Lestadiolaisuus ja politiikka

Lestadiolaisuus ja yhteiskunta

Lestadiolaisuus ja kirkko

Kansan- ja herätysliikkeet tutkimuskohteina

Asennoituminen
puolueisiin 1900-luvun alku-
vuosikymmeninä

Valokuvia

Näillä sivuilla on tietoa lestadiolaisesta herätysliikkeestä/lestadiolaisista yhteiskunnallisena ja poliittisina vaikuttajana. Perinteisesti herätysliikkeen kannattajat ovat tukeneet oikeistopuolueita, lähinnä keskustaa ja kokoomusta sekä ruotsinkielisellä alueella Ruotsalaista Kansanpuoluetta. Viime vuosikymmeninä on myös Kristillisdemokraattien osuus lestadiolaisten äänistä kasvanut. Tämä muutos koskee lähinnä rauhansanalaisuutta ja esikoislestadiolaisuutta.  Alla on aihetta valottavia artikkeleita ja linkkejä.

Artikkelit:

Adamsson Ulla; Lestadiolaisuus hallitsee pohjoisen ihmisten elämää. Demari 188/27.9.1977.
-"näkyvimmin suvaitsemattomuus ja ahdasmielisyys, jotka tähän oppiin kuuluvat, näkyvät ehkä terveydenhuollossa ja koulutyössä".
-"Ei kukaan eikä mikään laki pystyne siihen painostukseen, jota uskovaiset vanhemmat saavat lastaan kohtaan harjoittaa."

Alaranta, Juhani: Yhteiskunnan päätöksenteosta. (Kirjoittaja on rovasti ja entinen kansanedustaja). PMS 12/23.2.2000.
…Demokratia on arvokas asia, jota kannattaa vaalia. Hallintomme eri tasoilla toteutettava kansanvaltainen päätöksenteko vaatii suurta vastuuta. Se on vastuuta kansalle, mutta viime kädessä Jumalalle, "Kansojen kaitsijalle".
…Kaikkivaltias Jumala on jakanut tehtäviä ja valtaa myös ihmisille. Tuinnetu on apostoli Paavalin opetus siitä, "ettei esivaltaa ole muutoin kuin Jumalalta". Se on "Jumalan palvelija sinun hyväksesi" (Room. 13:1,4). Valta ei koskaan ole itsetarkoitus, vaan sen käyttö on palvelua.
Puolueisiin ja niiden toimintaan liitetään nykyään paljon kielteisiä käsityksiä. Silti kristitty voi osallistua puoluetyöhön, kun hän toimii siinä säilyttäen hyvän omantunnon. Kristityt ovat perinteisesti toimineet poliittiseen keskustaan ja oikeistoon kuuluvissa puolueissa. Vasemmistossa on vierastettu sen ateistista eli jumalankielteistä maailmankatsomusta.
Osallistuessaan vallankäyttöön, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, kristitty haluaa muistaa, että "enempi tulee kuulla Jumala kuin ihmistä" (Apt.t. 5:29). Ihmiskunnian tavoittelu ei ole hänelle pääasia, kuten valitettavan monille ihmisille. Kristitty voi kohdata pilkkaa ja jopa halveksuntaa, kun hän pyrkii tuomaan esille sellaisia ratkaisuja, jotka Jumala voisi hyväksyä ja siunata, Jos arvostelun ottaa itseensä, se voi synnyttää vihaa ja katkeruutta toisia päättäjiä kohtaan. Silloin on hyvä palauttaa mieleen, kenen asialla on.
Murhe voi johtua omistakin virheistä. Tilanteet, joissa omatunto neuvoo korjaamaamn taitamattomat sanat tai virheellisen menettelyn, ovat vaikeita. Niissä riisutaan omaa kunniaa. Toisaalta monet kokemukset osoittavat, että muille voi olla voimakasta puhuttelua, kun kristitty pyytää anteeksi omia heikkouksiaan ja virheitään….  

Juhani Alaranta
PMS 12/20.3.2002
Martti Miettusen muistolle
Valtioneuvos Martti Miettunen sai elää viime vuosisadan kaikilla kymmenluvuilla. Hän oli syntynyt 17.4.1907 Simossa ja nukkui pois 19.1.2002 Kaunialan sotavammasairaalassa. Helmikuun 17. päivänä Simon kirkossa pidettiin hautausjumalanpalvelus, jossa saarnasi Simon kirkkoherra Seppo Lohi, kuten Miettunen itse oli toivonut. Ruumiinsiunauksen toimitti Miettusen veljenpoika, kappalainen Reijo

Arkkipiispa vastasi Kortesalmelle
Suomen Uutiset 43/25.10.1979
Rauhanyhdistys ei usko kirkon pelastavan
Siltä osin kuin kirjeenne ja sen liitteet koskevat uskonnon ja politiikan sekoittamista toisiinsa, asia sivuaa myös Suomen evankelisluterilaista kirkkoa, huomauttaa arkkipiispa Mikko Juva vastauskirjeessään kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen lähettämään kirjeeseen. Lokakuun alussa arkkipiispalle osoittamassaan avoimessa kirjeessä Kortesalmi kiinnitti kirkon päämiehen huomiota maassamme laajalti tapahtuvaan poliittiseen painostukseen mm. uskonnon varjolla

