Lestadiolaisuus Saksassa
Leviäminen
Lestadiolaiskristittyjä on asunut Saksassa ainakin 1950-luvulta saakka. Tuolloin myös saksalainen luterilaisen kirkon pappi, Holger Reichmuth, lukeutui vanhoillislestadiolaisuuteen. Yhteydet Freimuthiin katkesivat 1960-luvulla, kun suuri osa vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluneista papeista erosi liikkeestä. Ennen vuotta 1989 ei Saksassa ollut säännöllistä vanhoillislestadiolaisten seuratoimintaa. Vain satunnaisesti pidettiin seuroja esimerkiksi turistivierailujen yhteydessä.
Vakituinen seuratoiminta alkoi 1989, jolloin ensimmäinen SRK:n järjestämä lähetysmatka suuntautui Hageniin. Tämän jälkeen seuroja on pidetty säännöllisesti Hagenissa. Bönenissä ja vuodesta 1997 lähtien Herzlakessa. Vuonna 1992 siunattiin paikalliseksi puhujaksi Ernst Stöber, joka pitää säännöllisesti saksankielisiä seuroja edellä mainituilla paikkakunnilla. Vuodesta 1992 lähtien seuroja on SRK:n lähetysmiesten toimesta pidetty Frankfutissa, vuodesta 1995 Berliinissä ja vuodesta 1996 Münchenissä. Vuodesta 1998 lähtien uutena seurapaikkakuntana on ollut Dettmold. Saksankielinen laulukirja Zions Lieder und Gesänge otettiin käyttöön 22.11.1996 Bönenissä pidetyissä seuroissa. Ernst Stöberin ohella Saksan vanhoillislestadiolaisuutta on palvellut saarnaajana eläkkeellä oleva, Suomesta muuttanut opettaja Väinö Virtanen. Suuri osa Saksan vanhoillislestadiolaisista on opiskelun tai työpaikan takia Suomesta (jokunen myös Yhdysvalloista) maahan muuttaneita nuoria tai keski-ikäisiä. Kuitenkin Hagenin, Bönenin ja Herzlaken alueelle Rheinland-Westfaleniin on syntynyt pieni saksankielinen lestadiolaisyhteisö, joka kokoontuu pari kertaa kuussa seuroihin.
Esikoislestadiolaisuus on tehnyt parinkymmenen vuoden ajan lähetystyötä Keski-Euroopassa. Lähetystyö ei ole kuitenkaan onnistunut juuri saamaan jalansijaa paikallisessa väestössä, vaan herätysliike on tavoittanut vain muutamia saksalaisia. Lähetysseuroissa käyvät Keski-Euroopassa asuvat pohjoismaista muuttaneet esikoislestadiolaisuuden kannattajat. Lähetystyötä varten on Esikoislestadiolaiset ry käännättänyt Laestadiuksen saarnoja saksan kielelle. Käännöksen (Lars Levi Laestadius: Predigten) on tehnyt joutsenolainen Jyrki Heinonen.
Saksan lestadiolaisuutta koskevat artikkelit
Asiasta toiseen. Rauhan Side 2/1999. Seuroja keski-Euroopassa. Keski-Euroopan seurat ovat muotoutumassa uuteen järjestykseen. Lähetyksiä tehdään Suomesta Saksaan ja Norjasta Englantiin. Kuluneena keväänä Englannin seuroissa olivat 23.-25.4. lähetysmiehinä Jakob Pettersen ja Arvid Horn. Saksassa vietettiin seuroja 14.-16.5 lähetysmiehinä Pekka Liuksiala ja Seppo Parviainen.
Heinäjoki; Raili "Lähetystyötäkö" Saksassa – luterilaisuuden alkulähteillä? SLL 7-8/1997, 22 – 23. Reisjärven Kristillisellä Kansanopistolla järjestetysta Saksan lähetysmiesten ja tulkkien koulutustilaisuudesta.
Martti Kallunki Uskovainen on monesti "outo lintu" Siionin Lähetyslehti 11/2001 Artikkeli. Elävän kristillisyyden edustus Münchenissä, miljoonakaupungissa on varsin pieni. Tunnen heistä vain neljä, nimittäin Aura Kallungin, Helena Kasken, Aino Arvolan ja Antti Ojalan, joka on hiljattain mennyt Saksaan opiskelemaan. Niin oli suuressa Baabelissakin maanpaon aikana. Pääasia on kuitenkin se, että näissä tuntemissani uskovaisissa on sama "korkiampi henki" kuin oli Baabelin ajan Jumalan miehissä.
