Last updated January 10 2005 11:02:52.
© Web group of Lestadiolaisuus.info
Maanviljelijä. * 7.4.1890 Säkkijärvi, † 5.5.1964 Luumäki.
Hän aloitti saarnatoimintansa 1920-luvun lopulla muutama vuosi parannuksentekonsa jälkeen. Saarnat olivat hyvin selkeitä sekä opillisesti että ilmaisullisesti. Otto Aapro oli Ylämaalla seuratoiminnan organisoija ja lähetysmatkojen järjestäjä. Hän kävi jonkin verran puhujamatkoilla myös ympäristöpitäjissä. Perhe joutui muuttamaan keväällä 1941 Luumäelle maatilan rakennusten ja peltojen jäädessä Salpa-linjan pirstomaksi. Otto Aapro yritti järjestää myös Luumäellä joka pyhä seurat, mutta joutui luopumaan, koska kyläläiset eivät saapuneet seuroihin. Toimi puhujana kuolemaansa saakka.
Maanviljelijä. * 20.11.1872 Savitaipale, † 18.1.1934 Ylämaa.
Nuutti vanhemoiensa mukana Savitaipaleelta Säkkijärvelle vuonna 1873. Vilhelm ja Otto Aapron vanhemmat olivat myös lestadiolaisia.Vilhelm Aapro sai parannuksen armon ilmeisesti vuonna 1893 ja toimi paikallisena puhujana ainakin 1910-luvulta alkaen: "puhui verkkaisesti, punnitsi joka sanan"
Maanviljelijä. * 18.12.1862 Luumäki, † 10.6.1933 Ylämaa.
Ilves-Tuomas, kuten häntä kutsuttiin, oli ollut uskomassa jo ennen Vilhelm Aapron parannuksentekoa (1893). Hän toimi paikallisena puhujana ilmeisesti jo 1890-luvulla. Kulki viimeisinä vuosinaan kahden kepin varassa, mutta oli aina seuroissa.
Puuseppä. * 26.4.1845 Kuhala Taipalsaari, † 15.12.1932.
Sai oman kertomuksensa mukaan parannuksen armon jo vuonna 1870 joutuessaan kosketuksiin Kalajoelta tulleen hautajaisvieraan kanssa. Mikko Hulkkonen oleskeli 1880-luvulla paljon Lappeenrannassa ja hän muutti 1889 asumaan ensin Penttilän kylään ja vuonna 1891 Kourulanmäen kylään. Lappeen rippikirjassa 1880-1889 on Hulkkosen kohdalla merkintä "hihhulipappi". Aloitti saarnatoimintansa ilmeisesti jo 1880-luvulla ja oli mukana Välikankaan ampumiseen johtaneella saarnamatkalla Savitaipaleella 1884. Liittyi hajaannuksissa esikoisuuteen nousten yhdeksi sen johtavista saarnaajista tämän vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä.
Työmies. * 19.11.1889 Säkkijärvi, † 11.2.1953 Lauritsala.
Sai parannuksen armon ilmeisesti perheen muutettua vuonna 1927 Lappeen pitäjään, mutta on myös mahdollista, että perhe oli uskomassa jo Säkkijärvellä (Ylämaalla ) asuessaan. Perheen lapset olivat hukkuneet Ylämaalla kotitalon lähellä sijaitsevaan järveen 1920-luvun alussa, josta vanhemmat eivät kunnolla koskaan toipuneet. Simo Kasari oli luonteeltaan hyvin perusteellinen, "todellinen totuuden etsijä". Siunattiin puhujaksi 1950-luvun alussa. Rauhanyhdistyksen perustajajäsen ja ensimmäinen varapuheenjohtaja.
Suutari. * 17.12.1890 Lappee Haapajärvi, † 4.1.1944 Lappeenranta.
Anton Kauranen sai parannuksen armon 1920-luvun alussa. Haapajärven kylän kristityt siunasivat hänet puhujan tehtävään 1920-luvun puolivälissä. Anton Kauranen kävi jonkin verran puhujamatkoilla Karjalan Kannaksella, mm. Koivistolla. Hän toimi Lappeenrannan ja sen ympäristön Rauhanyhdistyksen puheenjohtajana aina kuolemaansa saakka.
Suutari, kenkätehtailija. * 25.11.1871 Kerimäki, † 26.11.1944 Lappeenranta.
Otti muuttokirjan Lappeenrantaan 11.4.1891, mutta oli asunut paikkakunnalla ilmeisesti jo useita vuosia, koski muisteli saaneensa parannuksen armon Lappeenrannassa 17- vuotiaana (1888-1889). Toimi ilmeisesti jonkin verran myös puhujana. Myöhemmin uusherännyt.7 Kumpulainen, Aleksanteri. Levyseppämestari. Syntynyt 28.1.1861 Iisalmessa, kuoli 30.7.1926 Lappeenrannassa. Asui lyhyitä aikoja ennen Lappeenrantaan muuttoansa Kuopiossa ja Jyväskylässä. Muuttokirja Lappeenrantaan 28.1.1886. Toimi saarnaajana ilmeisesti 1890-luvun alusta alkaen. Vuokrasi yhdessä rakennusmestari Feliks Wuorisen kanssa lestadiolaisille seurahuoneiston kauppias Wohlosen talosta vuonna 1890. Kävi 1896 Kittilässä ja liittyi uusheräykseen. Myöhemmin Kumpulainen liittyi Pietarissa narvalaisuuteen tuoden sen Suomeen. Nousi radikaalin narvalaisuuden johtajaksi ja aiheutti voimakkaita ristiriitoja Lappeenrannan lestadiolaisten keskuudessa.
