Lestadiolainen herätysliike (tiettävästi kaikki sen haarat) on täysraittiuden kannalla, vaikka suomalaisessa alkoholipolitiikassa ja ?kulttuurissa on tapahtunut varsinkin 1990-luvulla suuri muutos. Lestadiolaisuus on ollut koko ajan voimakkaasti myös raittiusliike. Olihan Lars Levi Laestadiuksen toiminta suunnattu Lapissa rehoittanutta ja saamelaisväestöä pahoin vaivannutta juoppoutta vastaan. Suhtautumisessaan alkoholin käyttöön on lestadiolaisuus nykyisin jäänyt melkein täysin yksinäiseksi saarekkeeksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen sijaan suhde tupakointiin ei ole kielteinen. Tupakoinnin vaaroista kuitenkin varoitellaan ja sen terveyshaitat ovat vahvasti esillä lestadiolaisuuden nuorisotyössä. Lars Levi Laestadius oli eläessään kova tupakkamies (silloin ei tupakoinnin terveyshaitoista tiedetty mitään), ja tämäkin seikka omalta osaltaan haittaa valistustyötä liikkeen keskuudessa. Lisäksi tupakointi on kuulunut vahvasti siihen talonpoikaiseen kulttuuriin, jossa myös lestadiolaisuuden juuret ovat vahvasti. Huumausaineiden käyttöön on asenne herätysliikkeen piirissä ehdottoman kielteinen.
Aulakoski Antero Kehotus raittiuteen on ajankohtainen Päivämies 33/15.8.2001. Aikaa, jota elämme, leimaa materialismi, yksilöllisyyden korostaminen, viihteellisyys sekä päihdehakuisuus. Yhä useammat etsivät erilaisista päihteistä nautintoa tai sisältöä elämäänsä. Monille päihteet ovat pakotie elämän vaikeuksista ja turvattomuudesta. Lisääntynyt päihteiden käyttö aiheuttaa perheiden hajoamista, moraalin laskemista, terveydellisiä ongelmia, rikollisuutta sekä paljon inhimillistä hätää ja kärsimystä. Tutkimusten mukaan vain joka kymmenes suomalainen aikuinen ei käytä lainkaan alkoholia. Täysraittiiden määrä on vähentynyt tasaisesti etenkin nuorten ja naisten keskuudessa. Alkoholin kulutus kasvanut voimakkaasti Alkoholin kulutus maassamme on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Keskimääräinen vuosikulutus henkeä kohden on kasvanut 1960-luvun alun vajaasta 2 litrasta noin 9 litraan 100-prosenttista alkoholia. Tämä merkitsee yli 600 keskiolutpullon tyhjentymistä jokaista suomalaista kohden. Kulutuksen kasvuun ovat vaikuttaneet lainsäädännön muutokset, ostovoiman lisääntyminen, alkoholin reaalihinnan lasku ja sen tarjonnan räjähdysmäin kasvu. Kulutusta on lisännyt myös asenteiden muutos alkoholinkäyttöä suosivaan suuntaan: Huumausaineet yleistymässä Huumausaineiden tarjonta, kokeileminen ja käyttö ovat lisääntyneet viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Tämä käy selvästi ilmi sekä poliisin tilastoista että nuorten terveystapoja koskevista tutkimuksista. Eniten huumausaineita on tarjolla Etelä- Suomessa, mutta pohjoisestakaan ei enää löydy huumeettomia kuntia. Viitteitä huumausaineiden käytöstä Huumausaineiden käytön hälytysmerkkejä on useita. Imelä haju vaatteissa, silmien punoittaminen ja tokkuraisuus Ilman alkoholin hajua viittaavat huumeiden käyttöön. Myöhään venyvät illat, muuttuneet harrastukset, kaveripiirin vaihtuminen, lisääntynyt rahantarve, koulupinnaus, heikentynyt älyllinen suorituskyky, valehtelu, eristäytyminen ja rikoksiin syyllistyminen ovat muutoksia, jotka antavat aiheen epäillä syyksi huumausaineita. Viimeksi mainitut merkit eivät yksin esiintyessään kerro vielä mitään, mutta jos niitä alkaa esiintyä useampia saman nuoren kohdalla, on aihetta huoleen. Päihteiden käytön haittoja Kun alkoholin ja huumausaineiden käyttö ovat yleistyneet, myös