Forssell, Pieta; Lähteenmaa, Kaarlo; Vanhoillislestadiolaisuus ei ota kantaa politiikkaan. Keskisuomalainen 28.6.1987.
SRK:n pääsihteeri Voitto Savela tähdensi Keskisuomalaiselle Hankasalmella: SRK ja sen jäsenyhdistykset eivät ole poliittisa yhdistyksiä. Ne eivät mitenkään osallistu puoluepolitiikkaan. Ne on perustettu yksin sitä varten, että ne palvelisivat evankeliumin työtä, ja tällaisina ne myöskin on säilytetty. SRK tai rauhanyhdistykset eivät ole koskaan ottaneet poliittisia kannanottoja. Toinen asia on, että yksityiset henkilöt voivat vapaasti osallistua puoluepolitiikkaan….Me katsomme, että yhteiskunnalliset asiat ovat tärkeitä ja että yhteiskunnallisa asioita hoidetaan nimenomaan poliittisten puolueiden avulla. Vanhoillislestadiolaisilla on selkeä luterilainen regimenttioppi, oppi maallisesta ja hengellisestä regimentistä. Yhteiskunnalliset asiat kuuluvat maalliseen regimenttiin, niitä ei tule hengellistää….Politiikassakin lestadiolaiset toimivat tietysti vakaumuksensa mukaan, mutta eivät silti kristillisyyden edustajina. Tästä vakaumuksesta seuraa se, että toimitaan sellaisissa puolueissa, joissa voi säilyttää uskon ja hyvän omantunnon. Me emme koskaan ole luetelleet enempää hyväksyttyjä kuin kiellettyjäkään puolueita, mutta toisinaan olemme keskustelleet yhteiskunnallisista virtauksista. Tietysti olemme ottaneet kantaa jumalankielteisyyteen. Kun me toivomme, että Jumalan valtakunnan työ täällä edistyisi, emme voi kannattaa sellaisia liikkeitä, joissa on esillä jumalankielteisyys. Luonnollisena pidämme myös sitä, että uskovainen kannattaa sellaista toimintaa, joka ei edusta radikaalisuutta.

Helin, Matti Kristinusko ja kommunismi kohtasivat Pohjois-Pohjanmaalla. Kaleva 1.11.1996.
-SKDL oli alusta alkaen suhtautunut lestadiolaisiin huomattavasti myötämielisemmin, kuin muihin kirkollisiin ryhmiin > vanhoillislestadiolaisuus oli jäänyt kirkollisesta kentästä syrjään > kansandemokraatit olivat kiinnostuneita "syrjään joutuneista
-Herätysliikkeen suhde SKDL:än muodostui arkisessa elämässä hyvin rauhanomaiseksi.
–Vanhoillislestadiolaisten johdolle viestit eräiden liikkeen jäsnten sympatioista SKDL:oa kohtaan eivät olleet myönteisiä >"jumalankieltäjille" ei saanut antaa ääniä
–kaikki liikken jäsenet eivät muuttaneet näkemyksiään
>vanhoillislestadiolainen Martti Linna valittiin 1953 Nivalan kunnanvaltuustoon sitoutumattomana, liittyi pian SKDL:on
–valittiin 1956 presidentin valitsijamiesehdokkaaksi, 1958 kansanedustajaksi ensimmäisellä yrityksellä
– Linna sai huomattavan osan äänistään lestadiolaisilta ja heränneiltä
–>vanhoillislestadiolaiset vaikuttajat eivät katsoneet hyvällä, yrittivät taivuttaa Martti Linnan "ruotuun"
–Linna pysyi Nivalan Rauhanyhdistyksen tavallisena rivijäsenenä vuoteen 1960, jolloin irtautui ja liittyi elämänsanalaisuuteen

Helin, Matti; Lestadiolaisuus oli kommunistien lempilapsi Pohjanmaalla.
–pääosin sama artikkeli, kuin Kalevassa julkaistu, mutta sisältää yksityiskohtaisempaa tietoa lestadiolaisten keskuudessa esiintyneestä kommunismin/SKDL:n kannatuksesta ja liikkeen vaikuttajien reagoinnista siihen. Suomen Kuvalehden toimittaja Eila Jokela teki jutun Posion Anetjärvellä pikkuesikoisten keskuudessa ilmenneestä SKDL:n kannatuksesta (Kylän väki oli pikkuesikoisia ja äänesti vaaleissa SKDL:a). Jokelan mukaan vastaavanlaisia kyläkuntia löytyi Sallasta, Kuusamosta (Kuusamossa valittiin vanhoillislestadiolainen SKDL:n listoilta kunnanvaltuustoon, mutta joutui jättämään sen koska uskonyhteisö ei antanut lupaa luottamustoimen hoitamiseen), Taivalkoskelta, Pudasjärveltä ja Nivalasta

Helin, Matti; Uskonto oli kommunisteille tärkeä vaaliase. SKDL hakeutui yhteistyöhön uskonnollisten vähemmistöjen kanssa. Etelä-Saimaa 13.11.1996.
-mainitsee vanhoillislestadiolaisen Martti Linnan valinnan SKDL:n listoilta eduskuntaan.

