monet kulttuurimuodot vaikeuttavat kristityn kilvoittelua hyvän omantunnon ja taivastoivon säilyttäjänä. Kielteisimmin on asennoiduttu elokuviin ja teatteriin, joissa väkivalta ja avoin seksuaalisuus ovat usein keskeisesti esillä. Vaikka vuosikymmenien kuluessa mielipiteissä on tapahtunut muutoksia, herätysliikkeen kaksi suurinta ryhmää – vanhoillislestadiolaisuus ja esikoislestadiolaisuus – ovat edelleen niihin asennoitumisessaan torjuvia. Vanhoillislestadiolaisuudessa ovat kaunokirjallisuus, musiikki ja kuvataiteet hyväksyttyjä kulttuurin harjoittamisen muotoja, sen sijaan esikoislestadiolaisuudessa suhtautuminen niihin on edelleen osittain varauksellista.

Kilpaurheilu ei myöskään saa herätysliikkeen täyttä tukea. Varsinkin huippu-urheiluun osallistuminen kilpailijana nähdään kielteisessä valossa siihen liittyvän ihmispalvonnan takia. Myös se, että urheilukilpailut hyvin usein järjestetään pyhäisin, on vaikuttanut varaukselliseen asenteeseen.