Karvonen, Kyösti:
Turun Sanomat /1999
Luopujien äänistä taistellaan Oulun ja Lapin vaalipiireissä.
Eräs lappilaiskansanedustaja muistutti vanhasta totuudesta, että kun politiikassa lyö hanskat tiskiin, joku on ne heti ottamassa. Viisaus pätee myös Oulun ja Lapin vaalipiireissä. Niissä suurin taistelu käydään eduskuntapaikastaan suosiolla luopuvien ääniperinnöistä ja ehdokkuudestaan viime tingassa luopuneiden "suurten nimien" jättämästä poliittisesta elintilasta. Sen sijaan paikkasiirtymät puolueiden välillä ovat näillä näkymin jäämässä pohjoisimmassa Suomessa vähiin, elleivät peräti olemattomiin.
Pohjoiset vaalipiirit ovat keskustan ja vasemmistoliiton vahvimpia tukialueita. Muista suurista etenkin kokoomus on ollut niissä heikoilla. Sdp on vahva Oulun seudulla. Pohjoisen valtapuolueet olivat tällä vaalikaudella sikäli oudossa tilanteessa, että vasemmistoliitto oli hallituksessa ja keskusta oppositiossa. Pohjoisessa nämä puolueet ovat olleet yleensä lähellä toisiaan.
Yksi pohjoinen erityispiirre on luja side politiikan ja vanhoillislestadiolaisuuden välillä, etenkin Oulun vaalipiirissä. Toinen tekijä on Oulun vaalipiirissä selkeä jako muun läänin ja Kainuun välillä. Kolmas tekijä on muuttoliike, paitsi omiin kasvukeskuksiin Ouluun ja Rovaniemelle, myös myös muualle Suomeen. Vaalipiirien eduskuntapaikat pysyivät nyt kuitenkin ennallaan, Oulun piirissä 18:ssa ja Lapissa kahdeksassa.
Oulun piirissä ääniä uusjaossa
Oulun piirin paikoista keskustalla on nyt jo yhdeksän. Hyvä kysymys on, karkaako vasemmistoliiton kolmas paikka. Se kiinnostaa kokoomusta, kristillisiä ja Oulussa vanhaa äänipohjaa omaavia liberaaleja. Kolmikko on vaaliliitossa. Vasemmistoliiton 3. paikka on suomussalmelaisen sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntusen. Ministerijulkisuus on hänelle suuri plussa, mutta samoille paikallisapajille pyrkii Suomussalmen kunnanjohtaja Timo Säkkinen (kesk).
Oulun piirissä vapautuu ääniharavan paikka, sillä äänten keskittämisestä tunnettujen vanhoillislestadiolaisten ykkösnimi, pastori Juhani Alaranta (kesk) jää syrjään. Alarannan äänillä on monta ottajaa, yhtenä kansanedustaja Kyösti Karjula (kesk). Lestadiolaisehdokkaita on muitakin. Uskovaisääniä kerää myös kansanedustaja Oiva Savela (kok), vakuutusyhtiö Suomen hallintoneuvoston puheenjohtaja. Keskustan kansanedustajista eniten jännättävää voi olla kansanedustaja Hannu Kemppaisella, joka sai vuonna 1995 vaalipiirin viimeisen paikan. Demareissa kansanedustaja Tuija Pohjola saa tehdä töitä, sillä listalla on kaksi hänelle viimeksi vähän hävinnyttä. Kansanedustaja Erkki Pulliaiselle (vihr) ei tuottane tuskaa uusia valtakirjansa.
Pokka ja Väyrynen jättivät tilaa Lapissa
Lapin asetelmasta meni enin jännitys, kun maaherra Hannele Pokka (kesk) pyörsi aikeensa yrittää paluuta valtakunnan politiikkaan ja kun euroedustaja Paavo hVäyrynen (kesk) valitsi paluupyrkynsä ponnahduslaudaksi Uudenmaan. Kaksikko olisi kohentanut keskustan osakkeita saada lisäpaikka, mikä on nyt vähintään epävarmaa. Kaksikko olisi tosin tehnyt puolueen kansanedustajien olon tukalaksi. Etenkin Hannu Takkula ja Maria Kaisa Aula voivat hengittää vapaammin. Pahojen kielien mukaan konkarit havaitsivat, etteivät vanhat tukimiesverkot olleet entisessä kunnossa. Väyrysen uskottavuus on ollut koetuksella Lapissakin eikä puolueväki pitänyt Pokan aprikoosikirjoittelusta.
Vanhoillislestadiolaisten poliittinen ote on Lapissa Oulun piiriä heikompi. Heidän ehdokkaansa on Ranuan kristillisen kansanopiston rehtori Timo Tuomisto (kesk). Jos vasemmalla joku on varma läpimenijä, hän on Esko-Juhani Tennilä (vas-r). Toisesta paikasta kisaavat varamiespaikalta eduskuntaan noussut Matti Huutola ja Riitta Luosujärvi. Sdp:ssä kansanedustaja Maija Rask on vahvoilla. Kokoomuksen luopujan Osmo Kurolan paikkaa tavoittelevat vakavimmin maakuntasihteeri Jari Vilen ja varatuomari Ulla Karvo. Ehdolla on myös entisen puoluesihteerin Jouni Mykkäsen veli Matti.