päihdehaitat ovat kasvaneet: Rikollisuus on lisääntynyt ja raaistunut, alkoholin ja huumeiden aiheuttamat hoitotapaukset ja -jaksot lisääntyneet. Sosiaaliviranomaisten huolena ovat rikkoontuvat kodit ja perheet sekä rahapulassa olevat nuoret, joiden kaikki varat menevät päihteisiin.... Raittiuskasvatus on kodin tehtävä Vanhempien. asenteilla ja esimerkillä on keskeinen rooli raittiuskasvatuksessa. Kaveripiiri merkitsee myös paljon, Nuorten on helpompaa suhtautua myönteisesti omien vanhempien asettamiin rajoihin, jos he kokevat, että käytäntö on samantapainen myös ystävien perheissä. Vanhempien kannattaa pitää yhteyttä ja keskustella yhteisistä rajoista, esimerkiksi kotiintuloajoista ja suhtautumisesta tupakkaan. Vanhempien tulisi lähestyä "veljensä vartijan" tavoin nuoria tai heidän ystäviään, jos tarvetta siihen ilmenee. Kotona voimme tukea lasten ja nuorten kasvua ja uskonelämää antamalla heille aikaamme ja osoittamalla heille rakkautta ja arvostusta, Voimme kysellä ja kuunnella herkällä korvalla, mitä lapsille ja nuorille kuuluu ajallisessa ja uskonelämässä. Sääntöjen ja rajojen asettamisella luomme turvallisuutta, ja vastuun antamisella kasvatamme vastuullisuuteen. Olisi hyvä olla hereillä, kun nuori tulee kotiin, sillä tällöin on tilaisuus keskustella illan tekemisistä, kaveripiiristä ja kokemuksista. Nuoria on tarpeen muistuttaa tupakoinnin haitallisuudesta ja päihteiden vaarallisuudesta. Yhdessä voisi myös miettiä keinoja, miten jaksaa seisoa suorana, jos joku tarjoaa tupakkaa, alkoholia tai huumeita. Jumalan sana kehottaa raittiuteen Kehotus raittiuteen on nykyisin ajankohtaisempaa kuin koskaan. Päihteiden käytön aiheuttamien yhteiskunnallisten ja yksilöllisten haittojen kasvaessa yhä useammat tahot ovat osoittaneet huolestumisensa asiasta. Mutta varsin vähän kuuluu näiltäkin "vastuuntuntoisilta" ajatuksia täysraittiuden puolesta. Raittius koetaan vanhanaikaisena ja pyrkimyksenä on kohtuukäyttö - mitä se sitten tarkoittaneekin. Raamattu opastaa pysymään raittiina niin uskonelämässä kuin fyysisestikin. Raamattu tuntee viinan houkuttavuuden ja sen vaikutukset sekä seuraukset sen käytöstä. Jumalan sana ei puhu juomien alkoholipitoisuuksista tai promillerajoista. mutta se muistuttaa juomisen vaaroista, riippuvuudesta ja viinan voimasta taistelussa Jumalan tahtoa kohtaan. Apostoli Paavali neuvoi: "Älkää juopuko viinistä. sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne". Uskovaisina emme lähde edes kokeilemaan alkoholia tai huumeita. jotta voisimme säilyttää uskon ja hyvän omantunnon. Kansankielellä sanottuna olemme "absolutisteja". Jumalan. sanan lupauksiin liittyy myös ajallinen siunaus?
Happonen Juhani Lestadiolaiset puolustavat raittiutta - tupakoiminen yleistä seurakentällä Lars Leevi Lestadius koki Kainuun Sanomat 2.7.2001. Vanhoillislestadiolaiset haluavat, että liikkeestä välitetään totuudenmukainen kuva yleisölle. Siksi liikkeessä on jo kahdenkymmenen vuoden ajan harrastettu...
Harju Teuvo Raamatusta ei perusteita alkoholille Keskipohjanmaa 1.7.2001. Ruukin Revonlahdessa lauantaina jatkuneiden suviseurojen yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa varatuomari Esa Koukkari pohtii teemaa usko ja raittius. Hänen mielestään huvittelun, hauskanpidon ja rentoutumisen voidaan sanoa olevan päihteidenkäytön yleisin peruste. - Kuitenkin raamatusta on vaikea löytää perusteita alkoholin tai muiden päihteiden käytölle tässä tai muussakaan tarkoituksessa.