Hirsti, Reidar: "Politiske strömninger på nordkalotten sett i et historisk perspektiv". http://www.dna.no/org/sagr/aktuelt/reidar_hirsti_990425.htm

Jalopaasi, K.A.; Jumalan lapsi ja politiikka. SLL 10/1962, s. 215-216.

Juha "kuka" Pentikäinen kepun stadiromahduksesta: "Vika ei minussa". Iltalehti 28.3.1987.

Heikki Jussila
Siionin Lähetyslehti 4/1918
Sammakot kurnuttavat
Minä näin lohikäärmeen suusta ja pedon suusta ja väärän profeetan suusta lähtevän kolme saastaista henkeä, sammakon muotoisia. (Ilm. 16: 13) Sammakot, jotka ovat saastaisten henkien vertauskuvia, ilmestyvät riettailemaan kuudennen enkelin päivinä, jolloin vihan malja kuivaa suuren Eufratin virran vedet ja itäisen vaaran nostattaa. Niillä on kullakin oma virtensä, kun ne maanpiirin kuninkaitten eteen kurnuttamaan saapuvat. Ja kun ne ihmeitä tekevät, niin niitä kaikki uskovat ja sotaan yhtyvät.

Kaksi pahaa. Telkkari ja SMP. Demari 199/12.10.1979.

Karjula pysyi hyvillä teillä. (HS 28.3.1999).
-keskustan vanhoillislestadiolainen kansanedustaja Kyösti Karjula kertoo maailmankuvastaan ja elämästään.

Karvonen, Kyösti: Luopujien äänistä taistellaan Oulun ja Lapin vaalipiireissä. Turun Sanomat /1999.
Eräs lappilaiskansanedustaja muistutti vanhasta totuudesta, että kun politiikassa lyö hanskat tiskiin, joku on ne heti ottamassa. Viisaus pätee myös Oulun ja Lapin vaalipiireissä. Niissä suurin taistelu käydään eduskuntapaikastaan suosiolla luopuvien ääniperinnöistä ja ehdokkuudestaan viime tingassa luopuneiden "suurten nimien" jättämästä poliittisesta elintilasta.  Sen sijaan paikkasiirtymät puolueiden välillä ovat näillä

Kela, Jouni: Laestadiuksen herättämät osaavat vaikuttaa. Presidentinvaaleissa äänet keskitetään Aholle. PohjolanSanomat 11.1.2000.
200 vuotta sitten syntyneen Lars Levi Laestadiuksen nostattama lestadiolaisuus on oppinut taidon vaikuttaa. Uskonnosta ja perheestä peruselinvoimansa ammentava liike on kyennyt lisäämään yhteiskunnallista painoaan, teologian tohtori Juha Seppo arvioi…

Mirja Niemitalo:
Keskustassa vahva uskontopiiri. Eduskuntavaalit, osa 10b.
–mainitaan nimeltä keskustapuolueen lestadiolaiset eduskuntavaaliehdokkaat ja joidenkin muiden ehdokkaiden lestadiolaiskytkentöjä Oulun ja Lapin vaalipiireissä.

Kettunen, Jarmo: Urho Kekkoselle kirkkokin oli politiikan väline. Väitöskirjan arvostelu sanomalehti Karjalaisessa 22.4.2000.
Pekka Niiranen: Kekkonen ja kirkko. Kirjapaja 2000. 327 s. Kansakunnan eheyttäminen oli presidentti Urho Kekkosen kuningasajatus. Tätä tavoitetta hän toteutti myös kirkkopolitiikkansa. Tätä mieltä on Kekkosen kirkkosuhteista väitellyt Pekka Niiranen.

Kormilainen, Risto: Kekkos-tutkimus luotaa presidentin suhdetta kirkkoo ja uskoon. Sana 12/23.3.2000. Arvostelu Pekka Niirasen väitöskirjasta: Kekkonen ja kirkko. Tasavallanpresidentti Urho kekkosen ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon suhteet vuosina 1956-1981. Kirjapaja 2000.
…Lapsuudenkoti Kainuussa tarjosi vakavahenkisen kasvualustan…..Äiti Emilia oli saanut vaikutteita Pelastusarmeijasta, mutta sittemmin vapaaseurakunnasta tuli hänen hengellinen kotinsa. Juho-isä puolestaan oli kääntynyt lestadiolaisuuteen. Niinpä kekkoselle Niirasen mukaan muodostui läheisimmäksi lestadiolaisuus…

Kortesalmelta kirje arkkipiispalle: Poliittinen painostus kitkettävä pois uskonnon varjolla. Suomen Uutiset 41/11.10.1979

Kuosmanen, Hannu; Lestadiolaista politiikkaa. Uusi Suomi 258/24.9.1987.
-Juha Pentikäisen saarnaamiskielto
-lestadiolaisuus ja kepu
-lestadiolaisuudessa tapahtuneet muutokset: urbanisoituminen. lientyminen suhteessa kirkkoon.