Talollinen. * 13.4.1850 Savitaipale, † (hukkui) 7.8.1931 Haukilampi Savitaipale.
Oli nuorukaisena Inkerinmaalla paimenena. Teki myöhemmin kauppamatkoja Pietariin. Sai parannuksen armon Pietarissa ja toi lestadiolaisuuden Savitaipaleelle. Puheli kristillisyydestä pitäjällä kaupatessaan Pietarista ostamiaan tavaroita. Fredrik Grels Timonen ja Emanuel Välikangas kävivät Laakon tilalla pitämässä seuroja 1884. Toimi puhujana Savitaipaleella ainakin 1890-luvulta alkaen ja kävi puhujamatkoilla aina Vaasassa asti. Liittyi vuosisadan vaihteen hajaannuksissa uusheräykseen.
Huoltomekaanikko. * 10.6.1935 Ranua, † 11.12.1978 Lappeenranta.
Vikke Laivamaa siunattiin puhujan tehtävään 23 vuotiaana Ranualla. Ennen Lappeenrantaan muuttoa hän asui muutamia vuosia Oulussa, Rovaniemellä ja Kemissä.
Kirvesmies. * 24.10.1910 Uukuniemi, † 5.6.1986 Lappeenranta.
Väinö Matikainen sai parannuksen armon 17-vuotiaana uskovaisten naapurien, Ahokkaitten, kodissa. Hänen isovanhempansa olivat myös uskomassa. Käytyään sotaväen hän oli muutaman vuoden Viipurissa muuttaen 1938 Lappeenrantaan. Hän toimi ensin Rauhanyhdistyksen sihteerinä ja sittemmin pitkäaikaisena puheenjohtajana. Puhujan tehtävään hänet siunattiin vuonna 1959. Väinö-veljen huolenaiheena oli ennen kaikkea kristittyjen keskinäisen rakkauden säilyminen.
Talollinen, maanviljelijä. * 3.3.1869 Säkkijärvi, † 4.4.1939 Ylivieska.
Antti Mättö asui vuoteen 1910 Säkkijärven Mätönkylässä, jonka jälkeen muutti perheineen Ylivieskan Ojakylälle. Paikallisena puhujana hän toimi vuodesta 1900 alkaen. Pohjanmaan Antti, kuten häntä myöhemmin kutsuttiin kävi Ylivieskaan muuton jälkeen muutamia kertoja puhumassa kotiseudullaan, mutta puheissa ilmeni jotakin vierasta: "Olikohan se uskomassakaan"? Antti Mättö ilmeisesti liittyikin 1935 pikkuesikoisuuteen.
Työmies, pikkukauppias. * 2.2.1845 Juva, † 7.4.1928 Lappeenranta.
Muuttokirja Lappeenrantaan Juvan Hartikkalasta 15.5.1893. Kalle Paavilainen oli ollut vuosina 1869-1878 Venäjällä. Sai parannuksen armon mahdollisesti 1880-luvun alussa, koska toimi 1880-luvun puolivälissä saarnaajana Juvalla ja sen ympäristöpitäjissä. Liittyi esikoisuuteen, ja esikoissaarnaajat pitivät ensimmäiset seuransa Lappeenrannassa Paavilaisten kodissa 1902. Kalle Paavilainen ei toiminut myöhemmin enää puhujana.
Rovasti. * 12.6.1909, † 14.2.1992.
Veikko Pentikäinen toimi Lappeenrannassa sairaalapappina vuosina 1960-1963. Hän oli samalla myös Lappeenrannan vanhoillislestadiolaisten kristittyjen sananpalvelijana.
Maanviljelijä. † 9.11.1922 Säkkijärvellä.
Ville Peräkasaria kutsuttiin asuinpaikan nimen mukaan Hurjan Villeksi. Hän toimi paikallisena puhujana Säkkijärvellä ilmeisesti jo 1890-luvulta alkaen.
Majuri. * 22.10.1863 Oulu, † 15.8.1946 Oulu.
Palveli Lappeenrannan lestadiolaiskristittyjä sananpalvelijana ollessaan 1890-luvun lopulla Lappeenrannan varuskunnassa.
Maanviljelijä, suntio. * 17.10.1866 Säkkijärvellä, † 29.12.1938 Helsigin Rauhanyhdistyksellä ollessaan vierailulla tyttärensä luona.
Toimi paikallisena puhujana, eikä "pitänyt kynttilää vakan alla".
Räätäli. * 18.11.1872 Kerimäki, † 21.3.1941 Lappeenranta.
Toimi 1920-luvulla lyhyen aikaa paikallisena puhujana Lappeenrannassa. Loittoni myöhemmin lestadiolaisuudesta.
* 24.6.1862 Rautalampi, † 29.1.1946 Michigan USA.
Hän muutti vuonna 1882 Taipalsaarelle, jossa toimi puhujana noin vuodesta 1884 alkaen. Muutti 1891 Viipuriin, josta jatkoi seuraavana vuonna Yhdysvaltoihin. Liittyi Amerikan lestadiolaisuuden hajaannuksissa kirkkokuntalaisiin (pikkuesikoisiin).