Holma Tapio Miksi olen raitis? Päivämies 3/19.1.2000. Artikkelissa korostetaan ehdottan raittiuden tärkeyttä perustellen Laestadiuksen esimerkillä: Lars Levi Laestadius joutui pappistoimensa alusta alkaen taistelemaan lappalaisten keskuudessa viinan tuhoisia vaikutuksia vastaan?.Näyttääkseen itse esimerkkiä Laestadius luopui ensiksi väkevien alkoholijuomien käytöstä. Mutta kun hän sai tietää, että raittiuden vastustajat vihjailivat rovastikinkin ottavan häissä viiniä, hän päätti lopettaa myös viini käytön ja lupasi luopua myös oluen nauttimisesta, "jos tämä häiritsee raittiuden vastustajien omiatuntoja". Tarkastusmatkallaan tammikuussa 1844, hän tuli kerran osallistuneeksi papiston jäähyväismaljaan. Hän kertoi, että lasi punssia teki "hänelle sangen pahaa, ja sen tähden tiedän omasta kokemuksestani, että alkoholin saastainen henki saattaa murheelliseksi Pyhän Hengen, missä tämä jälkimmäinen on alkanut työnsä ihmisen sydämessä". Lisäksi: Ehdoton raittius on raitistuneiden lähimmäisten tukemista. Päihteillä hankittu elämykset ovat valheellisa, vaarana on koukkuun joutuminen.
Ilvesluoto Iina Tupakointi voi pahimmillaan johtaa huumekokeiluihin. Nuortenillassa Oulussa aiheena raittius Päivämies 40/4.10.2000 Oulussa 23.9.2000 pidetyssä nuortenillassa keskusteltiin huumeista ja muista nautintoaineista. Väkeä iltaa oli saapunut salin täydeltä. Alustuksen aiheesta "Kristitty ja raittius" piti Juha Mänepää, joka tekee työtä huumenuorten parissa. Artikkelin väliotsikot: Vaaratonta huumetta ei ole, Huumerikokset lisääntyneet, Tupakointi epäterveellinen ja huono tapa, Vastuu lähimmäisistä, Oikea elämänilo löytyy uskosta.
Julkilausuma Pois väkijuomat julkisesta elämästä Siionin Lähetyslehti 7- 8/1957, s. 150. SRK:n julkilausuma vuoden 1957 suviseuroista.
Juntunen Viljo Parannussaarnaa tarvitaan PMS 4/26.1.2000. Iltahartaus Lestadius-seminaarin juhlaillallisilla 17.1.2000 Rovaniemellä. Mielenkiintoinen ja rikas seminaaripäivä on kallistunut iltaan. Olemme näinä päivinä koolla muistelemassa Pohjolan suurta herättäjää Lars Leevi Lestadiusta. Hän saarnasi itse armon armoksi. Lestadiuksen saarnan alla paljastuivat karkeammat ja hienommat synnit, varkaus, huoruus, juoppous, kuollut usko ja kaikkien näiden takana oleva epäusko. Tarvitaanko tänä aikana vielä samanlaista saarnaa? Onko synti hävinnyt tai edes vähentynyt näiden puolentoista vuosisadan aikana, jonka lestadiolainen kristillisyys on vaikuttanut ensin täällä Pohjolassa ja sitten laajemmin? Epäuskoinen maailma elää tänään synnissä niin kuin ennenkin. Meistä tuntuu, että muutosta on tapahtunut pikemminkin huonompaan suuntaan. Jumalan sanan ja Jumalan pyhyyden kunnioitus on vähentynyt. Pyhien arvojen pilkkaaminen on tullut julkiseksi. Karkeat synnit, kuten kaikenlainen siveettömyys, juopottelu ja piittaamattomuus esivallasta, ovat nousseet monilla julkisen kerskauksen aiheiksi. Julkisuutta on tehostanut tiedonvälityksen kehittyminen. Kulttuuri ja taide eri muodoissaan ovat alunperin tähdänneet ihmisen henkiseen jalostamiseen. Ne tarjoavat edelleen paljon sellaista, mistä voi iloita ja nauttia hyvällä omallatunnolla. Kuitenkin niistä on tullut entistä laajemmin myös siveettömän ja ihmistä turmelevan elämäntavan lähettiläitä. Asioilla liikkuessamme ja seuratessamme tiedotusvälineitä korviimme tulvii musiikki, jossa kehuskellaan syrjähypyillä, tilapäisillä seksisuhteilla ja juovuksissa tehdyillä toilauksilla. Monien kirjailijoitten taidekeinoina ovat kiroilu, rivoudet ja edellä