Kuuluuko lestadiolaisuuteen keskustalaista tai keskustalaisuuteen lestadiolaista elementtiä? Kotimaa 2.10.1986.
–keskustapuolueen varapuheenjohtajan, Helsingin kaupunginvaltuutetun Juha Pentikäisen haastattelu keskustan ja lestadiolaisuuden suhteesta. Taustalla Jouko Talosen esitelmä Ylitornion Kristillisellä Kansanopistolla pidetyssä lestadiolaisuusseminaarissa.

Kyllönen, Matti; Pohjois-Suomen punaisten "ilmastoalueiden" synty. Kaleva 321/28.11.1975.

Kyllönen, Matti; Lestadiolaisuus ja kommunismi. Kaleva 5/6.1.1976.

Kyllönen, Matti; Lestadiolaisteologeille. Kaleva 28/30.1.1976.

Kyllönen, Matti: The early socialism in Northern Finland, the way It spread, and the birth of socialistic tradition circa 1900-1910. Diss. (Abstract). http://www.jyu.fi/library/julkaisu/mkyllo.htm

Kyllönen, Matti:Pohjois-Suomen varhaissosialismi, sen leviäminen ja sosialistisen perinteen synty noin vuosina 1900-1910. (Tiivistelmä) http://www.jyu.fi/library/julkaisu/mkyllo.htm

Laatikainen, Erkki (KeskiSuomalainen 8.10.1999)
STT sai hyvän päätoimittajan
Suomen Tietotoimiston paimeneksi valittiin toistamiseen Etelä-Saimaan päätoimittaja, sillä Kari Väisänen siirtyi toimeen vuonna 1996 tästä lappeenrantalaisesta sanomalehdestä. Mikael Pentikäinen, 34, siirtyi Väisäsen seuraajaksi Etelä-Saimaaseen Helsingin Sanomien uutistoimituksesta. Etelä-Saimaa oli jo tuolloin tosiasiallisesti silloisen Sanoma Osakeyhtiön komennossa. Sittemmin käytäntö virallistui, kun omistus järjesteltiin

Laestadiuksen herättämät osaavat vaikuttaa. Keskisuomalainen 11.1.2000.
200 vuotta sitten syntyneen Lars Levi Laestadiuksen nostattama lestadiolaisuus on oppinut taidon vaikuttaa. Uskonnosta ja perheestä peruselinvoimansa ammentava liike on kyennyt lisäämään yhteiskunnallista painoaan, teologian tohtori Juha Seppo arvioi. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirkkohistorian professori Seppo sanoo, että lestadiolaisuus on löytänyt ulottuvuuksia, jotka tuntuvat sosiaalisessa, kulttuurisessa, taloudellisessa ja myös poliittisessa kentässä.

Maarit Lantto-Tolvanen
Pentikäinen yrittää tehdä neittaanmäet
Eurovaaliehdokas kyntää maan jokaisen kolkan tullakseen valituksi parlamenttiin. KeskiSuomalainen 9.6.1999
Gradua vaille valmis teologian ylioppilas Antti Pentikäinen (kesk.) on untuvikko puoluepolitiikassa, vaikka takana on vankkaa näyttöä opiskelijapolitiikasta ja järjestötyöstä. Tähän asti hän suorastaan torjui politiikan, koska oli nähnyt sen karut kasvot liian läheltä. Juha-isä toimi muun muassa 80-luvulla Keskustan puoluesihteerinä.
-Kampanja on ollut rohkea ja puhdistavakin kokemus huomata, että on pystynyt

Lestadiolaiset keskittävät äänet Aholle. Kaleva 10.1.2000 (STT)
200 vuotta sitten syntyneen Lars Levi Laestadiuksen nostattama lestadiolaisuus on oppinut taidon vaikuttaa. Uskonnosta ja perheestä peruselinvoimansa ammentava liike on kyennyt lisäämään yhteiskunnallista painoaan, teologian tohtori Juha Seppo arvioi. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirkkohistorian

Lehto, Toimi; Asenteemme politiikkaan. PMS 7/14.2.1979.