Kananen, Pirjo "Nyt tiedän, että Jumalan avulla selviän kyllä" SLL 7-8/1994, 17 – 18. Dresdenistä 1984 Länsi-Saksaan muuttaneen (nykyisin Hagenissa asuvan) kirurgin Christoph Uhlmannin haastattelu. Saksan Siioni kasvanut pikkuhiljaa viiden vuoden aikana, jolloin seuroja on järjestetty, seuroissa käy 30 – 35 henkeä, suurin osa saksalaisia, Hagenissa 16 uskovaista ja koko Saksassa noin 40.
Kekki, Anna-Maija Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa Rauhan Side 3/1998, 19-20. Saksalainen Manuela etsi Jumalan valtakuntaa ja löysi sen.
Kinnunen; Pekka "Jumalan hyvyys vetää parannukseen" SLL 1/1994, 23 – 25. Gottes Gute leitet zur Busse. –seuroja Hagenissa ja Bönenissä.
Kiviranta, Jorma Suunnantarkistusetappeja vieraalla maalla SLL 1/1997, 22 – 23. Syysseurat Frankfurtissa.
Klautke, Marja-Leena Saksaa ja Suomea, mutta myös yhteistä isänmaata PMS 48/26.11.1997. Ernst ja Marja Stöberin elämänvaiheita.
Määttä, Toivo Saksankielinen laulukirja valmistui PMS 50/11.12.1997.
Paananen, Antti Usko on henkilökohtainen. Lähetysmatka Saksaan 24. – 25.3.2001. SLL 6/2001. 24 – 25. ...lensimme Risto Romppasen kanssa sumuiseen ja vesisateiseen Düsseldorfiin. Lentokentällä meitä oli vastassa veljemme Risto Sippola. Düsseldorfista noin 50 km koilliseen on saksalaisittain pieni mutta suomalaisittain suurehko Recklinghausenin kaupunki… Seurat pidettiin paikallisen evankelisen kirkon viihtisissä tiloissa. Seuraväkeä oli kokoontunut laajoilta alueilta Saksasta ja Hollannista. Yksi seuravieras saapui Luxemburgista saakka. Suurin osa seuravieraista oli au pair –tyttöjä tai elektroniikka-alan yritysten palveluksessa olevia perheenisiä. Mukana oli myös saksassa jo pitkään asuneita ja joitakin syntyperäisiä saksalaisia…Saksan evankelinen kirkko oli tiedottanut saksalaissuomalaisesta jumalanpalveluksesta. Me saimme kertoa uskomme perusteista kahden eri lehden toimittajalle…
Lars Levi Laestadius und die Anfänge des Laestadianismus eine Erweckungsbewegung des 19. Jahrhuderts Rauhan Side1/1994, 19. Saksalainen opettaja Anke Reiss on vuonna 1986 laatinut tutkielman Lars Levi Laestadius und die Anfänge des Laestadianismus eine Erweckungsbewegung des 19. Jahrhuderts. Tutkielma sisältää mm. rovasti Laestadiuksen elämänvaiheiden sekä Laestadiuksen pääteoksen Hulluinhuonelaisen kansantajuisen esittelyn. Tutkielma sisältää liittteineen lähes 90 sivua ja se on kääntänyt suomeksi Jyrki Heinonen.
Saksassa odotetaan seuroja hartaasti PMS 50/11.12.1996 Saksan vanhoillislestadiolaisuuden esittelyä. Ensimmäiset lähetysseurat 1989, lähetysmatkoja tehty kaksi vuodessa, määrä tarkoitus lisätä seitsemään vuodessa, seurapaikkoina Berliini, Bönen, Hagen, Frankfurt ja Munchen, paikallisina saarnaajina Väinö Wirtanen ja Ernst Stöber, paikkallisina puuhahenkilöinä mainitaan Stöberien lisäksi Elsi Busch, lisäksi mainitaan Heinz Kinski, Ute Trapp, Ilse Witzleben, Christa ja Hans Suttropp ja Marja Leena Klautke.
Seuroja ulkomailla Rauhan Side 2/1998, 23. Keski-Euroopan seurat pidettiin 22.-24.5. Saksassa Mornshausenissa.
