Kiltti tyttö

Mauri Ratilainen 28.1.2991:
Opetusministeri Maija Rask juhlii sunnuntaina 50-vuotispäiviään kotona Kemissä. Arkena työpaikka on eduskunnan lisäksi opetusministeriössä Helsingin Meritullinkadulla.

Maija Rask 50 vuotta

Minä aion sitten uskoa joka sanan!

heläyttää 50-vuotispäivänsä juhlintaan valmistautuva opetusministeri Maija Rask. Hän arvelee, että poliitikkoihin pätee sama kuin koululaisiin. Molemmat tarvitsevat onnistumisen kokemuksia, tunteen siitä että on jossakin hyvä. Opetusministerinä Rask toivoo, että koulu pystyy tarjoamaan elämyksen kaikille vaikkapa taide- ja taitoaineiden tunneilla. Poliitikonuraltaan hän itse muistaa hyvillä mielin etenkin Suomen EU-puheenjohtajuutta. Koulutusalan vetovastuun hoitamisesta tuli kiitosta vielä jälkikäteen. Suurin haaste oli Sokrates-nuoriso-ohjelman sovittelu.

EU-kokouksissa on sen jälkeen tuntenut olevansa sankari

Rask nauraa. Kotimaan julkisuudessa ministeriä on välillä pyöritetty. Hyvällä omallatunnolla sen jaksaa.

-Jaksaa, kun tietää itse mitä on tehnyt ja kun asiat todella ovat hyvin

hän summaa ja tähdentää, että ainaisesta köydenvedosta huolimatta kaikki on laman jälkeen menossa parempaan päin. Sitä paitsi:

Jos oikein pääsee myrskynsilmään, niin siinä on rauhallista.

Rask on kotoisin Kemin Sotisaaresta, ?metänperältä?. Pikkuveljiä lukuunottamatta leikkitovereita ei juuri ollut. Aikuisten kanssa kasvanut Maija, pieni ja pikkuvanha, saikin toisilta lempinimekseen ?kärpästen äiti?. Koulussa opetusministeri tietää olleensa kiltti ja tunnollinen, tyypillinen tyttö siis. Sitä hän ei suostu pitämään ongelmana-Ei se estä elämässä etenemistä. Tunnen onnistuneeni paremmin kuin olisin edes uskaltanut haaveilla. Rask on koulutukseltaan sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja terveydenhuollon opettaja. Poliitikoksi hän lähti kunnallispolitiikan kautta, kun kysyttiin.

Kiltin tytön uusi ura oli yllätys.

- Oletko se todella sinä, joka on ehdolla, ihmetteli entinen luokkatoveri vastaantullessaan. Kysyjiä riitti, mutta sosiaalidemokraateille Rask vastasi myöntävästi. Syynä oli ruotsalaisen veljespuolueen politiikka, joka oli tullut tutuksi perheen asuessa Uppsalassa. Tulevaa ministeriä miellytti tavallisen ihmisen asialla olo. Työväenliike oli tuttu jo lapsuudesta. Silloin Maija kulki isän mukana Kemin kommunistien vappumarsseilla. Maija-mummo sen sijaan vei lasta lestadiolaisseuroihin.

-Oma aate on sitten siinä puolivälistä, Rask naurahtaa.

-Molemmista on kyllä hyvät muistot. Laulettiin reippaita lauluja, ja tunnelma oli turvallinen. Rask on tyttönimeltään Rimpiläinen, piispa Olavin sukua. Tämä on ehtinyt etäisen sukulaisen oikeudella halata ministerin; ministeri puolestaan otti piispanvaihdoksen yhteydessä oikeudekseen torua sukulaistaan itsepäiseksi. Itsepäiseksi tosin moititaan Raskiakin. Hän itse koettaa kestää kaikkien vastaantulevien kanssa miettimällä näiden hyviä puolia, vaikka joskus saisi miettiä pitempääkin.

Jokaisessa ihmisessä on jotakin hyvää!

Rask vakuuttaakin olevansa optimisti. Kun hän hiljan kompastui juoksulenkillä ja sai nenäänsä ilkeän haavan, ensimmäinen ajatus koski syntymäpäiväkuvia: onneksi lehtikuvaaja ehti käydä jo edellispäivänä. Juokseminen kuuluu aktiivisesti urheilevan Raskin rutiineihin, kuten myös aamuinen avantouinti. Lisäksi julkisuudessa tunnetaan ministerin tankarunoharrastus. Mielenliikkeet kääntyvät tarkkaa tavurytmiä noudattaviksi pikkurunoiksi.

Ministeri ei kuitenkaan runoile kokouksissa, vaikka joskus piirteleekin jotakin muistikirjaansa. Tuskin hän silloin myöskään hakee hyviä puolia lähimmäisistään. Muistikirjaan kirjautuu luultavimmin jokin viisaus tai sutkaus, jonka joku läsnäolijoista juuri lausui.

Kymmenvuotisella poliitikonuralla on täyttynyt jo pino kirjoja. Omista ryhmäkokouksista ja hallituksen iltakouluista kertyy talteen esimerkiksi oikeusministeri Johannes Koskisen lohkaisuja. Myös kansanedustaja Liisa Jaakonsaari esiintyy merkinnöissä säännöllisesti.
Muistelmia ei kuitenkaan vielä ole luvassa, joten huoli pois, hallitus.

STT-MINNA HOLOPAINEN

Maija-Liisa Rask syntyi 28.1.1951 Turussa ja kirjoitti ylioppilaaksi 1971. Hän valmistui sairaanhoitajaksi 1974, terveydenhoitajaksi 1980. Sairaanhoidonopettaja 1983, sairaanhoitaja Uppsalassa 1974-77, terveydenhoitaja Kemissä 1979-84, Kemin terveydenhuolto-oppilaitoksen sairaanhoidonopettaja 1984-. SDP:n kansanedustaja 1991-, opetusministeri 1999 -. Presidentin valitsijamies 1988. Kemin kaupunginvaltuuston jäsen 1985- Naimisissa, neljä lasta: Elina 1976, Jenni 1978, Emma 1987, Ville 1989