Leipälä, Esko; Iskevä usko karkottaa. Koulurauhaa 3-4/1997 (poleeminen ja asiaton artikkeli lestadiolaisuudesta).
-"ylivoimaisesti tiukin kytky (kunnalliseen) valtaan on lestadiolaisilla"
-"uskonnollinen vallankaappaus etenee kunnissa kaavamaisesti. Ensiksi miehitetään "välipäällikön"
virat luotetuilla uskonveljillä ja sisarilla. Heillä on mahdollisuus vaikuttaa työntekijävalintoihin..."
-"vallankaappaus aloitetaan etenkin terveysviraston ja toissijaisesti tai vaihtoehtoisesti sosiaaliviraston viroista. vasta kolmantena tulee kouluvirasto."

Leppänen, Veli-Pekka: Skp:n tiedustelu- ja ay-johtaja Lars Leevi Junttila. Suomen kommunistien johtoeliitin jäsen, idästä oppinsa hakeneen sukupolvensa viimeinen. (HS 11.4.1999).
*30.6.1904 Kittilässä lestadiolaiseen suurperheeseen

Lessing, Helena:"Meissä kaikissa asuu pieni lestadiolainen". Pohjolan Sanomat 10.1.2000.
Vanhoillislestadiolaisten vuosittainen voimannäyttö on Suviseurat, joka kokoaa yhteen kymmeniä tuhansia liikkeen jäseniä.
Miten olisi saamelaisväestön käynyt ellei Laestadius olisi pelastanut sitä tolkuttomalta väkijuomien käytöltä ja sitä seuraavalta tuholta, kysyy dosentti Jouko Talonen Helsingin yliopistosta.
- Miten olisi käynyt Pohjois-Suomen ellei lestadiolainen liike olisi sodan jälkeen ollut patoamassa kommunismia, hän jatkaa, tosin ei tutkijana.
 

Linjakumpu, Aini: Uskonnolliset yhteisöt politiikan tekijöinä -lestadiolaisuus suomalaisena ääriliikkeenä.  Kaltio 1/2000, 3-6. (tekstiä lyhennetty ja alleviivattu/makkeri)
Uskonto ja politiikka ovat vaarallinen yhdistelmä. On uskottu, että uskontojen merkitys vähenee sitä mukaan kun modernisaatio etenee. Näyttää kuitenkin siltä, että uskonto ja uskonnolliset ryhmät näyttelevät edelleen tärkeää roolia ihmisten elämässä - myös poliittisessa mielessä.

Linna, Pekka : VIERAS USKONTO - HAASTE TIEDONVÄLITYKSELLE
Tutkimus Persianlahden kriisiä koskevasta kirjoittelusta suomalaisessa lehdistössä. Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta 1995. Tutkimuksessa käsitellään monien lehtien ohella myös vanhoillislestadiolaisuuden pää-äänenkannattajan Päivämiehen suhtautumista Persianlahden sotaan.

Lohi, Arto; Niilo Keränen 50 vuotta. PMS 20/2000.
…Niilo on kansanedustajan toimensa vuoksi virkavapaalla Taivalkosken kunnan johtavan lääkärin virasta…Hän toimii eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä "Lapsen puolesta-ryhmässä"….Omien saujensa kautta Niilo haluaa kannustaa lapsia lukuharrastukseen. Jumala on siunannut veljeä runsailla lahjoilla, joita hän on ahkeroinut käyttää lähimmäistensä hyväksi. Uskon lahjan Niilo näkee elämänsä perustana, jonka pohjalta on turvallista toimia täällä ja jättää kerran aika jälkeensä….

Mainio, Tapio: Kunnanlääkäri Keränen villitsi Taivalkosken. (HS 23.3.1999).
-eduskuntaan valitun vanhoillislestadiolaisen keskustan kansanedustajan Niilo Keräsen esittely.

Miettinen, Martti E.; Lestadiolainen uusi herätys ja kommunismi. Kaleva 351/31.12.1975.

Miettinen, Martti E.; Lestadiolainen uusiherätys ja sosialismi. Kaleva 18/20.1.1976.

Mikkola, Pekka: Väitöskirja Pekka Niiranen: Kekkonen ja kirkko. Kirjapaja . Kaleva 19.2.2000
Yleisradion tv-uutisten toimittaja Pekka Niiranen on tehnyt lyhyesti sanottuna erinomaisen mielenkiintoisen väitöskirjan. Kekkosen suhde kirkkoon ja uskontoon on alue, josta on kyllä jonkin verran tiedetty mutta josta Niiranen aiemmin vähän käytettyihin lähteisiin nojaten nyt kaivaa esiin uutta, Kekkosen henkilökuvaakin valaisevaa tietoa.. ..

Mustonen, Kari; Lapsiperheiden ja yrittäjien asialla. 15 lapsen isä eduskuntaan.
-keskustalaisen kansanedustaja Kyösti Karjulan esittely

Nimim. Humanisti (Joutseno): Rauhanyhdistys politisoitunut. HS 27.8.1984.

