Lestadiolaisuuden alkuvaiheita

Kirkkokansaa 1890-luvulla Kaaresuvannon kirkon edessä.

Kirkkokansaa 1890-luvulla Kaaresuvannon kirkon edessä. Kuvassa väkijoukon keskellä on myös Juhani Raattamaa

Kirjoittanut Seppo Lohi on fil.toht., dosentti ja Simon kirkkoherra. Artikkeli on julkaistu Pohjolan Sanomissa 4.7.1999.

Herätys syntyi saamenkansan keskuudessa

Lars Levi Laestadius (1800-1861) oli Ruotsin kirkon pappi, jonka jälkimaailma tuntee paitsi herätysliikejohtajana myös luonnontutkijana. Hän oli niitä harvoja Lapin pappeja, jotka saivat nimensä myös mannereurooppalaisiin tietosanakirjoihin. Hän oli useiden Ruotsin tieteellisten seurojen sekä Ranskan kunnialegioonan jäsenen. Olipa hän professori Göran Wahlenbergin kuoleman jälkeen ehdolla myös Ruotsin tiedeakatemiaan.

Laestadiuksen nimeä kantava herätysliike lähti liikkeelle kevättalvella 1846 Kaaresuvannosta hänen saarnatuolinsa juurelta. Herätys puhkesi saamelaisten keskuudessa, jotka muodostivat pitäjän väestön enemmistön. Kaaresuvannon sijainti Ruotsin, Suomen ja Norjan rajalla loi tälle enemmistölle mahdollisuuden vuorovaikutukseen sekä omassa pitäjässä vähemmistönä olevien suomalaisten että ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. varhaisimmat viestit lähtivät liikkeelle kolmella kielellä. Jo ensi vuosista lähtien lestadiolaisuudesta tuli Pohjoiskalotin saamelaisten ja suomalaisten yhteinen liike. Sen sijaan ruotsin- ja norjankielisellä alueella se on saanut suhteellisen pienen kannatuksen.

Lestadiolaisuudesta tuli pian suomalainen liike

Lestadiolaisen alkuherätyksen jälkeen (1846-1855) liikkeen leviämisen painopiste siirtyi suomalaisväestön pariin. Vastaavasti sen vaikutus saamelaisväestön keskuudessa väheni. Siihen suuntaan kehitystä edistivät sekä Tornion Lapin kirkolliset perinteet että maantieteelliset yhteydet, mutta ennen kaikkea Koutokeinossa myöhäissyksyllä 1852 tapahtunut saamelaisten kansannousu, jonka seurauksen kaksi ihmistä murhattiin. Herätys oli saanut ensi kosketuksen tähän pieneen norjalaispitäjään jo 1847. Vaikka Koutokeinon kapinan perustana ei ollut lestadiolainen herätys, vaan pikemminkin paikkakunnalla 1760-1770 luvuilla vaikuttanut cuorvut-liike, monet viranomaiset ja julkinen sana vaativat Laestadiusta ja lestadiolaisia vastuuseen. Viranomaiset hiippakunnan piispan johdolla totesivat kuitenkin rovastin syyttömäksi. Saamelaisväestöön kansannousu joka tapauksessa vaikutti niin, että liikkeen eteneminen saamelaisten parissa pysähtyi useiksi vuosiksi. Ensimmäiset lestadiolaisherätykset Suomen puolella koettiin Muoniossa ja sen kappeliseurakunnassa Enontekiöllä vielä 1840-luvun lopulla.

Lestadiolaisherätysten aallonharjalla eteni myös raittiusasia

Kuuden vuoden ajan (1847-1853) kolmeenkymmeneen nouseva raittiusasiamiesten joukko kierteli Laestadiuksen toimeksiannosta eri puolilla Pohjois-Ruotsia, -Norjaa ja -Suomea. Raittiustyön ohella he levittivät myös herätystä, joka osoittautui tehokkaimmaksi raittiuden edistäjäksi. Lestadiolaisalueet "kuivuivatkin" sitä mukaan, kun viinan ostajat ja myyjät tulivat uskoon, ja herätystä seurasi muutenkin suorastaan vallankumouksellinen tapojen muutos: ihmiset alkoivat tunnustaa syntejään ja korvata vahingontekojaan.

