Kirje Lappeelta

Kirje julkaistiin lähdeviitteineen uudestaan Lappeenrannan Rauhanyhdistyksen Viestilehdessä 1/2001.

Terwehdän teitä rakkaat weljet ja sisaret ynnä keikkein täällä löytywän pienen Herran lauman kanssa, jotka olemme sydämellä yhdistetyt kaikkialla löytywän Herran lauman kanssa. Sillä yksi ja sama henki opettaa teitä ja meitä ja meillä ja teillä on yksi usko, yksi kaste, yksi toiwo ja yksi tunnustus. Siis ahkeroimme pitää hengen yhteyttä rauhan ja rakkauden siteen kautta.

Tämä Lappeen pitäjään kuuluwa Haapakylä 2, jossa täällä Sionin pieni lauma sijaitsee, on Wiipurin ja Lappeenrannan kaupunkien wälillä. Wiipuriin on 30 wirstaa, Lappeenrantaan 20 wirstaa. Siis tämä on yksi syrjäinen sydänmaan kylä, sillä mitään waltamaantietäkään ei kylämme läpi ole. Taloja tällä kylällä on kuitenki likimain 20.. Tätä kirjoitan sillä, että rakkaat ja kalliit weljet ja sisaret tietäsiwät, että siellä ja sielläkin maailman kolkassa Herran laumaa ja Sionin matkamiehiä sijaitsee. - Niin täälläkin mekin olemme. Odotamme wielä wähän aikaa siksi kuin Ylkä tulee, ehkä se jo puoliyönä joutuu Sionin poikia ja tyttäriä wastaan ottamaan hääsaliin Karitsan häitä wiettämään, jossa saamme woittokruunu päässä laulaa ijäistä hallelujaa ja kiitosta Karitsalle.

Kolme wuotta on sitten kun ensikerran suloisen sanoman saarnasi meille weljemme Antti Räsänen 3 ja Kalle Rautiainen 4 Wiipurista. Sillä Jumalan rakkauden tyköwedätyksenä, että Hän lähetti Rautiaisen ja sen mukana Räsäsen. Sitten Rautiainen täällä käydessään tilaansa katsomassa puheli meille aina Herrasta Jeesuksesta, ja niin kylwi siementä, joka sattui hywäänki maahan ja kaswoi kauniin hedelmän. 5 On tällä kylällä wielä mustia paikkojakin, joissa siemen on kaswanut ohdakkeita ja orjantappuroita, siis owat Herran lauman wihollisia. 6

Hywästi rakkaat ja kalliit weljet ja sisaret. Uskomme priiskoitusweressä kaikki syntimme anteeksi. Rukoilkaa meidän edestämme, ettemme kiusaukseen lankeisi, jotka olemme heikko ja pieni lauma täällä syrjäisessä kolkassa. Eikä meillä ole saarnaajaa, kuin yksi wähän alottelewa weli.7 Tätä kaikkea toiwoo ja kirjoittaa nuori ja heikko weljenne ja matkakumppaninne.

Kustaa Mehtälä 8


1 Kirje julkaistiin Kristillisessä Kuukausilehdessä, jota toimitti tuolloin pastori Aatu

 Laitinen. Lehti oli alkanut ilmestyä vuonna 1880 Karl Abiel Heikelin toimittamana

 (toimitti lehteä vuosina 1880-1882) ja toimi lestadiolaisuuden epävirallisena

 kuukausijulkaisuna. Vuoden 1888 alusta lehden nimi muuttui muotoon Sanomia Siionista,

 jonka nimisenä se ilmestyi vuoden 1903 loppuun. Sen jälkeen nimi muutetettiin

Armonsanomaksi. Aatu Laitinen lopetti lehden toimittamisen, kun Siionin Lähetyslehti

alkoi ilmestyä vuonna 1912.

2 Tarkoitetaan Lappeen Haapajärveä.

3 Räätäli Antti Räsänen (1848 - 1913) sai parannuksen armon Kuopiossa vuonna 1872.

Hänellä oli tämän jälkeen keskeinen rooli herätysten syntymisessä ja seuratoiminnan

 aloittamisessa kaikilla niillä paikkakunnilla, joilla hän myöhemmin asui  ja liikkui. Antti

Räsäsellä oli merkittävä osuus seuratoiminnassa Viipurissa, Kotkassa, Mikkelissä ja

 Haminassa ja Helsingissä. Hänen kauttaan syntyivät ensimmäiset kosketukset

 lestadiolaisuuteen Lappeen Haapajärven lisäksi  ainakin Liperissä ja Jääskessä.

4 Räätäli Kalle Rautiainen (1846 - 1922) muutti Viipurin seudulle Kuopiosta vuonna 1868.

 Hänen parannuksentekoajankohtansa ei ole jälkipolvien tiedossa, mutta saarnaajana Kalle

 Rautiainen alkoi liikkua Viipurissa ja sen ympäristössä 1880-luvun alkupuolella.

5 Elävän kristillisyyden Haapajärvelle tulon ajankohta on epävarma. Kustaa Mehtälä

 mainitsee tuloajankohdaksi vuodet 1883-1884. Toisaalta kylällä oli ollut jo 1870-luvulta

 lähtien voimakkaita herätyksiä.. Noiden herätysten tunnuspiirteet sisältävät

 lestadiolaisuuteen viittavia aineksia. Joka tapauksessa  1870-luvulla herätysten aikana

 puhujana esiintyneen ja seurakuntakertomuksissa herätysten johtajaksi mainitun talollisen

 Filip Meurosen (1824 - 1888) on muisteltu olleen uskomassa. Tämä viittaisi siihen, että

 kylällä olisi ollut lestadiolaisuutta jo 1870-luvulta alkaen.

6 Kylässsä on muisteltu olleen tuohon aikaan uskovaisia lähes joka talossa.

7 Saarnaajan nimi ei ole tiedossa, jollei sillä tarkoiteta edellä mainittua Filip Meurosta

8 Kustaa Mehtälä-nimistä henkilöä ei löydy Lappeen kirkonkirjoista noilta vuosilta. Joko

kyseessä on henkilö, joka ei vakituisesti asunut Lappeen pitäjässä, tai nimessä on virhe.




Last updated January 08 2005 15:47:01.
© Web group of Lestadiolaisuus.info

Sponsored by ProKarelia