Nimim. Oskari; Karmeaa kiihkoilua: Kansan Tahto 133/9.7.1976.
-SKDL:a kannattavia vanhoillislestadiolaisia erotettu rauhanyhdistyksistä ja vaadittu äänestämään porvarillisia puolueita

Nykänen, Anna-Stina: Taivas tietää kuka saa kristillisten äänet. HS 6.11.1999.
Artikkelissa pohditaan, miten kristillisten äänet jakautuvat tulevissa prseidentinvaaleissa ja keistä kristillisten kannattajakunta koostuu. Artikkelissa todetaan että lestadiolaiset kuuluvat keskustan ja kokoomuksen kannattajiin

Oikeuskansleri tutkii poliittisen painostuksen lestadiolaisseuroissa. HS 2.4.1985.

Opettaja Esko Takkula, Kiiminki. Keskustapuolueesta Kristilliseen Liittoon. Kristityn Vastuu 6/8.2.1979
(kansanedustaja Hannu Takkulan isä, riitautui vanhoillisuuden kanssa artikkelin ilmestymisen jälkeen poliittisten erimielisyyksien takia, liittyi ns. sillanpääläisyyteen ja on nyt ilmeisesti rauhansanalainen)
-esiintyy vanhoillislestadiolaisten puolustajana ja moittii kestapuoluetta vanhoillisten syrjimisestä

Oulussa keskustan kirkkopoliittinen neuvottelu. Liitto 3/5.1.1979
-keskustelun aiheena mm. suhde lestadiolaisuuteen.

Terhi Peltokorpi 23, keskusta. HS NYT-liite 19.3.1999.
-liittyy artikkelisarjaan, jossa esiteltiin nuoria helsinkiläisiä eduskuntavaaliehdokkaita
-esille tulee myös ehdokkaan lestadiolaistausta.

Piila, Liisa Maria; Raikas tuuli Rantsilasta. Me 11/2.6.1976.
-vanhoillislestadiolaisuuden suhde E-liikkeeseen

Panula, Aarre: Kristillisyys ja esivalta. Rauhan Side 2/1994, 3.
-kristittynä velvollisuus osallistua vaaleihin. -uskomme, että Jumala on siunannut Suomen kansaa kristillisyyden tähden

Poisnukkuneita: Rovasti Heikki Halmesmäki nukkui Jumalan lasten lepoon Oulussa 3.5.1959. PMS 19/16.5.1959.
*Kiikoisissa 6.10.1891, vihittiin papiksi Porvoossa 4.6.1914, toimi Viitasaaren seurakunnan kappalaisena 1914 – 1957 > Pelkosenniemen kirkkoherraksi 1957
Osallistui vapaussotaan, osallistui aktiivisesti suojeluskuntatoimintaan, sanomalehti Sisä-Suomen päätoimittajana 1929-1930 sekä Viitasaaren Seudun kustantaja ja toimittaja 1933-1944. Pakinoi lehdessä nimimerkillä "Pihkurin Pekka". Sai parannuksen armon 1930-luvun alussa. Oli Viitasaaren Rauhanyhdistyksen perustajajäsen.
–ei mainintaa yhteyksistä Lapuan-liikkeeseen ja IKL:en

Raittila, Pekka; Lestadiolaisuus ja vasemmisto: Kaleva 14/16.1.1976.

Rautio, Yrjö; Saarnamiehen synkkä uhkaus Manamansalossa: Joudut helvettiin, jos annat äänesi kansandemokraateille. Kansan Tahto 133/9.7.1976
-Manamansalon Rauhanyhdistyksen sisäisen "hoitokokouksen" jälkipyykkiä:
-osa rauhanyhdistyksen jäsenistä kommunisteja, joillakin jopa puolueen jäsenkirja, kommunisteja myös Ry:n johtokunnassa, jätettiin valitsematta uudelleen johtokuntaan >katkeruus
-paikalla Oiva Tölli SRK:sta

Reinikainen, Erkki (SRK:n työvaliokunnan puolesta): Vastine kirjoitteluun SRK:n saamista lahjoitusvaroista. PMS 47/23.11.1983.
–sensaatiohakuisen lehtikirjoittelun ja 3.5.1982 Lauri Pietilän, Juho Koposen ja Juha Seppäsen oikeuskanslerille jättämän kantelun (23.6. 1982 uusittiin) aikaansaaman julkisuuden takia annettu vastine. Lauri Pietilä oli esittänyt syytöksiä myös lehdistössä (Pohjolan Työ, Lapin Kansa, Kalajokilaakso) radiossa (Oulun alueradio) ja nimettömissä, useille henkilöille lähetetyissä syytöskirjelmissä. Kantelussa esitettiin "SRK:n johtomiesten pimeiden raha-asioiden tutkimista". Oikeuskanslerin 12.10.1983 antamassaan vastauksessa toteaa:"Asiassa ei ole ilmennyt mitään sellaista, mikä vaatisi oikeuskanslerin puuttumista asiaan"
–artikkelissa esitetään yksityiskohtaisesti SRK:n Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki r.y:ltä saaman 150 000 markan avustuksen tilinpitomerkinnät

