Lapset ovat perheen ja kunnan yhteinen onni

Tapio Lehtinen Pohjalainen-lehdessä 27.1.2002: Syntyvyys laskenut nälkävuosien tasolle. Luoto myönteinen poikkeus.

Syntyneiden lasten määrä laskee edelleen maassamme. Syntyvyys on pudonnut jo 1800-luvun nälkävuosien tasolle.

Viime vuonna Suomessa syntyi 55 846 vauvaa. Laskua edellisvuodesta tuli 685 lasta. Kokonaishedelmällisyysluku ilmaisee, kuinka monta lasta nainen synnyttää elämänsä aikana keskimäärin. Tällä hetkellä suomalaisäitien lukema on 1,7. Pohjanmaan lestadiolaisalueilla lapsia tehdään lähes vanhaan malliin. Hedelmällisin kunta on Luoto, jossa äidit synnyttävät elämänsä aikana keskimäärin 3,4 lasta. Naapurikunta Pedersöre on hyvänä kakkosena. Luotolaiset naiset ovat toiseksi hedelmällisimpiä koko maassa. Kalajoen lähistöllä sijaitsevan piskuisen Merijärven äidit pitävät ykköstilaa hienoisella erolla Luotoon. - Ai, minä kun luulin, että olisimme ehdottomasti hedelmällisin kunta, yllättyy Luodon äitiysneuvolan terveydenhoitaja Gun Haglund.

Meillä on useita perheitä, jotka saavat lapsia jokainen vuosi tai joka toinen vuosi. Monilla perheillä on toistakymmentä lasta, mikä johtuu tästä lestadiolaisesta herätysliikkeestä.

Lestadiolaisuus vaikuttaa

Tilastojen mukaan luotolaisäiti synnyttää keskimäärin 3-4 lasta hedelmällisen ikänsä aikana. Määrä saattaa tuntua jopa vähäiseltä, kun ottaa huomioon kunnassa asuvat suurperheet. - Lapsiperheiden tuet ovat laskeneet, mutta he eivät välitä siitä. He eivät rajoita perheen suuruutta, vaan toivottavat tervetulleeksi ne lapset jotka tulevat, tekemättä asialle mitään, kuvailee Haglund. Synnytysten määrä on osoittanut lievää laskua Luodossakin 90-luvun alun huippuvuosien jälkeen, mutta yhä 4 100 asukkaan kunta saa lähes sata uutta asukasta vuosittain. Holmin ja Bosundin äitiysneuvolat ovat silti välttyneet jonoilta. Laajasta suvusta ja kokemuksesta huolimatta äidit kääntyvät yhä äitiysneuvoloiden puoleen.

Toki kokemus näkyy. Olen tavannut sanoa sijaisille, että kun äidit soittavat meille, heillä on todellinen hätä. Siinä vaiheessa he ovat kokeilleet kaikki niksit ja laajan sosiaalisen verkoston tuen

Haglund mainitsee.

Väsymystä ja masennusta saattavat hekin viestiä, mutta ovat onnellisia. Luotolaisten nuorten naisten todellisuus on erilainen, he haaveilevat kodista eikä urasta

sanoo Haglund.

Koulurakentaminen tutuksi

Lapsirikkaus on perheen ja kunnan yhteinen onni, mikä on näkynyt vuosittaisena väestönkasvuna keskimäärin 40 hengellä - aikaisemmin enemmänkin. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana Luodon väkiluku on kasvanut jopa tuhannella hengellä eli neljänneksellä.

Korkea syntyvyys näkyy positiivisina asioina kunnassa.

kertoo kunnanjohtaja Gun Kapténs.

Siinä missä monet maalaiskunnat ovat joutuneet lakkauttamaan koulujaan oppilaiden puutteessa, Luodossa on ollut pulaa riittävistä ja kunnollisista koulutiloista.

Meidän katseemme on suunnattu jo seuraaviin kouluhankkeisiin. Myös sosiaalisektorille ja terveydenhoidolle lapsirikkaus asettaa omia vaatimuksia

toteaa Kapténs. Kasvaneiden verotulojen ansiosta Luoto pystyy investoimaan jo kolmatta vuotta peräkkäin. Uusi yläaste maksoi 43 miljoonaa markkaa vanhaa rahaa (7,2 miljoonaa euroa) ja tulevat kouluremontit kuluttavat uusia miljoonia.