Vuonna 1848 avattiin Jukkasjärven Lainiossa Laestadiuksen perustama ja johtama lähetyskoulu, jonka koulumestariksi hän oli pestannut entisen katekeettansa, Juhani Raattamaan (1811-1899). Lähetyskoulu, joka toimi Laestadiuksen kuoleman jälkeen 1860-luvun lopulle saakka, siirtyi talvisaikaan kylältä toiselle. Siitä tuli liikkeen epävirallinen keskusorganisaatio, jonka yhteydessä kehittyi sekä liikkeen saarnavirka että seurakäytäntö. Myös vanha kirkollinen kylärukousjärjestelmä muodostui herätyksen tehokkaaksi kanavaksi sitä mukaa, kun kylärukousten pitäjät liittyivät lestadiolaisuuteen.

Kaaresuvannosta pitkä tie eri suuntiin

Kaaresuvannosta lestadiolainen herätys levisi 1860-luvulta lähtien kahtena kiilana Suomen puolelle. Toinen työntyi itään kohti Koillis-Lappia ja Kuusamoa ja toinen Tornionjokilaaksoa ja Perämeren rantatietä kohti etelää. Vuosikymmenen lopulla se saavutti siirtolaisten mukana myös Pohjois-Amerikan. Liike saavutti maantieteelliset äärirajansa, idässä Pietarin ja lännessä Astorian, Tyynen valtameren rannalla, jo 1870-luvulla. Suomesta ei löytynyt 1800-luvun loppua kohti tultaessa enää ainoatakaan rovastikuntaa, johon liikkeen sanoma ei olisi edennyt. Papiston antamien arvioiden mukaan maassamme oli vuonna 1899 arviolta 64 000 lestadiolaista. Kun rohkeimmat arviot Pohjois-Amerikan lestadiolaiskannatuksen suuruudesta ovat liikkuneet jopa 50000 tienoilla, voidaan todeta, että liike oli saavuttanut lyhyessä ajassa alueellisesti ja määrällisesti hämmästyttävät mittasuhteet.

Vaatimattomasta alusta suuri kansanliike

Merkille pantavaa on, että lestadiolaissanoma on kohdannut vastaanottavan maaperän pääasiallisesti suomalais-ugrilaisen kansojen: saamelaisten, suomalaisten, inkeriläisten, virolaisten ja unkarilaisten, parissa. Liikkeen kannatuksen painopiste on jo yli sata vuotta ollut sen syntymäseudun ulkopuolella, Suomessa. Matkallaan liike on jakautunut useaan toisistaan riippumattomaan ryhmään, joista vanhoillislestadiolaisuus on suurin.

Tämä uskonnollinen kansanliike ja sen sataviisikymmenvuotinen kehitys on yksi Skandinavian kirkkohistorian jännittävimpiä ilmiöitä. Alusta lähtien se on sisältänyt yllätyksiä. Olisiko Pohjoismaiden suurin kirkollinen herätysliike voinut syntyä huomaamattomammin kuin kahden toisilleen tuntemattoman ihmisen, rovastin ja saamelaisvaimon, Laestadiuksen ja Lapin Marian (Milla Clementsdotter s. 1813) satunnaisesta kohtaamisesta uudenvuodenpäivänä 1844 Ruotsin eteläisessä Lapissa, Åselessa? Tässä kohtaamisessa Laestadiuksesta tuli viestinviejä, joka sai tehtäväkseen kuljettaa Piteån saamen- ja ruotsinkieliseltä alueelta Åselen Lapin lukijaisherätyksen siemenet Tornion Lappiin suomenkieliselle alueelle. Olisiko 1800-luvun Pohjolasta löytynyt syrjäisemmissä ja puutteellisimmissa oloissa elävää kansanosaa kuin juuri Tornion Lapin tunturisaamelaiset ja sinne muuttaneet suomalaiset uudisasukkaat? Ainakin lestadiolaisten mieleen palautuu Kokkolan suviseurojen alla kristinuskon vaatimaton alku pari vuosituhatta sitten: köyhä nasaretilaisperhe, eläinten syöttökaukalossa nukkuva lapsi, Hän, joka Rooman valtakunnan syrjäisessä kolkassa paimentolaiskansan keskuudessa liikkuessaan vertasi Jumalan valtakuntaa suureksi puuksi kasvavaan sinapinsiemeneen.