Remes, Ulla: Opiskelijajärjestöt taistelevat demokratian puolesta. Kotimaa 29.1.1999.
Euroopan kansallisten opiskelijaliittojen puheenjohtaja Antti Pentikäisen haastattelu

Salmela, Marja; Hiljaisen vallan veljet. Helsingin Sanomat, Kuukausiliite 21/16.10.1993.
-vanhoillislestadiolaisuus/ politiikka/ talousrikokset/ yrittäjyys/ kulttuurierot/ yhtäpitäminen  

Aukusti Salo:
Siionin Lähetyslehti 6/1922, 93
Varokaa jumalankieltäjäin paulaa!
Jumalan armo ja rauha lisääntyköön Herran laumassa!Sydämeni rakkauden vaatimana muistutan ja varoitan, vaikka suuressa heikkoudessa, niitä veljiä ja sisaria, jotka vielä ovat kiedottuina niillä hienoilla pauloilla, joita kauniin köyhälistöaatteen nimessä kannatetaan. Mistä hengestä tämä joukkokunta on, sen pitäisi jokaiselle olla näköisällä sen tunnustuksesta, sillä ”suu on sydämen tulkki” ja ”sydämen

Slotte, Yrsa: Sfp presenterade program om religionspolitiken. Vasabladet 18.2.1999. http://www.vasabladet.fi/nyheter/990218/nyhet3.html
Registreringen av homosexuella parförhållanden ogillar en av arbetsgruppens (Sfp:s arbetsgrupp för religionspolitisk program) medelemmar, Mikael Hagman, laestadian från Jakostad: "I Österbotten är linjen klar, man godkänner inte homoregistreringar", fastslår Hagman:

Snellman, Ritva-Liisa; Oulunsalossa kaikki on toisin. Vanhoillislestadiolainen Suomi. Helsingin Sanomat. Kuukausiliite 21/16.10.1993.

Steinlien, Öystein. Kulturel endring og etnisk kontinuitet – Laestadianisme som politisk samlingsverdi i en samisk kustbygd. Universitet i Tromsö. Centre for Sami Studies. http://www.uit.no.sswep/dok/series/innh-07.htm

Sulkunen, Irma: Kodin hengellinen perintö seurasi Kekkosta. Kirkko ja kaupunki 9/1.3.2000 Pahamaineisella Kekkosen ajalla ja kirkolla ei kaukaa ktasoen luulisi olevan paljonkaan yhteistä. Juuri ilmestynyt Pekka Niirasen tutkimus Kekkonen ja kirkko osoittaa kuitenkin yllättävällä tavalla toista.

Talonen, Jouko; Punaiset ilmastoalueet ja lestadiolaisuus. Kaleva 331/9.12.1975.

Talonen, Jouko; Vielä näkökohtia lestadiolaisuudesta. Kaleva 16/18.1.1976.

Torikka, Pertti; Vihtori Vesterinen – kahden kirjan arvoinen vaikuttaja.
*27.1.1885 Kivijärviseen yli 6000 hehtaarin Kivikon taloon, muutti 1911 Laukaan Leppäveden Perttulaan, isä lestadiolainen, se jäi etäiseksi (ristiriidassa Päivämies-lehden muistokirjoituksen PMS 27/2.7.1958 kanssa), absolutisti, kansanedustajana 1919 – 1951, ministerinä 1946 – 1948 Maatalousministeri ja varapääministeri)

Tuoriniemi, Heljä: Valtiokirkkomme suojeluksessa harjoitetaan kidutusta Jumalan rakkauden nimissä. Seura 4.4.1985.
–SRK:n toiminnan voimakasta kritiikkiä
–haastateltu Leena Hartikaista, Matti Syrjälää ja Lauri Pietilää
–väliotsikot: 1. Näin kuulustellaan ja kidutetaan, 2. Kuka auttaa nöyryytettyä, 3. Saatanan haltuun, 4. Miksei kirkko auta, 5. Taivasosuus sidottu jäsenkirjaan, 6. Et saa apua läheisiltäkään, 7. Mikseivät ulkopuolisetkaan puutu? 8. Eduskuntavaaleissa pyhän hengen ehdokas

Uljas, Pekka: Perinteisiä ja Raamatun mukaisia arvoja ei tarvitse hävetä. Johannes Leppänen 50 vuotta. PMS 24/16.6.1999.
*18.6.1949 Kannonkoskella, agrologiksi valmistuttuaan hoiti Konginkankaan ja Äänekosken maataloussihteerin tehtäviä vuoden ajan. Solmi avioliiton Tuula Havelan kanssa 1975 > Kestilään, runsaan vuoden kuluttua muutto kotitilalle Kannonkosken Jauhoniemeen, pari vuotta myöhemmin aloitti Kivijärven ja Kannonkosken maatalousneuvojana, ensimmäinen luottamustoimi 1977, maatalouslautakunnan puheenjohtajuus. Vuonna 1991 valittiin ensimmäisen kerran kansanedustajaksi. Sananpalvelijaksi pian Kannonkoskelle muuton jälkeen.