mainittujen ilmiöiden kuvaukset. Olimme aloittamassa läänissämme uutta vuosituhatta arvokkaassa tilaisuudessa, jossa luonnehdittiin menneitä vuosikymmeniä kuluneena viihteenä. Uuden vuosituhannen henkiseksi voimavaraksi Lapissa manattiin noituutta ja shamanismia. Ehkä se oli osaksi leikkiä, mutta on todella niitä ihmisiä, joiden ihanteena on vanhan pakanuuden elvyttäminen. Edellä kuvatun syntielämän hyväksyvät ihmiset saattavat ihmetellä ja kauhistella sitä, että alaikäiset hoippuvat juovuksissa kaduilla iltaisin ja öisin. Eikö se ole merkki siitä, että lapset ja nuoret ovat sisäistäneet heille tarjotun kulttuurin ja sen asennemuokkauksen? Eikö sama syntielämä turmele myös koteja? Pääkaupungin lehti uutisoi, että joka viides lapsi joutuu kodissaan väkivallan kohteeksi. Entä sitten, jos uskaltaa avata suunsa ja puhua näissä yhteyksissä synnistä? Kysyjä voi saada vastauksen: "Ei se ole syntiä, koska se on taidetta. Elävä elämä on sellaista. Ei Jumala ole niin ahdasmielinen kuin ennen." Pahin ongelma näyttää olevan synnin tunnon katoaminen. Parannussaarnaa tarvitaan. On liian vähän niitä, jotka varoittavat synnistä ja sen iankaikkisista seurauksista. Synnistä puhumista kartetaan, koska sitä pidetään vanhanaikaisena ja synkkänä kristillisyytenä?
Karjanmaa Jari Viina vyöryttää kansakuntaa Ilkka 1.7.2001. Viina selättää kansakuntaa yhä tiukemmalla väännöllä. Vanhoillislestadiolaista herätysliikettä hirvittää, kun yhä harvempi tunnustaa raittiuden aatetta. Suomalainen seurustelee ja kuluttaa aikaansa yhä yleisemmin lasia kilistellen. Viina tunkee sosiaalisen kanssakäymisen osaksi. Nuoriso pämppää aiempaa enemmän miestä väkevämmän voimalla. Etenkin raittiiden naisten määrä on vähentynyt rajusti. Väkijuomien houkutukset piirittävät myös vanhoillislestadiolaista herätysliikettä, joka vaalii ehdotonta alkoholista vapaata elämäntapaa. Tulilinjalla joutuvat kilvoittelemaan ainakin nuoret, joista jotkut ovat sortuneet kokeilemaan ränkkäjuomia. Etenkin olut on viekoitellut pahoille teille.
Koukkari Esa Usko ja raittius Siionin Lähetyslehti 7-8/2001 Raittiudesta käsitteenä ja tavoitteena. Vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden tavoitteena on perinteisesti ollut herättää ja elvyttää kristillistä uskonelämää sekä yleensä edistää "kristillissiveellisten elämäntapojen, kansanraittiuden ja isänmaallisen mielen vakiinnuttamista kansan keskuudessa" Tämä ilmenee muun muassa herätysliikkeen historiasta?
Pääkijroitus Alkoholin kanssa ei ole vara leikkiä Päivämies 43/23.10.1991. Valtakunnallisen raittiusviikon teemana on "Viisasta on ainakin vähentää". Näinhän tietenkin on, mutta raittiusviikon teemana tällainen ajatus tuntuu perin vaatimattomalta. Tottakai alkoholinkäytön vähentäminen on hyvä asia, ja siihenkin tulee ihmisiä ohjata. Eikö kuitenkin olisi hyvä nimenomaan raittiusviikolla korostaa täysraittiutta hyvän elämän perusedellytyksenä, kun tiedetään, että mm. nuorten alkoholikulutus kasvaa ja sen tuomat muut vahingolliset seuraukset ovat kaikkien nähtävissä. Julkisessa keskustelussa jopa hyvinkin merkittävillä paikoilla ihmetellään, miksi suomalainen juo niin tolkuttomasti ja miksi hän on niin pahapäinen humalassa. Selitysmalleja tarjotaan monenlaisia: kenellä on ollut huono koti, kuka ei ole kestänyt ympäristön painetta, ketä muutoin on kohdeltu kaltoin koulussa, työpaikalla tai toveripiirissä. Joihinkin on vaikuttanut huono seura tai muut onnettomat yhteensattumat. Näin varmaan paljolti onkin, mutta se ei selitä