Salattua voimaa

Sinapinsiemeneen verratun sanoman puhkeaminen puuksi seudulta, missä ei kasva kunnolla havupuukaan, korostaa sattuvasti herätyksen salattua voimaa, joka jättää yhä ihmismielen ihmettelijän asemaan. Laestadiukselle ja lestadiolaisille itselleen tapahtumaketjulla oli yksinkertainen selitys: Jumalan säätämä etsikonaika.

Tämän etsikon kehyksinä olivat sen kokemuspiirissä eläneen kansan elinolot, kulttuuri ja menneisyys. Herätys syntyi ja muotoutui Lapissa. Lapissa ja siihen välittömästi rajoittuvalla alueella Lars Levi Laestadius teki elämäntyönsä. Lappi painoi leimansa sekä häneen itseensä että siihen väestöön, jonka parissa lestadiolainen alkuherätys syntyi. Lapissa kohtaa tuntureiden ja niiden rinteitä syöksyvien kristallinkirkkaiden vesiputousten majesteettisuuden, pimeän talven, lumimyrskyt ja räiskyvät revontulet. Lapissa huuhtovat tuntureiden kupeita rajut elämää enteilevät kevättulvat. Lapin kesän kukkiva kauneus, sen syksyn äkkiä syttyvä, mutta pian sammuva väriloisto, ei voi olla koskettamatta ihmisen sisintä. Tämä jännittävä kasvun ihme painaa leimansa. Pieni, voimaton ihminen suuren luonnon sylissä saa erottaa Ikuisen jalanjäljet. Hän ei kykene niitä selittämään, mutta ne kutsuvat etsimään ja kyselemään. Lars Levi Laestadius oli etsijä, joka koki löytäjän ilon ja kertoi sen muille. Siitä herätys lähti liikkeelle.

Sivuja

O. H. Jussilan lähetysmatka Karjalaan
Vanhoillislestadiolaisuuden historiaa (näyttelyyn Tuntureiden kevät)
The Laestadian Movement History (Pekka Raittila)
About History of the Conservative Laestadians
Om gammallaestadianismens historia (Utställningen Fjällens vår)
Suviseurojen historiaa
Vilho H. Kiviojan arvostelu Väinö Havaksen teoksesta "Lestadiolaisuuden historia".