Uskontokin sekoittaa vaalikuvioita Oulun seudulla. Lestadiolainen uskoo kepuun. (HS 61/4.3.1979)

Uusi järjestö - vanhat opit. Demari 188/27.9.1977
-Suomen vanhoillislestadiolaisen Rauhanyhdistyksen puheenjohtajan Kasperi Kokkoniemen haastattelu:
-yhdistyksen jäsenet saavat äänestää mitä puoluetta haluavat, myös vasemmistoa
-yhdistys hyväksyy television

Uusitalo, Jorma: Suviseurat kesän kohokohta. Vanhoillislestadiolaisuus avautuu ulospäin. Kokkola 26/30.6.1999.
Vanhoillislestadiolaisuuden nykytilan pohdiskelua Kokkolan Seudun Rauhanyhdistyksen puheenjohtajan Olavi Korkiakosken, suviseurojen tiedotustoimikunnan puheenjohtajan Matti Taskilan ja varapuheenjohtajan Antti Saaren kanssa.
–Nimenomaan vahva yhteisöllisyys on se piirre, joka tunnustetaan niin liikkeen sisällä kuin sen ulkopuolella vanhoillislestadiolaisuuden suureksi vahvuudeksi
–"Toivottavasti emme koskaan valloita yhtään puolueen kunnallisjärjestöä tai paikallisosastoa. Rauhanyhdistykset eivät harrasta politiikkaa eivätkä aseta ehdokkaita. Jokainen tekee ratkaisunsa itse", toteaa Matti Taskila

Vaalien rötöspommi ! Kepun varapuheenjohtaja kiinni petoksista. Mitä Paavo edellä... Suomen Uutiset 6.3.1987.
-vanhoillislestadiolaisuuteen 1980-luvun lopulla vielä jossakin määrin kuuluneen professori Juha Pentikäisen ympärillä noussutta sensaationhakuista lehtikirjoittelua.

Vakkuri, Marjatta; Puolueet valitsevat kahden totuuden tien. Uskonto on myös politiikan väline. Lapin Kansa 2.7.1989.
-Jouko Talosen haastattelu, jossa käsitellään lähes yksinomaan lestadiolaisuuden ja politiikan suhdetta.

Vasama, Erkki Kaksi pakkopaitaa. Kotimaa 20/15.2.1985
-SRK:n voimakasta kritiikkiä, huutia saavat seurakuntakuri, tv-kielteisyys, keskustan ja lestadiolaisuuden yhteys

Vehviläinen, Pekka; Kepu yrittää yhä kaupunkiin. Pentikäinen ei ole pussihousu. APU 13.3.1987.
-Juha Pentikäinen (Keskustan varapuheenjohtaja) ei anna suoraa vastausta kysymykseen lestadiolaisuustaustastaan

Vehviläinen, Riitta: "Siionin asuvaiset" nelipäiväisissä suviseuroissaan. Sievin lestadiolaisseuroihin tuli 60 000 sanankuulijaa. HS 5.7.1976.
Maalliset asiat eivät silti ole vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen kuuluville vieraita: "Kyllä maallisetkin asiat täytyy hoitaa, vaikka meitä ajallinen elämä ei kiinnostakaan niin paljon kuin uskonasiat", sanoo seurojen järjestäjänä toimineen

Ministeri Vihtori Vesterisen muistokirjoitus. PMS 27/2.7.1958
–koti Kannonkosken Mannila lestadiolaisuuden keskeisiä seurapaikkoja
–sai parannuksen armon ennen kuolemaansa

Viljanen, Paavo: Ajatuksia kirkkopäivien johdosta. SLL 2/1943, 28 - 29.
Meidän kristittyjen kanta on kautta aikojen ollut selvä ja jyrkkä marksilaisuuteen. Ei kukaan voi toki samanaikaisesti uskoa syntejään anteeksi Jumalan Pojan veressä ja tunnustaa, ettei "muuta johtajaa ei luojaa kuin kansa kaikkivaltias". Kun asiasta on kristittyjen toimesta joskus annettu julkilausumiakin, ei niillä ole kuitenkaan tahdottu milloinkaan hyökätä työväkeä vastaan, sillä – niinkuin eräs veli hiljattain lausui – "elävä kristillisyys on ollut ennen kaikkea työtätekevien piirissä matalla kulkevaa".

Vähäsarja, Vilho; Paavo Väyrynen: "Kirkon edustajilla on oikeus, jopa velvollisuus puuttua
yhteiskunnallisiin asioihin. Hengellinen Kuukausilehti 2/1998, 40 - 42.
-Paavo Väyrynen kertoo hengellisestä taustastaan:
> äitini puolelta perheessä lestadiolaisuutta. Kotiimme tuli Päivämies-lehti ja äidin isäkin oli lestadiolainen. Omassa lähipiirissäni kukaan ei lukeudu mihinkään herätysliikkeeseen.