kaikkea. Maassamme harjoitetussa alkoholipolitiikassa harvoin nähdään mitään väärää, ja jos nähdään, niin se väärä on siinä, että alkoholin saannissa ja anniskelussa on olemassa rajoituksia. Vaikka selvästi on nähtävissä, että alkoholin vapautuminen on lisännyt kulutusta, erityisesti nuorten kohdalla, sitä ei haluta myöntää. Edelleen ollaan vain helpottamassa alkoholin saantia ja laajentamassa anniskeluoikeuksia. Lehdistä on saatu lukea, että anniskeluoikeuksia ollaan anomassa paikkoihin, joihin sen ei kaiken järjen mukaan pitäisi kuulua. Urheilua on yleensä pidetty alueena, jonka toiminta on haluttu pitää erillään alkoholijuomista. Tosin yksityiset urheilijat ovat niitä valitettavasti nauttineet ja näin osaltaan näyttäneet huonoa esikuvaa nuorisolle. Nyt ollaan kuitenkin jo anomassa urheilutilaisuuksiin anniskeluoikeuksia siinä toivossa, että tapahtumiin saataisiin enemmän väkeä. Tämä tuntuu hyvin käsittämättömältä asialta. Ovatko asiat tosiaankin näin ikävästi, ettei mikään toiminta pyöri maassamme ilman alkoholia? Jos näin on, tilanne on todella huolestuttava. Yksi suuri huolen ja ihmettelyn aihe on se, mistä nuoret ja vieläpä lapset saavat alkoholijuomia juhlimiseen ja omaan käyttöön. Kun tiedetään, ettei alaikäisille saa liikkeissä myydä, ei voi tulla muuhun tulokseen kuin siihen, että alkoholin pimeä kauppa on maassamme huomattavan suurta. Eikö tähän asiaan pitäisi tarttua lujemmin ja saattaa tätä harjoittavat edesvastuuseen. On surullista kuultavaa, kun joidenkin koulujen luokkaretkillä ovat alaikäiset nuoret olleet koko ajan niin humalassa, etteivät muista koko matkasta mitään. Kovasti jää miettimään, mitä mukana olevat opettajat tekevät ja kuinka kasvatuksellisena he näkevät tällaisen. Tuollaisen matkan tekeminen olisi ollut paras jättää tekemättä. Jumalan lapsen kanta alkoholiin on ehdottoman kielteinen. Vanhempien on syytä aina silloin tällöin puhua tästäkin asiasta, sillä houkutukset ovat suuret. Keskiolut on edelleenkin alkoholijuoma, ja sen kanssa ei ole vara leikkiä. Monen nuoren alkoholikierre on juuri alkanut keskioluen nauttimisesta. Monella saattaisi olla haluakin lopettamiseen, mutta voimaa ei ole. Jumalan armo on nostanut useita toivottomuuden suosta kestävälle perustukselle ja antanut voimaa taistelussa alkoholia vastaan.
Pääkirjoitus Alkoholi johtamassa kansaamme tuhoon Päivämies 2/1975
Pääkirjoitus Juoppous - kansallinen pahe PMS 10.11.1976. Alkoholin väärinkäyttö on ollut ongelma miltei niin kauan kuin tätä pohjoista maan kamaraa on asuttu, jo elävän kristillisyyden aamunkoiton aikaan, jolloin tulisieluinen Lars Leevi Laestadius sai parannuksen armon. Kerrotaan miten alkoholin käyttö oli yleistä ei vain tavallisen kansan keskuudessa, vaan kirkon miehetkin olivat tähän sortuneet. On ollut aikoja, jolloin kansakunnan keskellä alkoholin kulutus on ollut vähäisempää ja hyviä elämäntapoja on kunnioitettu. Mutta kun ajattelemme meidän päiviämme, on tilanne jälleen suorastaan katastrofaalinen. Tähän ovat johtaneet yksinkertaisesti lainsäädännölliset toimenpiteet. Alkoholin käyttö on nopeasti lisääntynyt. Uusi alkoholilaki, jossa olut tuli vapaaseen kauppaan niin, että sitä on jokaisessa maito- ja sekatavarakaupassa saatavana, on houkutellut yhä enemmän käyttäjiä. Käyttäjien piiriin on ilmaantunut nuoria. On säälittävä näky olutbaareissa, joissa nuoret, usein hyvin alaikäisiltä näyttävät, humalassa makailevat pöytien päällä ja puhuvat sellaisia rivouksia, ettei tavallinen kansalainen ilkeä sitä kuunnella?.