Lähdeteoksia
Martti E Miettinen: O(skari) H(eikki) Jussilan arvostelut. [Linkki].
Laestadiolainen herätysliike I. Perustajan aika; Pohjolan Tornionlaakson oloista lestadiolaisen heräysliikkeen syntyaikoina
Lohi, Seppo: Suurten herätysten vuosisata. [Linkki].
Lehtiartikkeleja
Esipuhe ja muistopuhe Siionin Joulu 1977, 41 - 47. Sisältää Juhani Raattamaan kirjoittaman esipuheen ja pastori Stenborgin Laestadiuksen hautaustilaisuudessa pitämän muistopuheen.
Hulkko Kullervo Erkki Antti näkyjen miehenä Kristityn Joulu 1946, 8 - 9.
Hulkko Kullervo Juhani Raattamaa 12.9.1811 - 7.3.1899 Kointähti 1961, 3 - 7.
Hyvärinen Jussi Ole vapaa, vapaaksi ostettu lauma PMS 9/3.3.1999. Raattamaan opillisia käsityksiä.
Jussila O. H. Vangituille vapautusta - sidotuille päästöä Maitojyvä 1953, 3 - 8. Timo Holman kommentein kirjoitettuna löytyy... Linkki.
Jönsson Karin Laestadianismen Introduktion Lars Levi Laestadius - Vem var han?, Vad hände efter Laestadius död?, Korpelarörelsen, Mystik inom laestadianismen, Laestadius filosofi, Stormöten, Förhållandet mellan Svenska kyrkan och laestadianismen, Förhållandet mellan världen och laestadianismen, Avslutande diskussion. Linkki.
Kallunki Uuno Joulunvietto rovasti L.L.Laestadiuksen Pappilassa Siionin Joulu 1965, 7 - 9, 44.
Leivo Seppo Laestadiuksen saarnat - heräyksen työkalu Rauhan side 2/1992, 9 - 12. Laestadiuksen postillat koottu hänen pitämiensä saarnojen käsikirjoituksista eli "saarnakartoista", kuten hän itse nimitti niitä. Tunnetuimpia postillalaitoksia ovat Kirkkopostilla (1876), Uusi Postilla (1897), Kolmas Postilla (1924) ja Postilla I - II (1964)..Artikkelin väliotsikot: Saarnoja tallella yli 400 Pääosa saarnoista vuosilta 1848-60 Paperista oli pula Saarnat säilyivät, kun niitä käytettiin Rovasti saarnasi kuulijakunnan mukaan Kopiokirjat avuksi Saarnakarttojen myöhempi kohtalo.
Leivo Seppo "Sinä iltana sain kokea taivaan valtakunnan esimakua" Rauhan Side 1/1994, 3. 150 vuotta Lapin Marian ja Laestadiuksen kohtaamisesta.
Leivo Seppo Lars Levi Laestadius, Pohjoiskalotin herättäjä Suomen teologinen instituutti, 16.2.2000 Juhani Raattamaa Laestadiuksen harras ja tarkkakorvainen oppilas arvioi Laestadiuksen herätystyötä näin: Laestadius vaikutti kuin Johannes Kastaja Juudean korvessa. Hän alkoi lakisaarnoilla herättää suruttomia syntisiä, asettaen heidän elämänsä kansan puheenparren mukaisesti heidän silmiensä eteen, vieläpä osoittaen saarnoissaan, että semmoinen elämä vie kadotukseen ellei tapahdu sydämen ja mielen muutosta. - - Tämä vaikutti ensin vihan - - Eipä ihme että semmoinen kansa sai sappivian, sillä kaikki huorat, ... Linkki.
Lohi Seppo "Nyt näen tien, joka vie elämään" PMS 13/30.3.1994. Laestadiuksen ja Lapin Marian kohtaamisesta 150 vuotta.
Lohi Seppo Juhani Raattamaan merkitys lestadiolaisessa liikkeessä PMS 9/3.3.1999.
Lohi Seppo Juhani Raattamaan hengellinen perintö Kaleva 64/7.3.1999.
Lohi Seppo Mistä lestadiolaisuus sai alkunsa Keskipohjanmaa 20.6.1999.
Lohi Seppo Lars Levi Laestadius ja kirkon virka Lars Levi Laestadiuksen (1800-1861) papintyö alkoi syntymäpitäjästä Arjeplogista, jatkui Kaaresuvannossa vuodesta 1826, laajeni pian yhteiskunnallisiin kannanottoihin ja huipentui kevättalvella 1846 lestadiolaisen herätysliikkeen syntyyn. Hänen julistuksensa oli niin painavaa, että se on lyönyt leimansa jo runsaan 150 vuoden ajan pohjoissuomalaisten elämäntapaan ja uskonkäsityksiin. Ruotsin kirkon "ylimmäinen" pappi ja luonnon ystävä, jonka syntymästä tuli tammikuussa 2 000 kuluneeksi 200 vuotta, kuoli tuskallisen sairauden uuvuttamana Pajalan pappilassa varhain aamulla 21. helmikuuta. Linkki.
Lohi Seppo Lars Levi Laestadiuksen elämä ja toiminta Esitelmä Laestadius-symbosiumissa Porthaniassa 12.1.2000 Lars Levi Laestadius (1800-1861) oli monipuolinen Lapin vaikuttaja, joka syntyi valistuneeseen ruotsalaiseen pappissukuun ja teki elämäntyönsä evankelisluterilaisen kirkon palveluksessa Kaaresuvannossa ja Pajalassa. Hän syntyi vuorivoudin poikana tammikuun 10. päivänä 1800 Arjeplogissa Jäckvikin erämaakylässä. Vaikka hänen isänsä Karl (1746-1832) olikin epäonninen kaivosmies ja uudisviljelijä, Laestadiusten suku oli Ruotsin eteläisessä Lapissa arvostettu pappissuku: kolmessa perättäisessä polvessa he olivat hoitaneet Lars Levin syntymäpitäjän sielunpaimenen virkaa. Lars Levin äiti oli Anna. Linkki.
Makkonen Esko Lapin parantaja Sana 27/8.7.1999. -Laestadiuksen lyhyt elämäkerta
Melander E. Vanhinten seurassa Kristityn kevät 1926, 11 - 15 Kuvaus Juhani Raattamaan ja Isak Poromaan seuroista.
Pentikäinen Samuli Juhani Raattamaan saarnamatka Kuusamoon talvella 1880 Kesäpääsky 1966, 24 - 25.
Raittila Pekka Lars Levi Laestadius Maitojyvä 2/1961, 6 - 10.
Vuollo Martti Lestadiolaisuuden ekspansio Luento Suomen Teologisessa Instituutissa 20.2.2000. Linkki.
Linkkejä paikkakunnittain

