Martti. E. Miettinen:
Kaleva 351/31.12.1975
Ihmeekseni sain erään uskovan ystäväni lähettämästä lehtileikkeestä lukea päätoimittaja Kyllösen väittävän, että lestadiolainen uusiheräys on ollut jotenkin luomassa maaperää kommunismille; ollut erittäin kriittinen kirkkoa kohtaan, eikä ole koskaan asettunut sosialismia vastustamaan, vaan jopa toimii hyvässä sovussa kommunistisilla seuduilla. (Kommunisminko kanssa?)
On valitettavaa, että fil. maisteri saattaa historia seuran kokouksessa pidetyssä esitelmässä esittää näin perusteettomia ja totuudenvastaisia väitteitä, jotka vasta teologiaa opiskeleva ylioppilaskin – Jouko Talonen – on saattanut osoittaa vääriksi. Lestadiolainen uusiheräys on ollut hengellinen kotini jo runsaan puolen vuosisadan ajan, jonka kuluessa olen monin tavoin aktiivisesti osallistunut tämän herätysliikkeen toimintaan. Tietenkään en ole voinut tutustua kaikkien yksittäisten uskovien poliittisiin käsityksiin tai kannanottoihin. Milloinkaan en ole kuitenkaan saanut tietooni, että tämän herätysliikkeen piirissä olisi julkisesti suhtauduttu myönteisesti tai edes välinpitämättömästi kommunismin suosimiseen tai kannatukseen. On pidetty itsestään selvänä, että tosi kristillisyys ei mitenkään sovi yhteen jumalankielteisen kommunismin kanssa, niin että uskova voisi edes äänestää SKDL – SKP:n ehdokkaita. Eri asia on, että uskova saattaa Kristuksen rakkauden mukaisesti suhtautua kommunisteihinkin, johdattaaksen heidät – jos mahdollista – parannuksen ja uskon tiellä pelastuksen osallisuuteen, mikä sitten merkitsee kommunismista luopumista
Martti E. Miettinen
teol.tri