Tala, Yrjö Lähetysmatkalla Munchenissä PMS 24/11.6.1997.
Tala, Yrjö Kaksi seurapäivää Munchenissä SLL 7-8)1997, 24 –27.
Yrjö Tala Ernst Stöber 60 Jahre SLL 4/2001 Artikkeli. Am 2.4.1941 wurde unser Bruder Ernst Stöber in Hagen, am Rande des Ruhrgebiets geboren. Deutschland war damals im Krieg. Auch Finnland kämpfte an der Seite Deutschlands gegen die Sowjetunion. Es herrschte eine Waffenbrüderschaft unter Deutschen und Finnen. ln einigen Jahren war der zweite Weltkrieg zu Ende. Deutschland hatte den Krieg verloren. Millionen Menschen hatte der Krieg das Leben gekostet. Ganz Deutschland - besonders die Städte -lag in Trümmem. Millionen waren obdachlos oder befanden sich in Gefangenschaft oder auf der Flucht. Die Wirtschaft lag darnieder. Deutschland schien keine Zukunft mehr zu haben. Auch die Waffenbrüderschaft zwischen Deutschen und Finnen hatte ein unglückliches Ende gehabt.
Elfriede Teltschik Ernst Stöber 60 Jahren PMS 12/21.3.2001 Artikkeli. Unser Bruder Ernst Stöber füllt 60 Jahren 2.4.2000 in Deutschland.Seit 22 Jahren kennen wir nun Stöbers. Am Anfang war die Seurat in Hagen Haspe ein Hausbibelkreis. Wir kamen bei Stöbers im Wohnzimmer zusammen. Mit den Jahren wurde der Hausbibelkreis immer grösser. Immer mehr Gläubige kamen zu den Andachten. Dann gingen Stöbers dazu über, einen Gemeindesaal in Haspe anzumieten. Dort trafen wir uns alle vier Wochen zur Seurat. Mitte der 90er Jahre mussten wir dieses Domizil verlassen, weil das Haus verkauft werden sollte. Nun kamen wir in unserer Kirchengemeinde in der Pauluskirche unter. Dort treffen wir uns zur Seurat. Dann sind wir...
Yrjö Tala Die Seurat in Deutschland Siionin Lähetyslehti 9/2000, 30 – 31 Artikkeli. Herzlich willkommen, Finnen, in Herzlake! So begann die freundliche Information von den zweitägigen Versammlungen in dem monatlichen Gemeindegruß der Herzlaker Christusgemeinde. Am vorigen Tag konnten wir auch in der Meppener Tagespost lesen: Finnischer Pfarrer predigt in Herzlake! Alle waren ebenso herzlich eingeladen, Finnen und Deutsche.
Uskovaisena Saksassa SLL 3/1993, 18 – 21. Marja Stöberin, Outi Kunnarin, Antti ja Raija Kanniaisen, Rakeli Schmidtin, Antero Piispasen ja Heleena Kosken haastattelut.
Viljanen, Veikko Lähetysmatkalla Keski-Euroopassa Rauhan Side 2/1996, 4. Vuodesta 1988 lähtien on Euroopan sydämeen – lähinnä Belgiaan ja Saksaan – tehty säännöllisesti lähetysmatkoja…Yhdysvalloista Belgiaan Brysselin lähelle muuttaneet Bud ja Cindy Hiivala olivat todellisia pioneereja tuolla alueella…säännöllinen lähetystoiminat käynnistyi vuonna 1988…Kun Hiivalat muuttivat runsas vuosi sitten kotimaahansa, Keski-Euroopan seurat siirtyivät saksan puolelle, jossa Frankfurtista noin sata kilometria pohjoiseen sijaitseva Manuela ja Jörg Klimmin koti on ollut valmis ottamaan vieraita vastaan…Seurapaikkana oli Manuelan ja Jörgin kodin lähellä sijaitseva luterilaisen seurakunnan seurakuntakoti…
Vinnurva, Pentti Jumalan sanan julistus kiinnosti Saksassa SLL 3/1995, 22 – 23. Lähetysseuroja Hagenissa ja Bönenissä.
Wirtanen, Väinö Jumalan perheväkeä koolla Berliinissä SLL 5/1997. 24 – 25.
Wirtanen, Väinö Juhlaa Herzlakessa SLL 11/1998, 24 – 25.