Alla olevaan luetteloon on kerätty osa hallussani olevista lestadiolaisuuden historiaan liittyvistä lehtiartikkeleista. Jaottelu on tehty paikkakunnittain Suomen osalta. Mikäli artikkelissa käsitellään useampien paikkakuntien lestadiolaisuutta, on artikkeli sijoitettu sille paikkakunnalle, mistä tarinassa kirjoitetaan kaikkein eniten. Ulkomaita koskevat artikkelit ovat erillisenä hakemistonaan.

Alajärvi - Jämsä

Alajärvi Alavieska Alavus Anjalankoski Antrea Eno Enontekiö Espoo Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halsua Hankasalmi Hanko Harlu Haukipudas Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Hiitola Huittinen Honkilahti Hämeenlinna Ii Iisalmi Imatra Inari Jalasjärvi Joensuu Juva Jyväskylä Jämsä

Kajaani – Pyhäntä

Kajaani Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kannonkoski Karinainen Karjala Karunki Keitele Kemi Kempele Keski-Suomi Kestilä Kiiminki Kinnula Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Koillismaa Koivisto Kokemäki Kokkola Kolari Kontiolahti Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kuivaniemi Kuolemajärvi Kuopio Kurikka Kurkijoki Kuusamo Käkisalmi Kyyjärvi Kärsämäki
Lahti
Lammi Lappajärvi Lappeenranta Lappi Laukaa Leppävirta Lestijokilaakso Lestijärvi Lieksa Liminka Liperi Lohja Lumijoki Luumäki Merijärvi Merikarvia Mikkeli Muhos Muonio Muoniojokilaakso Mynämäki Mäntsälä Nivala Nurmijärvi Närpiö Orimattila Oulainen Oulu Oulunsalo Outokumpu Paavola Padasjoki Parikkala Parkano Pattijoki Pello Perho Pielavesi Pihtipudas Pietarsaari Piippola Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Satakunta Pomarkku Pori Pornainen Pudasjärvi Pulkkila Pyhäjoki Pyhäjärvi (Vpl) Pyhäntä Posio

Raahe - Äänekoski

Raahe Rantsila Ranua Rauma Rautio Reisjärvi Revonlahti Rovaniemi Ruukki Räisälä Saarijärvi Salla Saloinen Savonlinna Savukoski Sievi Siipyy Simo Siuntio
Sodankylä Sortavala Suojärvi Svenskfinland Säkkijärvi Taivalkoski Taivassalo Tampere Terijoki Tervola Teuva Toholampi Toijala Tornio Turku Tyrvää Utajärvi Utsjoki Uukuniemi Uurainen Uusikirkko Vaala Vaasa Vammala Vantaa Varkaus Vieremä Vihanti Viipuri Viitasaari Vimpeli Virrat Vuolijoki Värtsilä Yli-Ii Ylikiiminki Ylitornio Ylivieska Ylä-Savo Ãänekoski

Päivitetty 05.02.2007 04:52
© Lestadiolaisuus.info

Sponsored by ProKarelia